Suomenkielisellä alueella aiemmin asuneena käsitykseni suomenruotsalaisista oli hyvin negatiivinen, koska se perustui lähinnä RKP:n luomaan mielikuvaan vähemmistöstä, joka määräilee mitä enemmistön tulee tehdä.
Nykyisessä työpaikassani (Helsingissä) minulla on useita suomenruotsalaisia työkavereita ja olen huomannut, että käsitykseni on ollut virheellinen. Kukaan ei ole kertaakaan olettanut saatika vaatinut minun puhuvan tai ymmärtävän ruotsia, eikä kukaan ole kertaakaan ottanut kieliasiaa millään tavalla puheeksi. Edes työhaastattelussa suomenruotsalainen esimies ei kysynyt tai testannut ruotsinkielen taitoani.
Suomenruotsalaiset työkaverit puhuvat keskenään ruotsia. Kun minä tai joku muu suomenkielinen tulee huoneeseen, kieli vaihtuu aivan kuin huomaamatta suomeksi. Ja jos minuun ottaa yhteyttä suomea huonosti osaava ruotsinkielinen asiakas (tapahtuu ehkä kerran vuodessa), yhdistän hänet ystävällisesti suomenruotsalaiselle työkaverille.
Tähän mennessä en siis ole törmännyt minkäänlaisiin kielipoliittiisiin ongelmiin työpaikalla, enkä usko näin tapahtuvan jatkossakaan. Pystymme tarvittaessa palvelemaan asiakkaita ruotsiksi, mutta se ei edellytä että kaikki osaisimme ruotsia.
Yhden työpaikan perusteella ei tietenkään voi vetää suuria johtopäätöksiä, mutta näkisin että työpaikkani suomenruotsalaiset suhtautuvat vallitsevaan kielitilanteeseen hyvin realistisesti. He käyttävät ruotsinkieltä akviitisesti päivittäin, mutta eivät tuputa sitä kenellekään. Kieli vaihtuu tilanteen mukaan ruotsiksi, suomeksi tai englanniksi. Minä arvostan heidän kahden kielen natiiviosaamistaan ja he hyväksyvät sen, että minä en osaa kunnolla ruotsia.
Haluaisinkin edellä kirjoittamani perusteella kysyä, että ketä RKP oikeastaan edustaa? Tavallista suomenruotsalaista vai ketä? Itse en näe juuri mitään yhteyttä arkielämässä kohtaamieni suomenruotsalaisten ja RKP:n vaatimusten välillä. Itseäni oikeastaan hävettää, että olen RKP:n vuoksi aiemmin koko ryhmänä leimannut suomenruotsalaiset, jotka yksilöinä ovat kuitenkin ihan tavallisia mukavia ihmisiä.
Nykyisessä työpaikassani (Helsingissä) minulla on useita suomenruotsalaisia työkavereita ja olen huomannut, että käsitykseni on ollut virheellinen. Kukaan ei ole kertaakaan olettanut saatika vaatinut minun puhuvan tai ymmärtävän ruotsia, eikä kukaan ole kertaakaan ottanut kieliasiaa millään tavalla puheeksi. Edes työhaastattelussa suomenruotsalainen esimies ei kysynyt tai testannut ruotsinkielen taitoani.
Suomenruotsalaiset työkaverit puhuvat keskenään ruotsia. Kun minä tai joku muu suomenkielinen tulee huoneeseen, kieli vaihtuu aivan kuin huomaamatta suomeksi. Ja jos minuun ottaa yhteyttä suomea huonosti osaava ruotsinkielinen asiakas (tapahtuu ehkä kerran vuodessa), yhdistän hänet ystävällisesti suomenruotsalaiselle työkaverille.
Tähän mennessä en siis ole törmännyt minkäänlaisiin kielipoliittiisiin ongelmiin työpaikalla, enkä usko näin tapahtuvan jatkossakaan. Pystymme tarvittaessa palvelemaan asiakkaita ruotsiksi, mutta se ei edellytä että kaikki osaisimme ruotsia.
Yhden työpaikan perusteella ei tietenkään voi vetää suuria johtopäätöksiä, mutta näkisin että työpaikkani suomenruotsalaiset suhtautuvat vallitsevaan kielitilanteeseen hyvin realistisesti. He käyttävät ruotsinkieltä akviitisesti päivittäin, mutta eivät tuputa sitä kenellekään. Kieli vaihtuu tilanteen mukaan ruotsiksi, suomeksi tai englanniksi. Minä arvostan heidän kahden kielen natiiviosaamistaan ja he hyväksyvät sen, että minä en osaa kunnolla ruotsia.
Haluaisinkin edellä kirjoittamani perusteella kysyä, että ketä RKP oikeastaan edustaa? Tavallista suomenruotsalaista vai ketä? Itse en näe juuri mitään yhteyttä arkielämässä kohtaamieni suomenruotsalaisten ja RKP:n vaatimusten välillä. Itseäni oikeastaan hävettää, että olen RKP:n vuoksi aiemmin koko ryhmänä leimannut suomenruotsalaiset, jotka yksilöinä ovat kuitenkin ihan tavallisia mukavia ihmisiä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tottakai 300 000 joukkoon mahtuu kivoja ja vähemmän kivoja - aivan kuten enemmistönkin joukkoon.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että on olemassa suomenrutosalaisten keskuudessa aina ns. ilmiöksi asti tietynlaista asennevinoumaa, jota ylläpitää nimenomaan RKP. RKP esimerkiksi kehoittaa suomenruotsalaisia aina vaatimaan ruotsinkielistä palvelua, vaikka henkilö itse osaisi suomea. Eihän sellainen ole kuin suomenkielsiten simputusta.
Jonkinlaista hurriuden ihannetta.
Siinä onkin muuten ylitsepääsemätön edistiteettiin liittyvä pulma, jos on tarkoitus olla sekä suomalainen, että ruotsalainen yhtä aikaa.
mutta jostain kumman syystä se on se ongelma heidän mielestään.
Täälläkin palstalle esiintyvien surujen mielestä on vääryys, kun heidän käytännön pakon sanelemana on puhuttava suomea.
Ei se mikään vääryys ole vaan se on realiteetti, aivan kuten sanoit:
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/kielipolitiikka/data/pix/maak.gif
On selvää, että niillä paikkakunnilla, missä on vain pieni ruotsinkielinen vähemmistö, kuten helsingissä ja turussa, ruotsinkieliset luonnollisesti toimivat edellä mainitsemallasi tavalla.
Kyseiset henkilöt joka tapauksessa äänestävät rkp:tä kielen ja kodin aateperinnön vuoksi.
Sekä helsinki ja turku ovat kaksikielisiä vain poikkeuslain turvin, eikä prosentti säännön mukaan!
R-kielisten fanaatikot ovat syyllisiä koko kieliasetelmaan.
Tavalliset r-kieliset, jotka elävät omaa sopeutunutta elämäänsä ovatkin niitä, joita ei voi syyllistää pakkoruotsin ym. s-kielisten "sortamiseen".
Uskon, että palstakirjoituksilla ei heitä edes tarkoiteta. Ongelma on vain siinä, että useiden kirjoitusten r-kielisten erittely jää monelta tekemättä ja siten koetaan yleistyksenä.
Täällä Suomessa saa sentään puhua keskenään työmaallakin sitä kieltä, mitä haluaa.
joten kyllä rkp on valitsijoidensa asialla. Nämä sinun ruotsinkieliset työkaverisi ovat rkp:tä viisaampia, eivätkä paljasta korttejaan sinulle, ei ainakaan heti. Hyvä neuvo sinulle onkin, että tutkit näitä viestejä niin kyllä löydät rkp:n ajatuksen ja hengen useimmasta niistä.
Minulla kun on ihan muuta kokemusta. Voin kertoa että Vaasassa meillä töissä ei kieli aina käänny suomeksi (toisinaan edes kokouksissa!) vaikka paikalla olisi ummikkosuomalainen tai useampi. Jos ulkomaalaisia on paikalla (tai tulee paikalle) niin jo vaihtuu kieli englantiin.
Kielinepotismi tulee monissa paikoissa esiin, ja vasta tänne kaksikieliselle alueelle muutettuani huomasin kuinka naiivia hyväntahtoinen ajatteluni ruotsinkielisistä oli ollut - suurin osa ruotsinkielisestä porukasta on todella sisäänpäin lämpiävää ja hyvin 'kotiinpäinvetävää'. Eihän korppi korpin silmää noki!
Minä tunnistan suomenruotsalaisen tällä foorumilla lähinnä ivallisesta ja ylimielisestä suhtautumisesta suomenkielisiin ja heidän mielipiteisiinsä. Ehkä tuollainen asennoituminen johtuu turhautumisesta, en tiedä.