Evolutionistit pitävät itsestään selvänä että kymmeneen lasketaan seuraavasti: 1,2,3,4,5,6,7,8,9,10
Minä kysyn mitä tapahtui nollan ja yhden välissä?
Onhan se helppoa aloittaa laskeminen yhdestä eteenpäin, ja näinhän pienille koululaisille opetetaan.
Tämä on minusta harhauttavaa sillä kaikkein tärkeimmät(ja vaikeimmat) asiat ovat juuri nollan ja yhden välillä.
Minä kysyn mitä tapahtui nollan ja yhden välissä?
Onhan se helppoa aloittaa laskeminen yhdestä eteenpäin, ja näinhän pienille koululaisille opetetaan.
Tämä on minusta harhauttavaa sillä kaikkein tärkeimmät(ja vaikeimmat) asiat ovat juuri nollan ja yhden välillä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Algebra ei nääs kuulu evoluutioteorian piiriin. :)
Mut mä tiedän...!
0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9
Miksi sitä, mitä tapahtui nollan ja yhden välissä tarvitsisi ihmetellä yhtään sen enempää kuin sitä mitä tapahtui yhden ja kahden, tai yhdeksän ja kymmenen välissä?
vaikka sitä ei saa ääneen sanoa.
evoluutiolla ei ole selitystä sille, miten kaikki sai alkunsa....
Ehdotankin täten että julistamme kaikki teoriat jotka eivät kerro miten kaikki sai alkuunsa epätieteelliseksi. Näin ollen meille ei jää mitään muita tieteellisiä teorioita kuin pari kosmologista kehitelmää, ja voimme kokonaan luopua lääketieteestä, biologiasta, geologiasta ja muista turhuuksista.
Mainiota Hannu. Alat ymmärtää mistä evoluutioteoriassa on kyse.
Olet jo päässyt nollasta ykköseen.
Et ole kuullutkaan kvanttilaskukoneista ?
Kvanttimekaniikassa ilmiöiden varmuuden korvaa niiden todennäköisyys; täsmällinen ennustaminen on mahdotonta. Sama pätee kvanttilaskentaankin.
Bittien ja kvanttibittien vallankumouksellinen ero on kvanttibittien kyky saada arvot nolla ja ykkönen samanaikaisesti. Kvanttimekaniikan kielellä bitti on superpositiotilassa. Kun mittaamme kvanttibitin arvon, saamme toki tulokseksi nollan tai ykkösen, emme mitään ihmeellistä yhdistelmää. Kysymys onkin siitä, mikä oli kvanttibitin arvo ennen mittausta.
Jos kvanttibitti oli aidossa superpositiotilassa, niin mittauksessa tulos nolla tai ykkönen saadaan tätä superpositiotilaa vastaavilla todennäköisyyksillä. Eli jos mittaus yhden bitin kohdalla antaa tuloksen nolla, toisen identtisen bitin kohdalla saattaakin tulla ykkönen. Vasta lukuisat mittaukset lopulta kertovat meille, mitkä olivat nollan ja ykkösen esiintymistodennäköisyydet.
Tavallisessa bitissä nolla on nolla ja ykkönen on ykkönen ennen ja jälkeen mittauksen, vaikka kuinka voissa paistaisi.
Logiikkaa toki on, mukava kun osasit sentään kysyä, trolli.
Liittyykö tämä jotenkin evoluutioteoriaan?
Tarvitaanko havaitsijaa havaitsemaan onko kyseessä 0 vai 1?
Eli kyseessä oli vanha arvoitus kissasta laatikossa,
jonka tietää jokainen joka ei ammenna tietoaan vain vanhasta paimenkirjakokoelmasta.