Kolmannen valtakunnan edelläkävijän rooli modernin eläinoikeuskäsityksen kehittelyssä on nykyiselle eläinoikeusliikkeelle hankala paikka. Olihan kolmannen valtakunnan brutaali yhteiskuntakokeilu myöskin kokeilu sellaisesta yhteiskunnasta, jossa pyrittiin systemaattisesti toteuttamaan hyvin radikaaleja eläinoikeustulkintoja. Asian kiusallisuuden takia moni eläinten oikeuksien ajaja vaikenee koko asiasta. Esimerkiksi Peter Singerin klassikoksi muodostuneessa teoksessa Animal Liberation (1975, suomeksi Oikeutta eläimille 1991) ei mainita koko asiaa. Hän jättää teoksen pikkutarkassa historiaosuudessa ajanjakson 1880-1945 kokonaan käsittelemättä. Koska kirjoittaja on selvästi hyvin perehtynyt aiheeseensa, niin kyseessä on tuskin vahinko. Hän viittaa natsien ihmiskokeisiin nykyisiin eläinkokeisiin verrattavina ja tuo niitä vastaan buddhalaisuuden periaatteet eläimiä puolustavana tekijänä. Tämä on asiaa tuntevalle lukijalle kiusallista luettavaa, koska natsitkin vetosivat buddhalaisuuteen vastakohtana kristinuskon - jota pitivät yhtenä juutalaisuuden haarana - eläinvihamielisyydelle.
Osa valitsee ratkaisukseen asian jyrkän kieltämisen. Tyypillisintä on, että Hitlerin kasvissyönti kiistetään sillä, että hänen epäillään joskus syöneen kyyhkysen. Erilaisilta militanteilta eläinoikeus- ja veganismikotisivuilta on helppo löytää selvää valehtelua, joissa kielletään koko asia. Luonnonsuojelun historian erikoinen sivujuonne ei kuitenkaan häviä mihinkään. Yhteydet ja ennen kaikkea erot nykyiseen eläinoikeusajatteluun tulisivatkin tiedostaa, sekä eläinaktivistien että heidän vastustajiensa keskuudessa.
Maailman tiukammat eläinsuojelulait
28. päivä elokuuta 1933 miljoonat saksalaiset olivat kokoontuneet radion ääreen. Puolisen vuotta jatkuneen natsivallan aikana uusien isäntien tavat olivat tulleet tutuksi ja kansalaiset olivat oppineet, että he tarkoittivat mitä sanoivat. Tärkeitä puheita oli opittu seuraamaan. Kolmannen valtakunnan Preussin asiain ministeri Hermann Göringin tiedettiin pitävän tärkeän linjapuheen. Ministeri puhui vain yhdestä asiasta: kahta viikkoa aikaisemmin julistamastaan vivisektion kiellosta. Vivisektiolla tarkoitettiin eläinkokeita, nimenomaan tuskallisia ilman nukutusta ja kivunlievitystä tehtäviä leikkauksia, elävältä leikkaamisia. Hän perusteli määräystään viitaten saksalaisen rodun ainoalaatuiseen historialliseen veljeyteen eläinten kanssa ja vetosi siihen, kuinka eläimet ja arjalaiset ovat tuhansien vuosien ajan jakaneet kodit, pellot ja taistelut yhteistyössä ja aseveljinä. Lopuksi Göring teki selväksi, mikä odottaa määräyksen rikkojia. Ne, jotka edelleen kuvittelisivat voivansa kohdella eläimiä kuten hengettömiä tavaroita, tultaisiin siirtämään välittömästi keskitysleireihin.
Göringin tiukka linja ei ollut poikkeus. Näkemys ei ollut poliittista retoriikkaa vaan kansallissosialismin kovaa ydintä, ajatusta arjalaisen rodun ja luonnon yhteydestä. Natsit säätivätkin nopeasti valtaansa tulon jälkeen historian tiukimmat eläinsuojelulait. Luonnonsuojelualueita uhanalaisten eläinten turvaksi perustettiin eri puolille valtakuntaa. Jo varhaisissa suunnitelmissa kokonaisia alueita, muun muassa Liettua ja suuret osat Ukrainaa, suunniteltiin metsitettäväksi luonnontilaisiksi kunhan niiden väestö saataisiin tuhottua. Kolmas valtakunta rauhoitti ensimmäisenä maailmassa suden, mikä oli omana aikanaan täysin uskomaton teko. Jopa kalojen ja hummereiden kohtelusta laadittiin pikkutarkat määräykset. Niitä myös valvottiin; kaikista Saksan ammattikunnista eläinlääkäreistä suurin prosentti kuului kansallissosialistiseen puolueeseen.
Vuoden 1933 lopulla voimaan tullut Saksan eläinsuojelulaki (Tierschutzgesetz) oli maailman ensimmäinen, joka määritteli eläimille oikeudet sellaisenaan (um ihrer sebst wille) ihmisen tarpeista ja tunteista riippumatta. Laki oli myös ensimmäinen, joka poisti erottelun koti- ja villieläinten välillä. Se määritteli lain kohteiksi "kaikki elävät olennot, jotka luetaan eläimiksi yleisessä kielenkäytössä ja luonnontieteellisesti. Rikosoikeudellisessa mielessä ei ole mitään eroa kotieläinten ja muiden, korkeampiarvoisten ja alempiarvoisten tai ihmisille hyödyllisten ja haitallisten eläinten välillä". Ilmaisut ovat nykyisin hieman erilaisia, mutta kaikkien länsimaiden eläintensuojelulait pohjautuvat nykyisin näihin periaatteisiin.
Useat johtavat natsit, mm Hitler ja Himmler, olivat kasvissyöjiä ja luonnonsuojelijoita vakaumuksellisista syistä. Hitler tosin ilmeisesti silloin tällöin lankesi lapsuutensa itävaltalaisiin vuoristoherkkuihin, makkaraan, riistaan ja ilmakuivattuun kinkkuun. Joka tapauksessa hänen suunnitelmiinsa sisältyi lihansyönnin kieltäminen koko arjalaisten hallitsemassa Euroopassa.
Himmler vihasi metsästystä. Suomalais-virolaiselle lääkärilleen Felix Kerstenille hän lausui: "Kuinka voitte saada nautintoa, Herr Kersten, ampumalla suojasta avuttomia luontokappaleita, jotka samoilevat metsän siimeksessä viattomina, puolustuskyvyttöminä ja mitään aavistamatta? Se on todellista murhaamista. Luonto on suunnattoman kaunis ja jokaisella eläimellä on oikeus elää." Hän myös ilmeisesti käytti käsitettä "eläinoikeudet" ensimmäisen kerran nykyaikaisessa mielessä artikkelinsa otsikkona vuonna 1934 SS:n perhejulkaisussa. Kirjoituksessa hän ihaili keskiajan saksalaisia, jotka eivät tappaneet rottia, vaan haastoivat nämä vertaisineen oikeuteen, missä niitä puolusti asianajaja ja niille annettiin mahdollisuus parantaa tapansa ja lopettaa mellastus viljavarastoissa. Tämä syvää ja lempeää kiintymystä luontoon ja eläimiin osoittava oli toisaalta kylmäverinen fanaatikko, joka komensi SS-joukkoja, Gestapoa ja saksan keskitysleirejä tunnetulla tehokkuudella.
Ruotsalainen historioitsija Peter Englund on kiinnittänyt huomiota natsijohtajien ristiriitaiseen persoonallisuuteen. Useat heistä olivat ihmisvihaajia, joiden oli hyvin vaikea käyttäytyä luontevasti ihmisten seurassa. Tämän he korvasivat läheisellä suhteella eläimiin. Korostettu henkilökohtainen rakkaus lemmikkeihin, kuten Hitlerillä ja Rudolf Hessillä, sekä syvä luonnonsuojeluvakaumus olivat sisäinen perustelu sille, että "olenhan minä hyvä ihminen, olenhan." Psykologisoiva perustelu on hieman onnahtava, mutta siinä voi olla perää.
Ei eroa ihmisten ja eläinten välillä
Natsien kuva ihmisen ja luonnon suhteesta oli mystinen ja vulgaaridarvinistinen. Nykyiset eläinoikeusliikkeet perustavat ajatuksensa ihmisten ja eläinten tasa-arvoon. Kansallissosialistinen ideologia perusteli samankaltaiset ajatukset epätasa-arvolla. Ihmisen ja eläimen välillä ei nähty eroa vaan hierarkkinen jatkumo. Ylimpänä kansallissosialismin luontokuvassa olivat rotupuhtaat arjalaiset, sitten tulivat eläimet, joista ylimpiä ja kunnioitetuimpia olivat voimakkaat muut valtansa alle alistaneet pedot. Sitten tulivat muut eläimet ja lopulta ali-ihmiset. Korkeimmalla tasolla olevilla oli moraalinen velvollisuus puolustaa heikompia veljiään. Ihmisyys käsitteenä kiellettiin kokonaan.
Natsit ratkaisivat eläinten oikeuksien eettisen problematiikan vetämällä rajan eläinten ja ali-ihmisten väliin. Tiukat eläintensuojelulait ja koe-eläinohjeet eivät näin koskeneet ali-ihmisiksi luokiteltuja. Jos joku olisi esimerkiksi kuljettanut teuraseläimiä kuten juutalaisia kuljetettiin tuhoamisleirille, hänet olisi ammuttu. Tiukkoja eläinkoeohjeita jouduttiin kuitenkin käytännössä lieventämään, koska enimmäkseen lääkärit eivät olleet halukkaita korvaamaan koe-eläimiä ihmisillä. Mengelen kaltaiset vakaumukselliset kansallissosialistit olivat poikkeus. Brutaaleinta on, toisin kuin monesti väitetään, että natsien ihmiskokeet olivat osin menestyksiä. Esimerkiksi hypotermian käypä hoito perustuu edelleen niihin.
Natsien eläinoikeudellisen ajattelun taustalla oli pitkä ideologinen perinne. Jo 1800-luvun romantiikan nousun myötä saksalaisessa ajattelussa oli maalailtu nationalismin hengessä mystistä yhteyttä luontoon ja eläimiin. Yksi keskeinen vaikuttaja oli säveltäjä Richard Wagner, joka perusteli sekä kasvissyöntiä että eläinkokeiden vastustusta juutalaisvastaisuudella. Juutalaisilta peräisin olevan lihansyönnin ja eläinten sorron hän katsoi turmelleen puhtaan saksalaisen rodun, ja eläinkokeet hän yhdisti juutalaisten kosher-teurastukseen.
Nämä ajatukset ja näkemyksen velvollisuudesta suoraan toimintaan vivisektiolaboratorioita ja niiden henkilökuntaa vastaan natsit omaksuivat suoraan häneltä. Juutalaisvainojakin perusteltiin osittain eläinten suojelulla: Juutalaiset olivat eläinten sortajia, joten hyökkäykset heitä vastaan olivat oikeutettua heikkojen puolustusta ja sellaisena moraalinen velvollisuus. Tämä tekee kansallissosialismin edistyksellisistä ajatuksista vaikeita käsitellä; ne olivat suorassa yhteydessä heidän politiikkansa pimeimpiin puoliin.
Historian taakka
Kolmannen valtakunnan romahtamisen jälkeen suurin osa natsien eläinsuojelulainsäädännöstä purettiin. Susi metsästettiin sukupuuttoon ja luonnonsuojelualueita ohjattiin maanviljelyskäyttöön. Saksassa historian taakka rasitti kaikkea luonnonsuojeluun ja kasvissyöntiin liittyvää 70-luvun alkupuolelle saakka ja vieläkin moni vanhempi saksalainen yhdistää kasvissyönnin ensimmäiseksi Hitleriin. Kolmannen valtakunnan eläinsuojelunäkemykset nousevat kuitenkin silloin tällöin esiin äärioikeiston sisällä. Englannissa hieman aatteensa teoriaa lukeneet uusnatsit ovat pyrkineet mukaan Animal rights -liikkeeseen. USA:ssa on puhuttu Green Nazi -ilmiöstä ja Göringin kuuluisa puhe on helppo löytää Internetistä uusnatsien kotisivuilta.
Suomessa natsien ideologinen perinne elää Pentti Linkolan ajattelussa. Kansainvälisessä keskustelussa Linkola on luokiteltu aatesuunnan jatkajaksi. Suomessa ei asiasta mitään tiedetä, joten siihen ei ole kiinnitetty huomiota. Tietoisuus ideologisesta perinnöstä löytyy kuitenkin Linkolan omistakin kirjoituksista. Ehkä selvimmin tämä näkyy hänen kirjoituksessaan Hiidenkivi-lehdessä (1/2001) ja sitä seuranneessa keskustelussa. Hän määrittelee eettisesti ylivoimaisiksi "natsismin kaltaiset maailmankatsomukset, jotka korostavat ihmisen laatua ja moraalista ryhtiä" ja valittelee toisen maailmansodan onnetonta lopputulosta. Ehkä olennaisin ero on siinä, että kun natsit luokittelivat ihmisten luontosuhteen laadun rodullisesti, Linkola tekee saman yhteiskunnallisen aseman ja poliittisen ajattelun perusteella. Luonnolle ja yhteiskunnalle vaarallisiksi ja oikeuksiltaan rajoitettaviksi hän katsoo työväenluokan ja vasemmistolaiset.
Linkolan ihmisvihainen syväekologia on kuitenkin ilmeisesti vähemmistönä suomalaisten eläinaktivistien ajattelussa. Useimmat taitavat nojata singeriläiseen näkemykseen tasa-arvosta ja oikeuksien leviämisestä ihmisten piirin ulkopuolelle. Vaikka nämä luonnon ja eläinten suojelun yleisemmät nykyperustelut ja kansallissosialismin ajatukset eroavat toisistaan, ovat johtopäätökset kuitenkin niin samanlaisia, että Natsi-Saksa-kysymys on kiusallinen nykyisille eläinoikeusaktivisteille. Kansallissosialismin luontokäsitys onkin epäilemättä kivulias niille ihmisille tai ideologioille, jotka pitävät kasvissyöntiä ja eläinten oikeuksien tiedostamista merkkinä omasta moraalisesta ylemmyydestään. Ajatushan on tarkalleen sama kuin natseillakin. Suurin osa kuitenkin ymmärtänee, ettei heidän ideologiansa "pahuus" tarkoita sitä, että kaikki ajatukset jotka ovat samoja kuin heillä, olisivat sinänsä pahoja. Eivätkä kaikki natsien ideat olleet ensi sijassa pahoja omituisista perusteluistaan huolimatta, vaan niitä tulee tarkastella osana laajempaa eurooppalaista aatehistoriaa ja sen kehitystä.
Aslak Aikio
Osa valitsee ratkaisukseen asian jyrkän kieltämisen. Tyypillisintä on, että Hitlerin kasvissyönti kiistetään sillä, että hänen epäillään joskus syöneen kyyhkysen. Erilaisilta militanteilta eläinoikeus- ja veganismikotisivuilta on helppo löytää selvää valehtelua, joissa kielletään koko asia. Luonnonsuojelun historian erikoinen sivujuonne ei kuitenkaan häviä mihinkään. Yhteydet ja ennen kaikkea erot nykyiseen eläinoikeusajatteluun tulisivatkin tiedostaa, sekä eläinaktivistien että heidän vastustajiensa keskuudessa.
Maailman tiukammat eläinsuojelulait
28. päivä elokuuta 1933 miljoonat saksalaiset olivat kokoontuneet radion ääreen. Puolisen vuotta jatkuneen natsivallan aikana uusien isäntien tavat olivat tulleet tutuksi ja kansalaiset olivat oppineet, että he tarkoittivat mitä sanoivat. Tärkeitä puheita oli opittu seuraamaan. Kolmannen valtakunnan Preussin asiain ministeri Hermann Göringin tiedettiin pitävän tärkeän linjapuheen. Ministeri puhui vain yhdestä asiasta: kahta viikkoa aikaisemmin julistamastaan vivisektion kiellosta. Vivisektiolla tarkoitettiin eläinkokeita, nimenomaan tuskallisia ilman nukutusta ja kivunlievitystä tehtäviä leikkauksia, elävältä leikkaamisia. Hän perusteli määräystään viitaten saksalaisen rodun ainoalaatuiseen historialliseen veljeyteen eläinten kanssa ja vetosi siihen, kuinka eläimet ja arjalaiset ovat tuhansien vuosien ajan jakaneet kodit, pellot ja taistelut yhteistyössä ja aseveljinä. Lopuksi Göring teki selväksi, mikä odottaa määräyksen rikkojia. Ne, jotka edelleen kuvittelisivat voivansa kohdella eläimiä kuten hengettömiä tavaroita, tultaisiin siirtämään välittömästi keskitysleireihin.
Göringin tiukka linja ei ollut poikkeus. Näkemys ei ollut poliittista retoriikkaa vaan kansallissosialismin kovaa ydintä, ajatusta arjalaisen rodun ja luonnon yhteydestä. Natsit säätivätkin nopeasti valtaansa tulon jälkeen historian tiukimmat eläinsuojelulait. Luonnonsuojelualueita uhanalaisten eläinten turvaksi perustettiin eri puolille valtakuntaa. Jo varhaisissa suunnitelmissa kokonaisia alueita, muun muassa Liettua ja suuret osat Ukrainaa, suunniteltiin metsitettäväksi luonnontilaisiksi kunhan niiden väestö saataisiin tuhottua. Kolmas valtakunta rauhoitti ensimmäisenä maailmassa suden, mikä oli omana aikanaan täysin uskomaton teko. Jopa kalojen ja hummereiden kohtelusta laadittiin pikkutarkat määräykset. Niitä myös valvottiin; kaikista Saksan ammattikunnista eläinlääkäreistä suurin prosentti kuului kansallissosialistiseen puolueeseen.
Vuoden 1933 lopulla voimaan tullut Saksan eläinsuojelulaki (Tierschutzgesetz) oli maailman ensimmäinen, joka määritteli eläimille oikeudet sellaisenaan (um ihrer sebst wille) ihmisen tarpeista ja tunteista riippumatta. Laki oli myös ensimmäinen, joka poisti erottelun koti- ja villieläinten välillä. Se määritteli lain kohteiksi "kaikki elävät olennot, jotka luetaan eläimiksi yleisessä kielenkäytössä ja luonnontieteellisesti. Rikosoikeudellisessa mielessä ei ole mitään eroa kotieläinten ja muiden, korkeampiarvoisten ja alempiarvoisten tai ihmisille hyödyllisten ja haitallisten eläinten välillä". Ilmaisut ovat nykyisin hieman erilaisia, mutta kaikkien länsimaiden eläintensuojelulait pohjautuvat nykyisin näihin periaatteisiin.
Useat johtavat natsit, mm Hitler ja Himmler, olivat kasvissyöjiä ja luonnonsuojelijoita vakaumuksellisista syistä. Hitler tosin ilmeisesti silloin tällöin lankesi lapsuutensa itävaltalaisiin vuoristoherkkuihin, makkaraan, riistaan ja ilmakuivattuun kinkkuun. Joka tapauksessa hänen suunnitelmiinsa sisältyi lihansyönnin kieltäminen koko arjalaisten hallitsemassa Euroopassa.
Himmler vihasi metsästystä. Suomalais-virolaiselle lääkärilleen Felix Kerstenille hän lausui: "Kuinka voitte saada nautintoa, Herr Kersten, ampumalla suojasta avuttomia luontokappaleita, jotka samoilevat metsän siimeksessä viattomina, puolustuskyvyttöminä ja mitään aavistamatta? Se on todellista murhaamista. Luonto on suunnattoman kaunis ja jokaisella eläimellä on oikeus elää." Hän myös ilmeisesti käytti käsitettä "eläinoikeudet" ensimmäisen kerran nykyaikaisessa mielessä artikkelinsa otsikkona vuonna 1934 SS:n perhejulkaisussa. Kirjoituksessa hän ihaili keskiajan saksalaisia, jotka eivät tappaneet rottia, vaan haastoivat nämä vertaisineen oikeuteen, missä niitä puolusti asianajaja ja niille annettiin mahdollisuus parantaa tapansa ja lopettaa mellastus viljavarastoissa. Tämä syvää ja lempeää kiintymystä luontoon ja eläimiin osoittava oli toisaalta kylmäverinen fanaatikko, joka komensi SS-joukkoja, Gestapoa ja saksan keskitysleirejä tunnetulla tehokkuudella.
Ruotsalainen historioitsija Peter Englund on kiinnittänyt huomiota natsijohtajien ristiriitaiseen persoonallisuuteen. Useat heistä olivat ihmisvihaajia, joiden oli hyvin vaikea käyttäytyä luontevasti ihmisten seurassa. Tämän he korvasivat läheisellä suhteella eläimiin. Korostettu henkilökohtainen rakkaus lemmikkeihin, kuten Hitlerillä ja Rudolf Hessillä, sekä syvä luonnonsuojeluvakaumus olivat sisäinen perustelu sille, että "olenhan minä hyvä ihminen, olenhan." Psykologisoiva perustelu on hieman onnahtava, mutta siinä voi olla perää.
Ei eroa ihmisten ja eläinten välillä
Natsien kuva ihmisen ja luonnon suhteesta oli mystinen ja vulgaaridarvinistinen. Nykyiset eläinoikeusliikkeet perustavat ajatuksensa ihmisten ja eläinten tasa-arvoon. Kansallissosialistinen ideologia perusteli samankaltaiset ajatukset epätasa-arvolla. Ihmisen ja eläimen välillä ei nähty eroa vaan hierarkkinen jatkumo. Ylimpänä kansallissosialismin luontokuvassa olivat rotupuhtaat arjalaiset, sitten tulivat eläimet, joista ylimpiä ja kunnioitetuimpia olivat voimakkaat muut valtansa alle alistaneet pedot. Sitten tulivat muut eläimet ja lopulta ali-ihmiset. Korkeimmalla tasolla olevilla oli moraalinen velvollisuus puolustaa heikompia veljiään. Ihmisyys käsitteenä kiellettiin kokonaan.
Natsit ratkaisivat eläinten oikeuksien eettisen problematiikan vetämällä rajan eläinten ja ali-ihmisten väliin. Tiukat eläintensuojelulait ja koe-eläinohjeet eivät näin koskeneet ali-ihmisiksi luokiteltuja. Jos joku olisi esimerkiksi kuljettanut teuraseläimiä kuten juutalaisia kuljetettiin tuhoamisleirille, hänet olisi ammuttu. Tiukkoja eläinkoeohjeita jouduttiin kuitenkin käytännössä lieventämään, koska enimmäkseen lääkärit eivät olleet halukkaita korvaamaan koe-eläimiä ihmisillä. Mengelen kaltaiset vakaumukselliset kansallissosialistit olivat poikkeus. Brutaaleinta on, toisin kuin monesti väitetään, että natsien ihmiskokeet olivat osin menestyksiä. Esimerkiksi hypotermian käypä hoito perustuu edelleen niihin.
Natsien eläinoikeudellisen ajattelun taustalla oli pitkä ideologinen perinne. Jo 1800-luvun romantiikan nousun myötä saksalaisessa ajattelussa oli maalailtu nationalismin hengessä mystistä yhteyttä luontoon ja eläimiin. Yksi keskeinen vaikuttaja oli säveltäjä Richard Wagner, joka perusteli sekä kasvissyöntiä että eläinkokeiden vastustusta juutalaisvastaisuudella. Juutalaisilta peräisin olevan lihansyönnin ja eläinten sorron hän katsoi turmelleen puhtaan saksalaisen rodun, ja eläinkokeet hän yhdisti juutalaisten kosher-teurastukseen.
Nämä ajatukset ja näkemyksen velvollisuudesta suoraan toimintaan vivisektiolaboratorioita ja niiden henkilökuntaa vastaan natsit omaksuivat suoraan häneltä. Juutalaisvainojakin perusteltiin osittain eläinten suojelulla: Juutalaiset olivat eläinten sortajia, joten hyökkäykset heitä vastaan olivat oikeutettua heikkojen puolustusta ja sellaisena moraalinen velvollisuus. Tämä tekee kansallissosialismin edistyksellisistä ajatuksista vaikeita käsitellä; ne olivat suorassa yhteydessä heidän politiikkansa pimeimpiin puoliin.
Historian taakka
Kolmannen valtakunnan romahtamisen jälkeen suurin osa natsien eläinsuojelulainsäädännöstä purettiin. Susi metsästettiin sukupuuttoon ja luonnonsuojelualueita ohjattiin maanviljelyskäyttöön. Saksassa historian taakka rasitti kaikkea luonnonsuojeluun ja kasvissyöntiin liittyvää 70-luvun alkupuolelle saakka ja vieläkin moni vanhempi saksalainen yhdistää kasvissyönnin ensimmäiseksi Hitleriin. Kolmannen valtakunnan eläinsuojelunäkemykset nousevat kuitenkin silloin tällöin esiin äärioikeiston sisällä. Englannissa hieman aatteensa teoriaa lukeneet uusnatsit ovat pyrkineet mukaan Animal rights -liikkeeseen. USA:ssa on puhuttu Green Nazi -ilmiöstä ja Göringin kuuluisa puhe on helppo löytää Internetistä uusnatsien kotisivuilta.
Suomessa natsien ideologinen perinne elää Pentti Linkolan ajattelussa. Kansainvälisessä keskustelussa Linkola on luokiteltu aatesuunnan jatkajaksi. Suomessa ei asiasta mitään tiedetä, joten siihen ei ole kiinnitetty huomiota. Tietoisuus ideologisesta perinnöstä löytyy kuitenkin Linkolan omistakin kirjoituksista. Ehkä selvimmin tämä näkyy hänen kirjoituksessaan Hiidenkivi-lehdessä (1/2001) ja sitä seuranneessa keskustelussa. Hän määrittelee eettisesti ylivoimaisiksi "natsismin kaltaiset maailmankatsomukset, jotka korostavat ihmisen laatua ja moraalista ryhtiä" ja valittelee toisen maailmansodan onnetonta lopputulosta. Ehkä olennaisin ero on siinä, että kun natsit luokittelivat ihmisten luontosuhteen laadun rodullisesti, Linkola tekee saman yhteiskunnallisen aseman ja poliittisen ajattelun perusteella. Luonnolle ja yhteiskunnalle vaarallisiksi ja oikeuksiltaan rajoitettaviksi hän katsoo työväenluokan ja vasemmistolaiset.
Linkolan ihmisvihainen syväekologia on kuitenkin ilmeisesti vähemmistönä suomalaisten eläinaktivistien ajattelussa. Useimmat taitavat nojata singeriläiseen näkemykseen tasa-arvosta ja oikeuksien leviämisestä ihmisten piirin ulkopuolelle. Vaikka nämä luonnon ja eläinten suojelun yleisemmät nykyperustelut ja kansallissosialismin ajatukset eroavat toisistaan, ovat johtopäätökset kuitenkin niin samanlaisia, että Natsi-Saksa-kysymys on kiusallinen nykyisille eläinoikeusaktivisteille. Kansallissosialismin luontokäsitys onkin epäilemättä kivulias niille ihmisille tai ideologioille, jotka pitävät kasvissyöntiä ja eläinten oikeuksien tiedostamista merkkinä omasta moraalisesta ylemmyydestään. Ajatushan on tarkalleen sama kuin natseillakin. Suurin osa kuitenkin ymmärtänee, ettei heidän ideologiansa "pahuus" tarkoita sitä, että kaikki ajatukset jotka ovat samoja kuin heillä, olisivat sinänsä pahoja. Eivätkä kaikki natsien ideat olleet ensi sijassa pahoja omituisista perusteluistaan huolimatta, vaan niitä tulee tarkastella osana laajempaa eurooppalaista aatehistoriaa ja sen kehitystä.
Aslak Aikio
Vastaukset 38
Vanhimmat
Tämä oli muuten järkevin ja mielenkiintoisin kirjoitus, jonka olen Suomi24:n keskustelupalstoilta lukenut.
Linkola piti itse natsiaatetta hourupäisenä, joten hänell'ä ei mitenkään voi olla tekemistä heidän ideologiansa kanssa. Ja yhtään perustetta et esitä sille että "Hitler ja Himmler olivat luonnonsuojelijoita vakaumuksellisista syistä". Kasvissyönnillä ei ole mitään tekemistä luonnonsuojelun kanssa sinänsä. Vai onko sulla tiedossa yhtään pubhetta Hitleriltä jossa hän olisi puhunut luonnon monimuotoisuudesta ja kansallispuistojen perustamisesta. Eläinsuojelun pioneeriajatukset ovat sitäpaitsi kotoisin 1500-luvulta.
Muuten vain Linkola kannattaa avointa sodankäyntiä, jossa naisia ja lapsia kuolee, ratkaisuna väestönräjähdykseen ja on muutenkin päästään sekaisin? Ei kovin kauas heitä pahimmistä Kolmannen Valtakunnan sekoilijoista.
"Vai onko sulla tiedossa yhtään pubhetta Hitleriltä jossa hän olisi puhunut luonnon monimuotoisuudesta ja kansallispuistojen perustamisesta."
Jaa, jos kerran natsi-Saksa on länsimaisen ympäristönsuojelun edelläkävijöitä, niin paljonko tarvitset todisteita puheiden muodossa?
"läinsuojelun pioneeriajatukset ovat sitäpaitsi kotoisin 1500-luvulta."
Mutta todellista juurta nämä ajatukset saivat vasta 400 vuotta myöhemmin. Hoksattiinhan maapallon pallomaisuus ja aurinkokunnan rakennekkin jo antiikin aikoina, silti ne "virallisesti" Euroopassa todettiin vasta melkein kaksi tuhatta vuotta myöhemmin.
Enpäs ole koskaan kuuluut ja lukenut että Linkola kannattaisi avointa sodankäyntiä ratkaisuna väestöräjähdykseen. Ja mihin perustuu älytön väitteesi natsi-Saksan edelläkäynnistä ympäristönsuojelussa? Tarvitsisin edes yhden todisteen. Edes yhden! Vertaus eläinsuojelun ja aurinkokunnan rakenteen keksimisestä ontuu taas hyvin pahasti. Eläinsuojeluun viittaavia deoista ja aatteita on pitkin ihmiskunnan historiaa Fransiskus Assisilaisesta Sakari Topeliukseen (joka hänkin eli lähes 100 vuotta ennen natseja). Hans von Berlepschin kirjoista puhumattakaan..
"Enpäs ole koskaan kuuluut ja lukenut että Linkola kannattaisi avointa sodankäyntiä ratkaisuna väestöräjähdykseen."
Tämmöisiä kommentteja hän on viljellyt "viisauksiensa" seassa.
"Ja mihin perustuu älytön väitteesi natsi-Saksan edelläkäynnistä ympäristönsuojelussa?"
No etkö lukenut tämän keskustelun ensimmäistä viestiä?
Esim. Wikipediassa kerrotaan näin:
"Natsi-Saksa oli edelläkävijä eläinsuojelukysymyksissä. Siellä otettiin käyttöön ensimmäiset eläinsuojelulait. Tuskan tuottamisesta eläimelle määrättiin rangaistus sen mukaan, miten monimutkaiseksi eläin oli luokiteltu. Pelätty ja vihattu petoeläin susi rauhoitettiin ensi kertaa länsimaissa."
"Eläinsuojeluun viittaavia deoista ja aatteita on pitkin ihmiskunnan historiaa Fransiskus Assisilaisesta Sakari Topeliukseen (joka hänkin eli lähes 100 vuotta ennen natseja). Hans von Berlepschin kirjoista puhumattakaan.."
Kyllä, mutta Natsi-Saksa oli ensimmäinen, joka vei nämä asiat aatetta pidemmälle valtiotason politiikkaan ja antoi eläimille yhtenäisiä oikeuksia riippumatta eläimene asemasta. Tokihan eläimiin kohdistuviin julmuuksiin oli puututtu aiemminkin, mutta lähinnä koti- ja hyötyeläimiin.
eläinsuojelu littyy ympäristönsuojeluun?
Miten niin millä tavalla? Voiko ympäristöä suojella olematta samalla suojelematta eläimiä?
onko lastensuojelukin sun mielestä ympäristönsuojelua? Lastensuojeluviranomaiset ympäristönsuojeluviranomaisia? Sun pitäisi vähän selvittää käsitteitä itsellesi. Esimerkkisi osoittavat että ovat hukassa. ps. kasvinsuojelu tarkoittaa myrkkyjen kylvämistä pelloille...
Niinkö? No kerroppa sitten, mitä ympäristönsuojelu mielestäsi tarkoittaa.
"ps. kasvinsuojelu tarkoittaa myrkkyjen kylvämistä pelloille..."
Tarkoittaako?
vai etkö ole koskaan kuullut kasvinsuojeluaineista? Ne ovat niitä myrkkyjä joilla torjutaan rikkakasveja pelloilta.
Ympäristönsuojelun käsitteeseen kuuluvat vesiensuojelu, meluntorjunta, ilmansuojelu, jätehuolto, luonnonsuojelu, ympäristöterveys. Sen sijaan en ole koskaan kuullut eläinsuojelun kuuluvan siihen - miksi kuuluisikaan?
Jos luonnonsuojelu on mielestäsi osa ympäristönsuojelua, niin miksi ei eläinsuojelu?
Itse käsitän suojelun laajemmassa merkityksessä kuin vain "ihmisen etua uhkaavien asioiden eliminoimista", eli kasvinsuojelu käsittää mielestäni muutakin kuin myrkkyjen levittämisen pelloille, kuten vanhojen metsien suojelemisen yms.
usein käyttämäni kärjistetty (myönnetään) esimerkki eläinsuojelun- ja luonnonsuojelun eroista: kun kissa on maantiellä, eläinsuojelija painaa jarrua, luonnonsuojelija kaasua. Ymmärsitkö eron? Kasvinsuojelu on nimenomaan myrkkyjenkylvämistä, kasvien suojelu osa luonnonsuojelua.
Lopeta se jankkaaminen ja kaiva Suomen kielen sanakirja esiin(Soita kielitoimistoon jos et ole oppinut lukemaan). Ei Daider, se mitä tarkoitetaan Suomen kielessä vaikkapa luonnonsuojelulla tai kasvinsuojelulla ei ole mikään mielipidekysymys.
Mikähän se sinunkin pointtisi on tälle palstalle kirjoittelussa. Asiasta et tiedä täälläkään mitään, eikä sinulla ole myöskään mitään sanottavaa. Tulit lämpimäksesi aukomaan poskeasi. No, minäpä kerron sinulle jotain - kaikki eläinsuojelijat nauravat sinulle räkäisesti. Niinkuin kaikille muillekin sivistymättömille imbesilleille.
Helpostippa sinä poltat päreesi, siitä miten jokin sana tulkitaan.
"Mikähän se sinunkin pointtisi on tälle palstalle kirjoittelussa."
Tähän keskusteluun aloin vastaamaan, koska "woad" kyseenalaisti ensimmäisessä viestissä esitetyt asiat.
Miten se luonnonsuojelija sitä luontoa suojelee kaasuttelemalla ja tappamalla eläimiä? Viitsisitkö selittää?
ja omasta mielestä tuosta kärjistetystä esimerkistä olisi tyhmemmänkin pitänyt tajuta. Kissa on luontoon kuulumaton peto ja se pitää saada sieltä pois - se on luonnonsuojelua, mutta eläinsuojelija näkee kissassa vain lutusen olennon jota pitää suojella. Tässä selkeä ero.
On sinullakin ajatusmaailma. Tapetaan kaikki vapaana kulkevat kissat että talitintit voisi paremmin. Jos luonnonsuojelija ajattelee noin ahdasmielisesti, niin eipä hän paljoa suojele. Vastaavasti jos eläinsuojelija ajattelee asiaa vain yksittäisen eläimen kannalta, ei hänkään tiedä asiasta paljoakaan.
Mikä pakko sinulla on vääntää jatkuvasti tästä asiasta "riitaa", siitä miten mikäkin sana pitäisi tulkita, kun loppupeleissä asiat ovat todella lähellä toisiaan.
koko ajan kehittänyt, kun et tunnu ymmärtävän yhtäkään sanomaani lausetta. Tuo kissaesimerkki oli kärjistetty juuri siksi, että voisit edes yrittää ymmärtää mikä ratkaiseva käsite-ero on eläin- ja luonnonsuojelulla. Mutta ohi meni sun ajatusmaailmastasi sekin. Yritä tässä nyt sitten keskustella! Ja alunperin kyse oli siitä, että natsit eivät millään tavalla liity eläinsuojelun historiaan.
Tuon aiheen yhdistäminen nykymuotoiseen eläinoikeusetiikkaan kusee moniltakin osin. Aiheen "vaientaminen" ei johdu siitä että kyseessä olivat natsit - ihan hyvä, jos tuossakin aattessa edes jotain positiivista vivahdetta oli. Itsekin ihmettelen silloin tällöin aiheen sulkemista kaappiin, toisaalta ymmärrän että useimmat väittelynhaluiset eivät ymmärrä kummastakaan aiheesta yhtään mitään eivätkä haluakaan ymmärtää. Tällöin keskustelu on turhaa ja aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.
1) Nykymuotoinen eläinoikeusajattelu ja kolmannen valtakunnan aikainen eläinoikeusajattelu pohjaavat täysin eri lähtökohdille. Nykymuodossa käsite eläinoikeudet pohjautuvat sille, mitä tiedämme mm. eläinten maailmankuvasta ja fyysisistä ominaisuuksista (kuten kivun tunteminen), ja mitä oikeuksia eläimille voidaan niiden mukaan antaa. Natsien eläinoikeusajatteluun yhdistyi kuitenkin edelleen spesistisiä piirteitä, korostaen eläinten yhteyttä nimenomaan "arjalaisen rodun" veljiksi ja kumppaneiksi ja sitä kautta niiden aseman määrittelemiseen verrattain korkeaksi. Tällä ei ole juurikaan tekemistä esim. Singerin ajattelutavan kanssa (liekö syy, miksi oli ohittanut aiheen), filosofisen pohdinnan, ja jos eläinten ja arjalaisten yhteyttä ei olisi mielletty kuten tehtiin, ei näille tiukoille eläinsuojelulaeille olisi nähty mitään syytä.
2) Paitsi rotuerottelu, löytyi syitä myös imagon kiillotuksesta. Vaikka kuinka kiistettäisiin, oli Hitlerin lihansyönti muutakin kuin "lankeamista": Olemassa on niin paljon sekä kuvamateriaalia että Hitlerin entisen lähipiirin todistajia, jotka kertovat että kyseinen herra söi näitä herkkujaan säännöllisesti ja tyytyväisenä, huonoa omaatuntoa potematta. Lisäksi natsiarmeijan ruokavalio koostui hyvin lihapitoisesta ravinnosta.
Eli jos nämä asiat otetaan huomioon, voidaan vasta puhua aiheesta avoimesti. Valitettavasti se ei tunnu olevan tällä hetkellä mahdollista liian voimakkaiden puolesta-vastaan-mielipiteiden takia, keskustelussa on vaikea pitää oikealla tavalla erillään nykyinen ja kolmannen valtakunnan eläinoikeusaate.
Ja tuo natsiajan eläinoikeusideologia on tosiaan vain yksi jakso koko EO/ES - historian osalta. Sitä enemmän pistää miettimään tarkoitusperiä, jos aiheesta puhuttaessa tartutaan vain tähän aikajaksoon...
wehrmacht käytti kylläkin suuret määrät hevosia apunaan,kun moottoriajoneuvoja ei ollut tarpeksi.vuosia olen ihmetellyt tätä hiljaisuutta natseista ja luonnonsuojelusta. olisikohan syynä nykyisten luonnonsuojelijoiden vasemmistolaisuus,joka tuntuu olevan enemmän sääntö,kuin poikkeus? aiheesta olisi hyvä keskustella.asiasta kiinnostuneet kirjoitelkaa ihmeessä. tämmöistä,kun olen kaivannut.kiitos
avuton yritys saada eläinsuojelijat kuulostamaan natseilta tai muuten häiriintyneiltä. Tuossa ikäänkuin yritetään tehdä eläinsuojelu kyseenalaiseksi toiminnaksi yleensä - koska natsit sitä (muka) harrastivat. Tästä voidaan vetää se johtopäätös että eläinsuojelu on tarpeetonta tai jopa vahingollista koska natsit sitä (muka) harrastivat ja koska natsit kohtelivat eläimiä hyvin (muka) siitä seuraa että jokainen norrmalijärkinen kohtelee eläimiä huonosti ja julmasti . M.O.T
mitä höpötystä tuo "luonnonsuojelijoiden vasemmistolaisuus" on? Mihin tuon perustat?
"Tästä voidaan vetää se johtopäätös että eläinsuojelu on tarpeetonta tai jopa vahingollista koska natsit sitä...."
-Voi luoja sun kanssas HUOH.....
Ilmeisesti ei ollut ainakaan HUONO "provo" koska voidaan vetää "ilmeinen johtopäätös" että provosoiduit erittäin voimakkaasti :P
Otsikko valitettavasti paljastaa kirjoituksen provoluonteen. Sama tilanne olisi, jos itse kirjoittaisin, että vaikka kaikki lappalaiset ovat juoppoja ja kykenemättömiä korkeampaan ajatteluun, pidän heistä siltä, koska .... (neljä sivua tekstiä).
En olisi erityisen vakuuttunut myöskään historiantulkinnan oikeellisuudesta, psykologisista johtopäätöksistä puhumattakaan. Kansallissosialistit olivat nerokkaita manipuloijia ja mielikuvamestaroijia, joten eläintensuojeluun oletettavasti kohdistunut mielenkiinto saattoi yhtä hyvin olla positiivisen mielikuvan luomista varsinkin, kun eläinkunnasta ei ollut heille millään tavoin poliittista vastusta.
kyllä, jotain hyvää natsitkin saivat aikaiseksi; paremmat eläinoikeudet kuin aikoihin. jos näin tosiaan oli- en tiedä paljoa natseista vaikka eläinsuojelija olenkin (sarkasmia).
nykyihminen on jotenkin vieraantunut eläimen kunnioituksesta, johtuen ehkä siitä että hän ei joudu katsomaan kuolemaa läheltä- yleensä.
harmi vain että koska aatteen suurimpia esilletuojia olivat natsit, niin ihmiset helposti hylkäävät ajatuksen.
"jos olisin eläinsuojelija, olisin natsi!"
Hyvä kirjoitus sinänsä, mutta.... Mikä ongelma siinä on jos natsi-saksa olikin aktiivinen eläintensuojelussa? Tunnettua toki on, että Hitler oli eläinystävä, samoin kuin ristiriitaisesti varmaan satoja eläimiä ampunut Göring. Hyvä kun sentään eläimiä arvostivat. Näinhän se on usein esim. joillakin mafiapomoilla - ihmishenki ei ole minkään arvoinen, mutta omia koiria tai hevosia palvotaan ja esitellään ylpeinä vieraille. Mutta eihän se Vagnerin musiikkia tai Michelangelon kuvanveistoa pitäisi huonontaa vaikka Hitler niitä olisi ihaillutkin. Naurettavaa ajattelua tällainen. Suurinta saastaa on ollut typerä ja järjenvastainen behavioristinen koulukunta, joka onnistui kidutuskokeillaan saamaan "tiedeyhteisön" vakuuttuneeksi eläinten tunteettomuudesta ja tiedostamattomuudesta.
Minusta kansallissosialistien eläinsuojelulait eivät ole lainkaan kiusallinen puheenaihe, mutta epäilen syvästi, että tämän päivän uusnatsit eivät paljon päätään vaivaa millään eläintenoikeuksilla. Eiköhän enemmänkin ruikuteta kelttiristin kieltämisestä Saksassa, Gaahlin paljastumisesta homoksi ja USA:n presidentistä. "Oi aikoja, oi tapoja", anyway.
(Psst! Kun näet seuraavan kerran tämännäköisiä tyyppejä, mene ihmeessa kysymään onko väärin syödä lihaa: http://www.bhorivesi.com/keikkakuvasivut/060729.htm)
itseasiassa täällä kyseisen näköinen henkilö on joka ei syö lihaa. Enemmänkin bh:n kaverit luokitellaan skinheadeiksi, kuin natseiksi. Tiedän myös, etten ole ainut kasvissyöjä kyseisissä piireissä.
Kyllä nykyajan "uusnatsit" (tarkoitat varmaan kansallissosialisteja), Suomessa ja muualla todellakin kunnioittavat eläinsuojelulakeja, ja muutenkin pitävät eläimiä arvossa. Se ei taas tarkoita sitä, etteikö lihaa voisi syödä.
Kansallissosialismi perustuu muutenkin luonnonlakeihin ja yleisesti ottaen luonnolisuuteen. Ja nyt en puhu PELKÄSTÄÄN jostain 30-40 -luvun Saksan meiningistä, vaan ihan NYKYAJASTAKIN.
Niin ja tuosta linkistä, Blood & Honourilla ei ole juurikaan tekemistä kansallissosialismin kanssa, vaikkakin järjestössä on monia kansallissosialisteja.
Tämä aihe takaisin ylös!
Mahtaa näitä jotain "uuhh-niin-tekopyhiä-ja-suvaitsevaisia-eläinoikeusaktivisteja" suorastaan v*tuttaa, kun niin "kauheat ja iivölit" Kansallissosialistit ovat oikeita eläinsuojelun pioneereja!
Minkäs sille mahtaa että ensimmäiset kunnon edelläkävijät lajisorron lopettamisessa olivat rasisteja jotka kielsivät ihmisarvon tietyiltä ihmisryhmiltä. Nykyajan eläinsuojeluliikkeellä ei ole tekemistä natsi-ideologian rotupuhtausajatusten kanssa niin ei mitäpä väliä historialla on.
Eipä tuo itsessään harmita; hyvä vaan, että edes jotain oli kunnossa silloin. Ongelmaksi tuon asian tekee korkeintaan se, että ihmisillä on paha tapa tehdä epäloogisia johtopäätöksiä.
Eläinsuojelun insinööreistähän natsit kuitenkin ovat kaukana. Epikurolaisilla oli homma hanskassa jo vajaat kolmetuhatta vuotta sitten kasvissyönnin ja eläintenoikeuksien esilletuomisen muodossa ja sen jälkeen kannanottaja on esiintynyt siellä täällä. Idässäkin kasvissyönti ja eläinten kunnioittaminen ovat jo vanhoja asioita.
PS. tekopyhyys voittaa tekopahuuden milloin vain!
mielestä natsi kortin esiin vetäjä automaattisesti häviä keskustelun?eli tällä haavaa näyttäisi siltä että "suojelijat"itse olisivat tässä tappiolle jäämässä,tai no eihän ne ole voitolla koskaan olleetkaan.
Kuin sanoa "Hitler söi kasviksia, ootteko tekin siis natseja", joka on Hitlerkortin käyttämistä, eli järkisyyt kierretään koska natsit olivat "absoluuttinen paha". Asiatekstissä kerrotaan tosiasioita eikä tosielämästä irrallisia olettamuksia ja vääriä päätelmiä, sellainen on tämä aloitus, mielenkiintoista faktaa vailla vääränlaisia johtopäätöksiä, on pelkkää objektiivista historiankirjoitusta. Se että natsit olivat eläinsuojelun pioneereja ei tarkoita että eläinsuojelu olisi pahaa... se tarkoittaa että natseilla oli hirmutekojen lisäksi hyviäkin suunnitelmia. Ei maailma ole mustavalkoinen jossa esim. natsit absoluuttisen pahoja. Nykyisistä eläinsuojelijoista suuri osa välittää myös ihmisoikeuksista, eli natseihin ei voida verrata. Ja kuten eräässä postauksessa tässä ketjussa sanottiinkin, todellisia uranuurtajia eläinsuojelussa ja kasvissyönnissä löytyy antiikin Kreikasta ja kauko-idästä buddhalaisten ja hintujen keskuudesta. Ei siis ole natsien keksintö eläinten suojelu.
nimittäin se koira älähtää johon kalikka kalahtaa.kävikö "suojelijoiden"arvolle kun pitää alkaa selitellä omaan sudenkuoppaan astumista. :)
jos kaikki eläimet tapettaisiin niin kaikki kuolis koska ihminenkin on eläin ;3 maailman hiilidioksidipäästöt pienesivät 99% eli liittykää uusnatsianarkistiseen puolueeseen ja tappakaa kaikki "eläimet"
Tämänpäivän natsit lahtaavat joukolla eläimiä metsissä ja silloin tällöin pamauttavat perheensä jäseniltä ilmat pihalle. Olenkin tullut siihen tulokseen, että kaikki jotka haluaa aseen ovat mieleltään Hitlereitä, koska eihän kukaan tarvitse asetta ellei halua tappaa.