Suomen asukasluku vuoden 2007 alussa 5276955 henkilöä. Vuoden aikana Suomessa kuoli 48065 ihmistä eli 0,91 prosenttia vuoden alussa maassa asuneista. Samana vuonna liikenteessä kuoli 377 ihmistä mikä on 0,007 prosenttia suomessa asuneista ja 0,78 prosenttia Suomessa kuolleista.
Vuoden 2007 aikana kuolleista 99,2 prosenttia kuoli muulla tavoin kuin liikenneonnettomuuksissa. Tupakka oli kuolinsyynä yli kymmenessä prosentissa kuolemantapauksista ja alkoholi lähes yhtä monessa. Ylilihavuus ja epäterveet elämäntavat löytyvät monen kuoleman taustalta. Ja perimmäisenä syynä kaikkiin kuolemantapauksiin on tietysti se, että ihmiset ylipäätään kuolevat. Jos liikenteen ja epäterveen elämän vaaroista selviää, vanhuus vie ihmisen kuitenkin lopulta hautaan.
Jos kuolemantapausten vajaata yhtä prosenttia eli liikennekuolemia analysoi tarkemmin, mitkä ovat liikennekuolemien syyt? Yksittäistä syytä on mahdotonta osoittaa, joten on rajoitettava tarkastelu niihin syihin, jotka yleisesti nimetään liikenteen pahimmiksi vaaratekijöiksi. Yksi tällainen syy on ylinopeus. Liikenneturvan tiedotteessa sanotaan näin:
"Ylinopeus tai olosuhteisiin nähden liian suuri nopeus oli mukana joka toisessa viime vuoden kuolonkolarissa."
Kun puhutaan kuolonkolareista, on syytä erotella, keitä liikenteessä kuolleet ovat olleet. Tilastoista käy ilmi, että 242 ihmistä on kuollut ollessaan kuljettajana tai matkustajana henkilöautossa. Sen lisäksi on kuollut 57 muissa moottorikulkuneuvoissa ollutta. Henkilöautossa kuolleista 124 on ollut autossa, joka törmää vastakkaisesta ajosuunnasta tulevaan ajoneuvoon, ja 118 autossa, joka suistuu pois tieltä.
Muiden kuin moottoriajoneuvoissa kuolleiden kuoleman syy on todennäköisesti ollut joku muu kuin ylinopeus ainakin niissä tapauksissa, joissa onnettomuudessa ei ole ollut osallisena ylinopeudella ajanut auto.
Ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus on siis ollut mukana joka toisessa kuolonkolarissa eli keskimäärin 121 henkilöautoissa ollutta ihmistä on kuollut ylinopeudella tai liian suurella tilannenopeudella ajaneen auton onnettomuudessa (tämä lukema on vain arvio, koska kuolonkolareiden määrä on pienempi kuin kuolonkolareissa kuolleiden
määrä). Jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja muiden tienkäyttäjien kuolemaan ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus on ehkä ollut syynä muutamassa tapauksessa. Jos ylinopeudet ja liian suuret tilannenopeudet poistettaisiin kokonaan suomalaisilta maanteiltä, vuosittain säästyisi siis noin 140 (121 arvio19 = 140) ihmishenkeä.
Huomattakoon, että Liikenneturvan tiedotteessa ei mainita, että ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus aiheutti onnettomuuden, vaan että se oli mukana onnettomuudessa. Toisin sanoen, jos rattijuoppo ajoi vahvassa humalassa ojaan ja sai surmansa, onnettomuus tilastoidaan ylinopeustapaukseksi, jos kuljettajan arvioidaan ajaneen ylinopeutta. Kuitenkin humalatila on ollut pääasiallinen syy onnettomuuteen, koska humalatila on paitsi johtanut ylinopeuteen myös heikentänyt kuljettajan kykyä hallita autoaan.
Jos vielä tarkastellaan Liikenneturvan tiedotetta, kuinka moni liikenteessä kuollut on kuollut pelkän liian suuren tilannenopeuden mutta ei kuitenkaan ylinopeuden vuoksi? Ovatko nämä kuolemat tapahtuneet esimerkiksi liukkaalla maantiellä, jossa kokemattoman kuljettajan ohjaama auto on lähtenyt heittelehtimään kohtalokkain seurauksin? Tilannenopeus on ollut liian suuri, koska onnettomuus on päässyt tapahtumaan, mutta kyse ei ole kuitenkaan ollut ylinopeudesta.
Tilastojen tulkinnan kannalta tärkeä kysymys on se, kuinka moni noin 140:sta ylinopeuden tai liian suuren tilannenopeuden vuoksi kuolevasta menettää henkensä nimenomaan ylinopeuden takia eikä pelkästään liian suuresta tilannenopeudesta tai keliin nähden puutteellisesta ajotaidosta tai humalatilasta tai rattiin nukahtamisesta tai itsemurhasta johtuen. Ja oikeastaan vielä tärkeämpi kysymys on se, kuinka moni liikennekuolema aiheutuu maltillisesta 10-20 km/h
ylinopeudesta - ja vain siitä. 10-20 km/h ylinopeuttahan pidetään nykyisin maantieliikenteen - ja sanomalehtien aukeaman kokoisista kohujutuista päätellen koko yhteiskunnan - suurimpana uhkatekijänä. Tätä uhkatekijää vastaan taistellaan kaikin mahdollisin keinoin kuluja ja vaivannäköä säästämättä.
Kuinka suuri on siis 10-20 km/h ylinopeuden osuus niiden ihmisten kuolemaan, joiden kuoleman katsotaan aiheutuneen ylinopeudesta tai liian suuresta tilannenopeudesta? Tästä asiasta ei ole tilastoja, mutta oma arvioni on, että jos humalatilat ja järjettömät kaahailut ja nopeusrajoitusten puitteissa ajetut liian suuret tilannenopeudet ja rattiin nukahtamiset ja itsemurhat ja muut nopeuteen liittymättömät
syyt siivotaan pois tilastosta, havaitaan, että 10-20 km/h ylinopeus ei vaadi kuin korkeintaan muutaman uhrin vuodessa - eikä välttämättä edes sitä. 10-20 km/h ylinopeus on siis pääasiallinen syy vain äärimmäisen harvaan liikennekuolemaan.
Jos vielä palataan tilastoihin, voidaan laskea, että Suomessa vuonna 2007 kuolleista ihmisistä alle 0,29 prosenttia kuoli onnettomuuksissa, joissa oli mukana ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus (mikä ei siis automaattisesti tarkoita sitä, että onnettomuus aiheutui ylinopeudesta). Jotta saadaan edes jotain sisältöä laskelmaan, oletetaan että esimerkiksi kymmenen ihmisen kuoleman pääasiallinen syy todellakin olisi ollut 10-20 km/h ylinopeus. Laskelma osoittaa tällöin, että vajaat 0,021 prosenttia vuoden 2007 kuolemantapauksista johtui 10-20 km/h ylinopeuksista. Luku on aika pieni kun sitä vertaa
esimerkiksi tupakan aiheuttamaan yli 10 prosenttiin kuolemantapauksista tai siihen suureen osuuteen, mitä alkoholi ja epäterveet elintavat aiheuttavat.
Suomessa kuoli vuonna 2003 kylmyyteen 74 ihmistä ja saunan kuumuuteen 29 ihmistä. Ruokaan tukehtui 69 ihmistä. Nämä asiat ovat siis tappaneet enemmän ihmisiä kuin maltillinen ylinopeus maanteillä.
Miksei näihin epäkohtiin ole kiinnitetty samaa huomioita kuin ylinopeuden vaaroihin? Missä ovat talvipukeutumisen, saunan kohtuullisen käytön ja ruuan pureskelemisen kurikampanjat? Missä ovat valvontakamerat?
http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/arjen-turvaa/
Vuoden 2007 aikana kuolleista 99,2 prosenttia kuoli muulla tavoin kuin liikenneonnettomuuksissa. Tupakka oli kuolinsyynä yli kymmenessä prosentissa kuolemantapauksista ja alkoholi lähes yhtä monessa. Ylilihavuus ja epäterveet elämäntavat löytyvät monen kuoleman taustalta. Ja perimmäisenä syynä kaikkiin kuolemantapauksiin on tietysti se, että ihmiset ylipäätään kuolevat. Jos liikenteen ja epäterveen elämän vaaroista selviää, vanhuus vie ihmisen kuitenkin lopulta hautaan.
Jos kuolemantapausten vajaata yhtä prosenttia eli liikennekuolemia analysoi tarkemmin, mitkä ovat liikennekuolemien syyt? Yksittäistä syytä on mahdotonta osoittaa, joten on rajoitettava tarkastelu niihin syihin, jotka yleisesti nimetään liikenteen pahimmiksi vaaratekijöiksi. Yksi tällainen syy on ylinopeus. Liikenneturvan tiedotteessa sanotaan näin:
"Ylinopeus tai olosuhteisiin nähden liian suuri nopeus oli mukana joka toisessa viime vuoden kuolonkolarissa."
Kun puhutaan kuolonkolareista, on syytä erotella, keitä liikenteessä kuolleet ovat olleet. Tilastoista käy ilmi, että 242 ihmistä on kuollut ollessaan kuljettajana tai matkustajana henkilöautossa. Sen lisäksi on kuollut 57 muissa moottorikulkuneuvoissa ollutta. Henkilöautossa kuolleista 124 on ollut autossa, joka törmää vastakkaisesta ajosuunnasta tulevaan ajoneuvoon, ja 118 autossa, joka suistuu pois tieltä.
Muiden kuin moottoriajoneuvoissa kuolleiden kuoleman syy on todennäköisesti ollut joku muu kuin ylinopeus ainakin niissä tapauksissa, joissa onnettomuudessa ei ole ollut osallisena ylinopeudella ajanut auto.
Ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus on siis ollut mukana joka toisessa kuolonkolarissa eli keskimäärin 121 henkilöautoissa ollutta ihmistä on kuollut ylinopeudella tai liian suurella tilannenopeudella ajaneen auton onnettomuudessa (tämä lukema on vain arvio, koska kuolonkolareiden määrä on pienempi kuin kuolonkolareissa kuolleiden
määrä). Jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja muiden tienkäyttäjien kuolemaan ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus on ehkä ollut syynä muutamassa tapauksessa. Jos ylinopeudet ja liian suuret tilannenopeudet poistettaisiin kokonaan suomalaisilta maanteiltä, vuosittain säästyisi siis noin 140 (121 arvio19 = 140) ihmishenkeä.
Huomattakoon, että Liikenneturvan tiedotteessa ei mainita, että ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus aiheutti onnettomuuden, vaan että se oli mukana onnettomuudessa. Toisin sanoen, jos rattijuoppo ajoi vahvassa humalassa ojaan ja sai surmansa, onnettomuus tilastoidaan ylinopeustapaukseksi, jos kuljettajan arvioidaan ajaneen ylinopeutta. Kuitenkin humalatila on ollut pääasiallinen syy onnettomuuteen, koska humalatila on paitsi johtanut ylinopeuteen myös heikentänyt kuljettajan kykyä hallita autoaan.
Jos vielä tarkastellaan Liikenneturvan tiedotetta, kuinka moni liikenteessä kuollut on kuollut pelkän liian suuren tilannenopeuden mutta ei kuitenkaan ylinopeuden vuoksi? Ovatko nämä kuolemat tapahtuneet esimerkiksi liukkaalla maantiellä, jossa kokemattoman kuljettajan ohjaama auto on lähtenyt heittelehtimään kohtalokkain seurauksin? Tilannenopeus on ollut liian suuri, koska onnettomuus on päässyt tapahtumaan, mutta kyse ei ole kuitenkaan ollut ylinopeudesta.
Tilastojen tulkinnan kannalta tärkeä kysymys on se, kuinka moni noin 140:sta ylinopeuden tai liian suuren tilannenopeuden vuoksi kuolevasta menettää henkensä nimenomaan ylinopeuden takia eikä pelkästään liian suuresta tilannenopeudesta tai keliin nähden puutteellisesta ajotaidosta tai humalatilasta tai rattiin nukahtamisesta tai itsemurhasta johtuen. Ja oikeastaan vielä tärkeämpi kysymys on se, kuinka moni liikennekuolema aiheutuu maltillisesta 10-20 km/h
ylinopeudesta - ja vain siitä. 10-20 km/h ylinopeuttahan pidetään nykyisin maantieliikenteen - ja sanomalehtien aukeaman kokoisista kohujutuista päätellen koko yhteiskunnan - suurimpana uhkatekijänä. Tätä uhkatekijää vastaan taistellaan kaikin mahdollisin keinoin kuluja ja vaivannäköä säästämättä.
Kuinka suuri on siis 10-20 km/h ylinopeuden osuus niiden ihmisten kuolemaan, joiden kuoleman katsotaan aiheutuneen ylinopeudesta tai liian suuresta tilannenopeudesta? Tästä asiasta ei ole tilastoja, mutta oma arvioni on, että jos humalatilat ja järjettömät kaahailut ja nopeusrajoitusten puitteissa ajetut liian suuret tilannenopeudet ja rattiin nukahtamiset ja itsemurhat ja muut nopeuteen liittymättömät
syyt siivotaan pois tilastosta, havaitaan, että 10-20 km/h ylinopeus ei vaadi kuin korkeintaan muutaman uhrin vuodessa - eikä välttämättä edes sitä. 10-20 km/h ylinopeus on siis pääasiallinen syy vain äärimmäisen harvaan liikennekuolemaan.
Jos vielä palataan tilastoihin, voidaan laskea, että Suomessa vuonna 2007 kuolleista ihmisistä alle 0,29 prosenttia kuoli onnettomuuksissa, joissa oli mukana ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus (mikä ei siis automaattisesti tarkoita sitä, että onnettomuus aiheutui ylinopeudesta). Jotta saadaan edes jotain sisältöä laskelmaan, oletetaan että esimerkiksi kymmenen ihmisen kuoleman pääasiallinen syy todellakin olisi ollut 10-20 km/h ylinopeus. Laskelma osoittaa tällöin, että vajaat 0,021 prosenttia vuoden 2007 kuolemantapauksista johtui 10-20 km/h ylinopeuksista. Luku on aika pieni kun sitä vertaa
esimerkiksi tupakan aiheuttamaan yli 10 prosenttiin kuolemantapauksista tai siihen suureen osuuteen, mitä alkoholi ja epäterveet elintavat aiheuttavat.
Suomessa kuoli vuonna 2003 kylmyyteen 74 ihmistä ja saunan kuumuuteen 29 ihmistä. Ruokaan tukehtui 69 ihmistä. Nämä asiat ovat siis tappaneet enemmän ihmisiä kuin maltillinen ylinopeus maanteillä.
Miksei näihin epäkohtiin ole kiinnitetty samaa huomioita kuin ylinopeuden vaaroihin? Missä ovat talvipukeutumisen, saunan kohtuullisen käytön ja ruuan pureskelemisen kurikampanjat? Missä ovat valvontakamerat?
http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/arjen-turvaa/
Vastaukset 28
Vanhimmat
Saunomalla ja ruokaan tukehtumalla vahingoitat vain itseäsi, liikenteessä on muitakin.
vain itseäsi
ei tää nyt voi olla näin veikeeta
Esimerkkejä:
Tupakoitsija saattaa tappaa lähimmäisen hitaasti.
Alkoholisti saattaa tappaa lähimmäisen nopeasti.
Yritätkö jotenkin pitkällä kirjoituksellasi puollustella ylinopeuksia. Ja että muka ruokaan tukehtumalla, kylmettymällä ja kuumuuteen kuolisi vastaava määrä ihmisiä. Jokainen omilla aivoillaan ajatteleva tietää että näin ei ole ja kirjoituksesi perustunee täysin omiin arvioihisi ja erheellisiin käsityksiin.
Ylinopeus on liikenteessä tappaja numero yksi ja suurin vaaratekijä. On helppo puhua numeroista mutta mitenkä on jos onnettomuus sattuu jonkun läheisen kohdalle, asenne voi olla aivan toinen. Ylinopeuden väheksyminen vaaratekijänä on edesvastuutonta ja osoittaa epäkypsää asennetta. Miksi haluaisit moralisoida vaarallista kaahaamista. Mielestäni kaikki ponnistelut ylinopeuksien kitkemiseksi liikenteestä on oikeutettuja jos sillä saadaan yksikin henki säästettyä.
Liikenteen suurin vaara tekijä on kaltaisesi ihmiset jotka ajavat omaa mielipidettään vastoin tosiasioita ja noudattavat myös liikenteessä omia ajatuksiaan riippumatta siitä ovatko oikeassa vai ei.
Tuo kirjoittajahan vain painotti sitä,
mitä Suomen tieliikennelaki edellyttää.
Jos hänen ajatuksensa yhtyvät lain kanssa,
niin siitä ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa.
Sinun kantasi on taas ihan perseestä ja
pahinta asiassa on se, ettet itse sitä tajua.
"Yritätkö jotenkin pitkällä kirjoituksellasi puollustella ylinopeuksia."
Kyllä, mutta en mitä tahansa ylinopeuksia vaan vaaraa aiheuttamattomia ylinopeuksia.
Kuten kaikki tiedämme, ylinopeus ei ole mikään luonnontieteellinen käsite eikä uskonnollinen käsite vaan pelkkä jonkun ihmisen antama käsky siitä, että tiettyä kovempaa ei saa jossakin paikassa ajaa. Luonto sen enempää kuin Jumalakaan ei säädä nopeusrajoituksia.
Senkin me kaikki tiedämme, ettei ylinopeus käytännössä ole iin tarkka käsite kuin mitä annetaan ymmärtää. Konginkankaan bussionnettomuuden tapahduttua kävi ilmi (monet olivat asian jo tienneetkin), että rekka-autot ajavat yleisesti ns. rajoitinta vastaan eli noin 90 kilometrin tuntinopeutta. Se on paitsi talvinopeusrajoituksen rikkomista myös ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen rikkomista.
Turman jälkeen liikenneministeriössä tehtiin tutkimus, jossa selvitettiin, mitä kustannuksia aiheutuisi siitä, jos rekka-autojen nopeuksia alennettaisiin. Laskelmat löytyvät netistä, joten niihin voi kuka tahansa tutustua. Laskelmat osoittivat, että nopeuksien alentaminen merkitsisi vuosittain kymmenien miljoonien eurojen lisäkustannuksia kuljetusyrittäjille ja samalla koko talouselämälle. Suomen kansainvälinen kilpailukyky heikkenisi. Kun kuljetuksiin kuluisi enemmän aikaa, tarvittaisiin lisää kuljettajia ja lisää kalustoa. Poisitiivinen vaikutus olisi vakavien onnettomuuksien väheneminen ja muutamien ihmishenkien säästyminen.
Taloudelliset laskelmat osoittivat, että rekkojen nopeudet kannattaa pitää ennallaan. Muutama ihminen oltiin valmiit uhraamaan kilpailukyvyn nimissä. Raha ratkaisi.
Tuollaisten laskelmien tekeminen osoittaa sen, että vaikka liikennemerkeissä lukee 80 km/h, todellinen rekoille sallittu ajonopeus on noin 90 km/h. Liikenneministeriö ja poliisi hyväksyvät sen, että rekat ajavat ylinopeutta. Ja rekkojen esiemerkkiä seuraavat monet henkilöautolijat, jotka muuten olisivat rekkojen tukkona. Niinpä on varsin yleistä, että liikenne etenee noin 90 kilometrin tuntinopeudella, vaikka talvinopeusrajoitus on 80 km/h.
Se, että olemassa epämärääräinen 10 kilometrin marginaali, tekee rajoituksesta erikoisen. Miksei liikennemerkeissä samalla lue 90 km/h?
"On helppo puhua numeroista mutta mitenkä on jos onnettomuus sattuu jonkun läheisen kohdalle, asenne voi olla aivan toinen."
Jostakin syystä osasin odottaa juuri tuollaista kommenttia. Jos onnettomuus sattuu kenen tahansa kohdalle, se on hyvin ikävää. Mutta ei onnettomuuden tarvitse asennetta kovin paljon muuttaa, jos asenne on alunperin perustunut tosiasioihin eikä tunteeseen. Olen ajanut aikoinaan kolarin polkupyörällä ja saanut aivotärähdyksen ja kallonmurtumia ja tikkejä vaativia haavoja. Jouduin olemaan sairaalassa yli kaksi viikkoa. Siitä huolimatta asenteeni ei ole muuttunut sellaiseksi, että kannattaisin kypäräpakkoa pyöräilijöille tai edes itse käyttäisin kypärää.
"Ylinopeuden väheksyminen vaaratekijänä on edesvastuutonta ja osoittaa epäkypsää asennetta."
En ole väheksynyt tai liioitellut ylinopeutta vaaratekijänä vaan pyrkinyt selvittämään, kuinka suuri vaaratekijä ylinopeus on, ja erittelemään sitä, kuinka suuri vaaratekijä eri suuruinen ylinopeus on. Jos tilastot ja tutkimukset osoittavat, että lievä ylinopeus (esimerkiksi rekkojen ajama 90 km/h) ei ole kovin merkittävä vaaratekijä, eikö tätä saa kertoa? Voiko tosiasian kertominen olla edesvastuutonta?
"Miksi haluaisit moralisoida vaarallista kaahaamista."
Mitä tarkoittaa "moraalisoida" vaarallista kaahaamista? Jos moralisoida tarkoittaa samaa kuin puolustella, niin kirjoituksistani ei löydy vaarallisen kaahaamisen tai minkäänlaisen vaarallisen liikennekäyttäytymisen puolustelua.
"Mielestäni kaikki ponnistelut ylinopeuksien kitkemiseksi liikenteestä on oikeutettuja jos sillä saadaan yksikin henki säästettyä."
Niin ikävää kuin se onkin, ihmishengillekin lasketaan jonkinlainen hinta suhteessa muihin arvoihin. Jos kaikki ponnistelut, joilla saadaan yksikin henki pelastettua (pelastettua miltä?) ovat automaattisesti oikeutettuja, saman tien on kai oikeutettua säätää ihmisille ympärivuorokautinen kypäräpakko, jotta ihmiset välttyisivät mahdollisilta kallovammoilta kaatuessaan.
Ehkä kuitenkin kannattaisi alkaa ihmishenkien pelastaminen helpommasta päästä ja kieltää esimerkiksi tupakointi. Tupakointi ei ole kenellekään välttämätöntä, ja sen lopettamisella säästyisi enemmän ihmishenkiä kuin koko liikenteen lopettamisella.
Ylinopeudet ovat aina vaarallisia, turha selitellä vähemmän vaarallisista ja enemmän vaarallisista ylinopeuksista. Ylinopeus on ylinopeutta ja se on tutkitusti suurin liikenteen vaaratekijä. Konginkankaan onnettomuus johtui rekan liian suuresta nopeudesta, samaan hengenvetoon puhut muutamasta "oikeutetusta" uhrista, voin kertoa sinulle uhreja ei ollut muutama. Jos nopeus olisi ollut tässäkin tilanteessa oikea olisi uhreilta säästytty. Asia on aivan selvä miksi pitää selitellä ja yrittää muuttaa mustaa valkoiseksi, varsinkaan tälläisten asioiden ollessa kyseessä. Ja jos todellakin selität että ihmishengelle on laskettavissa jonkinlainen hinta olet taas pahasti hakoteillä. Mitään esittämääsi marginaalia nopeusrajoituksesta ylöspäin ei myöskään ole olemassa, nopeusrajoitus on se mikä merkissä lukee, suurempi nopeus on liikenteen tahallista vaarantamista, aina. Sen sijaan turvallisuusmarginaalia on tilanteen mukaan otettava nopeusrajoituksesta alaspäin tarvittava määrä aina tilanteen mukaan. Nopeusrajoitukset ovat myös aina tarkkaan harkittuja, ei niitä sumanmutikassa aseteta niinkuin annat ymmärtää.
En kommentoi tässä sen tarkemmin muuta vastineessa esittämääsi, totean vain että heikohkoa pintapuolista selittelyä, vai mitä itse ajattelet ninkin tavallisen asian kuin tupakoinnin rinnastamisen liikenteen vaaroihin. Sinun kannattaisi tarkkaan miettiä asenteitasi liikenteessä, kaltaisesi kuskit ovat asenteensa vuoksi vaaraksi sekä itselleen että myös muille.
Voisitko esittää jonkun tutkimuksen, jonka mukaan ylinopeus aiheuttaisi eniten onnettomuuksia?
Niissä tutkimuksissa joita itse olen löytänyt, suurimmaksi onnettomuuden aiheuttajaksi on osoittautunut, kuljettajan ajokelvoton tila; rattijuopumus, huumeet, lääkkeet, mielentervesyongelmat yms.
ei ollutkaan siitä,että onko joku laki vai ei,jos lain perustelut ovat lähtöisin vääristä johtopäätöksistä.Jos perustellaan jatkuvia rajoitusten alentamisia sillä,että liikenne kuolemat vähenevät,niin kyllä silloin pitää perustelujen liittyä totuuteen eikä musta tuntuu niinkuin sinä kai ajattelet.
Riippumatta tehdyistä rajoitusten alentamista ja lisääntyneestä valvonnasta kuolemat vaan ovat lisääntyneet.
Tosiasiassa onnettomuuksista raportoitaessa voidaan aina sanoa,että tilannenopeus oli liian suuri,vaikka kyse ei olekkaan ylinopeudesta,jos sen perusteella tehdään rajoitukset niin kukaan ei liiku mihinkään.Tilannenopeus ja nopeusrajoitus ovat kaksi eri asiaa ja ei pidä syyttää ylinopeuksia liian suuresta tilannenopeudesta.
Myöskin itsemurhaajat,sairaat ja erilaiset päihteidenkäyttäjät ovat se ryhmä joihin ei rajoituksilla ole mitään merkitystä.
Oma lukunsa ovat ilman korttia umpisekaisin varastetuilla vehkeillä liikkuvat.
Eipä tuo sinukaan perustelusi juuri tajuntaa osoita.
tuossa Konginkankaalla oli ylinopeus vaikuttamassa.Auto oli kai teknisesti kunnossa ja se tarkoittaa sitä,että siinä oli rajoitin joka esti ylinopeuden.
Liian suuri nopeus ja ylinopeus ovat kaksi eriasiaa jotka pitää erottaa toisitaan.
Liian suuriin tilannenopeuksiin ei vaikuta mikään nopeusrajoitus merkki.Ainoa keino siihen on ihmisten käyttäytymisen muuttaminen ja ajokoulutuksen lisääminen.
Sääntöjen kunnioitus riippuu siitä mielletäänkö ne oikeiksi vai ei.
Ajokortin ei pitäisi olla kansalaisoikeus vaan sen saajan tulisi kyetä osoittamaan kykynsä hallita liikenne kuten lentäjienkin.
Rekkahan ajoi rajoitinta vastaan ja siis ylinopeutta. On kummallista että joillakin on tarve kääntää tutkittuja ja kaikkien tiedossa olevia asioita toisenlaisiksi puollustellakseen ylinopeudella ajamistaan.
http://www.yle.fi/mot/290101/liite2.htm
Oheisessa linkissä on tutkittua tietoa vuodelta 1999. Niille jotka eivät osaa ko. linkkiä avata, pieni yhteenveto: Kuolleita yht.302kpl.
Rattijuopumus 83kpl, sairaskohtaus 50kpl, tilannenopeus 14kpl, ylinopeus 5kpl.
Se on hyvä. Niin minäkin!
Ja on syytäkin. Asiathan ovat liikenteessä kohtuullisen hyvin. Liikennekuolemia on todella vähän verrattuna 1970-luvun hurjaan menoon, kun nopeudet olivat vapaampia ja autojen turvalaitteet huonompia.
Vaikea vaan parantaa tästä tasosta. Tuskin kannattaa enää rajoituksia laskea. Pitää vaan tiukentaa valvontaa, että saadaan hajonta pois.
Kiitos asiallisesta kirjoituksesta.
Voi myös tappaa jos siihen tärmää joku toinen.
Ovat nii s..tanan kädettömiä tänä päivänä, että heille täytyy tielle rakentaa keski-aita, etteivät törmäisi nokikkain. Mitä niitä keski-kaiteita rakentaa kuolevat jotka eivät pysy tiellä. En nyt tarkoita olla rasisti mutta, Venäläiset ja Virolaiset ovat, pahimpia ylämäessä ohittajia, kyllä Suomalaisset lippalakkiset nuoret miehetkin, syyllistyvät edellämainittujen ohella varomattomiin ohituksiin.
http://www.invalidiliitto.fi/portal/kuntoutuskeskus/kaku/
Käyppä tuolla ja tuu sitten uudestaan selittämään tuota tilastopaskaa.
http://www.missouricivilwarmuseum.org/JB National Cemetery Monuments 017.jpg
Mutta tilastot ovat tilastoja ja kuntoutuskeskukset kuntoutuskeskuksia.
Kun pelkällä hallinnollisella tempulla (peittämällä syksyllä 100 km/h rajoitusmerkit) voidaan muuttaa turvallinen nopeus varaalliseksi nopeudeksi ja vastaavasti vaarallinen nopeus voidaan muuttaa samalla tavalla turvalliseksi nopeudeksi (poistamalla keväällä huput rajoitusmerkkien päältä), eikö koko ylinopeuskysymystä voisi ratkaista hallinnollisesti?
Ei nopeusrajoituksia - ei ylinopeuksia - ei onnettomuuksia.
http://www.hwysafety.com/hwy_montana.htm
En oikeasti ehdota tätä, mutta ihmettelen sitä, miksi fysiikan lakien mukaan mitattava nopeus on liikenneturvallisuuden kannalta lähes yhdentekevä asia, mutta sen sijaan juridisilla mittareilla mitattava nopeus on kaikki kaikessa. Maanteillä kuitenkin vaikuttavat onnettomuuksien syntymiseen nimenomaan fysiikan lait. Juridisia lakeja aletaan lukea siinä vaiheessa, kun ratkaistaan, kuka tuomitaan ja mistä.
Jos liikennesääntöjä noudatettaisiin täydellisesti, onnettomuuksia ei tapahtuisi. Tieliikennelaisssahan nimittäin edellytetään, että on ajettava niin, ettei onnettomuutta tapahdu. Käytännössä asia on monimutkaisempi. Liikennesääntöjen täydellinen noudattaminen merkitsi paitsi nopeusrajoitusten noudattamista, myös sitä, että suuri osa autolijoista jättäisi autonsa pihaan ensimmäisten syksyn liukkaiden
tultua ja ottaisi sen käyttöön vasta kun kevät on niin pitkällä, etteivät maantiet enää ole liukkaita. Tieliikennelaissa vaaditaan, että "tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää
huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi". Jos ei kykene hallitsemaan autoaan liukkaalla kelillä, ainoa tapa välttää vaara ja vahinko on olla ajamatta. Lehdistä saamme lukea surullisia uutisia siitä, että tätä sääntöä ei kovin kuuliaisesti noudateta.
Uutisissa mainitaan, että onnettomuuden syynä oli liukas keli, vaikka todellisuudessa onnettomuuden syynä oli liikennesäännön rikkominen.
Taisit vaihtaa juuri aihetta. Jos halusit keskustella liikennesääntöjen mielekkyydestä, niin miksi sitten avasit keskustelun kirjoittamalla sivutolkulla ylinopeuksien aiheuttamista kuolemista, ja jätit kaikki muut mahdolliset haitat mainitsematta? Sehän minua hatutti niin kuin varmaan arvasit.
Aiheen vaihtaminen tapahtui kuin itsestään, kun kopioin valmista tekstiä varastoistani. Aihe määräytyi sillä, mitä sattui löytymään. Vaikka kirjoitin tällä kerralla muutaman sanan myös "on line", en jaksa panostaa kovin paljon sellaiselle foorumille, jossa on sataprosenttisen varmaa, että tulee haukutuksi idiootiksi ja ties miksi, kun esittää jonkin mielipiteen. Ainoa asia, josta ei voi olla varma, on se, esitetäänkö idioottisyyte jo ensimmäisessa vastauksessa vai vasta myöhemmissä. Tällä kertaa menikin harvinaisen kauan ennen kuin joku sen keksi.
No, ei nimittely haittaa, kun sitä osaa odottaa.
tänne kirjoittelet? Onko pätemättömyytesi
tarve noin voimakas, että pitää kaivella
vanhoja kirjoituksia ja yrittää jauhaa niitä
uudelleen?
Älä vaan muuta nimimerkkiäsi, niin jatkossa
voi jättää lukematta.
Se sun aloitusteksti oli mun mielestä niin älykästä vuodatusta, että kyllä se jo idiootin arvonimeen oikeuttaa. Mutta kyllä mun puolesta voidaan heittää tittelit pois ja keskustella aiheestakin jos siihen koskaan takaisin päästään.
Mitenkäs sinusta kuntoutuskeskuksen linkki liittyy aiheenseen?
Lukee siinä samassa viestissä missä se linkki on.
Ylinopeus on vaaraksi vain kameratolppien kohdalla erämaataipaleella ja siksi sinun on maksettava mojovat sakot siitä. Päivisin voit ajella miten huvittaa koulujen ja lastentarhojen liepeillä, mutta yöllä siellä on vaarallista ja siksi siellä on tutka poliiseineen.
Yritä nyt ymmärtää kaikki on vain pakon sanelemaa turvallisuutta ylinopeuden takia.
Suojatiellä 50km nopeudessa allejäävät ihan omasta syystään vain ylinopeushan on vaarallista liikenteessä ei muu.
"Jos vielä palataan tilastoihin, voidaan laskea, että Suomessa vuonna 2007 kuolleista ihmisistä alle 0,29 prosenttia kuoli onnettomuuksissa, joissa oli mukana ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus (mikä ei siis automaattisesti tarkoita sitä, että onnettomuus aiheutui ylinopeudesta). "
Eli jälleen osoitat, että tehokkalla valvonnalla ylinopeuskuolemat on saatu minimiin, eikä sinunkaan mielestä liene mitään järkevää syytä edes muuttaa tilannetta huonompaan suuntaan. Vai kuinka pieneksi tuo prosenttilukema mielestäsi pitäisi mennä, että valvonta olisi mielestäsi tarpeeksi tehokasta?
Mutta kuitenkin, onko mieletäsi vertailu oikea, jos kokonaismäärissä on myös luonnollisesti kuolleet (elossa olevan ihmisen kuolemanriski on täydet 100%)? Tilastojahan voitaisiin rajata esim vain alle 30-vuotiaisiin, tai vain ajokortillisiin, tai vain onnettomuusluonteisiin kuolemiin, jne?
Ja sitten oma lukunsa on ne muut liikenneonnettomuudet, joissa ei kukaan kuole. Ei se aivotärähdys ja sitä vakavammat päävammat tee hyvää edes nuorelle ihmiselle. Tosinhan niitä haittoja ihminen ei yleensä itse edes huomaa, ja ne saattavat ilmetä esim dementiana vasta, kun aivot muuten "kuihtuvat" iän myötä.
"Eli jälleen osoitat, että tehokkalla valvonnalla ylinopeuskuolemat on saatu minimiin.."
Ylinopeuskuolema lienee aina ollut aika harvinainen asia, koska en muista kuulleeni tapausksesta, että ylinopeus olisi aiheuttanut jonkun kuoleman. Yleensä tarvitaan jonkinlainen törmäys tai muuta.
Mutta jos tarkastellaan liikenteessä tapahtuvia kuolemia yleisesti, niiden määrä on laskenut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Vuonna 1972 liikenteessä kuoli noin 1200 ihmistä, ja viime vuosina enää alle 400.
Liikennekuolemien väheneminen katsotaan yleensä alennettujen nopeusrajoitusten ja tehostuneen nopeudenvalvonnan ansioksi. Tällöin unohdetaan, että samaan aikaan, kun liikenteessä kuolleiden määrä on vähentynyt, autot ovat muuttuneet turvallisemmiksi. Vuonna 1972 suurimmassa ossassa autoja ei ollut edes turvavöitä. Nykyisissä kolaritesteissa tuon ajan autot saisivat arvosanan ala-arvoinen, ne moni niistä määrättäisiin todennäköisesti käyttökieltoon vakavien turvallisuuspuutteiden takia.
Törmäys, jonka tapahduttua auton matkustajat nykyisin nousevat tarkastelemaan autoon tulleita peltivaurioita, olisi vuonna 1972 ehkä näkynyt seuraavan päivän lehdessä uutisena "Neljä kuoli kolarissa nelostiellä".
Tai törmäys, jossa moottoripyöräilijä nousee kaaduttuaan tutkimaan, miten pahoja naarmuja hänen kypäräänsä tuli, olisi vuonna 1972 ehkä päättynyt kyytiin ruumisautossa, koska kypärätön kuljettaja olisi kuollut aivovammaan.
Nopeusrajoituksiin ja nopeudenvalvontaan kantani on se, että autoilijoiden pitäisi demokratian hengen mukaisesti itse saada säätää nopeusrajoitukset. Nopeusrajoitukseksi määrättäisiin esimerkiksi kymmenellä prosentilla korotettuna se nopeus, jota autolijat keskimäärin ajavat jollakin tieosuudella. Nykyiseen verrattuna nopeusrajoitukset nousisivat joillakin teillä, pysyisivät ennallaan joillakin teillä, ehkä laskisivat joillakin teillä. Demokraattisesti säädettyjä nopeusrajoituksia valvottaisiin GPS-automaattijärjestelmällä, joka säätäisi auton maksiminopeuden kulloinkin rajoituksen mukaiseksi. Auto ei toisin sanoen kulkisi missään olosuhteissa ylinopeutta. Rajoitus ei olisi kaavamaisesti voimassa koko tieosuudella vaan jokaisella tien kohdalla erikseen sen mukaisesti, miten kuljettajat olisivat sen siihen omalla ajamisellaan säätäneet. Suoralla auto kulkisi näin ollen kovempaa kuin mutkassa.