Verovirastosta on lähtenyt maailmalle tietoa, että minulla on tuloja joka kk metsästä parisataa euroa ja se vaikuttaa kaikkiin hakemuksiini. Miksi näin ja voiko tuon oikaista, sillä metsissä on ollut edesmenneen toimittama päätehakkuu 20 v sitten ja kaikki vietiin. Vimmeiset istutukset saatiin loppuun 5 v sitten ja risusavotta on vieläkin kesken.
Rekisterissä virtuaalisia metsärahoja
Eljas Kopelovsky
13480
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Pinta-alaverotuksen aikaa metsästä tuli (verotuksessa) laskennallista ansiotuloa joka vuosi. Nyt eletään kuitenkin myyntiverotuksen aikaa, joten tuon ei pitäisi enää vaikuttaa. Viimeisin päättynyt verotus on vuodelta 2006. Ovatko tietosi vielä edelliseltä vuodelta? Vai onko metsän 2006 tulos ollut kuitenkin n. 2500 e plussalla?
En ole alv-verovelvollinen enkä ole milloinkaan tehnyt puukauppaa. Verotiedoissa lasketaan vuotuista kasvua ja siitä kai tuo tieto on peräisin. Tätäkö tarkoitit. 2C lomakkeessa olen ilmoittanut pelkät matkakulut. Kuluja on ollut palstasta aika paljon, sillä sinne ei ole tietä. Uusin tieto verotuspäätöksessä 2006 on, että minulla on yli 700 e metsätalouden tappiollinen pääomatulo-osuus. Voiko väärinkäsitysten välttämiseksi. 2004 sain palstan ja 2005 veropäätös on jossain.
Olitko 2004-2005 pinta-alaverotuksen piirissä? Noiden tietojen perusteella näyttäisi siltä, että verottaja on lähettänyt eteenpäin vuoden 2005 tiedot. Koska se on tapahtunut? 2006 verotuksen valmistumisen (eli viime syksyn) jälkeen ei vanhoja tietoja pitäisi käyttää. 2006 kaikki olivat jo myyntiverotuksessa, eikä noita laskennallisia tuloja pitäisi olla.
Omaisuuden tuotto otetaan huomioon joissakin yhteiskunnan avustuksissa. Kysyjä ei tarkemmin kerro mistä tuesta on kyse. Ei tässä pinta-alaverotus vaikuta mitenkään.
Ja mitähän tuottoa metsästä tulee, joka ei näy verotuksessa, mutta huomioidaan tukien myöntämisessä? Nimen omaan se pinta-alaverotus vaikutti niin, että metsälle laskettiin tietty vuosittainen tuotto pinta-alan ja paikallisen keskimääräisen metsän laadun (=kasvun=tuoton) mukaan.
Työmarkkinatuen tarveharkintaan vaikka en olisi uskonut, mutta olen vilkuillut verottajan lähettämiä tietoja ja siellä oli laskettu mitä metsä tuottaa ikään kuin arvio olisi minulle puhdasta pääomatuloa.
Jos verottaja on esittänyt jotain ihan omia laskelmiaan, voit itse tehdä selvityksen, jossa selostat metsän nykytilanteen = tuloa ei ole saatavissa, menoja sitäkin enemmän. Tarvittaessa mhy:n lausunto asiasta, mutta ajantasalla olevan metsänhoitosuunnitelmankin luulisi riittävän.
>>Ja mitähän tuottoa metsästä tulee, joka ei näy verotuksessa, mutta huomioidaan tukien myöntämisessä?
Minulla on kuitit näitten "tuottojen" suhteesta kuluihin ja lainahoitomenoihin. Siis näistä maksetaan pääomaveroprosentin mukaan, jos näitä myydään +alv= 28+28 %= 56 % veroa, jos teen klapia risukosta ja myyn. Tämän päällekö pitää leikata kausityöttömältä tarveharkintana ruokaraha pois.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verontilityslain 13 §:n muuttamisesta
esityksen pääasiallinen sisältö
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että yhteisöveron metsävero-osuuden yksittäisten kuntien ja seurakuntien metsäerän laskentaperusteena käytettäisiin bruttokantorahatuloja, jotka on laskettu metsäkeskuksittain. Kantorahatulot jaettaisiin yksittäisille kunnille näiden kuntien alueella olevien metsämaapinta-alojen suhteessa.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2007 alusta. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuoden 2007 yhteisöveron jako-osuuksien laskennassa.
—————
perustelut
1. Nykytila ja ehdotetut muutokset
1. Yleistä
Vuoden 1999 alusta yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteita muutettiin siten, että yksittäisten kuntien yhteisövero-osuus muodostui yritystoimintaerästä ja metsäerästä. Kuntien yhteisövero-osuus on viime vuosina ollut runsaat yksi miljardi euroa, josta metsävero-osuus on ollut noin 140 miljoonaa euroa. Metsäerän laskentaperusteena käytettiin kunnittaisia kantorahatuloja. Lisäksi perusteeseen luettiin metsän laskennallisen puhtaan tuoton perusteella arvioidut saamatta jääneet kantorahatulot lakisääteisten luonnonsuojelualueiden metsämaista sekä metsien suojeluohjelman mukaisista valtion mailla ja 1 päivänä tammikuuta 1998 yksityismaista Kuusamon yhteismetsän alueella sijanneista metsämaista.
Metsäntutkimuslaitos on kerännyt vuosittain kunnittaiset bruttokantorahatulot verokuutiometrin raha-arvon laskemista varten. Eräiden metsätalouden puhtaaseen tuloon liittyvien säännösten kumoamisesta annetulla lailla (1156/2005) on vuoden 2006 alusta kumottu muun muassa verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 15 §:n 3 momentti, jonka mukaan puun ostajien tai ostajajärjestöjen on toimitettava Metsäntutkimuslaitokselle verokuutiometrin laskemista varten tarpeelliset tiedot. Momentti on kumottu, koska metsätalouden puhdasta tuottoa ei enää vahvisteta pinta-alaperusteisen metsäverotuksen päätyttyä.
Metsäntutkimuslaitos kerää kuitenkin jatkossa tiedot bruttokantorahatuloista metsäkeskuksittain. Metsäkeskusten toiminnasta säädetään metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (1474/1995). Suomessa on tällä hetkellä 13 metsäkeskusta, jotka jakaantuvat tasaisesti ympäri maata. Metsäkeskuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1205/2002) säädetään metsäkeskusten toimialueista.
Tuo lakiesitys ei liity yhteiskunnan kansalaisille maksamiin tulonsiirtoihin mitenkään, vaan siinä puhuttiin yhteisöveron jako-osuuksista kunnille. Tekstissä ollut maininta metsän puhtaan tuoton laskennan lopettamisesta taas liittyi jo aiemmin tässä ketjussa esiin tulleeseen seikkaan metsäverotuksen muuttumisesta ansiotulosa pääomatuloksi.
Näillä ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa että jos ihmisellä on varallisuutta, on sillä varallisuudella myös tuottoa. Olkoonpa omaisuus metsää tai asunto-osakkeita, niin sillä on laskennallista tuottoa, eikä sellainen ihminen tarvitse samalla tavalla yhteiskunnan tukea kuin täysin persaukinen.
siksipä en lue tuon sosialisti sian juttuja.
Ei kai veroja mutu tuntumalta mätkitä.
Tuossa se on saatanan kusipää.
Työmarkkinatuen tarveharkinta
Työttömyysturvalain 9 luvun 3 § 1 momentin mukaiset työttömän ja hänen puolisonsa työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioitavat tulot arvioidaan sen mukaan, kuinka paljon niitä työttömyysaikana tulee jatkuvasti olemaan tai minkä tulojen on katsottava vaikuttavan henkilön tulotasoon työttömyysaikana, vaikka niiden saamisaika poikkeaisi kyseisestä ajasta. Vuosittain tai muutoin toistuva tuloerä jaetaan tuloksi koko vuodelle tai muulle tulokaudelle. Ennen tarveharkintaa työmarkkinatukeen vaikuttavasta tulosta vähennetään sen hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot.