rakkaudentunnustus sinulle:
Kun kuljemme raskain askelin ja aika tuo murheita tupaan, pidän sinua kädestä silloinkin ja rakastaa sinua lupaan yhä.
Minä rakastan sinua silloinkin, kun ehdimme korkeaan ikään. Olet edelleen minulle suloisin, hellyyttä ei sammuta mikään.
Mitä siitä jos ryppyjä naamaasi saat, taikka selkäsi kumaraan taipuu. Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat, taas rakkaus polvilleen painuu. - Henrikki(si)
Kun kuljemme raskain askelin ja aika tuo murheita tupaan, pidän sinua kädestä silloinkin ja rakastaa sinua lupaan yhä.
Minä rakastan sinua silloinkin, kun ehdimme korkeaan ikään. Olet edelleen minulle suloisin, hellyyttä ei sammuta mikään.
Mitä siitä jos ryppyjä naamaasi saat, taikka selkäsi kumaraan taipuu. Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat, taas rakkaus polvilleen painuu. - Henrikki(si)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voi Henrik, miten runolliseksi heittäydyit... Kuin silloin ennen. Soudit valkeaa venettä kuutamossa, kuiskailit kartanosi hämyisissä lehvämajoissa, ratsastit valkealla orhillasi ja tempaisit nei'en satulaan eteesi... Siinä rouskua rouskuttava hummasi laukkasi yli kasteisen maan ja tähdet pustan yli näytti tien, ratsun lento ol' kuin tulta...
Me kahvilassa istuttihin, teet nautittihin ja leivoksia... Olikohan se Kouvon baari?
Saisinpa vielä tuntea vahvat kätesi uumallani, joka on yhä hoikka kuin nuoren puuman...
Silmäni kirkkaat ja kuulakkaat tässä ihan vetistyvät.
Olen koko ajan ajatellut kahden istuttavaa nojatuolia valtavan rätisevän takkatulen ääressä melodisten soidessa radiossa tulenloimun luodessa varjoja seinille.
Tuli valvomassa yötä! Kiihkeä hurma ja temmellys... sitten suloinen sopusointu... ihanan kaunis halaus ja sitten sinun syliisi, pääni rintaasi vasten...
Jotakin mitä juuri nyt kaipaan, suudelmaa, joka saa ajan pysähtymään...
Tunnen olevani täysin rakkautesi verhoama ja kannattelema.
ettei palele
Ei se Henrikki palele, jos tosissaan rakastaa ja on saanut sen takkatulen viritetyksi...
Tiedä sitten, saako sen Sohvin luokseen. Tuolla alemmassa ketjussa Sophie on antautunut kahvilanpitäjäksi, mutta paikasta ei ole tietoa. Milloin antautunee Henrikin karhunsyleilyyn?
Saavatko he toisensa vai onko jutussa happy end? Ei kun nyt meni väärinpäin...
Minkähänlainen kartano sillä Henrikillä on?
Ainakin siellä on vene, takka ja hevonen. Liekö ratsutila.
Mutta Pusta? Sehän on Unkarissa. Luetaanko Huuhaata siellä asti, vai ovatko rakastavaiset palanneet nuoruusmuistoihinsa?
Syökää nyt ne leivoksenne.
Joko kuulemme pian hääkellojen kumnahtelua?
hempee helman alla!
http://o3lf.blogspot.com/
___