Matkustimpa tuossa viimeyönä pohjoisesta etelään mukavilla rautateillämme. Ajattelin ottaa yöunet, sillä työpäivä odotti ja väsymys painoi. Junassapa kuitenkin astuivat kehiin sen luokan naiskeharit ettei paremmasta väliä, kyseessä oli nimittäin kaksi v*tun maukasta tangomarkkinoilta tullutta naista jotka huusivat ja kälättivät kaksistaan vaunussa jossa muut yrittivät nukkua.
Vieressäni oli pari saksalaista nuorta jotka olivat elämysmatkailemassa Suomessa ja kun sitten akkojen kälätys ne herätti niin kylläpä saksalaispoikien silmissä syttyi sellainen välähdys jotta Lappi voi jälleen eräänä päivänä palaa. Naiset edustivat niin sanottua vähäkehariluokkaa, eli eivät suinkaan pahimmasta päästä vaan pystyvät ilmeisesti käymään töissä kun kesälomalla mainitsivat olevansa. Kahden tunnin keskustelussa käytiin läpi Jari Sillanpään röyhkeät homovihjailut, haukuttiin kaikki toimittajat ("On se härskiä touhua noi lehtimiesten jutut") ja sehän oli suurin järkytys, ettei Rami Rafael voittanut tangokuninkuutta. "Uutta kuningasta ei kyllä käydä kuuntelemassa, ei varmasti", toinen nainen julisti.
Kyseessä olivat kaksi naista jotka omien sanojensa mukaan ravaavat koko ajan tuollaisten tangolaulajien ja muiden erkkiräsästen ja mikkovitunkilkkisten keikoilla housut märkinä ja nenät puuterissa. "Ei meillä poikaystäviä ole! Hihiihhihi! Ei ne pysy meidän vauhdissa! Hihihih! Tai onhan meillä! On Mikko Kilkkinen on ja Erkki Räsänen ja Rami Rafael ja vaikka ketä! Riittäähän niitä joka sormelle! Hihihihi!"
Tässä vaiheessa manasin jo konnarin ilmestyvän avukseni. Hänen kanssaan ois yhessä manattu nämä pahat henget ja Jumalan vihoviimeiset virheet takaisin Tangokadun alle pehmeään multaan niinku Kari Hotakaisen uudessa romaanissa Tangokadun Kuningas. Lopulta akkojen matka päättyi "Nääsvilleen" eli Tampereelle. "Nääsville Nääsville!" huusi kamalampi akka ja toinen saksalaisnuori tässä vaiheessa teroitteli mielessään jo hitler-jugend-veistään
mutta onneksi akat lähtivät ja kolmen tunnin yöuneni saivat tunnin verran jatkoa.
Vieressäni oli pari saksalaista nuorta jotka olivat elämysmatkailemassa Suomessa ja kun sitten akkojen kälätys ne herätti niin kylläpä saksalaispoikien silmissä syttyi sellainen välähdys jotta Lappi voi jälleen eräänä päivänä palaa. Naiset edustivat niin sanottua vähäkehariluokkaa, eli eivät suinkaan pahimmasta päästä vaan pystyvät ilmeisesti käymään töissä kun kesälomalla mainitsivat olevansa. Kahden tunnin keskustelussa käytiin läpi Jari Sillanpään röyhkeät homovihjailut, haukuttiin kaikki toimittajat ("On se härskiä touhua noi lehtimiesten jutut") ja sehän oli suurin järkytys, ettei Rami Rafael voittanut tangokuninkuutta. "Uutta kuningasta ei kyllä käydä kuuntelemassa, ei varmasti", toinen nainen julisti.
Kyseessä olivat kaksi naista jotka omien sanojensa mukaan ravaavat koko ajan tuollaisten tangolaulajien ja muiden erkkiräsästen ja mikkovitunkilkkisten keikoilla housut märkinä ja nenät puuterissa. "Ei meillä poikaystäviä ole! Hihiihhihi! Ei ne pysy meidän vauhdissa! Hihihih! Tai onhan meillä! On Mikko Kilkkinen on ja Erkki Räsänen ja Rami Rafael ja vaikka ketä! Riittäähän niitä joka sormelle! Hihihihi!"
Tässä vaiheessa manasin jo konnarin ilmestyvän avukseni. Hänen kanssaan ois yhessä manattu nämä pahat henget ja Jumalan vihoviimeiset virheet takaisin Tangokadun alle pehmeään multaan niinku Kari Hotakaisen uudessa romaanissa Tangokadun Kuningas. Lopulta akkojen matka päättyi "Nääsvilleen" eli Tampereelle. "Nääsville Nääsville!" huusi kamalampi akka ja toinen saksalaisnuori tässä vaiheessa teroitteli mielessään jo hitler-jugend-veistään
mutta onneksi akat lähtivät ja kolmen tunnin yöuneni saivat tunnin verran jatkoa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
että TURPA KIINNI AKAT MINÄ YRITÄN NUKKUA !!!!
Varmaan olis akat vaiennu tai vaihtanu vaunua
Niin minä olisin tehny samassa tilanteessa
No tuliko mieleen huomauttaa heille asiasta? Ja jos ei vaikutusta, sitten konduktöörille.
Puhumista...