Yleistäminen on

Tehokas tapa mallintaa todellisuutta. Yleistämistä käytetään hyvin paljon tieteessä. Lähes kaikki perustuvat puhtaasti olettamukseen saadusta empeerisestä tiedosta, jota lopuksi hyödynnetään asioiden ratkaisuun.

Otetaan esimerkki. Radiotekniikassa käytetään radioaallon etenemisvaimennuksen mallintamiseen Okumura-Hata-mallia. Keksijät kokemusperäisellä tavalla mittasivat radioaaltojen käyttäytymistä suurkaupungissa ja tulivat siihen tulokseen, että tulokset pätevät myös muihin suurkaupunkeihin. Esimerkiksi Japanin suurkaupungissa mittattu radioaalto vaimenee edetessään samalla tavalla myös New Yorkissa. Näin tutkijat olettavat eli yleistävät, että yhdestä paikasta saadut tulokset pätevät myös toisiin vastaaviin paikkoihin.

Sovelletaanpa samaa periaatetta myös käytännön elämään. Tiedetään, että maahanmuutto on lisännyt huimasti rikollisuutta Berliinissä ja Malmössa. Voidaan tehdä yleistys tämän tiedon pohjalta, että maahanmuutto lisää rikollisuutta myös Helsingissä. Ratkaisu maahanmuuttajien tekemiin rikoksiin on rajoittaa maahanmuuttoa.

Yleistäminen on todella tehokas ja helppo tapa ratkaista käytännön asioita. Kun on olemassa selvä syy ja seuraus, voidaan nämä tiedettyä ehkäistä ongelmien syntymistä.

Otetaan toinen esimerkki. Oletetaan, että meillä on kokemusperäistä tietoa siitä, että Ruotsissa ruotsalaiset hurraavat ja kannustavat, kun Ruotsin jääkiekkojoukkue menestyy MM-kisoissa. Voidaan tehdä yleistys, että Suomessa ruotsalaiset hurraavat ja kannustavat Ruotsin jääkiekkojoukkuetta MM-kisoissa. Helppoa, eikö totta?

Minua ihmetyttää, miksi monet poliitikot ovat niin sekaisin eri asioissa, että heillä ei ole loogista kykyä tehdä poliittisia ratkaisua, saati sitten perustella tehtyjä päätöksiä. Monesti vedotaan puolueen aatteeseen, tai johonki ideaalitapaukseen, jolla ei ole käytännön pohjaa ollenkaan.

Sanotaan, että monikulttuurisuus on rikkaus, mutta käytäntö on maailman historiassa osoittanut toisin. Se köyhyyttää. Samasta syystä luonnonsuojelijat ponnistelevat tulokaslajeja vastaan, sillä usein tulokaslaji syrjäyttää paikallisen lajin sen omasta ekopiiristä. Suomen omalle majavakannalle meinasi käydä köplästi, kun suurempi Kanadan majava pääsi Suomen luontoon pesiytymään. Pienemmällä Suomen majavalla ei ole hirveästi vastaan sanottavaa, jos Kanadan majava astuu Suomen majavan reviirille. Tapahtuu ns. aluevaltaus, jossa tulokaslaji syrjäyttää alueelle ominaisen kannan.

Tässä yksi esimerkki kulttuurisesta rikkaudesta. Vahvempi syrjäyttää heikomman.