4./JR53 vaiheet kesällä -44

kirjastoon ja lue kirjasarjaa Jatkosodan historia. Saattaa löytyä jotain.

Meille helsinkiläisille se on ainakin helppoa, poikkeamme sota-arkistossa.
Jos joukko-osaston sotapäiväkirjat ovat olemassa, niin niitä saa siellä vapaasti lueskella.

tapahtumat. Turtolan rykmentti toimi sillä suunnalla.
Siilasvuon joukkojen hyökätessä Kiestinkiin, hyökkäsi JR 53 rautatien suunnassa vihollisen selustaan. Pioneerit räjäyttivät radan poikki kahdesta kohtaa. Vihollisen vastatoimet alkoivat heti. JR 53 joutui saartorenkaaseen, joka oli avoinna vain lounaaseen. Saartokehän takana oli joukko vihollisia, joiden ainoa vapaa tie oli pohjoiseen. Taisteluja käytiin jatkuvasti, mutta perustilanne pysyi ennallaan 3 viikon ajan. Pioneerit kunnostivat teitä ja korjasivat rautatiekalustoa käyttökuntoon. He sijoittivat tykkejä rautatievaunuihin ja työnsivät niitä miesvoimin tuliasemiin. 15. päivänä elokuuta Koli ja ryhmä miehiä lähti vaunutyömaalta ajamaan itää kohti. Matkalla vaunun edessä räjähti panos, joka katkaisi osan kiskoja. Hyvällä onnella vaunu hyppäsi katkoksen yli. Samalla väijyksissä olleet viholliset aloittivat tulituksen. Osasto suojautui nopeasti ja selvisi lyhyeksi jääneestä taistelusta ilman menetyksiä.

Kolin kaksiryhmäinen osasto tuli tunnetuksi everstiluutnantti Turtolan "kuolemanpartiona". Kuolema kohtasi kuitenkin vain vihollisia, sillä tiedusteluryhmä selvisi monesta vaarallisesta tehtävästä ilman miestappioita. Se katkoi vastapuolen johtolinjoja, selvitti joukoissa olevien miesten määrän ja tuhosi pieniä vihollisryhmiä. Se oli mukana, kun pieni suomalaisryhmä onnistui pysäyttämään kokonaisen vihollispataljoonan, noin 1 000 miehen hyökkäyksen. Tilanne oli alkanut aamulla kello 3, kun neuvostoliittolaiset tykit jatkuvasti ampuen aloittivat tulivalmistelun. Tuntia myöhemmin miehet tulivat suomalaisten linjojen läpi. Kello 5.30 suomalaiset käskettiin vastaiskuun. Koli ehti tapansa mukaan muistuttaa: "Tarkistakaa konepistoolien kunto ja kaikki lippaat mukaan!" Osasto lähti juoksujalkaa eteenpäin. Vastaan tuli yksittäisiä jalkaväen miehiä, jotka olivat pakomatkalla. Kauhistuneina he kertoivat, että vihollisia tulee tien täydeltä. Hyökkäysjoukko jatkoi eteenpäin ja Kolin joukon 16 miestä vain lisäsivät vauhtia. Neuvostoliittolaiset tulivat suurena joukkona huutaen "uraata". Useita "politrukkeja" oli mukana. Kolin joukkue teki työnjaon: osa miehistä ampui ja toinen puoli täytti lippaita. Hetken kuluttua alkoi tykistöammunta vihollisten takaa, ja kranaatit osuivat hyökkääjiin. Taistelu päättyi nopeasti suomalaisten voittoon. Myöhemmin analysoitiin neuvostoliittolaisten outoa käytöstä. Miehet olivat olleet humalassa, ja politrukit ajoivat heitä eteenpäin.

http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1940-60/taistelut.htm