Turun Sanomat (Merja Impala-Klemm) raportoi Sammatista:
"Kun Sammatti ensi vuoden alussa liittyy Lohjaan, saavat sen suomenkieliset nimikilvet rinnalleen ruotsinkieliset tienviitat. Asukkaita kielilain määräys ihmetyttää ja huvittaa."
.........On hyvä tietää uutisen taustasta. Ennen kuin Sammatti allekirjoitti liittymissopimuksen, se nimenomaan halusi ettei tulisi kaksikielisiä kylttejä, mikä oli myös ilaistu sopimuksesssa.
Uusi lainsäädäntö, joka on RKPn räätälöimää ajaa moisen sopimuksen yli.
TS jatkaa:
"Lohja on Suomen kunnista ainoa, joka on omasta halustaan hakenut ja saanut valtioneuvostolta määräyksen kaksikielisyydestä. Ruotsin kielen asema on täytynyt turvata erillisellä päätöksellä, sillä kaupungissa asuvien ruotsinkielisten määrä ei riitä statukseen, johon yleensä tarvitaan yli kahdeksan prosentin kielivähemmistö.
Lohjalaisia on melkein 37 000, mutta heistä vain 4,2 prosenttia eli 1 500 henkilöä puhuu äidinkielenään ruotsia."
.........Kuka tietää Lohjan "kaksikieliseksi"-julistautumisen taustoista? Mitä tehtiin...ketkä tekivät ja milloin, miksi...kun Lohja anoi oma-aloitteisesti moista statusta? Lohjahan on de facto ja lainkin mukaan yksikielinen.
TS:
"Sammatista ruotsinkielisiä joutuu etsimään. Joidenkin tietojen mukaan heitä elää kunnassa viisitoista. Toiset puhuvat viidestä.
Kirkkoherra Jaakko Saari muistaa miettimisen jälkeen yhden ainoan.
Hän on Porvoosta Lohjan kautta Sammattiin muuttanut Guni Lindroth.
- Vaikka äidinkieleni on ruotsi, niin arkikieli on suomi. En edes ajattele niin, että Sammatista tulee kaksikielinen. Ei täällä mikään muutu, Lindroth sanoo ja toteaa, ettei kertaakaan ole kaivannut kotikyläänsä ruotsinkielisiä opasteita. Ja hän on sentään asunut Sammatissa toistakymmentä vuotta.
Elias ei ehkä ymmärtäisi
Jaakko Saari on kielilain vaatimuksista hyvin hämmästynyt ja muistuttaa, ettei Lohjakaan olisi kaksikielinen ilman erityistä päätöstä. Ruotsinkielisiä saarnoja kirkkoherra "ei todellakaan aio pitää"."
.........Niin, kirkkoherra on hämmästynyt uudesn kielilain johdosta. On aihettakin. Se laki laadittiin (2004) täysin suomalaisten selän takana. Siitä raportoitiin ja keskusteltiin pelkästään ruotsinkielisessä mediassa! Suomalaiset mediat eivät tiedottaneet kansalle tämän lain sisällöstä. Suomalaiset eivät tällöin saaneet minkäänlaista tilaisuutta otta kantaa tulevan lain sisältöön. Olen iloisesti hämmästynyt, kun TS julkaisee näinkin asiasisältöisen jutun. Alkaako media heräämään?
TS jatkaa:
"Sammatin kirkkomaalla lepäävä Elias Lönnrot luultavasti kääntyisi haudassaan, jos tietäisi, mitä nykypäivän päättäjät puuhaavat hänen kotikonnuillaan.
Lönnrot kehitti suuresti suomen kieltä ja kaipasi sille virallista asemaa. Vuonna 1880 valmistuneessa Suomalais-Ruotsalaisessa Sanakirjassa oli yli 200 000 sanaa.
Lönnrot keksi mm. sellaiset sanat kuin esitys, itsenäinen, pöytäkirja ja sopimus.
Näitä kaikkia tarvitaan lähiviikkoina, kun sekä Lohjan että Sammatin valtuustot joutuvat tarkistamaan hallinnon ja palvelujen järjestämistä koskevan liitossopimuksen. Poistettavaksi päätyy maininta katu- ja tieviitoitusten säilymisestä suomenkielisinä Sammatin alueella.
Ruotsia ei koskaan kuule"
.........Niin, miten olemme vaalineet Lönnrotin meille antamaa lahjaa?
TS:
"Päiväkoti Onnimannissa työskentelevä ryhmäavustaja Tiia Siren on tuore sammattilainen. Hän muutti pitäjään reilu vuosi sitten Karjaan Mustiolta, jossa ruotsia käytetään enemmän kuin suomea.
- Sammatissa en ole kuullut ruotsia kertaakaan.
- Kunnioitan jokaisen oikeutta saada palveluja omalla äidinkielellään, mutta uudet kilvet ovat rahan haaskausta. Kyllä niille euroille olisi parempaakin käyttöä, hän uskoo.
Syntyperäinen sammattilainen Tuovi Taipale kuvailee kotikyläänsä umpisuomalaiseksi.
- Kyllä suomenkieliset viitat olisivat tänne riittäneet, hän tokaisee.
Guni Lindroth ei koskaan edellytä palvelua ruotsiksi, mutta myöntää olevansa otettu huomaavaisuudesta.
- Sammatin kirjastonhoitaja tulostaa minulle aina lainakuitin ruotsin kielellä. Se on kivaa!""
.........Uusi 2004-kielilaki velvoittaa kyllä muuhunkin kuin antamaan kirjaston kuitin, tekstaamaan kyltit kahdella kielellä. Se tulevat sammattilaiset pian huomaamaan.
"Kun Sammatti ensi vuoden alussa liittyy Lohjaan, saavat sen suomenkieliset nimikilvet rinnalleen ruotsinkieliset tienviitat. Asukkaita kielilain määräys ihmetyttää ja huvittaa."
.........On hyvä tietää uutisen taustasta. Ennen kuin Sammatti allekirjoitti liittymissopimuksen, se nimenomaan halusi ettei tulisi kaksikielisiä kylttejä, mikä oli myös ilaistu sopimuksesssa.
Uusi lainsäädäntö, joka on RKPn räätälöimää ajaa moisen sopimuksen yli.
TS jatkaa:
"Lohja on Suomen kunnista ainoa, joka on omasta halustaan hakenut ja saanut valtioneuvostolta määräyksen kaksikielisyydestä. Ruotsin kielen asema on täytynyt turvata erillisellä päätöksellä, sillä kaupungissa asuvien ruotsinkielisten määrä ei riitä statukseen, johon yleensä tarvitaan yli kahdeksan prosentin kielivähemmistö.
Lohjalaisia on melkein 37 000, mutta heistä vain 4,2 prosenttia eli 1 500 henkilöä puhuu äidinkielenään ruotsia."
.........Kuka tietää Lohjan "kaksikieliseksi"-julistautumisen taustoista? Mitä tehtiin...ketkä tekivät ja milloin, miksi...kun Lohja anoi oma-aloitteisesti moista statusta? Lohjahan on de facto ja lainkin mukaan yksikielinen.
TS:
"Sammatista ruotsinkielisiä joutuu etsimään. Joidenkin tietojen mukaan heitä elää kunnassa viisitoista. Toiset puhuvat viidestä.
Kirkkoherra Jaakko Saari muistaa miettimisen jälkeen yhden ainoan.
Hän on Porvoosta Lohjan kautta Sammattiin muuttanut Guni Lindroth.
- Vaikka äidinkieleni on ruotsi, niin arkikieli on suomi. En edes ajattele niin, että Sammatista tulee kaksikielinen. Ei täällä mikään muutu, Lindroth sanoo ja toteaa, ettei kertaakaan ole kaivannut kotikyläänsä ruotsinkielisiä opasteita. Ja hän on sentään asunut Sammatissa toistakymmentä vuotta.
Elias ei ehkä ymmärtäisi
Jaakko Saari on kielilain vaatimuksista hyvin hämmästynyt ja muistuttaa, ettei Lohjakaan olisi kaksikielinen ilman erityistä päätöstä. Ruotsinkielisiä saarnoja kirkkoherra "ei todellakaan aio pitää"."
.........Niin, kirkkoherra on hämmästynyt uudesn kielilain johdosta. On aihettakin. Se laki laadittiin (2004) täysin suomalaisten selän takana. Siitä raportoitiin ja keskusteltiin pelkästään ruotsinkielisessä mediassa! Suomalaiset mediat eivät tiedottaneet kansalle tämän lain sisällöstä. Suomalaiset eivät tällöin saaneet minkäänlaista tilaisuutta otta kantaa tulevan lain sisältöön. Olen iloisesti hämmästynyt, kun TS julkaisee näinkin asiasisältöisen jutun. Alkaako media heräämään?
TS jatkaa:
"Sammatin kirkkomaalla lepäävä Elias Lönnrot luultavasti kääntyisi haudassaan, jos tietäisi, mitä nykypäivän päättäjät puuhaavat hänen kotikonnuillaan.
Lönnrot kehitti suuresti suomen kieltä ja kaipasi sille virallista asemaa. Vuonna 1880 valmistuneessa Suomalais-Ruotsalaisessa Sanakirjassa oli yli 200 000 sanaa.
Lönnrot keksi mm. sellaiset sanat kuin esitys, itsenäinen, pöytäkirja ja sopimus.
Näitä kaikkia tarvitaan lähiviikkoina, kun sekä Lohjan että Sammatin valtuustot joutuvat tarkistamaan hallinnon ja palvelujen järjestämistä koskevan liitossopimuksen. Poistettavaksi päätyy maininta katu- ja tieviitoitusten säilymisestä suomenkielisinä Sammatin alueella.
Ruotsia ei koskaan kuule"
.........Niin, miten olemme vaalineet Lönnrotin meille antamaa lahjaa?
TS:
"Päiväkoti Onnimannissa työskentelevä ryhmäavustaja Tiia Siren on tuore sammattilainen. Hän muutti pitäjään reilu vuosi sitten Karjaan Mustiolta, jossa ruotsia käytetään enemmän kuin suomea.
- Sammatissa en ole kuullut ruotsia kertaakaan.
- Kunnioitan jokaisen oikeutta saada palveluja omalla äidinkielellään, mutta uudet kilvet ovat rahan haaskausta. Kyllä niille euroille olisi parempaakin käyttöä, hän uskoo.
Syntyperäinen sammattilainen Tuovi Taipale kuvailee kotikyläänsä umpisuomalaiseksi.
- Kyllä suomenkieliset viitat olisivat tänne riittäneet, hän tokaisee.
Guni Lindroth ei koskaan edellytä palvelua ruotsiksi, mutta myöntää olevansa otettu huomaavaisuudesta.
- Sammatin kirjastonhoitaja tulostaa minulle aina lainakuitin ruotsin kielellä. Se on kivaa!""
.........Uusi 2004-kielilaki velvoittaa kyllä muuhunkin kuin antamaan kirjaston kuitin, tekstaamaan kyltit kahdella kielellä. Se tulevat sammattilaiset pian huomaamaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ullavakin joutuu kaksikielistämään kilpensä.