Roomalaiskirje 12
17 Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä.
18 Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa.
19 Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra".
20 Vaan "jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle".
21 Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä.
17 Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä.
18 Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa.
19 Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra".
20 Vaan "jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle".
21 Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä.
Vastaukset 32
Vanhimmat
"18 Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa. "
Jos mahdollista, eli ei ole aina mahdollista.
"19 Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra"."
Kosto tai hinnanmaksu tulee joka tapauksessa, mutta tämä tehtävä tulee jättää Jumalalle.
olette ja mitä ajatuksia herättää se, että kun vuonna 70 Jerusalemissa syttyi sota ja hävitys, niin kristityt pakenivat Pereaan ja kuka minnekin ja jättivät juutalaiset sotimaan, heidät joilla ei ollut uskoa Jeesukseen.
Oliko tuo pakeneminen sodan tieltä sitä, että kristityt eivät halunneet tarttua sota-aseisiin?
Ei ehkä hirveästi liity nyt tähän päivään, mutta sen verran voin kyllä vastata, että ennen Jerusalemin hävitystä juutalaisia oli monta vuotta varoitettu sitä, mitä tulisi tapahtumaan, jos nämä eivät tekosi parannusta, vaan jatkaisivat syntielämäänsä. Taivaallakin näkyi runsaasti varoitusmerkkejä tulevasta sodasta. Samoin yksi mies kulki muistaakseni ainakin vuoden ajan pitkin Jerusalemin katuja huutaen täyttä kurkkua varoitusta. Mutta yhden osan näistä varoituksista he selittivät omalla järkeilyllään tyhjäksi ja toisen osan he kuittasivat lähinnä olankohautuksella.
että varoituksen huutajat ovat taasen lähteneet liikkeelle Jumalan lähettäminä. He huutavat, että kunnioittakaa Jumalaa ja rakastakaa Häntä yli kaiken ja pysykää Hänen opetuksissaan.
Lähestyykö sota vai tempaus, mitä mieltä olet?
Molemmat kyllä lähestyvät pikku hiljaa, mutta toivottavasti ainakaan ensinmainittu ei toteudu vielä pitkään aikaan, sillä jos kansa tekee parannuksen, niin Kaikkivaltias JUMALA voi vielä muuttaa mielensä.
Mooses oli uskollisin ihminen Jumalan sanojen mukaan täällä maanpäällä ja siksi Jumala perui Mooseksen rukouksen takia tuomiopäätöksiä. Ajatella millainen ihmeellinen Jumala, vaikka Hänellä on kaikki valta, kuulee Hän mielellään ystäviensä pyynnöt ja muuttaa mieltään, eli hyvin inhimillinen Jumala, eikö vain.
Jos ymmärtäisimme, kuinka inhimillinen Jumala meillä on, niin hämmästyisimme.
näkeehän sen raamatusta, kaikkine vihan pitoineen, oikutteluineen ja lupaustensa pyörtämisineen. Tokkiinsa inhimillinen, kuinkas muuten, ihminenhän loi Jumalan omaksi kuvakseen. Siinä syy. ;o)
pyydä, että saat tulla tuntemaan elävän Jumalan, etkä jotain jumalankuvaa, joka ei kykene ketään auttamaan ja pelastamaan.
Jeesus elää ja sen voimme todistaa me, jotka elämme Hänen kanssaan ja voimme kertoa, että Jeesuksen kanssa on niin käsittämättömän hyvä elää, että yksikään, joka ei usko Jeesukseen, ei kykene uskomaan niin hyvään elämään.
Älä edes kuvittele, että esim. minä olen kyennyt itse tekemään itselleni näin vapaata ja turvattua elämää, en todellakaan, vaan sen teki Jeesus.
niin onko meidän kieltäydyttävä aseeseen tarttumasta.
Jeesuksen opetus on tämä:
Matt. 26:52
Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.
Jeesus puhui tuossa hetkessä Pietarille saadakseen tilanteen rauhoittumaan. Mutta valtio on eri asia kuin yksittäinen ihminen. Valtiolla pitää olla puolustusvoimat, muuten muodostuu ns. sotilaallinen tyhjiö, joka automaattisesti täyttyy vieraan vallan joukoilla ennen pitkää. Jokaisen Kristityn täytyy olla kuuliainen esivallalle ja puolustaa maataan urhoollisesti, jos niin on tarvis.
syynäisi noita Jeesuksen opetuksia, ei mistään löydy sellaista opetusta, että Hän antaisi luvan tehdä pahalle vastarintaa, tai antaisi luvan käydä aseellisiin sotiin, hengen sotaan kylläkin, mutta siinäkin on aseena Hengen miekka, jonka Jeesus omilleen antaa.
Vai löytääkö joku muitakin opetuksia Jeesukselta lähteneenä?
kuuliainen, jos esivalta ei ole typerys, joka johdattaa väärään, mutta tuo aseellinen isänmaan ja kodin ja hengen puolustaminen heillä, jotka uskovat Jeesuksen opetukset on miettimisen arvoinen asia, koska Jeesus opettaa puolustautumaan vain Sanan miekalla. Voiko sillä lyödä aseellisenkin vihollisen;), vai täytyykö vain luottaa Jumalan varjelukseen ja tehdä samoin, kuin Jeesus teki, että antoi henkensä mielummin, kuin kävi sotaan?
Uskon, että Jeesus olisi ilmoittautunut sotaan mukaan, jos olisi ollut tarvis. Mutta siihen häntä ei kysytty, joten kysymys ei tullut ajankohtaiseksi.
mutta eikö se olisi sotinut kaikkia Hänen Itsensä antamia opetuksia vastaan. Luulen, että Jeesus olisi mielummin lymynnyt luolaan piiloon, tai vuorille, kuten lymysi silloinkin, kun viholliset väsyttivät Hänet pilkallaan ja ivallaan, tai he, jotka halusivat Jeesuksen tekemään kohdalleen ihmeitä, vaikka eivät olleetkaan muuten valmiit seuraamaan Häntä.
Tätä asiaa on syytä miettiä meidän jokaisen, sillä luonnollinen ihminen meissä sanoo, että ilman muuta puolustussotaan, jos kerran isän maa tai henki on uhan alla, mutta löytyykö sille tukea Raamatusta ja mehän tahdomme kuulla vain Jumalan opetuksia, emme oman järkemme päätelmiä.
Vanha Testamenttihan on pullollaan sotakertomuksia. Suurimmat sankarit, esim. Daavid, olivat myös oivia sotilaita.
uuden liiton, jossa eletään Hänen Hengessään ja uusen sota-aseen, Hengen miekan. Miksi Hän niin teki? Siksi, että Hän sanoo vanhan liiton rikotun israelilaisten puolelta ja sanoo, että Hän tekee nyt paremman liiton. Tarkoitti varmasti, että Hän ei jätä mitään tekoja meidän ihmisten tehtäväksi, vaan tekee itse kaiken ja siksi Hän antaa Henkensä sisimpäämme ja vaikuttaa tahtomisemme ja tekemisemme.
Enää emme saa tuomiovaltaa, emmekä taida saada sitä sotavaltaakaan, sitähän me tässä pohdimme, että onko uudessa liitossa ollut koskaan lupaa tarttua muuhun, kuin Hengenmiekkaan.
Esivallalle pitää olla kuuliainen, sillä se ei turhaan miekkaa kanna.
jos se ei ole typerys. Henki johdattaa meidät kuulemaan kaikkea oikeudenmukaista Jeesuksen opetuksen mukaan ja kieltäytymään kuulemasta typeryksiä, Jeesuksen opetuksen vastaisia tekoja vaativia.
Eli, jos esivalta käskee ampumaan lähimäisen, niin mitä teet, sillä eikö se ole Jeesuksen opetuksen vastainen teko?
Riippuu tilanteesta. Tietysti, jos esivalta on täysin väärässä, ja määrää ampumaan Kristittyjä, niin kieltäydyn ehdottomasti, omantunnon syihin vedoten.
Kerron esivallalle, että tärkeämpi minulle on ikuisuus, kuin tämä hetken kestävä elämä täällä, mutta olemmeko kuitenkaan vieläkään löytäneet täydellistä ratkaisua tähän kysymyksessä olevaan asiaan, että mikä on Jumalan tahto meidän kohdallamme, jotka uskomme.
Vaatiiko Hän meidän täydellisen luottamuksen siihen, että Hän on kyvykäs varjelemaan meidät sodan ja vaaran keskelläkin ja jos Hän tahtoo, että me kuolemme sodassa, niin meidän on sekin hyväksyttävä, tai tahtooko Hän meidän ottavan pyssyn käteemme ja ampuvan sillä henkeämme uhkaavia.
Kuka osaa sanoa, sanooko Uusi Testamentti missään kohdassa, onko meidän käytävä puolustussotaa. Aloitussotaa emme saa haalia, mutta onko puolustettava isänmaata aseilla?
Monet kristityt lähtevät sotaan, eli meidän on syytä miettiä onko se oikeutettua.
Nämä ovat tällaisia enemmän tai vähemmän spekulatiivisia kysymyksiä. Se arkitodellisuus, jossa elämme, on HENGELLINEN SOTA pimeyden voimia vastaan, ja tässä sodassa JUMALAN SANA on HENGEN MIEKKA.
Jeesuksen seuraaja tekee päivittäin jopa itsensä kanssa, kun väärä ajatus vaanii, niin Sananmiekka käy sen huitaisemassa poissa, mutta eikö se sotatilakin eri maiden välillä olekin henkien sotaa, vaikkakin varmaankin saman hengen vaikuttamaa molemmissa sotivissa maissa, eli Jumalan vastaisen hengen, eli käykö siinä Hengenmiekka sotavälineenä, vai saako Hengenmiekan käyttäjä maallisesta miekasta iskun ja kuolee.
Tiedän, että se miekka, jonka Jeesus käteemme on antanut, on äärettömän voimakas, mutta toimiiko se muulla tasolla, kuin hengellisellä ja pitääkö meidän pötkiä pakoon maallista miekkaa, kuten kristityt tekivät Jerusalemin hävityksen aikana?
Hengen miekalla me käymme sotaa henkivaltoja vastaan.
Raamatun Sana on niillä, jotka ovat Pyhän Hengen täyttämiä.
Jeesuksen kautta, voimme rukouksessa vaikuttaa kansakuntien kohtaloon.
Rukouksen voima on valtava, rukouksessa Suomen puolesta on voima.
Minun henkilökohtainen miekka on Sanan miekka jolla taistelen henkivaltoja vastaan.
Rukoukseni on uskon rukous Isämeidän rukous ja Herran siunauksella siunaan Israilin kansaa ja kansakuntia jotka ovat Hengellinen Israel.
mukaista opetusta ja se Henki, jonka Jeesus on sisimpääni antanut yhtyy tuohon opetukseen ja minun henkeni tietenkin seuraa mukana, sillä seuraahan se mielellään Jumalan Hengen johdatusta.
pakoon, kun sota tulee. Mitä mieltä sinä Jeesuksen seuraaja olet. Luultavasti olet pötkimisen kannalla, koska kirjoituksesi myötäilee rauhaa ja usko Jeesuksen opetuksiin, mutta jos vielä tarkentaisit.
Kokosydämiset Hengellä täyttyneet ihmiset, ovat ajatukseltaan ja pyrkimyksiltään Jumalan Sanan mukaisia.
Pyhä Henki kasvattaa, kun liha pienenee ja Jeesus kasvussa suurenee, ajatuksetkin muutuvat ja ajatelu tulee enenmän ja enemmän Jumalan kuvan kaltaiseksi.
Pelko poistuu raikas Henki astuu sijaan.
Pyhä Henki on aina rakastava oikeudenmukainen, täynnä hyviä ajatuksia.
Täydellistä ei ole, aina on kasvua ja etepäin kasvetaan taatumusta ei ole Jumalanvaltakunnassa.
on ja jäämme luottamaan Jeesukseen sodankin keskellä, jos se tänne Jumalan sallimuksesta joskus tulee, sillä Jeesus johdattaa meidät Henkensä kautta oikeisiin ratkaisuihin kaikissa tilanteissa. Tärkeinä siis on kuulla Jumalan Tahtoa ja sen myötä Hänen ääntään, joka puhuu sisällämme siinä Hengessä, jonka Jeesus meille lupasi antaa ja antoi.
Uusi Testamentti kertoo että esivallalla on
oikeus kantaa miekkaa. Noinhan esim. poliisitkit
tekevät jatkuvasti ja he joutuvat joskus suojelu-
tarkoituksessa käyttämään asetta ja tappamaan,
eivätkä he silloin tee mitään pahaa tai syntiä.
Yhtälailla sotilaan tulee tarvittaessa tappaa
suorittaessaan sellaista maan- tai järjestyksen-
puolustusta, jossa tuollainen tulee kyseeseen.
Ei Jumala oikestaan vaadi, mutta hän kyllä
varmasti vähintään malttamattomasti aina odottaa
meiltä sellaista toimintaa, joka kussakin tilanteessa on hänen hyvän tahtonsa mukaista.
Kyllä Jumala odottaa että kristitytkit tarvittaessa puolustavat asein omaa maata ja
järjestystä. Hyökkäys- ja aloitussotakin on
täysin hyväksyttävä silloin kun tuollaiseen on
jostain painavasta syystä ryhdyttävä.
Aloittihan Israelkin kuuden päivän sodan ja se
oli täysin hyväksyttävää.
Jumalahan pystyy varjelemaan kenet hyvänsä vaikka
millaisessa myllerryksessä, kunhan vain ei tehdä
selkeitä tyhmyyksiä ja ollaan parhaan mukaan
luottavaisia.
Mielestäni ei tule rangaista sellaisia jotka
eivät esim. omantunnonsyistä halua käyttää aseita. Tuollaisille voidaan järjestää muuta
palvelusta.
Tietenkin ihmistä velvoittaa enemmän se Jumala
häneltä odottaa kuin mitä ihmiset häneltä odottavat, eli jos esim. esivalta odottaa jonkin
pahan tekemistä, niin sellaista ei tule tehdä, ei
vaikka henki menisi, koska se on vastoin Jumalan
tahtoa.
kiinnittänyt huomiotasi siihen, että vanhan liiton aikana piti perustaa verikaupungit heille, jotka olivat jostakikaan syystä joutuneet vuodattamaan verta?
Eli ne ihmiset on erotettu muista varmasti tuomioistuimen edessäkin ja Jumala ratkaisee heidän asiansa sen mukaan, mikä on syy verenvuodatukseen, mutta onko uuden liiton aikana missään tapauksessa lupa vuodattaa toisen ihmisen verta, se onkin kysymys, joka pohdituttaa monia ja sitä kysymystä me pohdimme, vaikka tiedämmekin, että Jeesus johdattaa omansa tilanteessa, kuin tilanteessa oikeaan ratkaisuun.
Vanhan liiton aikan oli jopa lupa korvata veri verellä, mutta onko siihen lupaa uuden liiton aikan, jolloin yhden ainoan Uhrin kallis sovintoveri on kaikkien puolesta vuodatettu.
Vanhan liiton aikana ihmiset itse vaativat, että veri on verellä korvattava, eivät he huolineet kultaa eikä hopeaa korvaukseksi, vaan verta, mutta koska ihminen ei ole uudessa liitossa pääosassa, vaan sen pääosan on Jeesus saanut, niin onko vanhan liiton vaatimuksilla enää mitään virkaa.
Pääosaa edustava Jeesus rukoilee Itse puolestamme sisimmässä majassa, eli ihmisen rukouskaan ei kuulu kuin vain Jeesuksen kautta, sillä se ei mene perille ilman välimiestä, joka on Jumala, eli Sana ja joka kävi kolme vuotta opettamassa meille Tahtoaan. Eli, mitä tämä pääosan esittäjä opettaa meille, se meidän on kuultava ja sitä tutkittava, sillä Hän on määräävässä asemassa.
Varmaan muistat mihin viittaan tässä ihmisten vaatumuksessa veren korvattavuudesta verellä. Viittaan Saulin viiden pojan kovaan kohtaloon.
Emme kuitenkaan elää enää missään muodossa vanhanliiton aikaa, vaan elämme uudessa liitossa, jonka Jumala sanoo paremmaksi liitoksi.
sisimmän ja mentaliteetin tutkimisesta Herran edessä, totuuteen pyrkien niin kuin se on Hänessä...
Tuohon aikaan oli kuulemma tapana että vieraan lähtiessä kotimatkalle hänelle annettiin astiaan kuumia hiiliä ettei tarvitse kotiliettä sytyttäessään nähdä niin kovasti vaivaa...
Raamatunkohdassa on mielestäni kahtalainen sisältö: tuomio on kyllä tuleva, mutta Jumala on rakastava Jumala ja tahtoisi armollaan vetää ihmisen pois tuomion alta. Luultavasti myös tulisilla hiilillä pään päällä on tässä kahtalainen sisältö, niin että toisaalta ihmistä lämmittää toisen laupeus, anteeksiantavaisuus ja huolenpito, kuten juutalaista joka tuli samarialaisen - juutalaiset pitivät halveksimiaan samarialaisia tuskin edes sian arvoisina - auttamaksi; toisaalta nämä rakkaudella ojennetut hiilet polttaa, tekee olon vaikeaksi, synnyttää synnintuntoa ja katumusta. Rakkauden ja rakkauden synnyttämän katumuksen lisäksi tuliset hiilet saattavat viitata Jumalan tuomioon, sen ankaruuteen, mutta - joskus tuntuu että raamatunkohtaa luetaan aivan vähän väärällä tavalla, kostonhimo silmissä kiiluen? Silloin asian merkitys muuttuu, ja pahimmillaan "tuliset hiilet pään päällä" tulee irvikuvaksi siitä mitä Jumala asialla tarkoittaa.
On hyvä tutkia omaa sydäntä Kristuksen rakkauden edessä. Onko minulla lähimmäistäni kohtaan (sitä lähimmäistä, joka on minua vastaan rikkonut) hyvää tahtova asenne, että toivon Jumalan hyvyyden vetävän hänetkin parannukseen että pääsisi pois tuomion alta, ja ettei Jumalan armo Kristuksessa jäisi hänen kohdalla turhaksi; vai onko asenteeni ehkä se, etten tahdokaan hänen kokevan anteeksiantamusta ja armoa, vaan mieluummin (koska on minua kohtaan niin huonosti käyttäytynyt) soisin hänen jäävän Jumalan tuomion alle?
Jos joudumme selvittelemään asioita esimerkiksi oikeudessa tai muuten virkavaltaa avuksi käyttäen puuttumaan joihinkin epäkohtiin, on tärkeää, että omatunto on Jumalan edessä puhdas. Siinä kohtaa vain Jumala näkee sydämet ja tietää totuuden salatuimpaan saakka. Toisen ihmisen virheisiin puuttuminen tulisi aina tapahtua mieluummin niin että on sisimmässään murheellinen sen ihmisen puolesta, jonka asioihin joutuu puuttumaan, kuin kostonhimoa uhkuen tai vahingonilosta hykerrellen.
Katkeruudesta on monia varoittavia sanoja Raamatussa koska se vääristää ajatukset ja hengellisen elämän, tekee sokeaksi omille virheille ja - saa kiinnittämään huomion ulkonaisiin tosiseikkoihin Kristuksen totuuden jäädessä sivuun. Silloin ihmisen päässä jankkaa vain "minä olen oikeassa, minä olen oikeassa" mutta Pyhän Hengen tuoma rauha ja nöyrä mieli Jumalan sanan edessä puuttuu: millä asenteella ja missä hengessä oikeassaolemiseni tapahtuu?
Shalom.
on hyvä yhtyä sydämestä, sillä niin totuudellinen ja sen Hengen mukainen, joka meitä opettaa, se on.