Saarnaaja:
7:20 Sillä ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.
Synnittömyyskeskustelua on käyty jo ihan riittämiin tai riittämättömästi. Mitäpä
ajatuksia ylläoleva Raamatun kohta herättää
itsekussakin? Onko ketään vanhurskasta, joka
ei kompastuisi, kompuroisi, tekisi syntiä
tieten, tietämättään, ajatuksin, sanoin, töin
ja laiminlyönnein?
Synnittömiksi vanhurskaiksi on jo ainakin muutama lujasti
ilmoittaunut, ei vaan tällä foorumilla, vaan
myös muillakin "foorumeilla" käytännön
vaellukseltaan - korostan, KÄYTÄNNÖN
VAELLUKSELTAAN TÄÄLLÄ AJASSA.
Mitä Raamatun paikkoja voisitte lisätä tähän
rakennukseksi, kehoitukseksi ja lohdutuksesi?
Pistin avauksen, enkä juuri taaskaan jouda
kommentoimaan kuin satunnaisesti. Sorry.
7:20 Sillä ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.
Synnittömyyskeskustelua on käyty jo ihan riittämiin tai riittämättömästi. Mitäpä
ajatuksia ylläoleva Raamatun kohta herättää
itsekussakin? Onko ketään vanhurskasta, joka
ei kompastuisi, kompuroisi, tekisi syntiä
tieten, tietämättään, ajatuksin, sanoin, töin
ja laiminlyönnein?
Synnittömiksi vanhurskaiksi on jo ainakin muutama lujasti
ilmoittaunut, ei vaan tällä foorumilla, vaan
myös muillakin "foorumeilla" käytännön
vaellukseltaan - korostan, KÄYTÄNNÖN
VAELLUKSELTAAN TÄÄLLÄ AJASSA.
Mitä Raamatun paikkoja voisitte lisätä tähän
rakennukseksi, kehoitukseksi ja lohdutuksesi?
Pistin avauksen, enkä juuri taaskaan jouda
kommentoimaan kuin satunnaisesti. Sorry.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Senkin, ettei sillä hurskaudella mihinkään
suosituimmusasemaan Herran edessä pääse -
ei senvuoksi kannata hyvään pyrkiä:
Saarn 9:2
Koska kaikkien kohtalo on sama: niin jumalisen kuin jumalattoman, niin hyvän kuin pahan, puhtaan ja saastaisen, uhraajan ja sen joka ei uhraa. Hyvän käy samoin kuin syntisen, valan vannojan samoin kuin vannomista karttavan. [Job 9:22 ]
Se vaan on niin, että Jeesusta pitää totella,
oli siitä hyötyä tai ei. Ennen kaikkea siis
sydämensä täytyy varjella - totella sisimpään
annettavia henk.koht. käskyjä.
Saarn 12:13-14
13 Tässä on lopputulos kaikesta, mitä nyt on kuultu: pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä koskee jokaista ihmistä. [5. Moos. 6:1]
14 Jumala vaatii tuomiolle kaikista salatuistakin teoista, niin hyvistä kuin pahoista.
Luuk. 12:57
"Miksi te ette jo itse ratkaise, mikä on oikein?
Suurin käsky - kellä minkäkin verran on leiviskää
sen täyttämiseen, niin on velvollisuus täyttää,
vaikkei siitä mitään edes armopalkkaa saisi:
Joh. 21:17
Vielä kolmannen kerran Jeesus kysyi: "Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?" Pietari tuli surulliseksi siitä, että Jeesus kolmannen kerran kysyi häneltä: "Olenko minä sinulle rakas?", ja hän vastasi: "Herra, sinä tiedät kaiken. Sinä tiedät, että olet minulle rakas." Jeesus sanoi: "Ruoki minun lampaitani.
Luuk. 17:10
Niin myös te, kun olette tehneet kaiken, mitä teidän on käsketty tehdä, sanokaa: 'Me olemme ansiottomia palvelijoita; olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemään'."
Room 9:15-16
15 Sillä Moosekselle hän sanoo: "Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan".
16 Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.
Mutta Herra on armollinen
Hoos. 13:16
"Samaria joutuu syystänsä kärsimään, koska se on niskoitellut Jumalaansa vastaan: he kaatuvat miekkaan, heidän pienet lapsensa ruhjotaan, ja heidän raskaat vaimonsa halkaistaan."
Tulen vastakin niskoittelemaan. Olen tehnyt
parannuksen hurskastelusta - kun en ole
Raamatusta löytänyt yhtäkään hyvää tai
luotettavaa lupausta hurskaille.
Syntisille on lujat Daavidin lupaukset ja
niskoittelijoille myös.
Hurskastelija en tahdo olla - syntielämään en
tahdo palata - olen siis niskoittelija.
Ps. 68:18 (Vanha käännös)
(68:19) Sinä astuit ylös korkeuteen, otit vankeja saaliiksesi, sait ihmisiä lahjaksesi: niskoittelijatkin joutuvat asumaan Herran Jumalan tykönä.
(Uusi käännös)
Psalmi 68:18 (68:19)
Sinä, Herra, nousit korkeuteen, otit vankeja, otit lahjaksi ihmisiä, otit nekin, jotka kapinoivat vastaan. Sinä asut korkealla, Herra, Jumala.
Armorikasta armon vuotta (AD)kaikille!
n, 722 eaa. Pohjoinen Juutalaisvaltio Israel tuhoutui yhdessä Samarian kaupungin kanssa .
PULA OLE niitä tänne ilmestyy kuin sieniä sateella.
Todella murheellista mutta niin totta.
Mutta HARVASSA TODELLA HARVASSA OVAT
NE JOTKA JUMALAN TOTUUTTA TUOVAT.
liittyi avaukseen?
Vihamiesten rakastaminen on erikoisen vaikeaa.
Helposti katkeruuden juuri pääsee tuhoamaan ihmismielen.
"....pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä, ja monet sen kautta tule saastutetuiksi,..." (Hebr. 12:15).
Paavali kehoittaa elämään rauhassa kaikkien kanssa ja voittamaan paha hyvällä (Room. 12:9-21).
Hän sanoo jopa:” Vaan jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle” (Rm 12:20).
---
Mitähän Paavali tarkoittaa tulisilla hiilillä?
Turbaanin kaltaisen päähineen sisällä pidettiin
kuumana tulisia hiiliä - kun mentiin naapurille
lainaamaan tulta. Niiden hiilien avulla sitten
sytytettiin tuli naapurissa padan alle tai
lämmikkeeksi. Tarpeen kuin tulitikut taannoin,
ennen sytkäriä.
Joten hädässä auttamisesta, hyväntekeväisyydellä
"pehmittämisestä" lienee kyse Paavalin neuvossa.
Tuliset hiilet olivat mitä tärkein, arvokkain
apu arkielämässä. tulen sytyttäminen ilman tuota
lainatulta oli kovin työlästä.
Jaak 2:12-13
12
Vapauden lain mukaan teidät tuomitaan; pitäkää se mielessänne, mitä puhutte tai teettekin. [Jaak. 1:25]
13
Joka ei toista armahda, saa itse armottoman tuomion, mutta joka armahtaa, saa tuomiosta riemuvoiton. [Matt. 5:7 ]
AnttiVKantola: "Tuliset hiilet olivat mitä tärkein, arvokkain apu arkielämässä".
--
Aivan!
Tulisia hehkuvia hiiliä kuljetettiin astioissa mukana tulenteon helpottamiseksi ja tälläistä astiaa kuljetettiin mahdollisesti pään yläpuolella.
--
Room.12:21 varoittaa: "Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä".
Lainaan Roseniusta:
"Voita vihamiehesi pahuus jatkuvalla rakkaudellasi ja tekemällä hänelle hyvää Kovasta sanasta anna sinä lempeä vastaus, niin asetat vihan"
Näissä nettikeskusteluissakin huomaa tämän.
Olen joskus sortunut alatyyliseen sananvaihtoon joissakin keskusteluissa.
Käytin sellaisia sanoja, joita ei olisi tullut käyttää. Minua vastaan hyökättiin yhä suuremmalla vihalla.
Totta on:"Niin metsä vastaa, niinkuin sille huudetaan".
Kristittyinä meidän tulisi toimia toisin.
Jatkan Roseniusta:
"Kun kuulet lähimmäisesi puhuneen sinusta jotakin pahaa, puhu sinä hänestä hyvää, jotakin mitä tiedät....ehkäpä voisit tehdä hänelle jonkin tarpeellisen palveluksen jne...
Useimmissa tapauksissa voitat vihamiehesi pahuuden; mutta jos ei näin käy, olet kuitenkin voittanut oman sydämesi ja voit pysyä rakkaudessa".
"Jos sinä omin voimin taistelet sydämesi pahuutta vastaan, tulet pian voitetuksi; mutta jos Jumalan suuri rakkaus, jonka tähden Hän lakkaamatta antaa sinulle anteeksi kaikki sinun syntisi, kirkastuu sydämellesi, tulee sinne sellainen hallitus, että sinäkin olet aina sisäisesti taipuvainen armahtamaan ja rakastamaan lähimmäisiäsi.
Silloin olet korkeimmassa merkityksessä "voittanut pahan hyvällä" (Rosenius: Elämän leipää).
riittävästi Tapio522 sitä, että erimielinen ei ole yhtä kuin vihamielinen.
Kirjoitat pahan voittamisesta hyvällä.
Oikein!
Se pätee oikein hyvin vihamiesten kohdalla, joita on kehotettu rakastamaan.
Viittaat myös nettikeskusteluun.
Tarkoitatko oikeasti, että sinulla tai jollakin muulla on vihamiehiä palstalla?
Itse en oikein tahdo uskoa siihen.
Vihamiesten sijasta täällä on hyvin monia erimielisiä miehiä ja naisia.
Kun Jeesus kohtasi voimakkaita vastaväittäjiä, lainoppineita ja fariseuksia,
hän ei käyttänyt kovin pehmonallemaista 'kyllä-se-siitä' puhetapaa.
Eipä todella käyttänyt.
Sen sijaan Jeesus jyräytti usein kylmän rauhallisesti täyslaidallisen totuutta.
Mitä haluan tällä sanoa?
Lähinnä sen, että minä en koe oikeaksi, että hyväilisin sanoillani eksyttäjiä.
Totuus on tuotava esiin.
Sitä ei ole käsketty verhoilla laupeuden tai hyvänahkaisuuden kääreisiin.
Entä sitten ne vihamiehet?
Toistan vielä, en ole heihin ainakaan täällä palstalla törmännyt.
Paksua valhetta suoltaviin eksyttäjiin ei pidä suhtautua väärällä pehmeydellä.
Pehmeys valheen edessä viittaa pelkuruuteen ja vähäiseen totuuden rakkauteen.
En nyt tarkoittanut nimenomaan sinua Tapio522.
Semper.Fidelis:"Tarkoitatko oikeasti, että sinulla tai jollakin muulla on vihamiehiä palstalla"?
---
Vuorisaarnassaan Jeesus opettaa viidettä käskyä (Matt 5:21-26)”Älä tapa"!
(Katekismus selittää sen näin:”Meidän tulee peljätä ja rakastaa Jumalaa, niin ettemme vahingoita lähimmäistämme ruumiin tai hengen puolesta emmekä pahoita häntä vaan autamme ja hoivaamme häntä kaikissa vaaroissa ja elämän tarpeissa.”)
------
Selittäessään käskyjä Jeesus aloittaa aina majesteetillisesti: ”Te olette kuulleet sanotuksi…, mutta minä sanon teille…”
Selittäessään viidettä käskyä Jeesus puhuu ihmisten arkisesta käyttäytymisestä.
”Minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion” (j. 22).
”Joka sanoo veljelleen: `Sinä tyhjänpäiväinen`, on ansainnut oikeuden tuomion” .
”Joka sanoo: `Sinä hullu`, on ansainnut helvetin tulen.”
Meillä jokaisella on ihmisarvo, eikä sitä tule turhentaa. Helposti mekin nolaamme tai väheksymme toisiamme (menemme ”henkilökohtaisuuksiin”!).
Kukaan ei ole ”turhanpäiväinen” eikä arvoton.
Kristittyinä meidän tulisi toimia riita-asioissa sovinnon tekijöinä (Matt. 5:23-26). Riitaisuudet karkoittavat Pyhän Hengen.
Tässä on parannuksen paikka meillä jokaisella!
Olet aivan oikeassa kaikessa mitä tulee sovinnollisuuteen ja ihmisarvoon
ja kunnioittavaan arkiseen käyttäytymiseen.
Parannuksen aihetta on useimmilla, ainakin minulla, siinä miten
voi tuoda lähimmäisen rakkautta esiin kanssakäymisessä toisten kanssa.
Kirjoitin edellisessä viestissäni siitä, miten valheeseen on suhtauduttava.
Selkokielisesti sanottuna tarkoitin sitä, että pään pistäminen puskaan
ei välttämättä edusta sitä suurinta rakkautta totuuteen.
Totuutta on tuotava esiin, rakkauden hengessä ja lähimmäisiä kunnioittaen.
Jaakob kirjoittaa:
"Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme."
Pietari kirjoittaa:
"Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne
ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ette koskaan lankea;"
Muuten niin 'ankara' apostoli Jaakob vaikuttaa jopa sallivammalta kuin Pietari.
Mitään ristiriitaa noissa em. jakeissa ei kuitenkaan ole apostolien välillä.
Pietari kehottaa "kalliin uskon saaneita" veljiä pyrkimään ja ahkeroimaan
siihen, että heidän kutsumisensa ja valintansa tulisi lujaksi.
Sitä kautta veljien on mahdollista päästä siihen, etteivät he koskaan lankea.
Pietarin kehotuksesta löytyy tie KOHTI täydellistä voittoa.
Opetuslasten korkea kutsumus on seurata uskollisina Herraansa Jeesusta.
Hän on tie ja totuus ja elämä;
Hän on "pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;"
Semper.Fidelis: Jaakob kirjoittaa:
"Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme."
---
Niinpä, jos ei teoissa, niin ajatuksissa!
Jaakob kirjoittaa kielen synneistä (Jaako3:1-12
--
3:2 Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa.
3:3 Kun panemme suitset hevosten suuhun, että ne meitä tottelisivat, niin voimme ohjata niiden koko ruumiin.
3:4 Katso, laivatkin, vaikka ovat niin suuria ja tuimain tuulten kuljetettavia, ohjataan varsin pienellä peräsimellä, minne perämiehen mieli tekee.
3:5 Samoin myös kieli on pieni jäsen ja voi kuitenkin kerskata suurista asioista. Katso, kuinka pieni tuli, ja kuinka suuren metsän se sytyttää!
3:6 Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä.
3:7 Sillä kaiken luonnon, sekä petojen että lintujen, sekä matelijain että merieläinten luonnon, voi ihmisluonto kesyttää ja onkin kesyttänyt;
3:8 mutta kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää; se on levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä.
3:9 Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja;
3:10 samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni.
3:11 Uhkuuko lähde samasta silmästä makeaa ja karvasta vettä?
3:12 Eihän, veljeni, viikunapuu voi tuottaa öljymarjoja eikä viinipuu viikunoita? Eikä myöskään suolainen lähde voi antaa makeata vettä.
--
Kun ihminen hallitsee sanansa, hän kykenee hillitsemään myös ruumiinsa ja on täydellinen (2).
Suitsien käyttö hevosen hallitsemiseksi ja peräsimen käyttö laivan ohjaamiseksi ovat vertauskuvia kielen hallitsemisen merkityksestä koko ihmisen elämän suuntautumiselle (3,4,5).
Kerran jouduin suuriin erimielisyyksiin erään ystäväni kanssa. En säästellyt sanojani. Sain kuitenkin lopuksi hillittyä itseni ja sanoin: ”Olet tärkeä henkilö minulla ja rohkenempa sanoa, että Jumalallekin”.
Tilanne rauhoittui.
Muutama rohkaiseva sana voi saada ihmeitä aikaan.
Kumpa tämän muistaisimme.
"Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha,
pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus,
sävyisyys, itsensähillitseminen."
Gal. 5:22
Onneksi meillä on mahdollisuus kasvaa uskossamme
ja tuoda vaelluksellamme esiin Hengen hedelmää,
joiden joukossa mainitaan myös 'itsensähillitseminen'.
Lohdullista on tietää se, että muutos Kristuksen kuvan kaltaiseksi
ei tapahdu yhdellä iskulla eikä kerta heitolla.
Kunpa vaelluksemme olisi kuin vanhurskasten polku:
"Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka
kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka."
Sananlaskut 4:18
Semper.Fidelis: "Mutta Hengen hedelmä on....,
sävyisyys, itsensähillitseminen."
Gal. 5:22
---
"Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen" (Snl 15:4 ).
"Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille" ( Snl 16:24).
"Mutta Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä kaikkia kohtaan, kyetä opettamaan ja pahaa kärsimään" (2.Tim. 2:24).
...kommentoisin...Kukahan muistaa muuten VT:n
puolelta jotain jaetta, että Herra antaa anteeksi
sellaisetkin synnit, joita emme tiedostakaan?
jpp3, tarkoittanet tahattomia syntejä:
"... mutta toiseen majaan menee ainoastaan ylimmäinen pappi kerran vuodessa, ei ilman verta, jonka hän uhraa itsensä edestä ja kansan tahattomien syntien edestä" (Hebr. 9:7).
3. Moos.16. luku!