On ilmeisen selvää, että Kuudes ydinvoimala on rakennettava ja mieluiten sopivasti ennen kuin viides ydinvoimala valmistuu, jotta ammattitaitoinen osaava työvoima voi jatkaa Olkiluoto-3 työmaalta suoraan kuudennen ydinvoimalan työmaalle.
Kuudetta ydinvoimalaa ei kannata rakentaa erilleen nykyisten ydinvoimaloiden sijaintipaikkakunnista, koska 30-50 vuoden sisällä vanhoja ydinvoimaloita joudutaan ottamaan pois käytöstä ja siksi on järkevää sijoittaa kuudes ydinvoimala lähelle olemassa olevaa voimalaa olemassa olevan siirtoinfrastruktuurin hyödyntämiseksi.
Kuuden ydinvoimala tulee siis joko Loviisaan tai Olkiluotoon.
Jotta pystyttäisiin hyödyntämään kertynyt kokemus, on valinta ehdottomasti kallistumassa Olkiluoto-3 tyyppisen voimalan kannalle.
Lisäksi Olkiluoto-3 tyyppisen voimalan rakentamista tukisi sekin, että koulutus, turvallisuus ja muut näkökohdat pystyttäisiin paremmin hyödyntämään kahden saman tyyppisen laitoksen kanssa, kuin rakentamalla kaksi erityyppistä laitosta ominen erilaisinen osaamisvaatimuksineen.
Mahdotonta ei ole rakentaa kuudetta voimalaa Olkiluotoon, mutta...
Strategisen ajattelun kannalta Loviisa olisi paras sijoituspaikka, koska silloin olisi olemassa niin Olkiluodossa kuin Loviissa melkein samanikäiset reaktorit odottamassa sitä päivää, kun vanhentuvia reaktoreita poistetaan käytöstä.
Ja toisekseen 7 ja 8 reaktori voitaisiin rakentaa ehkä kymmenen tai parinkymmenen vuoden päästä taas Loviisaan ja Olkiluotoon.
7 ja 8 reaktori saattaisivat jo olla fuusioreaktoreita, mikäli fuusio-osaaminen olisi siihen mennessä kaupallistettu toimivaksi ratkaisuksi.
Sitten toinen kasvihuoneilmiöön erittäin läheisesti liittyvä asia.
Ydinvoimaloiden lauhdevesi.
On kansantaloudellisesti täysin järjetöntä pumpata ydinvoimaloiden lauhdevesi mereen, kun tällä samalla lauhdevedellä voitaisiin tuottaa kaukolämpöä.
Loviisan voimaloiden lauhdeveden 16 terawattitunnin energian hyödyntäminen kaukolämmityksessä samalla tekniikalla mitä maalämpöpumppu käyttää, olisi mahdollista kattaa helposti koko Helsingin 7 terawattitunnin kaukolämpötarve.
Helsingin Energian hiilivoimalat voitaisiin jättää reserviin kovimpia pakkas ja energiahuippuja varten.
Ydinvoimalan jäähdytysveden säteilyjäämä on huomattavasti alle sen, mitä saamme taustasäteilynä koko ajan.
Ja teknisesti olisi mahdollista vähentää jäämää entisestään, mutta yksi käynti röngtenkuvassa toisi reilusti enemmän säteilyä kuin ihminen saisi elämänsä aikana kaukolämmön kautta.
Olkiluodon voimaloiden kaukolämmön hyödyntäminen olisi mahdollista Turussa ja ehkä Tampereella,
siltikin energiaa jäisi ylitse pieniä paikkakuntia matkan varrella sekä vielä kymmeniä hehtaareja kasvihuoneita kotimaisten vihannesten tuottamiseksi talviaikaan.
Teknisesti tämä tarkoittaisi sitä, että olemassa olevat kaukolämpövoimalat jäisivät edelleen toimintaan, mutta niitä ei välttämättä tarvitsi pyörittää koko ajan tai ainakaan täydellä teholla.
Ydinvoimaloiden mereen johtama lämpöenergia menee hukkaan tällä hetkellä lukuunottamatta Olkiluodon lähellä lauhdevesissä kasvatettavia rapuja...
Rahallisesti jouduttaisiin investoimaan kaukolämmön siirtoverkkoihin ja lämmönvaihtimiin ja lämpöpumppuihin, joilla lauhdevesien lämpöenergia saataisiin matalammasta lämmöstä (30 celsiusta) kuumemmaksi yli 100 celsiusta olevaksi kaukolämpövedeksi.
EU:n vaatimus Suomen uusiutuvan energian osuuden kasvattamisesta vaatii jokatapauksessa huomattavia investointeja.
Hyödyntämällä terawattitunti-tasolla ydinvoimaloiden lauhdevesien energiaa toisi aivan varmasti kaivattuja prosentteja Suomen velvoitteen täyttämiseen.
Ydinvoimaloiden lauhdevesien käyttöä kaukolämpöön on suunniteltu Venäjällä Pietarin kaupungin lämmittämiseen.
Ydinvoimaloiden lauhdevettä on käytetty hyödyksi Kanadassa, Itä-Euroopassa ja Venäjälläkin.
Ydinvoimala käyttää sähköntuotantoon vain reilut 30% syntyvästä lämpöenergiasta.
Käyttämällä hyödyksi lauhdevesien lämpöenergia voitaisiin hyötysuhdetta nostaa aivan varmasti yli 50% ja ehkä lähelle 70-80%.
Ydinvoimalan turvallisen toiminnan takaamiseksi aivan kaikkea lämpöä ei voida ottaa talteen, mutta suurin osa.
Tälläinen ydinvoiman lauhdevesipaketti vaatisi ydinvoimaturvallisuuden takaamisen kaikissa tilanteissa, kaukolämmön turvallisuuden takaamisen, sekä pitkäkestoisen suunnitelman, sillä tarvittavien kaukolämpösiirtoverkkojen luominen pelkästään veisin vuosia.
Lisäksi pitäisi huomioida kaukolämpöverkoissa olevien voimaloiden kohtalo ja käyttötapa tulevaisuudessa.
Mutta tosiasia on, että voimaloita, erityisesti kivihiilivoimaloita poistuu käytöstä, lämmitysenergian tarve kasvaa ja lämmityksen huoltovarmuudelle on oltava riittävä resurssi jatkuvasti saatavissa.
Tässä suhteessa ydinvoimaloiden lauhdeveden ja kaukolämpöverkon olemassa olevien voimaloiden käyttöä pitäisi tasapainottaa niin, että häiriötilanteessa kaukolämpöä riittäisi.
Ilmeisesti vaadittaisiin kaupunkikohtaisia suuria lämpöpankkeja, joihin ydinvoimaloiden lauhdelämpöä voitaisiin ladata siirtoverkkojen kautta.
On ilmeistä, että ydinvoiman lauhdeveden käyttö kaukolämmitykseen vaatisi Suomen hallituksen linjauksia monessa suhteessa.
Ydinvoimaloiden lauhdelämpö olisi jokatapauksessa lähinnä apuna korvaamassa kivihiilen käyttöä kaukolämmössä, koska olemassa olevia kaukolämpölaitokset olisi oltava resurssina sataprosenttisesti.
Ydinvoiman lauhdelämpö vähentäisi tarvetta turvautua kuormitushuippujen varalta resurssilaitoksiin harvemmin.
Ja kun ydinvoimaloiden lauhdelämpö joka tapauksessa menee hukkaan mereen, olisivat investoinnit kaukolämmön siirtoverkkoon kertaluonteisia, mutta ydinvoimasähkön sivutuotteena syntyvä lauhdelämpö lähes ilmaista.
Toisekseen, Suomi voisi vallan hyvin EU-tasolla nostaa pöytään asia, joka olisi erittäin suuri tekijä energiatehokkuuden kasvattamisessa EU-tasolla.
Ja nyt puhutaan sitten kymmenien, ellei peräti satojen miljardien eurojen energian hyötykäytöstä vuositasolla.
Jokainen terawattitunti hyödyksi käytettyä ydinvoimalaenergiaa olisi usein suoraan pois kasvihuonepäästöistä, koska euroopassa suora sähkölämmitys on monessa maassa kielletty ja sen sijaan lämmitykseen käytetään kaasua, hiilta ja muita kasvihuonekaasuja tuottavia vaihtoehtoja.
Euroopan tasolla energian käytön tehostaminen ydinvoimaloiden lauhde-energian hyödyntämisellä olisi yksi osatekijä karkoittamassa maailmantaloutta uhkaavaa lamaa.
Mutta tärkein olisi ydinvoimaloiden tuottaman energian tehokkaampi käyttö korvaamaan lämmityksessä kasvihuonekaasulähteitä, kuten kivihiili.
Muuten, jos Kuudes ydinvoimala rakennetaan Loviisaan, niin sen lauhdevesistä osa voitaisiin ohjata pitämään ympärivuotisesti sulana Kymijoki-kanava, jonka rakentaminen turvaisi Päijänne-Saimaa vesistön vaikutuspiirissä olevan teollisuuden laivayhteydet, joka taas turvaisi mm. metsä ja muun raskaan teollisuuden kilpailukykyä kuljetuskustannusten suhteen maailmanmarkkinoille.
Nämä asiat eivät tule välttämättä mieleen, kun istuu kansan valitsemana edustajana eduskunnassa ja miettii sellaisia tärkeitä asioita, kuten mite äänestäjät mahtavat suhtautua eduskunnan käytävillä käytävään silmäpeliin ja käsikopelointiin, joka on lähinnä aikuisten ihmisten lapsellista puuhastelua kansankunnan todellisten haasteiden ratkaisemiseksi.
Jostain syystä tämä ydinvoiman lauhdelämmön hyödyntäminen, joka on miljardiluokan asia euroissa, on sellainen kansankunnan tulevaisuuden kannalta suuri asia, että sitä on hyödynnettävä.
Valtionvelkaa on edelleen maksamatta 56 miljardia euroa, yksityistalouksien velka 70 miljardia euroa ja kuntien velka 8 miljardia euroa.
Kansankunnan tulevaisuuden kannalta terawattitunti tolkulla energian syytäminen mereen on järjetöntä, kun samasta energiasta voitaisiin hyödyntää suurin osa järkevästi osin tuontienergiaa korvaavasti.
Tämä on sellainen kysymys, missä eduskunnassa kerrankin voi ja pitää keskittyä asiaan.
Pekkarinen on ohjeistanut tällä hallituskaudella uusien ydinvoimaloiden luvat enintään yhteen uuteen lisävoimalaan, eli kuudenteen reaktoriin.
Siitä huolimatta tuulimyllyjä pitää rakentaa ympäri Suomea ja Pohjanlahden rannikolle suorastaan puistoina.
Ja kotimaisesta turpeesta on vuosittaisen kasvun verran ehdottomasti alettava tuottaa liikennepolttonesteeksi dieseliä, koska sillä voidaan korvata tuontiöljyä.
Suomi pysyy asuttuna ja elämisen arvoisena jatkossakin, mutta vain kovalla työllä ja järkevillä valinnoilla tulevaisuuden suuntaviivoiksi.
Ja muistakaa se, että suomalaisen teollisuuden voi myydä usean kerran, kun välillä ostaa takaisin.
Mutta suomalaisen teollisuuden voi tuhota vain kerran, eikä sitä voi ostaa takaisin.
Eikä sitä voi oikein rakentaakaan helposti takaisin, sillä ne, jotka sitä tuhoavat, eivät osaa luoda teollista toimintaa.
Ja taas ne, joiden teollinen toiminta on tuhottu, aivan varmasti haistattavat pitkät paskat ja menevät jonnekin muualle luomaan teollisella toiminnallaan hyvinvointia johonkin toiseen yhteiskuntaan.
Ja tälläinen välinpitämättömyys on hiukan kuin
lämmittäisi 2.000 Megawatilla merivettä tuottaessaan vain 34% eli
880 megawattia sähköä Loviisassa
tai että Olkiluodossa
lämmittäisi 3.400 Megawatilla merivettä tuottaessan vain 1.700 Megawattia sähköä,
tai että Olkiluoto-3 tullessa käyttöön vuonna 2011 lämmittäisi vielä lisää 2.700 Megawatilla merivettä tuottaessaan sähköä vain 1600 Megawattia.
Siis ydinvoimaloissa yhteensä
2.000 3.400 2.700 = 8.100 Megawattia
meriveden lämmitykseen
ja
880 1.700 1.600 =4.180 Megawattia
sähköenergiaa...
Siis tuplaten sama teho lämmittää merivettä, kuin tuotetaan sähköä ydinvoimaloista...
Esimerkiksi Helsingin Energian tarpeeksi arvioidaan lähivuosina 400 Megawattia kaukölämpöä, jossa samalla syntyisi 200 Megawattia sähköä.
Loviissa merivettä lämmitetään 2.000 Megawatilla, mikä on 5 kertaa enemmän kuin Helsingin lähivuoden lisäkaukolämpötarve...
Pitäisiköhän Loviisasta vetää jo kaukolämpöputket Helsinkiin, vai olisiko sittenkin fiksumpaa vaikka....
mennä seksuaalihäiriköimään jotain onnetonta uhria eduskuntaan ja hihitellä nurkan takana, kun joku muu saa kalapuikkoviiksissään syyt niskaansa...
Niin, vaikea päätös...
Mutta elämä on.. ja kallistakin on...
Toivottavasti Kepusta löytyy tulevaisuuden näkijät.
Sillä nyt on tehtävä todellakin linjanvetoja vuosikymmeniksi eteenpäin.
Muuten Trans-Atlanttisten suhteiden jäätymisen lisäksi hyytyy Suomen oma talous.
Kuudetta ydinvoimalaa ei kannata rakentaa erilleen nykyisten ydinvoimaloiden sijaintipaikkakunnista, koska 30-50 vuoden sisällä vanhoja ydinvoimaloita joudutaan ottamaan pois käytöstä ja siksi on järkevää sijoittaa kuudes ydinvoimala lähelle olemassa olevaa voimalaa olemassa olevan siirtoinfrastruktuurin hyödyntämiseksi.
Kuuden ydinvoimala tulee siis joko Loviisaan tai Olkiluotoon.
Jotta pystyttäisiin hyödyntämään kertynyt kokemus, on valinta ehdottomasti kallistumassa Olkiluoto-3 tyyppisen voimalan kannalle.
Lisäksi Olkiluoto-3 tyyppisen voimalan rakentamista tukisi sekin, että koulutus, turvallisuus ja muut näkökohdat pystyttäisiin paremmin hyödyntämään kahden saman tyyppisen laitoksen kanssa, kuin rakentamalla kaksi erityyppistä laitosta ominen erilaisinen osaamisvaatimuksineen.
Mahdotonta ei ole rakentaa kuudetta voimalaa Olkiluotoon, mutta...
Strategisen ajattelun kannalta Loviisa olisi paras sijoituspaikka, koska silloin olisi olemassa niin Olkiluodossa kuin Loviissa melkein samanikäiset reaktorit odottamassa sitä päivää, kun vanhentuvia reaktoreita poistetaan käytöstä.
Ja toisekseen 7 ja 8 reaktori voitaisiin rakentaa ehkä kymmenen tai parinkymmenen vuoden päästä taas Loviisaan ja Olkiluotoon.
7 ja 8 reaktori saattaisivat jo olla fuusioreaktoreita, mikäli fuusio-osaaminen olisi siihen mennessä kaupallistettu toimivaksi ratkaisuksi.
Sitten toinen kasvihuoneilmiöön erittäin läheisesti liittyvä asia.
Ydinvoimaloiden lauhdevesi.
On kansantaloudellisesti täysin järjetöntä pumpata ydinvoimaloiden lauhdevesi mereen, kun tällä samalla lauhdevedellä voitaisiin tuottaa kaukolämpöä.
Loviisan voimaloiden lauhdeveden 16 terawattitunnin energian hyödyntäminen kaukolämmityksessä samalla tekniikalla mitä maalämpöpumppu käyttää, olisi mahdollista kattaa helposti koko Helsingin 7 terawattitunnin kaukolämpötarve.
Helsingin Energian hiilivoimalat voitaisiin jättää reserviin kovimpia pakkas ja energiahuippuja varten.
Ydinvoimalan jäähdytysveden säteilyjäämä on huomattavasti alle sen, mitä saamme taustasäteilynä koko ajan.
Ja teknisesti olisi mahdollista vähentää jäämää entisestään, mutta yksi käynti röngtenkuvassa toisi reilusti enemmän säteilyä kuin ihminen saisi elämänsä aikana kaukolämmön kautta.
Olkiluodon voimaloiden kaukolämmön hyödyntäminen olisi mahdollista Turussa ja ehkä Tampereella,
siltikin energiaa jäisi ylitse pieniä paikkakuntia matkan varrella sekä vielä kymmeniä hehtaareja kasvihuoneita kotimaisten vihannesten tuottamiseksi talviaikaan.
Teknisesti tämä tarkoittaisi sitä, että olemassa olevat kaukolämpövoimalat jäisivät edelleen toimintaan, mutta niitä ei välttämättä tarvitsi pyörittää koko ajan tai ainakaan täydellä teholla.
Ydinvoimaloiden mereen johtama lämpöenergia menee hukkaan tällä hetkellä lukuunottamatta Olkiluodon lähellä lauhdevesissä kasvatettavia rapuja...
Rahallisesti jouduttaisiin investoimaan kaukolämmön siirtoverkkoihin ja lämmönvaihtimiin ja lämpöpumppuihin, joilla lauhdevesien lämpöenergia saataisiin matalammasta lämmöstä (30 celsiusta) kuumemmaksi yli 100 celsiusta olevaksi kaukolämpövedeksi.
EU:n vaatimus Suomen uusiutuvan energian osuuden kasvattamisesta vaatii jokatapauksessa huomattavia investointeja.
Hyödyntämällä terawattitunti-tasolla ydinvoimaloiden lauhdevesien energiaa toisi aivan varmasti kaivattuja prosentteja Suomen velvoitteen täyttämiseen.
Ydinvoimaloiden lauhdevesien käyttöä kaukolämpöön on suunniteltu Venäjällä Pietarin kaupungin lämmittämiseen.
Ydinvoimaloiden lauhdevettä on käytetty hyödyksi Kanadassa, Itä-Euroopassa ja Venäjälläkin.
Ydinvoimala käyttää sähköntuotantoon vain reilut 30% syntyvästä lämpöenergiasta.
Käyttämällä hyödyksi lauhdevesien lämpöenergia voitaisiin hyötysuhdetta nostaa aivan varmasti yli 50% ja ehkä lähelle 70-80%.
Ydinvoimalan turvallisen toiminnan takaamiseksi aivan kaikkea lämpöä ei voida ottaa talteen, mutta suurin osa.
Tälläinen ydinvoiman lauhdevesipaketti vaatisi ydinvoimaturvallisuuden takaamisen kaikissa tilanteissa, kaukolämmön turvallisuuden takaamisen, sekä pitkäkestoisen suunnitelman, sillä tarvittavien kaukolämpösiirtoverkkojen luominen pelkästään veisin vuosia.
Lisäksi pitäisi huomioida kaukolämpöverkoissa olevien voimaloiden kohtalo ja käyttötapa tulevaisuudessa.
Mutta tosiasia on, että voimaloita, erityisesti kivihiilivoimaloita poistuu käytöstä, lämmitysenergian tarve kasvaa ja lämmityksen huoltovarmuudelle on oltava riittävä resurssi jatkuvasti saatavissa.
Tässä suhteessa ydinvoimaloiden lauhdeveden ja kaukolämpöverkon olemassa olevien voimaloiden käyttöä pitäisi tasapainottaa niin, että häiriötilanteessa kaukolämpöä riittäisi.
Ilmeisesti vaadittaisiin kaupunkikohtaisia suuria lämpöpankkeja, joihin ydinvoimaloiden lauhdelämpöä voitaisiin ladata siirtoverkkojen kautta.
On ilmeistä, että ydinvoiman lauhdeveden käyttö kaukolämmitykseen vaatisi Suomen hallituksen linjauksia monessa suhteessa.
Ydinvoimaloiden lauhdelämpö olisi jokatapauksessa lähinnä apuna korvaamassa kivihiilen käyttöä kaukolämmössä, koska olemassa olevia kaukolämpölaitokset olisi oltava resurssina sataprosenttisesti.
Ydinvoiman lauhdelämpö vähentäisi tarvetta turvautua kuormitushuippujen varalta resurssilaitoksiin harvemmin.
Ja kun ydinvoimaloiden lauhdelämpö joka tapauksessa menee hukkaan mereen, olisivat investoinnit kaukolämmön siirtoverkkoon kertaluonteisia, mutta ydinvoimasähkön sivutuotteena syntyvä lauhdelämpö lähes ilmaista.
Toisekseen, Suomi voisi vallan hyvin EU-tasolla nostaa pöytään asia, joka olisi erittäin suuri tekijä energiatehokkuuden kasvattamisessa EU-tasolla.
Ja nyt puhutaan sitten kymmenien, ellei peräti satojen miljardien eurojen energian hyötykäytöstä vuositasolla.
Jokainen terawattitunti hyödyksi käytettyä ydinvoimalaenergiaa olisi usein suoraan pois kasvihuonepäästöistä, koska euroopassa suora sähkölämmitys on monessa maassa kielletty ja sen sijaan lämmitykseen käytetään kaasua, hiilta ja muita kasvihuonekaasuja tuottavia vaihtoehtoja.
Euroopan tasolla energian käytön tehostaminen ydinvoimaloiden lauhde-energian hyödyntämisellä olisi yksi osatekijä karkoittamassa maailmantaloutta uhkaavaa lamaa.
Mutta tärkein olisi ydinvoimaloiden tuottaman energian tehokkaampi käyttö korvaamaan lämmityksessä kasvihuonekaasulähteitä, kuten kivihiili.
Muuten, jos Kuudes ydinvoimala rakennetaan Loviisaan, niin sen lauhdevesistä osa voitaisiin ohjata pitämään ympärivuotisesti sulana Kymijoki-kanava, jonka rakentaminen turvaisi Päijänne-Saimaa vesistön vaikutuspiirissä olevan teollisuuden laivayhteydet, joka taas turvaisi mm. metsä ja muun raskaan teollisuuden kilpailukykyä kuljetuskustannusten suhteen maailmanmarkkinoille.
Nämä asiat eivät tule välttämättä mieleen, kun istuu kansan valitsemana edustajana eduskunnassa ja miettii sellaisia tärkeitä asioita, kuten mite äänestäjät mahtavat suhtautua eduskunnan käytävillä käytävään silmäpeliin ja käsikopelointiin, joka on lähinnä aikuisten ihmisten lapsellista puuhastelua kansankunnan todellisten haasteiden ratkaisemiseksi.
Jostain syystä tämä ydinvoiman lauhdelämmön hyödyntäminen, joka on miljardiluokan asia euroissa, on sellainen kansankunnan tulevaisuuden kannalta suuri asia, että sitä on hyödynnettävä.
Valtionvelkaa on edelleen maksamatta 56 miljardia euroa, yksityistalouksien velka 70 miljardia euroa ja kuntien velka 8 miljardia euroa.
Kansankunnan tulevaisuuden kannalta terawattitunti tolkulla energian syytäminen mereen on järjetöntä, kun samasta energiasta voitaisiin hyödyntää suurin osa järkevästi osin tuontienergiaa korvaavasti.
Tämä on sellainen kysymys, missä eduskunnassa kerrankin voi ja pitää keskittyä asiaan.
Pekkarinen on ohjeistanut tällä hallituskaudella uusien ydinvoimaloiden luvat enintään yhteen uuteen lisävoimalaan, eli kuudenteen reaktoriin.
Siitä huolimatta tuulimyllyjä pitää rakentaa ympäri Suomea ja Pohjanlahden rannikolle suorastaan puistoina.
Ja kotimaisesta turpeesta on vuosittaisen kasvun verran ehdottomasti alettava tuottaa liikennepolttonesteeksi dieseliä, koska sillä voidaan korvata tuontiöljyä.
Suomi pysyy asuttuna ja elämisen arvoisena jatkossakin, mutta vain kovalla työllä ja järkevillä valinnoilla tulevaisuuden suuntaviivoiksi.
Ja muistakaa se, että suomalaisen teollisuuden voi myydä usean kerran, kun välillä ostaa takaisin.
Mutta suomalaisen teollisuuden voi tuhota vain kerran, eikä sitä voi ostaa takaisin.
Eikä sitä voi oikein rakentaakaan helposti takaisin, sillä ne, jotka sitä tuhoavat, eivät osaa luoda teollista toimintaa.
Ja taas ne, joiden teollinen toiminta on tuhottu, aivan varmasti haistattavat pitkät paskat ja menevät jonnekin muualle luomaan teollisella toiminnallaan hyvinvointia johonkin toiseen yhteiskuntaan.
Ja tälläinen välinpitämättömyys on hiukan kuin
lämmittäisi 2.000 Megawatilla merivettä tuottaessaan vain 34% eli
880 megawattia sähköä Loviisassa
tai että Olkiluodossa
lämmittäisi 3.400 Megawatilla merivettä tuottaessan vain 1.700 Megawattia sähköä,
tai että Olkiluoto-3 tullessa käyttöön vuonna 2011 lämmittäisi vielä lisää 2.700 Megawatilla merivettä tuottaessaan sähköä vain 1600 Megawattia.
Siis ydinvoimaloissa yhteensä
2.000 3.400 2.700 = 8.100 Megawattia
meriveden lämmitykseen
ja
880 1.700 1.600 =4.180 Megawattia
sähköenergiaa...
Siis tuplaten sama teho lämmittää merivettä, kuin tuotetaan sähköä ydinvoimaloista...
Esimerkiksi Helsingin Energian tarpeeksi arvioidaan lähivuosina 400 Megawattia kaukölämpöä, jossa samalla syntyisi 200 Megawattia sähköä.
Loviissa merivettä lämmitetään 2.000 Megawatilla, mikä on 5 kertaa enemmän kuin Helsingin lähivuoden lisäkaukolämpötarve...
Pitäisiköhän Loviisasta vetää jo kaukolämpöputket Helsinkiin, vai olisiko sittenkin fiksumpaa vaikka....
mennä seksuaalihäiriköimään jotain onnetonta uhria eduskuntaan ja hihitellä nurkan takana, kun joku muu saa kalapuikkoviiksissään syyt niskaansa...
Niin, vaikea päätös...
Mutta elämä on.. ja kallistakin on...
Toivottavasti Kepusta löytyy tulevaisuuden näkijät.
Sillä nyt on tehtävä todellakin linjanvetoja vuosikymmeniksi eteenpäin.
Muuten Trans-Atlanttisten suhteiden jäätymisen lisäksi hyytyy Suomen oma talous.
Vastaukset 1
Vanhimmat
eikös sen Altian etanolitehtaan voisi tehdä ydinvoimalan jatkeeksi tislaamaan lauhdevedellä viinaa viljasta..
Tai kai siihen tarkoitukseen sopisi vaikka sokerijuurikkaasta tehty kiljutisle, kunhan siitä irtoaisi raakaa viinaa...
Ydinvoimalan vesillä kasvattaisi vesimelonin kokoisia tomaatteja...
upeeta.,,