Keskusta on puolueena taas sen tilanteen edessä, että tarvitaan uusia ja innovatiivisia otteita uusien työpaikkojen löytämiseksi supistuvan paperiteollisuuden vähentämien työpaikkojen tilalle.
Yhä uusia tehtaita ollaan sulkemassa, koska länsimaiden paperinkysyntä pienenee ja ylikapasiteettia on kaikissa länsimaissa. Pienet tehtaat ja vanhentuneet paperikoneet ovat ensimmäisinä tulilinjalla.
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=382&news_id=20083748&rss=13
Tulevassa tilanteessa olisi toivottavaa, että keskustan aluepoliittinen siipi ymmärtäisi keskustaoikeistolaisen hallituksen politiikan, mjonka mukaan ainoa keino ylläpitää työllisyyttä on uuden yritystoiminnan edellytysten luominen, koska muuten ei teollisuuden rajuun rakennemuutokseen löydy ratkaisua ja koko maa on vaarassa ajautua taantumaan.
Kunnallisvaalien läheisyys nostaa keskustassa varmasti esiin vanhaa aluepoliittista populismia, mikä pääministeri Vanhasen ja hänen politiikkaansa tukevien järkevien keskustalaisten tulisi pystyä ohjaamaan realismin tielle.
Keskustalla on edessään sisäinen kriisi ja puolueen hajaannus, ellei vanhoillinen, aluepoliittinen siipi ymmärrä realiteetteja ja lähtee populistisesti säestämään vasemmisto-oppositiosta odotettavissa olevaa työllisyyspopulismia.
Loppuvuosi on keskustan aluepoliitikoille ja SDP:lle vakavaa aikaa, koska paperiteollisuuden kriisi tulee lähikuukausina paljastamaan, mitkä puolueet ja mitkä ryhmittymät puolueiden sisällä ovat valmiita kantamaan vastuun suomalaisen teollisuuden ja työpaikkarakenteen edessä olevasta ja välttämättömästä rakennemuutoksesta.
Yhä uusia tehtaita ollaan sulkemassa, koska länsimaiden paperinkysyntä pienenee ja ylikapasiteettia on kaikissa länsimaissa. Pienet tehtaat ja vanhentuneet paperikoneet ovat ensimmäisinä tulilinjalla.
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=382&news_id=20083748&rss=13
Tulevassa tilanteessa olisi toivottavaa, että keskustan aluepoliittinen siipi ymmärtäisi keskustaoikeistolaisen hallituksen politiikan, mjonka mukaan ainoa keino ylläpitää työllisyyttä on uuden yritystoiminnan edellytysten luominen, koska muuten ei teollisuuden rajuun rakennemuutokseen löydy ratkaisua ja koko maa on vaarassa ajautua taantumaan.
Kunnallisvaalien läheisyys nostaa keskustassa varmasti esiin vanhaa aluepoliittista populismia, mikä pääministeri Vanhasen ja hänen politiikkaansa tukevien järkevien keskustalaisten tulisi pystyä ohjaamaan realismin tielle.
Keskustalla on edessään sisäinen kriisi ja puolueen hajaannus, ellei vanhoillinen, aluepoliittinen siipi ymmärrä realiteetteja ja lähtee populistisesti säestämään vasemmisto-oppositiosta odotettavissa olevaa työllisyyspopulismia.
Loppuvuosi on keskustan aluepoliitikoille ja SDP:lle vakavaa aikaa, koska paperiteollisuuden kriisi tulee lähikuukausina paljastamaan, mitkä puolueet ja mitkä ryhmittymät puolueiden sisällä ovat valmiita kantamaan vastuun suomalaisen teollisuuden ja työpaikkarakenteen edessä olevasta ja välttämättömästä rakennemuutoksesta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
tosissaan vastuuta. Kokoomus vai haihattelee ja on tuuliajolla vastuun suhteen. Keskusta yksin kantaa vastuuta.
Kokoomuksen iskulauseet pitävät paikkansa.
Jyri jyri älä tyri.
Jyrki Jyrki älä tyrki.
Näissäkin kokoomus luisteli ohi vastuun ja teki kalliita päätöksiä Suomen kilpailun kannalta.
Keskustan sisäisiin ongelmiin. Nainen, jonka taakse kaikki asettuvat yhtenä miehenä, voi eheyttää ja luoda nuorekkaan ja sanoisinko seksikkään imagon puolueesta, jonka kannatus hipoo pilviä edelleenkin huolimatta pitkästä hallitusvastuusta.
Käsittääkseni Summan koneet eivät olleet mitään vanhoja, mutta pieniä kylläkin taisivat olla.
Toivottavasti se vastuunkantaja ryhmä on hallitus Keskustan johdolla, koska heillä on valtaa enemmän kuin opposition räkyttävillä rakeilla. Onneksi talouskasvu ja hyvät vuodet näyttävät jatkuvan jokseenkin hyvinä ja näin teollisuudesta vähenevät työpaikat korvautuvat uusilla markkinatalouden toimiessa lähes automaattina.
Mikäli vastuun kantajiksi nousevat oppositioänkyrät, niin voi vain kuvitella millaisissa vaikeuksissa hallitus siinä tapauksessa on?! Yhtä asiaa ihmettelen. Miksi opposition kannatus ei gallupeissa nouse, vaikka hallitus on kohdannut vastoinkäymisiä millon Tehyn (kok.) ja milloin Stora-Enson (kok.) taholta. Luulisi vasemmiston nousevan aina tällaisissa tapauksissa suurimmaksi ainakin sen hetkisten mielipiteiden mukaan?
Tämä hämmästyttää kummastutta pientä kulkijaa...
Naisten avulla pyritään yleensä haalimaan liikkuvien äänestäjien ja nimenomaan naisäänestäjien kannatusta. Samalla syntyy riski, onko nainen sittenkään poliittisesti tarpeeksi uskoittava, jos hänestä muodostuu mielikuva palkkänä äänihaavina.
Vastuunkantajina globalisoituvassa maailmassa voivat käytännössä olla vain uutta innovoivat, jatkuvan muutoksen hyväksyjät, koska meistä suomalaisista täysin riippumattoman globaalin kehitykset tarjoamat tilaisuudet on pystyttävä ennakoimaan ja mahdollisuudet on havaittava ajoissa, jotta niihin pystytään rohkeasti panostamaan mielellään ensimmäisten riskinottajien joukossaa.
Esimerkiksi nyt olisi panostettava mahdottoman paljon päästöttömän energiatuotantotekniikan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja investoitava tuotannon käynnistämiseen.
Teollisuuden ja koko elinkeinoelämän rakennemuutoksen pakko on niin vakava asia, että siinä samalla uudistuvat myös työpaikkarakenne, työn tekemisen luonne ja työmarkkinoiden pelinsäännöt. Tässä asiassa valitettavan raskas laahus on konservatiivisen ay-liikkeen jatkuva jarrutus ja yhteistyökyvyttömyys, joka on vetänyt koko SDP:n pahaan alamäkeen.
Nyt on puolueissa tajuttava, että avainasia hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiselle on kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitäminen. Siinä pieni maa pärjää ainoastaan uutta innovoimalla ja laatuun panostamalla, koska pääomavaltaisen prosessiteollisuuden bulkkitavaran hintakilpailussa me emme tule enää koskaan pärjäämään.
Meidän on siis pystyttävä kehittämään uutta ja innovatiivista tuotantoa, jota pystymme myymään hyvällä hinnalla vientimarkkinoilla. Vasta tämän kivijalan varassa voimme luoda kasvua kotimarkkinoiden hyvän kysynnän ylläpitämän työllisyyden kautta.
Poliittisesti tärkein asia on kunta- ja palvelurakenneuudistus, jossa vapaaehtoisuutta tiiviimmin organisoitu yhteistyö poistaa päällekkäisyyksia ja järkeistää palvelutuotannon prosesseja ja myös hallintoa. Suomi ei pärjää kovinkaan pitkään, jos puolet bkt;stämme tulee julkiselta sektorilta.
Vapaassa, globaalissa markkinataloudessa ei voi toimia 50% sosialistisesti.
Tällaisia asioita keskustassa pitäisi ymmärtää läpi koko puoluekentän. Sen jälkeen on ihan sama johtaako tätä politiikkaa nainen vai mies, kunhan hän on ammattilaisena poliitikkona lujatahtoinen, visionäärinen ja innovatiivinen.
Eikö sinulla tosiaan ole muuta kuin tämä keskustelupalsta.
Näytät olevan huumeessa.
Kun saitilla ei ole seriffiä, kahjo saa taas vouhottaa vapaasti. Ei kepu enää tuota täällä tarvitsisi, ilman häntäkin on tarpeeksi kepulaisia saastalinkoja. Näitkö miten hyökkäsivät saitille homostelukertomuksineen ja muine inhottavuuksineen, kun seriffi lähti.
Porvarihallituksen muodostaminen oli ehdoton edellytys Suomen kansan tulevaisuuden turvaamiseksi. Siinä ei enää ollut vaihtoehtoja.
Demareiden valtakausi päättyi rajulla tavalla demaraiden sisäisen korruption ja sosialistisen utopian vuoksi.
Presidentti Halonen tuhosi suhteet Yhdysvaltoihin ja kaiken helvetin ääriliikkeet tekevät kaikkensa suomalaisten asennevammaisten omalla avustuksella tuhotakseen suomalaisten yritysten asiakassuhteita maailmalla ja parjatakseen suomalaisia yrityksiä kaikissa mahdollisissa yhteyksissä.
Mitä tulee metsäteollisuuteen, niin realismiä on katsoa Venäjältä vuosittain tuodun puun määrää, joka kattaa 4/5 osaa Suomen puuntuonnista.
Kun Venäjä asetti vientitullit puulle, niin se tarkoittaa että 1.1.2009 Venäjältä ei käytännössä tuoda puuta Suomeen liian korkean hinnan vuoksi.
http://www.talentum.com/doc.ot?d_id=308995
Venäjältä tuotiin vuonna 2005 noin 21 miljoonaa kuutiometriä puuta, josta metsäteollisuus käytti
18 miljoonaa kuutiometriä.
Tämä 18 miljoonan kuutiometrin jalostuskapasiteetti siis ajetaan alas vuoden 2008 loppuun mennessä.
TÄMÄ ON REALITEETTIÄ.
Kun kuljettaminen kallistuu, niin ensimmäisenä tippuvat pelistä ne tehtaat, jotka ovat kaukana syväsatamista sisämaassa.
Ja toinen on tuo sellutehtaan ja paperitehtaan sijainti vierekkäin vähentämässä tarpeetonta kuljettamista tehtaiden välillä.
Kolmas tekijä, joka lähinnä koitui Kemijärven kohtaloksi, on "Lapin metsien suojelukampanja", jonka Greenpeace masinoi Lapissa asuvien sekä ulkopuolisten ääriaktivistien avulla karkoittaen Stora-Enson asiakkaat Saksassa ja Britanniassa.
Toivottavasti Kemijärvi muistaa palkita Greenpeacen mitalilla tästä kampanjasta.
Se maksoi Kemijärven tehtaan, joten muutama euro kunnon mitaliin Greenpeacen kunniaksi ei enää tunnu missään.
Mitä tulee maltillisuuteen, niin ne päivät ovat ohitse. Kenelle ei työ maistu, painukoon hevon vittuun. Tehdas, jonka kannattavuus on painumassa tai painuu miinukselle, lopetetaan. PISTE.
Maailmalla on paperista selkeästi ylitarjontaa ja uusia suurtehtaita käynnistetään Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.
Pahviyritykset lähtivät Suomesta pois, kun Paperiliitto päätti sotkea pahvialan yritykset paperin ylituotanto-ongelmiin lakkoilulla.
Pahvi-alalla olisi ollut vielä joitakin mahdollisuuksia toimia Suomessa, mutta nyt nekin sitten menivät täysin tarpeettomasti Paperiliiton lakkopullistelun vuoksi muille maille.
Paperin maailmanlaajuinen kysyntä on vähenemässä sähköisen viestinnän kehittymisen myötä.
Sama tapahtuu kohta myös pahveille, kun pakkauksia aletaan tuottaa entistä enemmän tulevina vuosina erilaisista polyeteeneistä ja vastaavista muovimaisista raaka-aineista, joita on helppo varastoida ja tuottaa tarvittaessa pakkauksia paikan päällä tarpeen mukaisesti.
Yksi mikä vaikuttaa kehitykseen on Kiinan nouseminen yhdeksi merkittäväksi talousmahdiksi maailmassa ja Itä-Euroopan nousu, sekä tietysti Venäjän pääsy jaloilleen.
Nämä kaikki valtiot kilpailevat kuitenkin markkinatalouden ehdoilla, jolloin Suomelle tässä kilpailussa jää hyvin vähän hengitystilaa.
Keskustalle on aivan turha tulla tässä kohtaa neuvomaan miten asioita pitäisi tehdä, sillä Keskusta ei ole missään yhteydessä pyrkinyt vaikeuttamaan Suomalaisten yritysten toimintaa Suomessa minkäänlaisilla parjauskampanjoilla.
Se, miten Keskustan kenttäväki reagoi maakunnissa eri puolilla Suomea meneillään olevaan de-industrialisaatioon on toinen juttu. Ja siinä suhteessa Keskustan kenttäväki on aina taistellut viimeiseen asti, että koko Suomi pysyy asuttuna ja elämisen arvoisena.
Suomen hallituksen tehtävä on toimia vallitsevissa oloissa Suomen kansan parhaaksi.
Suomen hallitus ei voi kävellä voimassaolevan lainsäädönnön ylitse millään muulla tavalla kuin että eduskunta muuttaa voimassaolevia lakeja, niin että Suomen Hallituksen toimet ovat lainmukaisia.
Keskusta poliittisena puolueena kantaa aivan varmasti vastuun parhaansa mukaan Suomen kansan tulevaisuudesta.
Yritykset kantavat vastuun yritystoiminnan kannattavuudesta lakien ja asetusten mukaisesti toimien.
Yritysten vastuuseen kuuluu kannattamattoman yritystoiminnan lopettaminen, jotta yritys voi jatkaa kannattavaa yritystoimintaa ja taata työpaikkojen säilyminen.
Samoin yrityksen vastuuseen kuuluu sellaisen yritystoiminnan lopettaminen, jota yhteiskunta ei hyväksy. Yhteiskunta ei hyväksynyt Lapin metsien keittämistä selluksi Kemijärvellä. PISTE.
Keskustan kenttäväki taistelee aivan varmasti Kemijärvellä viimeiseen asti muistellen niin Salcompin laturitehtaan kuin monen muunkin halvemman työvoiman maihin siirtynyttä toimintaa.
Tosiasia on kuitenkin se, että jos kilpailijat maailmalla tekevät halvemmalla, niin ei siinä ole vaihtoehtoja, vaikka äärikommari Halonen suu vaahdossa haukkuisi Halosen hallitusvastuussa säätämän yrityslainsäädännön idiootin aikaansaannokseksi ja yritykset vastuuttomiksi, koska pyrkivät maksamaan veroja kannattavasta liiketoiminnasta.
Keskustan kenttäväki taistelee aivan varmasti viimeiseen asti, jotta Kemijärvellä on jatkossakin työpaikkoja. Ehkei ihan pahimmille kommareilla sellaisia tarvita, mutta edes jotain työtä.
Enkä minä näe tässä mitään pahaa.
Suomen valtiontalouden syöksykierteeseen jättänyt demari valtionvarainministeri Erkki Liikanen palkittiin hiljan Leijonamerkillä, joka tuli maksamaan Suomen kansalaisille useita kymmeniä miljardeja euroja.
Suomen eläkeläisten osuus kasvaa dramaattisesti lähivuosina suurten ikäluokkien eläköityessä.
Suomen valtionvelka (56,1 mrd euroa) Erkki Liikasen kunniamerkin jäljiltä on edelleenkin erittäin suuri ja samaan aikaan kuntien velka on noussut 8 miljardiin euroon.
Yksityistalouksien velka on noussut 70 miljardiin euroon.
Yhdysvallat ja EU maksavat Kiinan talouden nousun Kiinan valuutan ollessa selkeästi aliarvostettu.
Euron ja dollarin vaihtosuhteen muuttuminen lisää taakkaa EU:lle.
Kun maailmantalouden ylitse puhaltaa kylmät tuulet Japanin ollessa lamassa ja Yhdysvaltain ajautuessa selkeästi kohti lamaa, on vain ajan kysymys milloin laukeavat Kiinan valtionyrityksiin syydetyt roskalainat Kiinan valuutan vihonviimein alkaessa kellua suhteessa muihin valuutoihin.
Ja juuri silloin ei ole kenelläkään kivaa.
Jos Suomen metsäteollisuuden laitokset Suomessa ja maailmalla eivät ole siihen mennessä jaettu jyviin ja akanoihin: toiminnassa oleviin, seisautettuihin ja lopetettuihin, niin Suomalainen metsäteollisuus voi lakata olemassa, kun maailmantalous myllertää etsiessään uutta tasapainotilaa.
Joten jos valitat Suomen metsäteollisuuden rakennemuutoksesta, niin laihdutuskuuria on vielä jäljellä ja siltikin voidaan tehtaita joutua sulkemaan ylitarjonnan vuoksi, kun Aasian ja Etelä-Amerikan tuotanto käynnistyy.
Mutta mistä sinun pitäisi olla huolissasi ?
Suomen meriliikenteen laivat on liputettu ulos,
Suomen rahdeista Venäjän rajan yli liikkuu lähes 90% venäläisellä kalustolla ja Venäjän WTO:n jäsenyys nostaa esiin monta uutta tullimaksua, mitä myös kaupanesteiksi kutsutaan - siis protektionismiksi.
Suomesta lähtee lähivuosina paljon elektroniikan ja oheismateriaalin tuotantoa entisten lisäksi.
Konepaja puolella kilpailu kiristyy ja metalliteollisuudessa nousevien talouksien perustuotanto jyrää alle kaiken suomalaisen bulkkituotannon.
Joten tuomiopäivän tunnelma ei ole vielä takana, vaan edessä.
Mitä tulee kuntavaaleihin, niin totta vitussa hallitusvastuussa oleva Keskusta pitää huolta Suomen kansan tulevaisuudesta ja työpaikoista ja yrityksistä.
Keskustan pysäytti hallistuvastuussa Suomen talouden syöksykierteen Esko Ahon johdolla.
Keskusta käy kuntavaaleihin turvatakseen Suomen kansan tulevaisuuden Keskusta mielisten tuella.
Suomen kansa on sellaisen aikakauden alussa, jossa maailmanmarkkinat avaavat mahdollisuuksia menestyä pitkäjänteisellä kovalla työllä, säntillisellä elämällä ja talouden tosiasioiden huomioimisella.
Elämässä on itkun ja surun aika,
Elämässä on hartauden ja hiljentymisen aika,
Elämässä on myös ilon ja hymyn aika,
mutta erityisesti elämässä on
aina valintojen aika,
jotka täytyy tehdä harkitusti
historiaa muistaen
tässä päivässä eläen
tulevaisuuteen katsoen
Näin tulee Suomen Keskustan turvaamaan Suomen kaikkien kuntien asukkaiden selviytymisen mahdollisuudet
kaikin tavoin
kaikkina aikoina
kaikissa oloissa
Keskusta ei väkisin ketään pelasta, mutta auttaa apua etsiviä parhaan kykynsä mukaan.
Uskon vakaasti, että kuntavaaleissa Keskustan realistiset käsitykset tullaan punnitsemaan ja hyviksi havaitsemaan.
Puutun vain yhteen kohtaan laajassa viestissäsi: Lapin puuhun.
Hidaskasvuinen ja tiheäsyinen Lapin puu voisi sopia ominaisuuksiltaan ja myös mielikuva- ja jalostusarvoltaan paljon mielekkäämpään tuotantoon kuin sellun keitto. Maallikkona luulisin, että siitä tehdyt liimapalkit omaavat selvää kilpailuetua sekä imagoltaan että konkreettiselta laadultaan suhteessa Etelä-Suomen nopeammin kasvaneesta puusta tehtyihin palkkeihin.
Luonnosuojelullisia, proronhoidollisia ja matkailunäkökulmiakaan ei pidä lapissa väheksyä, koska ainutlaatuisten metsien säilyttäminen, perinteinen poronhoito ja mielekkäästi suunnitellut, ympärivuotiset matkailupalvelut eivät nekään toimi ilman metsiä.
Tälläkin alueella tarvittaisi luovaa innovatiivisuutta ja ennakkoluulotonta uusien tuotteiden ja uusien palvelukonseptien kehittelyä. Toistensa kanssa identtisten laskettelu- ja lautailukeskusten kloonaaminen ei pitkän päälle ole kesktävä ratkaisu. Jos (ja kun) eurooppalaisten talvilomakiinnostus aikanaan suuntautuu uusille urille ja uusiin kohteisiin, niin ei ole meille hyväksi, jos kaikki munat ovat taas samassa korissa ja toistensa kanssa identtiset matkailukohteet Lapin eri puolilla joutuvat yhtä aikaa samoihin vaikeuksiin.
Liikenneratkaisuissa kannattaisi panostaa sekä lento- että raideliikenteeseen, jotta maanteiden kuntoa pahasti rasittava kumipyöräliikenne vähenisi.
Ratayhteys Kemijärveltä Muurmansiin, Venäjän puolelle on myös selvittämisen arvoinen projekti, koska kyllä Venäjä jonain päivänä meille taas puuta myy kohtuullisilla hinnoilla, kunhan se ensin saa välinsä EU:n kanssa kuntoon. nythän puutullit ja rajahankaluudet eivät ole erityisesti Suomea vastaan suunnattuja painostuskeinoja, vaan osa sitä politiikkaa, jonka avlulla Venäjä kansalliskiihkoisessa vaalihuumassaan on vääntänyt kättä EU:n kanssa osoittaakseen äänestäjilleen, että Putin puolueineen on "kansan etuja" ajamassa suhteessa länteen.
Perusjuttu on maailmankaupan globalisoituminen ja sen myötä tehokkuuden ja uusien markkinoiden hakeminen yritystoiminnan vetureiksi. Se on se, mitä sinä kutsut teollisuuden rajuksi rakennemuutokseksi. Siis kokonaistuotanto maailmassa kasvaa huimasti, mutta Suomen ja koko EU:n suhteellinen osuus tästä siivusta pienenee ja vaarassa pienentyä vielä paljon enemmänkin.
Globalisaatiokehitykseen on vaikea vaikuttaa poliittisesti. Vain Yhdysvaltojen paluu vahvaan protektionismiin muuttaisi kehityksen suunnan ja se on täydellistä toiveunta, koska USAn talous elää tavaroiden tuonnista. Yhdysvallat on joskus ollut omavarainen maa, nyt se ei sitä enää ole, joten paluu protektionismiin ei ole realismia senkään puolesta. Tässä kohdin lienee siis kaksi vaihtoehtoa, joko nostaa kädet pystyyn globaalin talousliberalsimin edessä tai sitten pyrkiä vielä nopeuttamaan tätä kehitystä esim. meneillään olevan WTO-prosessin avulla.
Toinen juttu on sitten sellaisten kansallisvaltioiden kuin Suomen reagointi kehitykseen. Valitettavasti näin pienellä maalla, joka ei ole missään suhteessa oikein omavarainen, on vaan pakko yrittää sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Muu maailma siis sanelee ne reunaehdot ja meidän on vain toteltava kiltisti.
Jos tämä pakkosopeutuminen asetetaan lähtökohdaksi, Suomella on tasan yksi järkevä tapa toimia oman sisällä. Se tarkoittaa silloin rajua rakennemuutosta, jotta pärjäämisedellytyksemme pysyisivät edes kohtuullisina. Tässä voidaan hyväksyä silloin elintasonkin lasku, kunhan vain jotenkin sinnitellään eteenpäin.
Maansisäinen rakennemuutos tarkoittaa ennen muuta sitä, että pitää koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehittelyn avulla löytämään ne alueet, joissa on edelleen ja tulee olemaan globaalia kysyntää. Niiden alojen on oltava sellaisia, missä työvoimakustannukset eivät näyttele kaikkein merkittävintä roolia. Tai voivat työvoimakustannuksetkin olla suuria, jos työpanos ei ole korvattavissa halpatyövoimalla. Esimerkkinä tästä voi mainita erilaisen yhdyskuntasuunnittelun, missä suomalaisetkin insinööritoimistot ovat pärjänneet hyvin.
Rakennemuutos tarkoittaa myös alueellista muutosta. Yritystoimintaa ei voida pakottaa maakuntiin, minkä vuoksi pitää hyväksyä se, että ihmiset muuttavat työn perässä eteläiseen Suomeen ja rannikoille. Kemijärvi sijaitsee niin oudossa paikassa, ettei sille ole enää pitkiin aikoihin voinut ennustaa ruusuista tulevaisuutta. Vain tuomiopäivän ajankohta on ollut epäselvä, mutta nyt siihenkin on saatu jo enemmän tarkennusta.
Keskusta on kaikin tavoin jarruttanut nimenomaan alueellista rakennemuutosta. Poliittisella vasemmistolla ja ay-liikkeellä ei enää ole ollut herranpäiviin realistisia ja tehokkaita vaikutuskeinoja rakennemuutoksiin. Kun teollisuusyritys lähtee, niin se lähtee. Ei siinä mitkään lakot pure. Vaatimus yhteiskuntavastuustakin on sanahelinää, kun vastassa on kova, kylmä ja tunteeton raha.
Rakennemuutos on toki kipeä asia myös demareille. Mutta on täysin kiistatonta, että demarit ovat aina politiikassaan ottaneet huomioon rakennemuutoksen mahdollisuuden. Tämä tapahtuu koulutuksen ja tutkimuksen kautta, mihin nimenomaan demarien politiikka on aina painottunut. Soisi, että näin tapahtuisi koko EU:n tasolla. Se edellyttäisi luopumista älyttömästä maatalouspainotteisuudesta tutkimuksen ja tuotekehityksen hyväksi kuten Englanti on vaatinut.
Maailmankaupan globalisoituminen tapahtuu joka tapauksesta eikä Suomi voi siihen omilla poliittislla päätöksillään mitään vaikuttaa. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä antautumista globalisaation vietäväksi eikä hanskojen lyömistä avuttomana tiskiin.
Globalisaatiokehitystä on seurattava aktiivisti ja ennakoitava sen tarjoamia mahdollisuuksia. pieni valtio ja sen kansallinen yritystoiminta on paljon kansainvälisiä suuryhtiöitä joustavampaa ja herkemmin muutoksiin reagoivaa, jos pysymme valppaina. 5,5 miljoonaisen kansan suuretkin yritykset ovat maailman mitassa miniluokkaa, joten ei luulisi olevan vaikeaa löytää suomalaiselle tuotekeihitykselle ja teollisuudelle ja myös palvelukonsepteille riittävän suuria markkinalohkoja monisatamiljoonaisesta, maailman kasvavasta väestöstä, josta ennen kehittymättömät ja väkirikkaat valtiot kehittyvät juuri nyt erittäin nopeasti, ja samalla niissä elintaso ja ostovoima nousevat 12-15% vuosivauhdilla.
Globalisaation edessä ei missään tapauksessa pidä nostaa käsiä pystyyn, vaan painua sinne sekaan luovasti ja innovatiivisesti etsimään sellaisia markkinarakoja, joihin voimme itsemme kiilata, jotta saamme uusilla tuotteilla uusia vientituloja sen tilalle, mitä vanhojen tuotteiden vientituloista menetämme. Samalla tämä merkitsee rajua työvoiman uudelleenkoulutusta ja uuden yritystoiminnan edellytysten luomista, jotta menetettävien työpaikkojen tilalle syntyy uusia pysyviä työpaikkoja ilman, että valtion tarvitsee suorina sosiaalisina tulonsiirtoina tukea ketään tai mitään.
Pakkosopuetumisesta ei minun mielestäni ole kyse, rajusta rakennemuutoksesta kylläkin, mutta se rakennemuutos on seurausta uudistumisesta ja uuden kehittämisen pakosta, ellemme halua elintasomme laskevan.
Maan sisäisestä rakennemuutoksesta on siis kyse. Työvoimakustannusten osuus uuden tuotannon tai uusien palvelujen kehittämisessä voi olla suurikin, jos tuotanto/palvelut ovat uusia ja ainutlaatuisia, jolloin ne päästään hinnoittelemaan ainakin alkuvaiheessaan hintakilpailusta vapaalla tasolla.
Aluepolitiikkaa tämä muutos sivuaa sikäli, että tavaratuotanto varmasti sijoittuu sinne, mistä yritykset voivat helposti ja edullisesti ostaa kaiken sen palvelun, joka nykyisin on tapana ostaa toisilta yrityksiltä, mm. juridiset, tilitoimisto, onsultointi, markkinointiviestintä, siivous, huolto- ja kunnossapito, kuljetus-, lähettitoiminta-, tilapäistyövoiman vuokraus... jne toiminnot, jotka eivät ole yrityksen omaan ydinosaamiseen kuuluvia, vaan jotka aina kannattaa ostaa niihin erikoistuneilta yrityksiltä.
Maakuntiin taas voi syntyä sellaista yritystoimintaa, jossa asiakkaat haluavat tulla maakuntiin. Näitä ovat nimenomaan matkailupalvelut, kulttuuritapahtumat ja vastaavat. Ne vetävät mukanaan muita palveluyrityksiä, etenkin majoitus- ja ravitsemusalalta, mutta myös kauppaa ja muita kuluttajapalveluja.
Vasemmistolta ja kesustan konservatiiviselta aluepoliittiselta siiveltä voisi jo odottaa tosiasioiden tunnustamista ja mukaantuloa siihen aivoriiheen, jolla uutta saadaan sen tilalle, jonka säilyttäminen ei onnistu millään taloudellisesti järkevillä keinoilla.
Itse luotan demareiden uusiutumiskykyyn. sen verran kovasti vaalitappio ja sen jälkeen SDP:ssä tteutettu sisäöinen tilanneanalyysi ja johtopäätökset ovat puoluetta ravistelleet. Ihmettelen kuitenkin, ettei SDP:n julkisessa esiintymisessä ole toistaiseksi näkynyt muutosta. Ehkä se tapahtuu näkyvämmin vasta kesän uoluekokouksen jälkeen, osana SDP:n tulevaa kunnallisvaalikampanjaa.