Olen ollut melkein ikäni uskossa, mutta pari vuotta sitten, kun mulla oli pitkään vaikeaa ja sellasta taistelun aikaa, niin eräänä päivänä tunsin kun sydämessäni luovuin Jumalasta. siinä hetkessä tunsin kuin minut oltais laskettu pois toisenlaiseen olotilaan. tuntui myös että rinnan päälle tuli semmoinen paino mikä tuntui tosi pahalta. yritin pitkän aikaa tulla takaisin jumalan luo, mutta yhteyttä ei enää ollut. Raamatusta avattiin se paikka missä sanotaan että jos on saanut maistaa sitä taivaallista hyvää ja kuitenkin luopunut niin ei voi enää uudestaa ristiinnaulita kristusta. niinpä tiedän että olen matkalla kadotukseen ja kuolema pelottaa todella paljon koska tiedän mitä tuleman pitää. ei sanat riitä kertomaan miten pahalta tuntuu, koska Jumalalla oli aivan toisenlainen ajatus minunkin suhteeni.
minun tarinani
taivaspaikan menettänyt
241561
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
jos nyt yleensä jostain taivaspaikasta edes voidaan keskustella...
Elämä 'potkii', turpiin tulee ja Luoja 'silittää päätä' niin että luu paistaa - mutta se EI KOSKAAN koettele enempää kuin mitä ihminen kestää. Kyllä siinä usko horjuu ja saattaa tulla 'päätös' olla uskomatta enää mihinkään, mutta kun se nyt vaan jokatapauksessa on olemassa, Luoja siis...
kaikella kokemallasi on kuitenki 'ylempi' merkitys - ja tulet sen huomaamaan tavalla tai toisella. Kasvun paikkana, viisastumalla.
Älä kuitenkaan luovuta. kadotusta EI OLE. Kuolemaa EI ole. Luojalla on olemassa suunnitelma myös Sinun elämällesi. Kaikki liittyy kaikkeen.
Usko minua - minä tiedän.
Vaikeuksien kautta täällä opitaan. Maapallo on kova paikka oppia, mutta se vie meitä kohti ykseyttä.
kyllä 'Elämä kantaa' :)
..ja perustuu Jumalan lupauksiin pelastuksesta, eikä
pelastuksesta osallisen tunteeseen.
Et tunne olevasi pelastettu, vaan olet pelastettu koska Jumala on luvannut niin!
Kuolema tietenkin on päinvastoin kuin saatana väittää " Ette suinkaan kuole" (paratiisi).
mutta Herra Jeesus herättää sinut kuoleman unesta, kun Hän saapuu tuhannen tuhansine pyhinensä!!
Usko Jumalaan ja Usko Jeesukseen
" Älkää luottako yhteenkään ihmiseen"...
Oletko sinä julkisesti pilkannut ja häpäissyt Jumalan Poikaa, niin kuin tuo jae sanoo - vai onko sinusta vain tuntunut, että et enää jaksa esittää sitä uskovaisen roolia, jota sinulta odotetaan?
Minä olen ollut samassa tilanteessa kuin sinä. Yksi uskova 'ystävä' esitti minulle Jumalan vaatimukset niin kovina, että en uskonut mitenkään pystyväni niitä täyttämään. Jouduin syvään hengelliseen kriisiin ja rukoilin pitkään Jumalalta vastausta. Vastaus oli tämä raamatunpaikka:
Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on; ja mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä oikein on, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä? (Miika 6:8)
Monet seurakunnat ovat nykyisin täynnä ihmisten laatimia pykäliä, jotka ovat uskoville raskas taakka kantaa. Mutta mitä Jeesus sanoo: "Tulkaa minun tyköni te työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon."
Myös Johannes kirjoittaa 1. kirjeessään: "3. Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat".
Jeesuksen käsky pähkinänkuoressa: "Mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te samoin heille."
tuohon lopputekstiin.
Jeesus on varmasti lausunut nuo lauseet - mutta alunperin ne ovat Abrahamin suusta - joka taas sai ne suoraan Luojalta.
Jeesus ei nimittäin sano vain rakkauden kaksoiskäskystä, että se sisältää koko Jumalan lain, vaan saman hän sanoo myös vuorisaarnassa kultaisesta säännöstä: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matt. 7:12.)
Vuorisaarna on Raamatun kuvaama Jeesuksen tunnetuin saarna.
UT:hen on otettu niin paljon VT:stä.
Kuitenkin tuo lause lähimmäisistä on Abrahamin.
Se on myöhemmillä ajoilla sovitettu Jeesuksen saarnaan.
Olet vain masentunut vastoinkäymisten takia..Ei jumala mikään hirviö ole joka syytää ihmisiä tuliseen järveen...ne pykälät on ihmisten laatimia joilla saadaan pysymään omassa köörissä,eli siis suoraan sanottuna kiristystä.Jos sinua asia vaivaa niin keskustele asiasta jonkun PUOLUEETTOMAN ihmisen kanssa,luulisin että seurakunnalta löytyy sellainen?ehkäpä joku osaa neuvoa paremmin.Lämpimiä ajatuksia sinulle..
menikään?
" Helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi - kuin ihmisen löytää J-lan valtakunta"....
tai jotenkin sinnepäin....
mutta kuitenkin
Tässä oikea:
Helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin RIKKAAN päästä Jumalan valtakuntaan.
Tämä on sama:
Helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi - kuin INKARNAATTORIN löytää J-lan valtakunta"....
I&S alias K&R
mielipiteesi on aivan omasi.
Keep it.
Älä nyt usko mitä sielunvihollinen Saatana sua peljättää, ettet olisi enää Jumalan lapsi.
Uudestaan ja uudestaan tule vain Jumalan tykö vaikka ei yhtään tuntuis siltä että Hän kuulee. On aikoja jolloin emme kuule Hänen ääntään kun olemme niin ahtaalla.
Mutta älä anna vihollisen peljättää sinua niin että pelastustasi epäilet.
Täällä kun kirjoitat niin heti sinulle ollaan tarjoilemassa ykseyttä ja muuta maalista.
Älä usko vaan turvaudu vain Jeesuksen täydelliseen sovitustyöhön sinunkin edestäsi.
kiitos kaikille kommenteista ja rohkaisun sanoista.
sen verran olen kuitenkin saanut kokea elämää Taivaan Isän kanssa että tunnen ja tunsin selvästi mitenkä minun kohdallani ovi suljettiin(vai minäkö sen itse suljin).
ymmärrän kyllä että jumala on rakkaus ja armollinen ja hän haluaa armahtaa langennutta katuvaa ihmistä. Mutta eikö lankeeminen, eksyminen, virheiden ja synnin tekeminen ole kuitenkin eri asia kuin se että jos luopuu sydämessään Jumalasta.
äskön katoin vielä yhden videon joka oli mainittu näillä sivuilla ja siinä mies kertoi millaista helvetissä oli ollut, kun Jumala oli sen hänelle näyttänyt. en voinut kuin vähän aikaa sitä kuunnella tuli niin hirvee olo.
Olet helvetin oma, joten nauti siis elämästä!
Törkeä vastaus!
se oli hyvä esimerkki mitä hän tietää :D
Jumalaan vai kristinuskoon? Minäkään en jaksa enää uskoa kristinuskoon, jota kirkot ovat muokanneet omiin tarkoituksiisa niin, että Jeesuksen alkuperäinen oppi on täysin pimennossa. Mutta minä löysin tilalle todellisen Jumalan, joka rakastaa jokaista luotuaan eikä voi kiduttaa ketään ikuisesti helvetissä.
Jeesuksen puheet Gehennasta (suom. helvetti) kristinusko on tulkinnut täysin päin mäntyä. Se oli Jerusalemin kaatopaikka, jossa jätteiden lisäksi poltettiin myös eläinten ja teloitettujen rikollisten ruumiita. Tuhoeläinten torjumiseksi siellä pidettiin yllä 'sammumatonta tulta'.
Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Gehenna
Helvetti kopioitiin kristinuskoon kreikkalaisilta. Mm. Platon opetti, että erittäin pahoja ihmisiä kidutettiin paikassa nimeltä Tartaros. Tavallisille syntisille oli varattu Haades, jossa kuolleet elivät varjomaista ja voimatonta elämää, mutta eivät kärsineet kidutusta. Hurskaille taas oli Elysion, jossa he saivat iloita jumalten kanssa. Tartaroksestakin jopa murhaajan oli mahdollista päästä pois, jos murhattu antoi hänelle anteeksi. Ks.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tartaros
Kadotus (kr. apoleia tai olethros) tarkoittaa nykysuomeksi täydellistä tuhoa. Paavali, Pietari ja Johannes eivät puhu kirjeissään sanaakaan helvetistä vaan pelkästään kadotuksesta. Vanhan testamentin juutalaiset eivät uskoneet ikuiseen helvettiin, eivätkä siihen ilmeisesti uskoneet apostolitkaan.
Vanhan testamentin juutalaiset uskoivat helvetin sijasta tuliseen tuomion päivään, joka tuhoaa jumalattomat "niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa" (Malakia 4:1).
Suomenkielisessä Raamatussa sana helvetti ei esiinny kertaakaan Vanhassa testamentissa. Englanninkielisissä käännöksissä heprean sana 'sheol' on käännetty väärin sanalla 'hell'. Todellisuudessa se tarkoittaa hautaa tai kuoleman valtakuntaa, jossa ihmiset eivät olleet tietoisessa tilassa (ks. esim. Saarnaajan kirja Vanhassa testamentissa). Amerikkalaisten fundamentalistien helvettivideot ja -kirjat perustuvat siis väärinkäsitykseen - mutta ne ovat myös tuottoisa bisnes.
Alkukirkon aikaan monet uskoivat kaikkien ihmisten lopulliseen pelastukseen tai pahojen lopulliseen tuhoon. Edellistä näkemystä kannattivat mm. kirkkoisät Origenes ja Klemens Aleksandrialainen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Universalismi_(kristinusko)
Kirkkoisät Augustinus ja Akvinolainen vastustivat näitä oppeja jyrkästi ja saivat kidutushelvettinsä juntattua läpi sillä perustelulla, että tavallisille ihmisille ei sopinut opettaa kaikkien pelastumista, koska se tuhoaisi heidän moraalinsa. Tämä on yksi kirkkohistorian esimerkki siitä, miten tarkoituksenmukaisuus saneli opin sisällön.
Jos jaksat kuunnella luentoja netin kautta, teologi Kari Kuulan erinomainen luentosarja helvetin kehityksestä löytyy osoitteesta:
http://www.kantti.net/luennot/2006/helvetinhistoria/
Kuulan samasta aiheesta kirjoittama kirja 'Helvetin historia' löytyy varmaan paikallisesta kirjastostasi.
..."että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki." (1. Joh. 3:20)
Kirjoituksesi perusteella ajattelen niin, että todennäköisesti uskosi pelastumiseesi oli vähitellen alkanut rakentua väärälle perustalle.
Sitten kun uskosi oli vaarallisen paljon kietoutunut sen varaan, miten sydämessäsi koet, Jumala yksinkertaisesti kerralla romahdutti sellaisen huonon perustuksen kokonaan pois. Talo oli rakennettu pettävälle hiekalle, joten Herra armossaan tönäisi sitä, ja se sortui. Sillä sen pitikin sortua.
Miten koit tämän, kun Jumala otti pois sinulta läheisyytensä kokemisen? - Oman uskosi mukaisesti: tulkitsit, että nyt pelastuksen portti meni kiinni. Uskosi perustushan todellakin katosi. Koit, että sydämesi irtaantui Jumalasta. Sinulle ei jäänyt mitään, millä perustelet sen, että Jumala on antanut sinulle syntiselle armonsa, ja olet matkalla Taivaan Kotiin. Ei ollut enää sitä läheisyyden tunnetta, sillä se oli tullut sinulle pelastuksen perustaksi. Siinä hetkessä, kun Jumala otti sen sydämestäsi pois, tulkitsit, että sinä silloin sydämessäsi luovuit Jumalasta. Jäljelle jäi syntisen ihmisen hätä.
Mutta tämä on armoa, joka koituu pelastukseksesi, vaikka nyt koetkin olevasi kadotuksen esikartanoissa! Saattaahan olla, että ellei Jumala olisi ottanut kokemusta läheisyydestään sinulta pois, et olisi koskaan lakannut pitämästä sitä pelastuksesi perusteena. Mutta koska sellaiseen nojaava usko ei ole tuonelan porttien edessä kestävä, pettävät tuet piti ottaa hyvissä ajoin pois. Jumala tahtoo tarjota hiekan tilalle jotakin aivan valtavan paljon tukevampaa!
Hän tahtoo antaa sinulle perustuksen, joka kestää niin tuonelan porteilla kuin viimeisellä tuomiolla. Hän tahtoo nostaa sinut pelastuksen kalliolle, jolle et itse jaksaisi nousta. "Maan ääristä minä huudan sinua, kun sydämeni nääntyy. Sinä viet minut turvaan, kalliolle, jolle itse en jaksaisi nousta." (Ps.61:2) ..."Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu." (Matt.7:25)
Omaan sisäiseen kokemusmaailmaan nojaava usko uskoo näin:
"Koen olevani pelastettu -> olen siis pelastettu."
Tai:
"Koen olevani kadotettu ja Jumalasta erossa -> olen siis kadotettu ja Jumalasta erossa."
Ja kaikki muu kuin sydämen sisäinen kokemus valehtelee. Mutta tämä ei ole Raamatun opetus. Siellä Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme. Siellä Jumalaan pitää uskoa enemmän kuin ihmisen turmeltuneeseen, petolliseen sydämeen.
Raamattu opettaa, että kuka ikinä tahtoo tulla Jeesuksen luo, saa tulla, ja omistaa sen armon, jonka Jeesus ansaitsi meille ristillä. Jeesus sanoo: "sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois". Mutta nyt oma sydämesi sanoo: "Jeesus ei anna minun tulla luokseen. En saa yhteyttä Häneen enää, sillä se yhteydentunne on poissa, ja tilalla sydämessä on kuin raskas kivi". Nyt kun Jumala on ottanut läheisyyden tunteen itseensä sinulta pois, tunnemaailmasi ja sisäinen kokemisesi väittää toista kuin Raamattu. Jeesus sanoo: "Minä en aja pois". Oma sydämesi sanoo: "Jeesus on ajanut minut pois". Nyt punnitaan kumpi on sinun Jumalasi: oma sydämesi vai se Jumala, joka puhuu Raamatussa? Kumpi on luotettavampi?
"Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa." (Mark.13:31)
"Petollinen on ihmissydän, paha ja parantumaton vailla vertaa! Kuka sen tuntee?" (Jer.17:9)
Olet opettelemassa sitä uskoa, jota Raamattu opettaa: "Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme". Se tarkoittaa sitä, että vaikka koko maailma, Perkele ja oma sydämesi huutaisi, että et voi olla Jumalan lapsi, koska olet tehnyt sata liian suurta syntiä, ja olet epäuskoinen luopio, sinä saat tarttua aivan yksinkertaisesti luottaen siihen Jumalan Sanaan, että Jeesus on luvannut olla ajamatta - aivan yksinkertaisesti sanoen - k*e*t*ä*ä*n pois, joka tahtoo tulla. Saat sanoa: "Jeesus, tahdon tulla luoksesi ja olla aina sinun omasi. Olet itse sanonut niin, että et aja ketään pois, joten uskon sen. Olet suurempi kuin sydämeni, ja tiedät paremmin. Sinun Sanasi on luotettavampi kuin mikään tässä maailmassa."
Se, joka on sydämessään luopunut Jeesuksesta, on todellakin luopunut Hänestä. Sellaiselle, joka on luopunut Jeesuksesta, ei tulisi mieleenkään enää haluta Jeesuksen luo takaisin! - "Tahdotko olla Jeesuksen oma?" - Kukaan, joka vastaa tähän myöntävästi - "haluan!" - ei ole tehnyt tuota Pyhän Hengen pilkaksi kutsuttua lopullista Jeesuksen torjumista. Sellainen elämän lopullinen päätös luopua Jeesuksesta johtaa kivenkovaan paatumuksen tilaan, jossa ei voisi enää vähempää kiinnostaa Jumalan lapsena oleminen. Näin siksi, että Pyhä Henki jättää ihmisen rauhaan, eikä kutsu enää. Siksi tuota ihmistä ei kiinnosta enää etsiä Jumalaa. Raamattu nimittäin kertoo, että silloin kun ihminen on omillaan, hän on hengellisesti niin kuin kuollut. Ihminen ilman Pyhän Hengen kutsua ja vaikutusta on tällainen: "ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa" (Room.3:11) Mutta sinun kirjoituksestasi voin lukea, että sinä kaipaat, että saisit olla Jumalan oma. Tahtoisit kovasti, että Taivaan Koti odottaisi sinua. Sen jälkeenkin, kun Jumala otti tunnekokemuksen pois, "yritit pitkään tulla takaisin Jumalan luo". Etsit tietä, mutta se, mistä oli tullut sinun tiesi Jumalan luo, tukittiin, jotta etsisit oikeaa tietä.
Vain sellainen ihminen tahtoo Jumalan yhteyteen, ja etsii Jumalaa, jota Jumalan Pyhä Henki kutsuu ja vetää luokseen. Muutoin ihminen tavoittelee Jumalaa tasan yhtä paljon kuin Hesekielin kirjan näyssä kuvatut rutikuivat, aavikolla makaavat luut. Kirjoitat, että tiedät, että Jumalalla on hyvä tahto sinua kohtaan. Nämä kaikki ovat asioita, joita ihminen ei tahdo eikä tiedä ilman, että Pyhä Henki antaa siihen tahdon, näkökyvyn ja ymmärryksen. Kiitä Jumalaa täydestä sydämestä, että Hän on sinua johdattamassa, ja haluaa olla Isäsi.
Jumalan puolelta kaikki on selvää. Jeesus on sovittanut koko syntivelkasi. Se kattaa koko elämäsi, ja kaikenmuotoiset syntisi ja koko syntisyytesi. Sinulla on Jeesuksen ristintyön vuoksi, ja vain sen vuoksi, rauha Jumalan kanssa. "Muuta perustusta ei voi kukaan laskea".
Uskot varmaan edelleen, että Jeesus on Jumalan poika. "Joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan pojaksi, hänessä Jumala pysyy, ja hän pysyy Jumalassa." (1. Joh 4:15) Saat opetella tarttumaan Jumalan Sanoihin uskossa: "Tunnustan, että Jeesus on Jumalan Poika - siis Jumala pysyy minussa, ja minä pysyn Jumalassa. Näin on, vaikka kaikki muu sisälläni ja ulkona huutaisivat vastaan." On vain yksi Jumala, ja se olet Sinä, Herra, joka puhut Raamatussa.
Jumala lupaa: "jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu!" Uskotko, että kun sinä huudat avuksesi Herraa Jeesusta, sinä pelastut? Että asia on niin kuin Jumala sanoo, vaikka Herra ei voisi enää ikinä antaa sydämeesi hienoa tunnetta ja samanlaista läheisyyttä Jumalan kanssa, kuin joskus koit?
Monenlaista harhaan joutumista ja eksymistä on paljon. Ja hiekkaperustalle johdattelevia opettajia on monia. Isänsä luota maailmaan lähteneitä tuhlaajapoikia ja -tyttäriä on tämä maailma täynnä. Siksi Jeesus kertoi tuhlaajapoikakertomuksen. Kertoakseen meille monella tavalla eksyneille sen, mikä on Jumalan reaktio, kun ihminen tahtoo palata Jumalan yhteyteen. "Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi." Siinä vastaus monen kysymykseen - saanko palata, jos olen lähtenyt Isän luota pois, ja haluan takaisin. Isä juoksee vastaan, kun olemme vielä kaukana!
"Me saamme myös riemuita Jumalastamme,
kun nyt olemme vastaanottaneet Herramme
Jeesuksen Kristuksen valmistaman sovituksen." Room. 4:11
"Sinä olet tullut avukseni,
ja minä saan riemuita siipiesi suojassa." Ps. 63:8
Voi että osasit tosi hyvin kertoa totuuden.
Kiitos siitä itsenikin puolesta.
Voisit sitten vaikka vaihtaa uskontoa, jotta saisit rauhan taas. Varsinkin jos koet että entinen jumalasi ei anna anteeksi.
Tutustu muihin uskontoihin rauhassa ja valitse itsellesi niistä mieluisin.
Tseppiä.
on oltava enemmän, kuin hyviä hetkiä ja onnea. Jos ihmisellä olis kaikki hyvin, niin uskon kehittymisen jässähtävän paikoilleen ja ihmisen tyytyvän oloonsa. Vastoinkäymiset ja huono onni lisää kysymyksiä ja ajaa ihmistä ajatteleen parempaa. Joten meidän tulee kokea huonoja asioita ja jaksettava vaan kestää. Mitä enemmän niitä tulee, sitä suurempi helpotus on kuolema?
koskaan ollut "sinä"?