Palkkataso on suomessa liian korkea tämä heikentää kilpailukykyä merkittävästi.
Ja alentaa yritysten voittomarginaaleja.
Kaikilla aloilla tätä ongelmaa toki ei vielä ole näkyvissä.
Mutta tulevaisuudessa osaaminenkin on globaalia ja tällöin merkitsee paljonko on ihmisen hinta.
Koulutustaso paranee ja tasoittuu ympäri maailman.
Maat pitävät kiinni eritavoin osaavista työntekijöistään ymmärrettävästi.
Hyvin lahjakkaita ja hyödyllisiä innovatiivisiä ihmisiä palkataan kyllä välittömästi töihin.
Näiden vetureiden palkkataso ei ole merkitsevä mutta voi olla tärkeää yrityksille.
Missä niitä on potentiaalisesti eniten?
Työvoimavaltaisten yritysten ammattimiehien palkat ovat liian korkeita ja se syö kilpailukykyä suomessa.
Samaan aikaan kehittyvissä maissa ja kehitysmaisssa saavutetaan koulutustaso jolla maamme ammattikoulutettu väestö on.
Tällöin hakeutuvat yritykset sinne missä on saatavilla runsaasti halvempaa työvoimaa edullisempaan hintaan.
Entäpä kun yritys ei pääse edes sinne?
Samaan aikaan näissä halvan palkkatason maissa toteutetaan yrityksille heidän toimintaansa helpottavaa politiikkaa. Verotuksessa, maankäytössä jne....
Tämä globaali markkinatalous pakoittaa kilpailuun ja kehitykseen.
Se on tervettä toimintaa samoin kuin koulutus ja työnteko moraali.
Samalle viivalle asettuminen vaatii ihmisiltä kaikkea tätä ja paljon muuta asenteellista muutosta.
Oli muutos mikä tahansa ilmasto tai osaaminen kysyntä lisääntyy idässä, osaamisen kanssa ja siellä on energia varoja käyttämättä.
Niukoista tulevaisuuden voimavaroista kamppaillessa on meidän lähenyttävä palkkatasossamme kehittyviä maita ennenkuin heidän palkkatasonsa lähenee meidän palkkatasoamme.
Silloin voi olla liian myöhäistä.
Suomi katastroofin partaalla:
Jos näemme vain elitismiä edessämme ja odotuksia helposta ja vauraasta tulevaisuudesta olemme hukassa.
Kiina ei kaadu saasteisiin, eikä kehityksen pysähtymiseen.
Kiina tulee myös lähi-idän vaikuttajaksi koska energiasta tullaan käymään kilpailua.
Kiina tulee ehkä jakaantumaan kehittyviin ja taantuviin alueisiin. Sen joustavuus piilee sen kansassa joka joutuu työskentelemään eläkseen ei niinkään eläköityäkseen.
Potentiaali on kansassa ja kansaa tulisikin lisätä suomessa samalla kun alennetaan palkkoja.
Muissa maissa jotka ovat kehittyneet teollisesti on samoja ongelmia kuin meillä.
On vastakkain asettelun aika vai onko se mahdollista enää?
Johtaako tämä Yhdysvaltain ja EU:n liittoon?
Johtaako tämä Idän liittoon Kiina,Japani, Intia, Venäjä, Thaimaa ja muut Indokiinan valtiot.
Mikä onkaan lähi-idän kortti?
Voiko globaalitalous romahtaa kun länsi on sijoittanut niin paljon itään.
Tuskin kaikille ja kaikkialla, uskon rajoittuneisiin markkinoihin.
Onko muuta mahdollisuutta kuin jakaa kansa köyhiin ja rikkaisiin lännessä tai alentaa liian suuria palkkoja.
Tämä tilanne jossa nyt olemme kurjistaa kansaamme hitaasti ja johtaa samaan palkanalennukseen viiveellä.
Jokainen työntekijä ajatelkoon tätä aikaa viimeisenä hyvien palkkojen aikana maassamme jos tilanne jatkuu tai kärjistyy.
Ja alentaa yritysten voittomarginaaleja.
Kaikilla aloilla tätä ongelmaa toki ei vielä ole näkyvissä.
Mutta tulevaisuudessa osaaminenkin on globaalia ja tällöin merkitsee paljonko on ihmisen hinta.
Koulutustaso paranee ja tasoittuu ympäri maailman.
Maat pitävät kiinni eritavoin osaavista työntekijöistään ymmärrettävästi.
Hyvin lahjakkaita ja hyödyllisiä innovatiivisiä ihmisiä palkataan kyllä välittömästi töihin.
Näiden vetureiden palkkataso ei ole merkitsevä mutta voi olla tärkeää yrityksille.
Missä niitä on potentiaalisesti eniten?
Työvoimavaltaisten yritysten ammattimiehien palkat ovat liian korkeita ja se syö kilpailukykyä suomessa.
Samaan aikaan kehittyvissä maissa ja kehitysmaisssa saavutetaan koulutustaso jolla maamme ammattikoulutettu väestö on.
Tällöin hakeutuvat yritykset sinne missä on saatavilla runsaasti halvempaa työvoimaa edullisempaan hintaan.
Entäpä kun yritys ei pääse edes sinne?
Samaan aikaan näissä halvan palkkatason maissa toteutetaan yrityksille heidän toimintaansa helpottavaa politiikkaa. Verotuksessa, maankäytössä jne....
Tämä globaali markkinatalous pakoittaa kilpailuun ja kehitykseen.
Se on tervettä toimintaa samoin kuin koulutus ja työnteko moraali.
Samalle viivalle asettuminen vaatii ihmisiltä kaikkea tätä ja paljon muuta asenteellista muutosta.
Oli muutos mikä tahansa ilmasto tai osaaminen kysyntä lisääntyy idässä, osaamisen kanssa ja siellä on energia varoja käyttämättä.
Niukoista tulevaisuuden voimavaroista kamppaillessa on meidän lähenyttävä palkkatasossamme kehittyviä maita ennenkuin heidän palkkatasonsa lähenee meidän palkkatasoamme.
Silloin voi olla liian myöhäistä.
Suomi katastroofin partaalla:
Jos näemme vain elitismiä edessämme ja odotuksia helposta ja vauraasta tulevaisuudesta olemme hukassa.
Kiina ei kaadu saasteisiin, eikä kehityksen pysähtymiseen.
Kiina tulee myös lähi-idän vaikuttajaksi koska energiasta tullaan käymään kilpailua.
Kiina tulee ehkä jakaantumaan kehittyviin ja taantuviin alueisiin. Sen joustavuus piilee sen kansassa joka joutuu työskentelemään eläkseen ei niinkään eläköityäkseen.
Potentiaali on kansassa ja kansaa tulisikin lisätä suomessa samalla kun alennetaan palkkoja.
Muissa maissa jotka ovat kehittyneet teollisesti on samoja ongelmia kuin meillä.
On vastakkain asettelun aika vai onko se mahdollista enää?
Johtaako tämä Yhdysvaltain ja EU:n liittoon?
Johtaako tämä Idän liittoon Kiina,Japani, Intia, Venäjä, Thaimaa ja muut Indokiinan valtiot.
Mikä onkaan lähi-idän kortti?
Voiko globaalitalous romahtaa kun länsi on sijoittanut niin paljon itään.
Tuskin kaikille ja kaikkialla, uskon rajoittuneisiin markkinoihin.
Onko muuta mahdollisuutta kuin jakaa kansa köyhiin ja rikkaisiin lännessä tai alentaa liian suuria palkkoja.
Tämä tilanne jossa nyt olemme kurjistaa kansaamme hitaasti ja johtaa samaan palkanalennukseen viiveellä.
Jokainen työntekijä ajatelkoon tätä aikaa viimeisenä hyvien palkkojen aikana maassamme jos tilanne jatkuu tai kärjistyy.
Vastaukset 9
Vanhimmat
suositettelen ratkaisuksi nälkäpalkkaa helvetillisten ruoanhintojen ja asunnonhintojen maahan,täällä kun ei pyhällä hengellä elä.
Sen vuoksi että eliitti saisi lisää rahaa suksi kuuseen.
Iselläsikin on varaa autoon ja asuntoon.
Ja ulkomaanmatkaan sekä vaimoon ja lapsiin.
Kokeile köyhyyttä tai työntekoa ilman korkeata palkkaasi.
Että, palkat alas hinnat ylös, sekä osakkeiden omistajille suuremmat osingot.
Jos olisi palkkataso alhainen, niin raha ei pyörisi eikä rikastuttaisi rahanpyörittäjiä.
Mitäs siihen sanot?
En ole maailmanlopun ennustaja mutta, kyllä taitaa olla niin että luonto pitää huolen talouskasvun rajoista.
Meitä on 6 000000000 nyt ja pian 10 000000000 ihmistä.
Ympäristön tila on jo nyt järkkynyt.
Kaikilla tulee olemaan kulutus (elintaso) eurooppalaisella tai amerikkalaisella tasolla.
Kiinalaisten ja muiden kehittyvien maiden kansalaisten mielestä nyt on kasvettava ja huolehditaan ympäristöstä myöhemmin.
Niinhan tekevät vaikkapa amerikkalaiset tai eurooppalaiset, talous on kaikilla korkealla. Teemme kaikin voimin työtä pitääksemme huolen luonnosta ja muista ympäristöarvoista, meidän ei tarvitse enää keskittyä talouskavuun. Nyt meillä on aikaa ja varaa.
liian korkea palkkataso, erityisesti etelä-suomen kaupungeissa.
Kaupunkilaiset ovat laiskoja pötkyjä joiden mielestä tulot on saatava tekemättä sen eteen mitään.
Pörssissä pelaamalla ja odotusarvoilla sekä raa'alla kusetuksella. Vähempiosaisten ryöstöllä.
Dole mies sanoo kyllä.
Kun kaupungin mies mittaa elämänarvoja keppinä on €uro. Muulla ei ole väliä.
Pudotetaaan kilpailukykyä heikentävän palkkataso vaikkapa 150 erkkiin viikko ja palkkaaminen niin että porukka riviin ja aamulla huudetaan työhön.
jos ei tällä viikolla satu olemaan hommia ainahan voi mennä pulloja keräämään ongelle tai marjoja poimimaan. Eiköhän siinä innovatiivisuus kehity.
huutelee mömmöjä? Kun olet saanut ne tukiaiset ja tulet tänne taas uuden traktorin ja puimurin ostoon, niin poikkea kahveella täällä kaupungissa. Asun kerrostalossa Velkakuja 5 kolmas kerros. Meillä ei ole niin hienoa kuin teillä siellä kartanoissa, mutta laitetaan jotain syötävääkin. Kalapuikkoja tai sitten vaihtoehtona purkkihernesoppaa. Kai se teille jotenkin kelpaa hanhenmaksapalleroiden ja uunipaistin uuniperunoiden syönnin jälkeen. Meillä kun ei ole varaa parempaa tarjota kun tuli nuo vuokrarästit, sähkölaskut ja kaupan velkaostokset maksuun. Ei näillä työttömyyskorvauksilla meidän 6 henkisen perheen elämä niin hääppöstä ole. Kun metsänomistajien osakkeineden nousu piti hallituksen varmistaa työpaikkani lopetuksella.
Joten täytynee taas ensi vaaleissa äänestää kokoomusta tai keskustaa, että olisi teillä siellä maalla vieläkin paremmat olot.
ps. Koita saada Mersusi mahtumaan johonkin vieraitten parkkipaikalle. Meillä kun omat paikat ovat maksullisia ja niistä ainakin paikka pitää kiini meidän Ladalle.
Uusimman tutkimuksen mukaan yllättävän ison osan maatalousmaasta omistavat kaupunkilaiset. Joka viides suomalainen omistaa metsää, eikä sentään joka viides suomalainen asu maalla saati ole maanviljelijä.
Kartanoita ja erittäin hyvin toimeentulevia tiloja on vain pieni osa kaikista maatiloista.
Ja; maanviljelijät vastustivat eniten EU:iin liittymistä, joka käytännössä toi maataloustuet. Ruuan hintahan laski yhdessä yössä melkoisesti, kun Suomi liittyi EU:iin. Muistan esim. jaúhosäkin hinnan puolittuneen ja lihan halvetuneen reippaasti. Unionin jäsenyyden vuoksi maatalous meni tappiolliseksi, jota sitten tuilla korjataan. Ja kukahan tästä halvemmasta ruuasta eniten hyötyy?
hän edusti kun liitätti Suomen Euroopan Unioniin?
Kerro vielä, miksi maatalous ei ollut tappiollinen viljelijöille ennen EU;ta. Mistä tuli ne rahat maataloudelle silloin? Maksoiko veronmaksajat ne, vai mitä? Olivatko ainoat tappion kärsinee vain maaniljelijät. Kuka siitä rikastui? Minä en tiedä. Kerro minulle!
ovat maalaistalon perijäpoikia ja tyttöjä. Myöskin kaupallisella alalla rikastuneita osakkeeiden omistajia. Mutta suurin osa kaupungeissa asuvia ei omista kuin oman asunnon ja työpaikan jos vielä on. Myöskin osa asuvista asuu vuokralla maalaispoikien omistamassa kalliissa vuokraasunnossa. Metsän omistajiksi heistä ei ole vähäisen varallisuutensa vuoksi.