Mä oon raskaana,työtön ja pitäis saada kämppä. Mut ei oo varaa vuokrata kämppää ku on kulutusluottoa eikä sitä oteta sossus huomioon!Saan 740e kuussa.Noin 320 e menee luottoihin,siihen vuokra,vaikka 250 e ja syömiseen ja sähköön jäis vaan 170 e!Puhumattakaan et sais ostettua vauvalle kaikki tarpeellinen ja olis se kiva omistaa puhelin ku laitokselle tarttis lähtee..
Eli jos en vuokraa kämppää,lapsi otetaan huostaan.Jos vuokraan ni laihat on eväät molemmille. Johtopäätös: Jos tilanteeseen ei tuu ratkaisua,teen abortin ja pistän itteni kiikkuun samantien.
Eli jos en vuokraa kämppää,lapsi otetaan huostaan.Jos vuokraan ni laihat on eväät molemmille. Johtopäätös: Jos tilanteeseen ei tuu ratkaisua,teen abortin ja pistän itteni kiikkuun samantien.
Vastaukset 22
Vanhimmat
http://www.yritysopas.com/h/ensikodit/
Ensikodit
Esiintyy muodoissa: ensikoti, ensikodit ja ensikoteja
Ensikoti on paikka, jossa tuetaan vaikeuksissa olevia perheitä vanhemmuudessa ja elämänhallinnassa. Vanhemmat, erityisesti äiti, voivat tulla ensikotiin odotusaikana tai pienen vauvan kanssa. Tarvittaessa myös isä voi asua ensikodissa. Asumisaika sovitaan perheen tarpeiden mukaan. Ensikodissa tuetaan vauvan ja vanhempien varhaista vuorovaikutusta ja opetellaan arkielämästä ja vauvanhoidosta selviytymistä käytännössä.
http://www.ensiturvary-tre.net/ensikoti.html
Valitettavasti näin se on Suomessa tämä hyvinvointi.Ei ainakaan tämä hallitus tule avuksi yhteiskunnan huonoosaisia kohtaan.Yritä jos löytyisi joku lähimmäinen,joka voisi auttaa sinua.VOIMIA SINULLE!
Miksi olet hankkiutunut raskaaksi jos kerran on tuo elämäntilanne? Onko mies jättänyt kun raskaudesta on kuullut vai oletko vain halunnut lapsen sen enempää mistään muusta välittämättä?
Itselläni on tilanne, että on koulutus, vuokrakämppä ja jopa hyvä aviomies. Lastakin haluaisimme kovasti, molemmat, mutta emme edes yritä ja tiedätkö miksi? Siksi, että minä olen työtön ja mies opiskelee ja koska asumme yksiössä. Mielestämme ei ole mitään järkeä hankkia lapsia niin kauan kun ei ole mahdollista elättää lasta ja niin kauan kun asuu liian ahtaasti ym. Lasta alamme yrittää vasta, kun minulla on vakituinen työpaikka, sillä haluamme taata lapselle hyvän tulevaisuuden. Mikäli en vakituista työtä saa, emme aijo koskaan hankkia lapsia. Sanotaanhan sitä, että asioilla on tapana järjestyä, mutta mitä jos asiat eivät järjestyisikään esimerkiksi riittävän ajoissa. Jos esimerkiksi isompi asunto löytyy vasta kun lapsi on lähemmäs 2 tai työpaikka kun vasta 2 vuotta hoitovapaan päättymisestä? Olisiko mukavaa elättää lasta köyhyydessä ja ahtaudessa? Mikäli asiat lapsen syntyessä ovat päin p:tä ovat ne harvemmin lapsen ensimmäisten vuosien aikana missään vaiheessa loistavasti. Itse ainakin muistan melko moniakin asioita siitä lähtien,kun olen ollut 2-vuotias, joten on turha kuvitella, ettei lapsi ensimmäisiltä elinvuosiltaan mitään muistaisi...
Niin karulta kuin tämä kuulostaakin tekisin sinuna niin, että ellei töitä ja/tai asuntoa löytyisi raskauden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, tekisin abortin. Itsemurhaa en tekisi, vaan odottaisin, että asiani olisivat paremmalla tolalla ja hankkisin uuden. Tämä kuulostaa varmasti sydämettömältä, mutta olisi lapsen parhaaksi. Lisäksi sinun olisi lapsettomana huomattavasti helpompi saada töitä ja löytää uusi mies (mikäli sinulla ei miestä ole), ainakin verrattuna siihen, että olisit yh.
laskisi ei lasta voisi tehdä lainkaan.Elämä yllättää mitä vain voi tapahtua ja koska vain.Kenelläkään ei ole mitään takeita.Isomman asunnon jos ostaa voi puoliso jäädä työttömäksi/kuolla ja milläs yksin hoidat lainat vai etsitkö nopeasti uuden miehen?
Voi käydä myöskin ettet sitten enää saakkaan lasta kun haluaisit,joka neljäs pari kärsii lapsettomuudesta.
Ei se kannata ainakaan köyhän vielä lapsiakin hankkimaan ruveta siihen köyhyyteensä, sillä köyhyyttä sitä yhä enemmän lie vastakin edessä vailla kunnon työpaikkaa oleville, kun sellainen talouspoliittinen ideologia nyt kerran vallalla on.
Parhaiten tuossa köyhyydessä selviää kuitenkin yksin eläen, kun se taitaa olla niin että jaettu köyhyys on moninkertainen köyhyys. Se kuitenkin on eduksi jos on hyviä kavereita, vaikka harvalla köyhällä tällaisiakaan nykyään taitaa olla.
On myös huomattava että jo nyt suuri osa kansasta on työttömänä, ennenaikaiselle eläkkeelle saneerattu, tai tekee viranomaisten ja politikkojen järjestämiä toisarvoisia tempputöitä, ja ei tällaiseen tilanteeseen enää kannata ehdoin tahdoin olla tekemässä lisää väkeä kamppailemaan alati hupnevista mahdollisuuksista ja resursseista.
Jos nyt sitten välttämättä köyhä jonkun lapsen haluaa niin korkeintaan sitten se yksi eikä yhtään enempää.
Paras vastaus kansalta noille kansaa kurjistaville politikoille on se että se ei lisäänny, vaan kuolee pois. Tosin nämä siat sitten nykyään kyllä tuovat väkeä hallittavakseen ja alistettavakseen vaikka toiselta puolelta maapalloa, ja väkeä joka saattaa lisääntyäkkin kuin kanit. Mutta se on sitten näiden sikojen oma asia taaplata sen ongelmansa kanssa mitä siitä tulee.
Mitä koko tämä yhteiskunta tuputtaa. Sinullekkinko on tärkeintä että voit antaa rikkauksia ja materiaalia pennullesi? Ei kuule hyvin mene ei... Paljon tärkeämpää on ihan joku muu kun materiaali ja raha! Lapsesta kasvaakin paljon fiksumpi yksilö tähän yhteiskuntaan kun se ei saa kaikkea mitä haluaa. Henkinen kasvatus on paljon tärkeämpää ja se että lapsi saa olla molempien vanhempien kanssa mahdollisimman paljon! Ja että vanhemmat ovat henkisesti tasapainoisia ihmisiä. Kaikkea et voi antaa jos käyt töissä, mieti sitä! Usein se tärkein puoli juuri jääkin tämän päivän vanhemmilta hoitamatta kun kuvitellaan että ihminen tarvitsee sitä rikkautta ja materiaa. Asia ei ole näin.
Itse juoksin työmaailman oravanpyörässä kunnes tajusin että en saa ikinä tätä aikaa takaisin kun lapset ovat pieniä. Mieluummin perheen kanssa oloa kuin paljon materiaa ja muuta paskaa, josta ei sitten edes ehdi nauttia.
Lämpö, ruoka, puhtaus ja rakkaus!
Joskus on uskallettava heittäytyä tähän hetkeen eikä surra tulevaisuutta etukäteen, ihminen ei voi muuten olla onnellinen!
Rahat ja tavarat eivät korvaa yhsessä vietettyä aikaa.Se on kaikkein arvokkainta mitä lapselleen voi antaa.Myöhäistä katua kun lapsi on jo aikuinen ja vieraantunut.
vaan kohtuullinen perustoimeentulo. Sitä en ole sanonut, että haluaisin ensin töihin voidakseni sitten ostaa lapselle kaikkea mahdollista, vaan sitä, että haluan töihin, voidakseni taata lapselle riittävän ravinnon ja kunnolliset vaatteet ym. Minun lähisuvussani on ihan oikeasti yksi ihminen kerran, kauan, mutta silti reippaasti alle 100 v. sitten kuollut nälkään. Eikä ollut mikään alkoholisti tms, vaan aivan tavallinen, tosin köyhä perheenäiti. Kyseisen äidin nuorinta lasta kiusattiin koulussa, koska hänellä ei ollut kunnollisia vaatteita...
Kun lapsia joskus saan, aijon äitiysloman jälkeen pitää hoitovapaat, joten tulen kyllä viettämään aikaa lasten kanssa. Kun lapsi täyttää kolmen, laitan hänet päiväkotiin, kuten mielestäni kuuluukin. Siellä lapsi oppii joustamaan ja saa kavereita. Ja ainahan voisin ottaa vuorotteluvapaata esimerkiksi silloin, kun lapsi menee kouluun. Tällä tavalla olisin ensimmäisen kouluvuoden aikana saattamassa lasta kouluun ja hakemassa koulusta ym.
Mikäli olisin köyhänä ja työttömänä kotiäitinä siihen saakka, kunnes lapsi menisi esikouluun, olisi taloudellisen ahdingon takia pinna kireällä jatkuvasti. Sekös olisi hyvä asia lapsen kannalta? Ei minusta ainakaan. Lisäksi näyttäisin huonoa esimerkkiä lapselleni. Jos molemmat vanhemmat ovat kotona työttöminä viettääkseen mahdollisimman paljon aikaa lasten kanssa, lapsi tuskin itsekään mitenkään hinkuu työelämään, vaan on ennemmin kotona sitten kun aikuistuu.
Jos kaulakiikkuun meinaat, niin eihän
sitä aborttia kannata tehdä ennen sitä.
Pääsee näet halvemmalla....
Juu, muuta neuvoa en osaa antaa. Mulla itsellä
aikoinaan naru katkesi, enkä ole senjälkeen
yrittäny, ei ollu kiva kokemus ja tämä juttu
on tosi!
Useampiakin neuvoja sulle annettu eli otappa yhteys ensikotiin ensin.
Ootko narkkari?
Myös adoptio on hyvä ratkaisu ja ainakin parempi kuin nuo sinun itsesi keksimät.
Adoption onnistumisen kannalta on tosin tärkeätä että ei adoptoivat vanhemmat ole esimerkiksi sukua sinulle ja mieluiten niin että ette tunne mitenkään toisanne ennestään.
Vaihtoehtoja siis todella on, mutta kyllä sun pikkuprinsessan täytyy nyt vaan laskeuta alas sieltä ylhäisyydestäs ja etsiä itsellesi oikeat tahot josta apua pyydät.
anna.
Netissä on esimerkiksi tukinet.net-sivusto https://www.secure-tukinet.net/ Saattaisit löytää sieltä vastauksia kysymyksiisi ja apua ongelmaasi.
Hyvää jatkoa sinulle
alat saada äitiyspäivärahaa ja sen jälkeen kodinhoitotukea. Yritä katsella joku halpa vuokra-asunto. Koska olet työtön niin saat Kelasta asuntotukea. Ensikotiin jos menet niin huono puoli on se että sosiaaliämmät alkavat puuttua asioihisi.
Eiköhän lapsen etu ole se tärkein?
ensikodista tuttavilleen maalle sijaislapsia.
vituttaa tollaset ihmiset jotka muka lapsen edun nimessä vievät köyhiltä lapsetkin.
enää mitä köyhiltä ottaa.
Ota yhteyttä Harkimoon & Niinistöön sillä he ovat juuri perustaneet rahaston sinun kaltaisille tuleville naisille !
Eli jätät kulutusluoton maksamatta. Sosiaaliturvan perusosastasi sitä ei voida ulosmitata. Ikävä kyllä se menee näin että sosiaalitoimi ei huomioi sitä että tuo maksamatta jättäminen tarkoittaa sitä että elämäsi vaikeutuu huomattavasti kun sitten saat parempaa palkkaa jne.
Minulla on ex yrittäjän niin paljon ulosottovelkaa että en pystyisi maksamaan edes korkoja jos olisin töissä. Niinpä annan asian olla ja tulen toimeen ihan hyvin sossun rahoilla kun perusosasta jää joka sentti käteen, ruokaan, vaatteisiin yms.
Sosiaalitoimistohan on sitä varten että sitten vasta antavat rahaa kun kaikki keinot on suurinpiirtein käytetty. Minulla on kaikki keinot käytetty.
Ja täytyy sanoa että kun on nyt näin TOSI köyhä, niin ei tämä elo niin vaikeata ole. On aikaa olla ja mennä, ihan hyvin saa ostettua hyviä ruokia kun itse tekee. On aikaa olla lasten kanssa ja kun fiksusti elää ja säästää(säästäminen on siis mahdollista jopa sossun rahoista kun osaa!) niin jää rahaa vielä johonkin kivaankin pikkusen. Ja saatikka jos hyödyntää "leipäjonot" yms. Täällä jaetaan kahdesti viikossa ilmaiseksi kaupoista saatuja elintarvikkeita. Usein saa leivän lisäksi lihaa, kanaa jne. Auttavat tosi paljon säästämään. Mutta ylpeys on nieltävä, jos on joku kynnys tuollaisiin avunsaanti mahdollisuuksiin.
Oikeastaan olen onnellisempi nykyään kuin silloin työelämässä, vaikka sillon olikin rahaa paljon enempi.
vaihtaisi osiaan,mikäki voisi.Sairaseläkkellä pienellä olessa ruokaan juuri riittää rahat
mutta saa aamulla nukkua pitkään.Ei ole pomo
määräilemässä ja jatkuva kiire sekä stressi.
kyllä on huonosti asiat jos ei ole koulutusta sulla edes että joskus voisit työn saada. asia vaan nyt on niin että pitää olla maksamatta velka, jos muuten ei pärjää. kyllä sossu sitten auttaa kun vauva on syntynyt, antavan asunnon ja lainmukaisen avustuksen. kyllä se kurjaa tulee olemaan, mutta eihän elämästä koskaan tiedä mihin kallistuu. asuimme ekan muksun syntyessä yksiössä ja tiukkaa oli, mutta kyllä se siitä iloksi muuttui kun sain duunin ja elin normaalia perhe-elämää. aika kun kuluu kuitenkin niin nopeaan.tsemppiä Sulle vaan odotuksessa.