Mitä mieltä olette, onko pelastus yksistään Jumalan työ? Vai onko siinä ihmisen työtä mukana? Esim. ihmisen työnä ratkaisu. Tai ihmisen työnä ihmisen oma valinta? Mitä mieltä olette?
Pystyykö ihminen tekemään itse sen valinnan? Vai onko Jumala jo edeltäkäsin tehnyt sen ja ihminen ei tee yhtään mitään vaan saa kaiken lahjana, armosta? Mitä mieltä olette?
Pystyykö ihminen tekemään itse sen valinnan? Vai onko Jumala jo edeltäkäsin tehnyt sen ja ihminen ei tee yhtään mitään vaan saa kaiken lahjana, armosta? Mitä mieltä olette?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kristus Jeesus täytti sovituksen TÄYSIN, siihen et pysty lisäämään mitään, pelastus on siis täysin armosta, ei edes kasteita tarvii lisätä pelastukseen.
Ihmiselle on vain liian vaikeaa, jos pelestus tulaa täysin ARMOSTA USKON KAUTTA KRISTUKSEEN ja uskokin on lahjaa.
Pelastus on kokonaan JUMALAN lahjaa, mutta se lahja täytyy ottaa vastaan. Asiaa on turha mystifioida sen kummemmaksi, joko otat sen vastaan, tai et. Valinta on sinun.
Niin, mitä mieltä olet, onko valinta ihmisen teko?
Sanoit että valinta pitää tehdä... Niin, mutta onko sen tekijä Jumala vai ihminen? Mitä mieltä olet predestinaatiosta? Kalvinistit opettavat kaksinkertaista ja luterilaiset yksinkertaista. Itse edustan tätä yksinkertaista, eli ihminen tekee sellaisen valinnan joka kohdistuu helvettiin. Mutta ihmisellä ei ole omasta itsestään voimaa valita Jumalaa.
Mitä mieltä olet?
En ole todellakaan tippaakaan kiinnostunut mistään predestinaatioista (sic!), vaan kyllä valinta on joka pojan ja tytön itse tehtävä, ja sillä sipuli.
Niin, haluaisin kuulla mitä mieltä olet, mitä valinta tekee? Mitä ihmisen valinta saa aikaan ja sen miten suuri osuus valinnalla on pelastuksessa. =) Pystyykö ihminen pelastua jos hän yrittää pelastua omin voimin ajatellen, että on tehnyt valinnan? Mikä on Jumalan työ valinnassa ja mikä ihmisen? Jos Jumala työ on 100% valinnassa, niin onko valinta oikea sana?
Mitä ajattelet armosta? Onko armo ansaitsematonta, vai liittyykö siihen ihmisen kyky valita se?
Nämä ovat vähän tällaisia filosofisia kysymyksiä, tärkeintä lienee, että ihminen on todella vilpitön tehdessään ratkaisua. Hänen täytyy myös olla valmis jokahetkiseen parannuksentekoon. Laulassa lauletaann:"Uskoa ei synny omin voimin, Jumala sen meille lahjoittaa."
Tämä on sellainen elämänmuutos, johon ei voi lähteä löysin rantein.
eli ansaitsematonta.
Niin Daniel, Armosta mekin pelastutaan. Armo on ansaitsemattomuutta. Eihän armo voi olla meidän teko. Ratkaisu on aina meidän teko. Mehän teemme sen ratkaisun. Mutta, sanoit:
"ihminen on todella vilpitön tehdessään ratkaisua. Hänen täytyy myös olla valmis jokahetkiseen parannuksentekoon. Laulassa lauletaann:"Uskoa ei synny omin voimin, Jumala sen meille lahjoittaa." "
Niin mitäs ajattelet siitä, milloin ihminen voi olla niin vilpitön, että voi tehdä ratkaisun? Voiko hän olla koskaan ilman Jeesusta? Eikös Jeesus siis ole tässä se tekijä, siis pelastuksen lahjoittaja niin kuin sanoit "uskoa ei synny omin voimin, Jumala sen meille lahjoittaa." Joten jos Jumala lahjoittaa uskon niin eikös myös PELASTUSKIN OLE JUMALAN LAHJA? =)
Pelastus on kokonaan Jumalan työ. Ihminen ei kykene valitsemaan pelastumistaan.
Uskon Jumalan ennaltamääräämiseen.
(Ajattelen Calvinin tavoin, kaksinkertaisen predestinaation mukaan).