Kertokaahan lapselliset veneilijät kokemuksianne veneilystä?
Vaimon kanssa olemme viettäneet lähes kaiken vapaa-aikamme veneillessä viimeiset kolme vuotta. Nyt mukaan tulee tyttäremme (nyt 4kk).
Vaimon kanssa olemme viettäneet lähes kaiken vapaa-aikamme veneillessä viimeiset kolme vuotta. Nyt mukaan tulee tyttäremme (nyt 4kk).
Vastaukset 31
Vanhimmat
kyllä noin pini skidi menee vielä yöreissuilla, mutta sit ku kasvaa isommaksi ni ei oikein voi bylsiä yöllä veneessä...
kunnes tulee määrättyyn ikään, sitten ei halua tulla mukaan, mutta sitten kun on tarpeeksi vanha tai on poikaystävä niin tulee taas mukaan.
Meidän tytär osti oman veneen ja hän sanoi syyksi että kun oli mukana pienestä lähtien niin veneily meni vereen.
Joten nyt minulla on kaksi venettä vähän niinkuin hoidettavana, tosin poikaystävä hoitaa hyvin tyttären vene, mutta kyllä isäukko on hyvää olla mukana, kun on sitä tietoa ja osaamista. Hauskaahan tämä on!!!
Juuri tästä syystä haluaisin päivittää veneen heti kokoluokkaan, jossa voidaan luoda mukavia muistoja. Kolme hyttiä olisi loistohomma, näin lapsien kasvettua, voisi ottaa kavereitakin mukaan.
riittä mainiosti,hyvä asia olisi erillinen käymälä, tosin meillä on ollut käytössä Minor 700 Cabin, jossa on kaksi hyttiä, ainoa miinuspuoli on että vessa on takahytissä.
Kun ollaan vaimon kanssa kahden ei ole vaikeaa, mutta jos on porukkaa takahytissä on vähän vaikeampaa,tosin me miehet voimme helposti mennä maihin kuselle,mutta kun on isompi hätä, niin tidättehän??
käymälä on juuri se mikä tekee nykyisestä veneestämme melkoisen sosiaaliammeen. Kyllä kemiallisen käyttö menee vielä vaimon kanssa kaksin, mutta vieraita tällaiseen veneeseen ei juuri kutsuta.
Kolmea hyttiä ajattelin näin: keula, perä sekä ohjaushytti. Parasta vielä olisi, jos pentteri olisi ajohytissä.
oikeastaan kaipailen. Eli miten olette vanhemmat huomioineet reissuissa sen, että kaikilla on kivaa, eikä veneilystä synny pakkopullaa kenellekkään?
Onko vinkkejä esim. rantautumisrutiineihin (näistähän aina puhutaan:), ruokajuttuihin yms.?
Olemme vaimon kanssa enemmänkin luontosatama ihmisiä kuin laiturieläjiä. Lienee kuitenkin niin, että lasten kanssa on laitureissakin oltava. Niissä lasten luulisi saavan ainakin hetkellistä leikkiseuraa.
NOIN pieni lapsi menee vielä melkein missä vaan kun ei vielä paljoa liikukaan. Yksi hyvä ja jopa ehdoton juttu varsinkin purjeveneessä on, että veneessä on paikka mihin muksun voi kiperässä tilanteessa (kuten rantautuminen, purjeiden nosto, reivaaminen jne)laittaa niin tukevasti kiinni ettei pääse irti vaikka yrittäisi ja kuitenkin on turvassa vaikka ven yhtäkkiä kallistuisi, pysähtyisi tms. Joissakin veneissä olen nähnyt EM juttua varten kiinnipultatun turvakaukalon.
Toinen mitä kannattaa muistaa, että päin vastoin kun sinä, lapset ei nauti itse veneellä ajosta/purjehtimisesta vaan perilläolosta: uimisesta, onkimisesta, leikkimisestä rannalla jne. Joten päivämatkat on syytä pitää parissa tunnissa.
Helpompaa ja turvallisempaa veneily on jos lapset oikeasti tottelevat sinua käskystä, eivätkä siis lahjomalla kiristämällä ja uhkailemalla.
Merellä tulee tilanteita jolloin on kyselemättä toteltava.
Muuten sitten ne tavanomaiset. Mukaan kivaa tekemistä. Ota lapset mukaan veneen rutiineihin heti kun pystyvät. Lapsen mielenkiintoa kasvattaa myös se kun saa olla huoltamassa konetta ja vahaamassa kylkiä.
Niin ja se kovan tuulen veneily kannattaa sitten jättää äijäsakille.
Matkatkin taittuu lasten kanssa 4 ja 6v kun laittaa kannettavaan dvd:hen lasten filmit pyörimään ja varaa veneeseen joitain veneleluja (ei samoja kuin muuten kotona) Hyvin ovat viihtyneet kaikki siirtymätkin uimapaikasta laituriin yms.
Kolme mukulaa on meillä veneessä, mutta aloitetaan alusta. Noin pieni pysyy kaukalossa tukevasti rantautumisten aikana sekä päiväunet onnistuvat siinä mainiosti. Hieman isompana auton turvaistuin kiinnitettynä niin, että ruorimies on näkyvissä ja pystyy muksun kanssa kommunikoimaan. Seuraava vaihe onkin sitten tottelemisesta kiinni, eli aina kannella ollessa sekä lähdettäessä ja rantautuessa aina liivit päällä. Muuten veneessä ollessa ei ole miellyttävää oleskella liiveissä. Ilmeisestikkin tarkoitus on hankkia sellainen vene josta ei ole helppo pudota veteen.
Jos vene on pieni jossa ei ole mahdollisuutta liikkua veneen liikkeellä olessa tulee todennäköisesti hankaluuksia. Lasten luonnollinen tarve on liikkuminen ja veneessäkin tuon tarpeen tyydyttäminen on tarpeen. Kuten tulet myöhemmin huomaamaan lapset eivät osaa kävellä, he juoksevat. Syytä onkin tehdä "urpolat" ja sääntö nr1. Veneen kannella ei juosta. Mukaan on hyvä ottaa piirrustus vehkeitä paljon sekä pelit ovat hyviä ajan tappajia. Myös musiikkivehkeet ja siihen satu-cd.t ovat mainioita. Lapsille kirjat ovat aina mieleen. Tytöille barbit ja pojille autot ja veneet mukaan eli paljon leluja, ne toimivat. Edellä mainittu kahden tunnin päivä matkat ovat kyllä lyhyitä, sillä vastahan parin tunnin matkan jälkeen äiti on saanut kassit purettua paikoilleen. Nyt on aikaa touhuta lapsen kanssa ja pari tuntia lisää menee huomaamatta. Siihen vielä pari ja rupeaa olemaan aika etsiä yöpymis paikka. Itse emme juurikaan vierassatamissa aikaa ole viettäneet ja luonnon satamissa on kyllä tekemistä kun vain muistaa ottaa mielikuvituksen mukaan.
Laittakaa muksulle veli tai sisko alulle mahdollisimman pian, sillä kaverista on suuri ilo matkoilla. Viihdepuolesta sen verran, että televisiota ei kannata mukaan ottaa sillä näkyvyysongelmia tulee varmasti ja paha mieli muksuille jos se lastenohjelma ei näykkään.
Ruokana mainioita ovat valmiit "pirkka" pussiruoat. "italianpadat" sekä letut. Meillä on nestekaasulla jääkaappi ja hella joten kylmätilaa on ja uunilla on helppoa tehdä kaikkea. Meillä syödäänkin veneessä paljon aivan tavallista kotiruokaa. Ajon aikana lämpöiset voileivät ovat mukavia sekä erilaiset pasteijat. Lapsille kuumina päivinä riittävästi kylmää tuoremehua. Limsat ja pillimehut kannattaa jättää kauppaan. Lomalla voisi ehkä karkkipäivä olla kahdesti/kolmestikkin viikossa. Iltanuotiolla paistetut letut ja makkarat maistuvat kummasti. Kahviakin menee aikuisilta ja se on pannu sellaista. Alkoa sitten vasta kun vene on kiinni sellaisessa paikassa josta ei varmuudella tarvitse hätäisesti poistua.
Lasten kanssa on mukavaa veneillä ja itsekin muistaa miten faijan kanssa oli kliffaa kersana vesillä. Saman kokemuksen haluan siirtää muksuilleni. Sitä kun veneilyn on aloittanut kahden viikon ikäisenä yli neljäkymmentävuotta taaksepäin ei millään malta vieläkään pois olla. Ainoa ongelma onkin siinä miten ajan jakaa mökin ja veneen välillä. Lapset ovat mielellään molemilla.
Kuten todettiin, lapset haluaa olla satamissa ei veneajelulla. Pitkät ajot esim molemmat hangon selät hoidetaan yhtenä päivänä siten että lähdetään kylmästi klo 6.00 aamulla liikkeelle. Meri on kaunis ja melkein yksin omana. Muut veneet nukkuvat vielä satamissa. Niin nukkuvat omat lapsetkin keulassa pelastusliivit päällä. Kello 9 maissa alkavat heräillä, pukevat, syövät aamupalaa ja pesevät hampaansa. Yllätys - matka on edistynyt sillä välin jo todella pitkälle. Lapset leikkivät vielä pari tuntia ja ollaan klo 12 maissa perillä, jolloin on vielä pitkä päivä aikaa leikkiä, ennen kuin nukkuma aika on käsillä. Kuvitelkaa aikataulua jos olisi lähdetty vasta lounaan jälkeen...
Toinen oleellinen asia on ottaa todella paljon leluja mukaan. Erilaisia ja osa sellaisia joilla leikitään vaan veneessä. Syksyllä ne pannaan visusti talvisäilöön muiden venekamojen kanssa.
Hyvä ruoka, parempi mieli. Lapset kannattaa totuttaa savukalaan aina kun mahdollista, samoin mansikat, herneet, mustikat korvaavat monta karkkipäivää.
Meillä lapset, nyt 4 ja 6 v odottavat jo nyt "venekesää" ja sitä että päästään "hööögsoooraan" ja "kulkruunaaan".
Isompi aloitti veneilyn vasta 4 kk iässä, pienempi oli 2 kuukautta.
Parhaat lapsuusmuistot liittyvät perheen kanssa tehtyihin reissuihin. Nelihenkinen perhe sopi vielä 70-luvulla hyvin H-veneeseen asumaan. Nykymittapuun mukaan vähän askeettista.
Oman perheen kanssa tehnyt lähinnä päiväretkiä mökiltä käsin. Vaimo kun ei tykkää asua veneessä. Lapsia kiinnostaa tosiaan lähinnä perillä olo. Ruoka mukaan termarissa ja jollekin luodolle syömään, on ollut suosittu juttu. Tuttuakin rantaa jaksaa kiertää kun rannoilta voi löytää kaikkea mielenkiintoista. Lapset selvästi tarvitsevat tällaista vastapainoksi kaikelle vouhottamiselle ja viihdetekniikalle.
Jos ajatellaan lapsien viihtymistä ajon aikana, kumman ottaisin Esim. Utö 31 nopeudella 8 Kn tai Scandin nopeudella 18 Kn. Onko siis parempi olla puolet nopeammin perillä, vain onko matkanteko lasten mielestä kivempaa kun kyyti on alle kympin?
kysyä pennuilta, pahvi...
... on mukavampaa tenavista eli mitä nopeammin yleensä sen parempi..... ollaanksme kohta perillä jo.... onks viellä pitkä matka, koska me ollaan perillä, missä se saari on, näkyykse jo kohta ja minuutin parin päästä taas samat kysymykset, autoillessa sama juttu. Liikeellä ollessa kun liikkumista on rajotettava kääntymisien ym syiden takia.
ohjaamiseen, purjeveneessä löytyy vielä enemmän ja mielenkiintoisempia manöverejä. Ainoastaan oikein nopeassa veneessä pitää rajoittaa liikkumista ajossa. Purjeveneessä verkot kaiteisiin ja turvaköyden kanssa voivat suhteellisen vapaasti liikuskella pitkin venettä. Oppivat todella nopeasti toimimaan manöverien edellyttämällä tavalla, kun saavat pienestä asti hääräillä siellä mukana vapaasti. Meillä ainakin oli lapsille se matkantekeminen se kohokohta ja kyselyjä tulikin että koska mennään taas.
Ei ainakaan kahden-neljän ikäset voi kannella käveskellä purjeveneessäkään noin vain, kun suunta muuttuu tai isompi aalto yllättäin niin kyllä siinä tenava teloo itseään ihan liikaa.
koska on parempi olla paikallaan ;)
Meillä oli tyttö n 2kk, kun viime kesänä lähdettiin vesille. Meni tosi hyvin! Otimme turvakaukalon veneeseen, tyttö oli siinä matkojen ajan. Nukkui yleensä heti, kun moottori käynnistyi. Noin pienen (4kk) teillä menee varmasti mainiosti! Tälle kesälle (nyt 11kk tyttö) hankittiin pehmeät Hokka -liivit (ei kamalat, kovat levyt) ja harkitaan sellaista turvaistuinta, SeaSwing.
Että joku voikin kysellä tyhmiä...
Eihän tässä maassa nyt kukaan lapsia veneeseen vie...
Vai onko joku nähnyt lapsia veneessä???
ei muuta kuin ihmettelemään tollasia kysymyksiä
Ja nyt varmaan ahdistus loppui
että lapsiperheille paras vene on ehdottomasti purjevene koska siinähän ollaan perillä koko ajan, sitähän ne dillet koko aika vouhottaa, ei muuta ku penskat kyytiin ja kokka kohti amerikkaa!!!
Purjevene kun on siitä hyvä, että siinä asutaan ja eletään mukavasti kulussakin, leikit ja piirtämiset onnistuu siinä.
Piirtäminen ja leikkiminen moottoriveneessä on mahdotonta!!!
Kallellaan, exept satamassa.
Jos et sattunut tietämään, surffilautoja ja useimpia kevytveneitä purjehditaan aivan pystyssä, köliveneet kulkevat kallellaan. Mutta entä sitten, haittaako se jotenkin?
lakanalla liikkuvat!
Ei oo muksujen kliffaa leikkiä tunti tolkulla kallellaan olevassa kiulussa. Eihän semmoisessa pysty kunnolla edes liikkumaan.
Tuskinpa olet kokeillut sen enempää itse lapsena kuin vanhempanakaan. Kallellaan tai ei, asua ja olla voi aivan hyvin, eikä leikkejä haittaa.
Meillä lähdettiin purjehtimaan tyttären ollessa 3 viikon ikäinen, rauhoittavaa touhua myös vauvoille. Nyt ovat kaikki lapset aikuisiassäkin totaalisen venehulluja ;) Veneily onnistui siis todella hyvin, eikä tullut luotua mitään kauhuja lapsiin. Vesille vaan ;)
Moottoriveneessä niitä kerkee kaitsemaan, mutta purjeveneeseen ottaminen alkaa olla edesvastuutonta!!!
Ottamalla lapset mukaan purjehtimaan ja antamalla niille siinä tekemistä, lapsista kasvaa itsekin purjehtijoita. Sitten ne hiukan vartuttuaan ovat koko ajan lainaamassa venettä niin, etteivät vanhemmat mukaan mahdu. Ja sehän on todella edesvastuutonta.
Miksi niitä pitäisi niin kauheasti "vahtia"? Se vie vain hetken, ja nuo taaperot ovat kuin kotonaan veneessä. Liivit päällä ja turvaliekassa kiinni, kaiteisiin purjeveneessä tarvittaessa verkot - voila! Siinä saa onnellisia taaperoita seurailla veneessä.