Joillakin palstalaisilla on aivan hurja vimma ryöpyttää muita kovilla sanoilla ja samalla he unohtavat, että he ovat vain ja ainoastaan Jeesuksen armon varassa itsekin.
Jotenkin tulee mieleen fariseukset, joilla aina oli kivet valmiina, jos jostakusta lähimmäisestä havaittiin vikoja. Itsessään he eivät nähneet ikinä mitään vikaa, sokeita kun olivat. Puistattaa tuollainen farisealaisuus. Jeesus armahda minua, ettei minusta sellaista tulisi!
Ilm. 3:17
Sillä sinä sanot: "Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston".
Jotenkin tulee mieleen fariseukset, joilla aina oli kivet valmiina, jos jostakusta lähimmäisestä havaittiin vikoja. Itsessään he eivät nähneet ikinä mitään vikaa, sokeita kun olivat. Puistattaa tuollainen farisealaisuus. Jeesus armahda minua, ettei minusta sellaista tulisi!
Ilm. 3:17
Sillä sinä sanot: "Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston".
Vastaukset 10
Vanhimmat
Viime päivien Raamattupalstan keskusteluista voi huomata, kuinka jotkut näkevät lähinnä vain katolisen kirkon (ja Lutherin) puutteet ja väärinkäytökset, mutta unohdetaan omat "Knutbyt".
Näin ei saa olla.
-
Fariseusten ulkokultainen asenne näkyy mm. sen fariseuksen rukouksessa, jota Jeesus kuvaa eräässä puheessaan (Lk. 18:9-14).
Fariseus sanoo: "Jumala, minä kiitän sinua, etten ole niin kuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, en myöskään niin kuin tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja annan kymmenykset kaikista tuloistani” (Lk.18:11,12).
Fariseus oli hurskas mies, tunsi Raamattunsa, osasi rukoilla ja eli jumalisesti. Jeesuksen mukaan hän ei kuitenkaan mennyt kotiinsa vanhurskaana, Jumalalle kelpaavana, Jumalan hyväksymänä.
Toisin oli publikaanin, veronkerääjän laita. Hän jäi temppelin takaosaan.
"Hän ei edes tohtinut nostaa katsettaan taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen'." (Luuk.18:13.)
Mies oli hengessään köyhä.
Hänellä oli Jumalalle tuotavana vain oma syntinen sydämensä ja elämänsä.
Jeesus todisti hänestä: "Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskautettuna ohi tuon toisen. Jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka alentaa itsensä, se ylennetään” (14).
Kivet putoavat käsistä ja armottomuus muuttuu omien vikojen näkemiseksi, kun Jumalan Henki saa vaikuttaa omakohtaista synnintuntoa. Ajassamme liikkuu valitettavasti edelleen fariseuksia, joilla on aina kivet valmiina.
Nyt en sinua tarkoita.
...onko sinulla minua jotakin vastaan? Eiköhän
me jokainen syyllistytä syntiin joka päivä
ajatuksin, sanoin, töin ja laiminlyönnein.
Syyllistytään syntiin, josta emme tiedäkään.
Saarnaaja:
7:20 Sillä ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.
Älköön tämä olko yllykkeeksi lihallemme, vaan
pyrkikäämme täydellisyyteen, sillä ilman
pyhitystä ei kukaan ole näkevä Herraa, sanotaan
Sanassakin.
jpp3...hyvä, että tuot esiin kirkon laiminlyöntejä ja kehoitusta parannukseen.
Mutta kritiikissä ei tulisi olla liian yksipuolinen.
Pitäisi myös omalla kohdalla ottaa vastuuta evankeliumin työstä.
Varmaan otatkin, niin luulisin. Ja onhan kirjoittelu tännekin yksi tapa pitää esillä evankeliumia.
Itse olen toiminut kirkon piirissä kolmisen kymmentä vuotta eri työsaroilla;mm. erilaisten pienpiirien vetäjänä, koti- ja katulähetyksessä, ja luottamushenkilönä eri työaloilla yhdessä monien muitten kirkonpiirin uskovien kanssa.
Eräässä suuressa seurakunnassa pääkaupunkiseudulla käynnistimme useita työmuotojoja yhdessä palkattujen työntekijöiden kanssa. Tavoitimme evankeliumin sanomalla paljon seurakuntamme alueella asuvia, kirkosta (=seurakunnasta) ja uskosta vieraantuneita.
Vaikeuksista ja vastustuksesta huolimatta Herra siunasi työtämme; ihmisiä tuli uskoon ja vastuunkantajien määrä kasvoi.
Nyt on omalla kohdallani enemmän hiljaiseloa tässä mielessä sairaudestani johtuen ja muuttaessani "maaseudun rauhaan".
Mutta Herra on avannut uusia ovia.
Rukoillaan, että Herra lähettäisi lisää työmiehiä elonkorjuuseensa, sillä "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän...."(Luuk. 10:2).
...
"Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän...."(Luuk. 10:2). Tämän näyn olen saanut ja minulla on hätä sieluista. Tämän näin kerran
nukkumaan mennessä rukouksessa, äärettömän
suuren viljapellon ja sitten nuo ylläolevat
Sanat pätkähti mieleen.
En käy nyt kertomaan, mitä minä teen/tehnyt, tai
Herra minussa asian hyväksi. Olen vain vajavainen
kylväjä. Herra antaa kasvun.
Arvostan kirkasotsaisuuttasi ja vilpittömän kuuloista viattomuuttasi, mutta silti..
Kovia sanoja on sinkoutunut sinunkin hyppysistäsi bittiavaruuteen, usein syystä.
Jos vielä rehellisempi olisit, niin osoittaisit puistattavan fariseusviestisi
suoraan sille kivittäjäryhmälle, johon itsekin olet palstalla törmännyt.
Toinen, vielä parempi asetelma olisi, jos lukisit myös itsesi ja meidät kaikki
siihen armon varassa elävien porukkaan, jolla on paljon varaa kasvaa:
"että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin
kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,"
Ef. 4:15
Veljellisin terveisin
SF
En myöskään kiistä keneltäkään oikeutta tulla Jeesuksen tykö. Hänellä on paljon anteeksiantamusta meille jokaiselle.
tulee selvästi esille juuri tekopyhien, kirjanoppineiden ja fariseusten itsensä korottaminen.
Sillä sinä sanot: "Minä olen RIKAS, minä olen RIKASTUNUT enkä mitään tarvitse;
ETKÄ TIEDÄ, että JUURI SINÄ olet VIHELIÄINEN ja KURJA ja KÖYHÄ ja SOKEA ja ALASTON.
näki omaankin sydämeesi, kun nuo sanasi lausuit! Mitä luulet hänen sieltä nähneen!
Kristuksen paikan ihmisiin nähden ja toimitte tuomitsijoina ja olette itse olevinanne parempia toisiin nähden!
Olette fariseuksia pahimmasta päästä ja vielä täysi hengellisesti SOKEITA!
Mitenkäs se sokea voi sokeaa taluttaa?
Jättäkää pois tuo elvistelynne, niin ehkäpä vielä tekin voitte löytää armon ajallansa.