Millaisissa rakennuksissa olette altistuneet homeelle?

työpaikkani on 70-luvulla rakennettu matala ja tasakattoinen betonihalli jonka kosteusvauriot korjataan maalaamalla!!

Nyt olen ollut n. 3 kk 50-luvulla rakennetun talon purkutyömaalla. Oireet; keuhkoputkessa tuntuu olevan hirvee köntsä/pala. Oireet helpottaa viikonlopuksi. Välipohja täynnä paskaa, turvetta, purua, pahvia, laastia yms rakennustarviketta 50-luvun mukaan.

Myös ihmispaska on tuttua; purettin/puhdistettiin ryömintätila viemäristä vuotaneesta jätteistä. Jäte oli kuitenkin kuivunut mutta kerran erehdyin meneen sisäle ilman suojainta niin tuli parin kuukauden pöpö. Kävin kuukauden päästä lekurilla valittamassa kun yskitti jatkuvasti mutta tuumasivat vain että mulla on tupakan aiheuttama astma ja pistivät puhalteleen mittariin kahden viikon ajan. Määräsivät astmalääkkeitä muttei auttanut. Palautin mittarin ja tulokset niin yhteydenpito lakkasi siihen.
No, minä en jäänyt toimettomaksi vaan kun alapohjaa alettiin desinfioimaan niin otin parit henkoset desinfiointiainetta ja kas kummaa yskä loppui päivän sisällä ja henki alkoi kulkea ja oireet hävisivät.
Toisekseen en ole sairastanut lääkäreiden mukaan ainuttakaan normaalia flunssaa tai muuta mitä ns normaalit ihmiset sairastavat vaan aina on ollut kyseessä tupakan aiheuttama joko krooninen keuhkoputkentulehdus tai astma. Kahdenkymmenen vuoden kokemuksella voin sanoa että tupakka on terveystuote sillä jos polttaa ei voi sairastaa flunssaa. Vertailu; itsellä ei kertaakaan lääkärin määräämää antibioottikuuria mihinkään kahdenkymmenen vuoden aikana. vaimolla ja lapsilla jotka eivät polta, useita kymmeniä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Arabia_(tehdas)

osittain maapohjainen. Osittain suoraan maapohjalle valettu. Rakennusvirheitä on, vesi päässyt 40 vuotta seinäelementtien väliin. Salaojitus puuttuu.

70-luvun tasakattoinen yksikerroksinen rakennus, jossa useita kattovuotoja ja pitkään. Sen lisäksi lattioille vettä viemärin kautta ja vain siivottu pois. Koko homman kruunaa rakennuksen alle jätetyt rakennusjätteet.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ympyrätalo

mutta jopa uudesta pikkuparlamentista on löytynyt hometta...

jossa rakennusvirheiden vuoksi useita kattovuotoja ja korjaustoimet ovat olleet katon paikkaus. Talo on juuri sellainen, ettei ole porrasta, vaan ulkoa voi suoraan kävellä sisään eli lattia maanpinnan tasolla ellei alempana. Rakennuspaikka on erittäin alavassa paikassa, jossa sulamisvedet seisoo, kunnes kuivuvat eli rakennus on ikäänkuin kuopan pohjalla. Ikää rakennuksella ei kuitenkaan ole kuin 15 vuotta. Ongelmana rakennusvirheet ja huollon puute.

80-luvun alun rivitalo, jossa katto vuoti rakennusvirheen takia.

yliopiston 90-luvun puolivälissä rakennettu rakennus. hölmö arkkitehtuuri, rakennusvirheitä, hirveä kiire rakentamisessa.

90-luvun puolivälissä tehty elementtirakenteinen toimistorakennus. salaojitus pielessä, katto vuotaa, elementtien saumaus osin auki.

että onhan näit

työpaikoilla. Sen luonnollisesti ymmärsin vasta jälkikäteen, kun sairastuttuani olen noissa paikoissa vieraillut.

kiinteistössä, jossa kosteus päässyt vielä selvittämättömistä syistä seinärakenteeseen. Tasakattoinen ja matalasokkelinen rakennus on kyseessä.

Sairastuin työpaikallani, 70-80-luvulla rakennetussa toimistorakennuksessa, jonne on tullut vesi katosta sisään vuosikausia ja pintaremonteilla ja maalauksilla korjailtu. Kellarissa myös vesi seisoo.
Sen jälkeen työpaikkani siirtyi 1800-luvulla rakennettuun hirsitaloon, mutta tilanteeni vain paheni. Talossa on merkkejä vanhoista kosteusvaurioista. Vuosien varrella on tehty remontteja, mutta miten...

työpaikka, jossa viimeinen naula tuli arkkuun, oli 1985 rakennettu betonirakenteinen, läpimärkä toimistorakennus. Vettä tuli ikkunoista, katon läpi ja seinien saumoista sisään.

Hometalomme on suunnilleen samoilta ajoilta, tiilitalo, osin puurakenteinen, rinteessä. Liian matala sokkeli. Salaojat ja kaadot ovat tosin kunnossa eikä vesi seiso talon kohdalla. Varsinainen ongelma oli rakenteisiin asti laajalti päässyt pesukonevuoto.

Työpaikkani ovat olleet eri vuosikymmenillä rakennettuja virastoja ja toimistoja ja kaikissa on ollut kosteusvaurioita ja materiaalipäästöjä esimerkiksi märän betonin päälle kiinnitetyistä muovimatoista. Katot vuotavat, erityisesti lasikatteet, samoin lasiset julkisivut. Myös 2000-luvun taloissa on ollut kosteusvaurioita. Talot ovat tasakattoisia eivätkä katot pidä vettä ja harvoin ikkunatkaan. Yleisvaikutelmani on että nämä ovat todella epäterveellisiä rakennuksia ja henkilökunta oireilee aina, enemmän tai vähemmän. Loppumattomat remontit harvoin auttavat. Kun yksi kohta saadaan paikattua, toisesta tulee vesi sisään taas.

-rivitalo 60-luvulta. Ainakin pohja tehty päin mäntyä eli maan kosteus rakenteissa. Haju maakellarin. Sädesientä jne.
-kerrostalo 60-luvulta. Kylppäri ja vaatehuone haisivat. Kylppärissä ei oltu tehty remonttia sitten rakentamisen. Siellä oli amme, eli ei tarkoitettu suihkukäyttöön. Epäilys myös, että tasakatto vuotanut jne.
-kerrostalo 1930-40-luvulta. Kylppärissä amme, mutta suihkukäytössä, ei myöskään remontoitu vuosikymmeniin. Myös rappukäytävä haisi pahalle. Keittiön menoilmaräppänä oli tukittu ja maalattu päälle, eli ilmanvaihto puutteellinen.
-kerrostalo samoilta ajoilta. Haisi maakellari eteisessä ja keittiön alakaapeissa, joissa näkyi betonirakenne.
-kerrostalo 50-luvulta, ilmanvaihto puutteellinen, eli ei tuloilmaa. Komeroissa maalimainen outo ja epämiellyttävä haju.
-kokemusta on myös mm. vierailuista puisissa vanhoissa omakotitaloissa, jotka haisevat makealle, tai kellarissa maakellarin haju, jonka lähteenä ei kenties perunakellarin perunat.