"Ruokamyrkytysbakteerista voi tulla vetytehdas
Amerikkalainen Nanoptek-yhtiö on kehittänyt uuden menetelmän tuottaa vetyä auringonvalon avulla. Yhtiö pilkkoo vesimolekyylejä nanokatalyytin avulla. Yhtiön mukaan menetelmä on vähintään yhtä edullinen kuin nykyiset menetelmät tuottaa vetyä maakaasusta, eikä prosessista vapaudu ollenkaan hiilidioksidia.
Katalyytti sisältää titaania, joka on suhteellisen halpa ja runsas materiaali. Nanoptekin kehittänyt rakenteen, jonka avulla titaanin kyky imeä itseensä auringonvaloa paranee.
Normaalisti vain ultraviolettivalo pystyy irrottamaan titaanista elektroneja, jotka puolestaan pystyvät halkaisemaan vesimolekyylin. Nanorakenteisessa titaanissa atomeja on kiskottu hiukan normaalia kauemmas toisistaan, jolloin niistä irtoaa elektroneja myös näkyvän valon ultraviolettia vähäisemmällä energialla.
Nanoptek tekee yhteistyötä Yhdysvaltain energiaministeriön kanssa. Yhtiö on saanut 4,7 miljoonaa dollaria pääomaa pilottitehtaan rakentamista varten.
Kolibakteerifarmi kotiin?
Teksasissa puolestaan on tehty ihmisen suolistossakin viihtyvästä kolibakteerista merkittävä vedyn tuottaja.
Kolibakteerin aineenvaihdunta kehittää luonnostaan hivenen vetyä. Geenimuuntelun avulla Teksasin A&M-yliopiston professori Thomas Wood onnistui 140-kertaistamaan bakteerin vedyntuottokyvyn.
Wood pitää tuloksia merkittävänä askeleena kohti vetytaloutta, vaikka kaupalliset sovellukset ovat vielä monen askeleen päässä.
Kolibakteeri on useimmiten ihmiselle haitaton bakteeri, vaikka joskus saattaa aiheuttaa tulehduksia tai lieviä ruokamyrkytyksiä. Suolistossa kolibakteeri vie elintilaa muilta, haitallisemmilta bakteereilta. Pöpö on tutkijoiden suosiossa, koska siihen on helppo siirtää geenejä. Muunnellut kolibakteerit auttavat lääketeollisuutta tuottamaan muun muassa insuliinia ja rokotteita.
Wood teki kolibakteerista sokerilla käyvän vetytehtaan muuntamalla kuutta geeniä bakteerin perimässä.
Woodin mukaan muunnellut bakteerit eivät itse hyödy uusista taidoistaan mitään. Ne pärjäävät luonnonvalinnassa huonommin kuin luomubakteerit, mutta käymisastiassa ne pilkkovat esimerkiksi maissin sisältämistä sokereista irti vetyä.
"Käymisprosessi on halpa. Ei tarvita suuria määriä sähköä tai lämpöä", Wood sanoo.
Sekä Nanoptekin että Woodin prosessilla vety kannattaa tuottaa suoraan käyttökohteessa tai lähellä sitä.
Omakotitalolle riittävä kolibakteerireaktori vie vähemmän tilaa kuin lämmityksen öljysäiliö.
Nykyisella bakteerikannalla omakotitalon energiantuotanto imee noin 80 kiloa biomassaa vuorokaudessa, mutta Wood tavoittelee ravintotehokkaampia koleja.
"Uskomme, että kahdeksan kiloa riittää tulevaisuudessa."
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article57803.ece
Amerikkalainen Nanoptek-yhtiö on kehittänyt uuden menetelmän tuottaa vetyä auringonvalon avulla. Yhtiö pilkkoo vesimolekyylejä nanokatalyytin avulla. Yhtiön mukaan menetelmä on vähintään yhtä edullinen kuin nykyiset menetelmät tuottaa vetyä maakaasusta, eikä prosessista vapaudu ollenkaan hiilidioksidia.
Katalyytti sisältää titaania, joka on suhteellisen halpa ja runsas materiaali. Nanoptekin kehittänyt rakenteen, jonka avulla titaanin kyky imeä itseensä auringonvaloa paranee.
Normaalisti vain ultraviolettivalo pystyy irrottamaan titaanista elektroneja, jotka puolestaan pystyvät halkaisemaan vesimolekyylin. Nanorakenteisessa titaanissa atomeja on kiskottu hiukan normaalia kauemmas toisistaan, jolloin niistä irtoaa elektroneja myös näkyvän valon ultraviolettia vähäisemmällä energialla.
Nanoptek tekee yhteistyötä Yhdysvaltain energiaministeriön kanssa. Yhtiö on saanut 4,7 miljoonaa dollaria pääomaa pilottitehtaan rakentamista varten.
Kolibakteerifarmi kotiin?
Teksasissa puolestaan on tehty ihmisen suolistossakin viihtyvästä kolibakteerista merkittävä vedyn tuottaja.
Kolibakteerin aineenvaihdunta kehittää luonnostaan hivenen vetyä. Geenimuuntelun avulla Teksasin A&M-yliopiston professori Thomas Wood onnistui 140-kertaistamaan bakteerin vedyntuottokyvyn.
Wood pitää tuloksia merkittävänä askeleena kohti vetytaloutta, vaikka kaupalliset sovellukset ovat vielä monen askeleen päässä.
Kolibakteeri on useimmiten ihmiselle haitaton bakteeri, vaikka joskus saattaa aiheuttaa tulehduksia tai lieviä ruokamyrkytyksiä. Suolistossa kolibakteeri vie elintilaa muilta, haitallisemmilta bakteereilta. Pöpö on tutkijoiden suosiossa, koska siihen on helppo siirtää geenejä. Muunnellut kolibakteerit auttavat lääketeollisuutta tuottamaan muun muassa insuliinia ja rokotteita.
Wood teki kolibakteerista sokerilla käyvän vetytehtaan muuntamalla kuutta geeniä bakteerin perimässä.
Woodin mukaan muunnellut bakteerit eivät itse hyödy uusista taidoistaan mitään. Ne pärjäävät luonnonvalinnassa huonommin kuin luomubakteerit, mutta käymisastiassa ne pilkkovat esimerkiksi maissin sisältämistä sokereista irti vetyä.
"Käymisprosessi on halpa. Ei tarvita suuria määriä sähköä tai lämpöä", Wood sanoo.
Sekä Nanoptekin että Woodin prosessilla vety kannattaa tuottaa suoraan käyttökohteessa tai lähellä sitä.
Omakotitalolle riittävä kolibakteerireaktori vie vähemmän tilaa kuin lämmityksen öljysäiliö.
Nykyisella bakteerikannalla omakotitalon energiantuotanto imee noin 80 kiloa biomassaa vuorokaudessa, mutta Wood tavoittelee ravintotehokkaampia koleja.
"Uskomme, että kahdeksan kiloa riittää tulevaisuudessa."
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article57803.ece
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.