Oma ateismini ei tunnusta Kaikkivaltiaan Jumalan olemassaoloa, mutta ei kiistä kaikkea mahdollista tuonpuoleista elämää, enkä tarkoita kuolleiden sieluja(aikaa ennen sikiämistäni en muista, eli minua ei ennen sitä ollut olemassa ja kukaan kuollut ei ole haudasta tullut takaisin. Uskonnollinen filosofia joutaa siis romukoppaan)
Vaikka ateistin elämä on tarkoituksetonta, ateistillakin on tunteet ja ateisti saa nautintoa itseään miellyttävistä asioista ja kokemuksista.
Harva ateisti on ateisti ilman syytä, ateismille löytyy perustellut syyt, jotka hihhulit usein jättävät huomioon ottamatta.
Vaikka ateistin elämä on tarkoituksetonta, ateistillakin on tunteet ja ateisti saa nautintoa itseään miellyttävistä asioista ja kokemuksista.
Harva ateisti on ateisti ilman syytä, ateismille löytyy perustellut syyt, jotka hihhulit usein jättävät huomioon ottamatta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Rivien väliin jäi perkuleesti asiaa, mutta ei yhtään huvita ruveta tarkentamaan. Olkaa hyvä tuostakin vähästä, hihhulit=)
Sanot, että et muista aikaa ennen sikiämistäsi eli sinua ei ollut silloin olemassa.
Tehdäänpä pieni analogia. Oletetaan henkilö, joka humalatilansa vuoksi ei muista edellisestä päivästä mitään. Sinun mallisi mukaan hän ei siis edellisenä päivänä ollut olemassa, koska hän ei sitä muista. Otan vapauden arvata, että sitä edellisenä päivänä hän kuitenkin on ollut olemassa. Tietenkin sinä olet todellinen ihminen ja tämä esimerkkihenkilömme täysin kuvitteellinen, mutta analogia on ilmeisesti ajatuksenkulkusi mukainen. Ellei niin ole, mitä ihmettä oikein mahdat tarkoittaa.
...humalainen muistaa kuitenkin menneestä elämästään jotain, ehkä paljonkin)
Vaikka ateistin elämä on tarkoituksetonta
-Asia ei välttämättä ole näin. Usko todistamattomaan uskonnolliseen huuhaahan, ei tuo välttämättä elämään tarkoitusta. Varmasti elämälleen voi löytää päämääriä ja kokea sen tarkoituksenmukaiseksi, vaikka uskoa ei olisikaan. Moni saattaa kokea elämänsä tarkoituksettomaksi uskosta huolimatta. Ehkä se johtuu siitä, että ihminen ei ole vielä löytänyt omaa paikkaansa, päässyt tekemään tyydytystä tuottavia asioita ym.
ateisti saa nautintoa itseään miellyttävistä asioista ja kokemuksista..
-Ehkä samaa voitaisiin soveltaa kaikkiin muihinkin ihmisiin.Sinä vain sanoit suoraan mistä on kysymys. Itseä miellyttävät ja nautintoa tuottavat asiat ovat tärkeintä jokaiselle. Jos näitä ei löydy, niin tuskin tuntee elämänsä "tarkoitukselliseksi". Joillekin näitä tunteita ja kokemuksia voi antaa hihhulointi :) Tuskin siinäkään on kysymys paljon muusta kuin henkilökohtaisesta nautinnosta, vaikka se näennäisesti syvällisemmältä vaikuttaa :)
>>Vaikka ateistin elämä on tarkoituksetonta, ateistillakin on tunteet ja ateisti saa nautintoa itseään miellyttävistä asioista ja kokemuksista.
Tarkoituksetonta siinä mielessä, että se ei tähtää elämän jälkeiseen aikaan, vaan se keskittyy tähän tässä ja nyt - eli todellisuuteen. Todellisuuteen keskittyminen ei kuitenkaan lukeudu tarkoituksettomaksi millään muotoa - päinvastoin. Sitä kun pyrkii elämään hyvän elämän itselleen ja muistaa siinä samalla muita, ihan vain siksi, että se on kaikkien kannalta miellyttävin ratkaisu, voi todeta kuolinvuoteellaan elämänsä olleen elämisen arvoinen. Näin ainakin tässä vaiheessa elämää oletan.
Mielestäni tarkoituksettomista elämäntavoista tarkoitukseton on sellainen, jossa ihminen tuntee jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta ja jossa suurin osa unelmista skipataan paratiisiin, josta ei ole olemassa mitään takeita.
Tuollaisen elämän tarkoituksettomuus saa joskus huipennuksensa kaikkien kannalta turhaan lääketieteellisestä hoitomuodosta kieltäytymisestä ja siitä seuraavasta ennenaikaisesta kuolemasta.
>>Harva ateisti on ateisti ilman syytä, ateismille löytyy perustellut syyt, jotka hihhulit usein jättävät huomioon ottamatta.
Ateismi on useille uskoville jokin omituinen punainen vaate, jota he eivät suostu ymmärtämään, saati hyväksymään. Monelle uskovaiselle jo pelkkä ateismin mainitseminen näyttäytyy saarnaamisena ja käännyttämisenä. Omituista mielestäni.
Surkuhupaisimmat kommentit kuulee tälläkin palstalla, joissa ateismi nähdään esteenä keskustelulle raamatusta tai uskonnollisuudesta. Tällaisten mielettömyyksien esittäjillä ei tietenkään itsellään ole pienintäkään ongelmaa arvostella ateismia tai sellaiseksi tunnustautuvia henkilöitä.
Ateismi on useille uskoville jokin omituinen punainen vaate, jota he eivät suostu ymmärtämään, saati hyväksymään. Monelle uskovaiselle jo pelkkä ateismin mainitseminen näyttäytyy saarnaamisena ja käännyttämisenä. Omituista mielestäni.
-Niin,omalla kohdallani entisenä ateistina kommentoisin näin:
Kaikki hihhulit(uskovaiset)ovat päästään höynähtäneitä ja juoksevia hurahtaneita ihmisiä,jotka uskovat että kaikki menee taivaaseen.Lauantaina tansseissa voi railakkaasti ryypätä,kunhan sunnuntaina käy kirkossa pyytämässä anteeksi tekojaan.
En ymmärtänyt missä vaiheessa he lukivat Raamattua,kun en itsekkään uskaltanut avata sitä kuin yksin ollessani kotona lapsena.
Myöhemmin en ajatellut koko Raamattua,ennen kuin aloin puntaroida elämääni ja sen tarkoitusta.
Sairaudet toisensa jälkeen panivat rukoilemaan jumalaa jota en tuntenut,mutta jotkut väittivät se olevan olemassa.
Pyysin apua jos jumala sattuisi kuulemaan tai olemaan ollenkaan olemassa,nyt olisi viimeinen hetki tulla esiin.
Kukaan muu jumalista ei vastannut pyyntööni kuin Jehova lähettämällä kaksi kaveriaan oveni taakse kysymään mitä tiesin totuudesta ja Jumalasta?
Kukaan muista niin kutsutuista jumalista ei vastannut,kuin Jehova,tosi elävä Jumala.Kaikki muut jumalat olivat hiljaa,kuin kuolleitten pitääkin olla hiljaa!
Silloin alkoi ateismi katoamaan elämästäni pikku hiljaa,jolloin aloin ymmärtää ettei elämäni olisi tässä,vaan tulevaisuudessa.
Luotankin Danielille antaman lupaukseen 12:13
Ja sinä, mene loppua kohti, ja sinä tulet lepäämään, mutta sinä nouset .osaasi päivien lopussa.
Eli yläsnousemus toivoon Jeesuksessa Kristuksessa ajallani Hänen hallitessaan Kuninkaana maan päällä.Ensin Ilm.20:
5 (Muut kuolleet eivät saaneet elämää, ennen kuin ne tuhat vuotta olivat päättyneet.) Tämä on ensimmäinen ylösnousemus.
6 Onnellinen ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja tulevat hallitsemaan kuninkaina hänen kanssaan ne tuhat vuotta.
7 Ja niin pian kuin ne tuhat vuotta ovat päättyneet, Saatana päästetään irti vankilastaan,
8 ja hän lähtee eksyttämään maan neljällä kulmalla olevia kansakuntia, Gogia ja Magogia, kootakseen heidät sotaan. Näiden luku on kuin meren hiekka.
9 Ja he etenivät yli maan laveuden ja piirittivät pyhien leirin ja rakastetun kaupungin. Mutta tuli lankesi taivaasta ja nielaisi heidät.
10 Ja Panettelija, joka heitä eksytti, heitettiin tuli- ja rikkijärveen, jossa sekä peto että väärä profeetta jo olivat, ja heitä piinataan yötä päivää aina ja ikuisesti.
Ilm.21:1-5
1.Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan, sillä entinen taivas ja entinen maa olivat kadonneet, eikä merta enää ole.
2 Minä näin myös pyhän kaupungin, Uuden Jerusalemin, tulevan alas taivaasta Jumalan luota, valmistettuna niin kuin miehelleen kaunistettu morsian.
3 Sen jälkeen minä kuulin suuren äänen sanovan valtaistuimelta: ”Katso! Jumalan teltta on ihmisten luona, ja hän asuu heidän kanssaan, ja he ovat hänen kansojaan. Ja Jumala itse on heidän kanssaan.
4 Ja hän pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa enää ole, eikä surua eikä valitushuutoa eikä kipua enää ole. Entiset ovat kadonneet.”
5 Ja valtaistuimella istuva sanoi: ”Katso! Minä teen kaiken uudeksi.” Lisäksi hän sanoo: ”Kirjoita, sillä nämä sanat ovat luotettavat ja todet.”
Heräsin just päiväunilta ja vasta nyt huomasin hienon viestisi. Kiitos rivienvälisestä tulkinnasta, aika kohdalleen osui=)