Monessa srk:ssa saarnaajat, pastorit, sun muut johtajana itseään pitävät suhtautuvat seurakuntalaisiin kuin pikkulapsiin. Asenne on tällainen: kun minä kaikkitietävänä ja viisaampana jaan teille ymmärtämättömille lapsille viisauksia, niin ottakaa se mukisematta vastaan. Tällainen asenne ei tuota mitään tulosta, ei ainakaan mitään uutta kasvua.
En ymmärrä, miksi useimmat seurakuntalaiset istuvat hiljaa tuppisuina 1-2 h penkeissään, eivät kysele, eivät kritisoi eivät väitä vastaan, eivät kommentoi, eivät tuo omia kokemuksiaan esiin. Hei, ei teille valitettavasti itseJumala puhu suoraan, vaan ihan tavalliset ihmiset, jotka lukevat kuulkaa ihan sitä samaa raamattua kuin te itsekin. HERÄTKÄÄ!
Vaikka olisi minkälainen maailman maita kiertänyt saarnaaja, joka ehkä (kumarrus, kumarrus) on ihan teologian koulutuksenkin saanut, niin ei hänellä silti ole sitä yhtä ainoaa totuutta taskussaan - sen takia kaivattaisiin seurakuntalaisten mielipiteitä ja paljon ja joka "kissanristiäisissä".
Luulenpa, että useimmilla ihmisillä siellä penkissä istuessa rauhallisesta ulkokuoresta huolimatta "kiehuu ja kuohuu", kun tärkeilijät paasaavat vuodesta toiseen totuuksiaan pöntöistä. Ongelmana on vain se, että monet seurakuntalaiset ovat niin alistettuja, koska "vahvat" johtajat sisäpiireineen ovat saaneet heidät hiljaisiksi.
Tällainen johtamismalli ei ikävä kyllä ole toimiva missään yhteisössä. Tällainen yhteisö joko pikkuhiljaa näivettyy paikalleen tai kuolee kokonaan pois. Ainoa keino on vaihtaa tällaiset päällepäsmärijohtajat seurakunnissa tai saada heidät suostumaan asennemuutokseen (valitettavasti siihen he eivät kyllä tule suostumaan). Nämä "minä itse" johtajat muistavat kaikkein viimeisimmin raamatun sanan: "Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija"
Nämä seurakuntien johtajat jotka itse pitävät itseään auktoriteetteina ja karismaattisina hlöinä ovat unohtaneet, että siellä penkeissä istuu ihmisiä, joilla on HUOM! myös monesti pitkä elämänkokemus takanaan, myös koulutusta, myös pitkä taival takanaan Jumalan kasvojen edessä vaeltamisessa, eivät he ole mitään "eilisenteerenpoikia".
Kuinkahan itserakas julistajan, pastorin, opettajan, saarnaajan, papin täytyy olla, ettei tällaista ymmärrä?
LOPETTAKAA seurakuntalaisten alistaminen ja ymmärtäkää, että ne kuuntelijat (joita ilman yksikään saarnanpitäjä ei muuten ole yhtään mitään) ovat tasavertaisia jäseniä seurakunnassa teidän kanssanne eivätkä mitään helposti harhaanjohdettavia lapsia tai naruista vedettäviä marionetteja, vaan Kristuksen ruumiin jäseniä ja tasavertaisia sellaisia. Kohdelkaa heitä myös sillä kunnioituksella!
En ymmärrä, miksi useimmat seurakuntalaiset istuvat hiljaa tuppisuina 1-2 h penkeissään, eivät kysele, eivät kritisoi eivät väitä vastaan, eivät kommentoi, eivät tuo omia kokemuksiaan esiin. Hei, ei teille valitettavasti itseJumala puhu suoraan, vaan ihan tavalliset ihmiset, jotka lukevat kuulkaa ihan sitä samaa raamattua kuin te itsekin. HERÄTKÄÄ!
Vaikka olisi minkälainen maailman maita kiertänyt saarnaaja, joka ehkä (kumarrus, kumarrus) on ihan teologian koulutuksenkin saanut, niin ei hänellä silti ole sitä yhtä ainoaa totuutta taskussaan - sen takia kaivattaisiin seurakuntalaisten mielipiteitä ja paljon ja joka "kissanristiäisissä".
Luulenpa, että useimmilla ihmisillä siellä penkissä istuessa rauhallisesta ulkokuoresta huolimatta "kiehuu ja kuohuu", kun tärkeilijät paasaavat vuodesta toiseen totuuksiaan pöntöistä. Ongelmana on vain se, että monet seurakuntalaiset ovat niin alistettuja, koska "vahvat" johtajat sisäpiireineen ovat saaneet heidät hiljaisiksi.
Tällainen johtamismalli ei ikävä kyllä ole toimiva missään yhteisössä. Tällainen yhteisö joko pikkuhiljaa näivettyy paikalleen tai kuolee kokonaan pois. Ainoa keino on vaihtaa tällaiset päällepäsmärijohtajat seurakunnissa tai saada heidät suostumaan asennemuutokseen (valitettavasti siihen he eivät kyllä tule suostumaan). Nämä "minä itse" johtajat muistavat kaikkein viimeisimmin raamatun sanan: "Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija"
Nämä seurakuntien johtajat jotka itse pitävät itseään auktoriteetteina ja karismaattisina hlöinä ovat unohtaneet, että siellä penkeissä istuu ihmisiä, joilla on HUOM! myös monesti pitkä elämänkokemus takanaan, myös koulutusta, myös pitkä taival takanaan Jumalan kasvojen edessä vaeltamisessa, eivät he ole mitään "eilisenteerenpoikia".
Kuinkahan itserakas julistajan, pastorin, opettajan, saarnaajan, papin täytyy olla, ettei tällaista ymmärrä?
LOPETTAKAA seurakuntalaisten alistaminen ja ymmärtäkää, että ne kuuntelijat (joita ilman yksikään saarnanpitäjä ei muuten ole yhtään mitään) ovat tasavertaisia jäseniä seurakunnassa teidän kanssanne eivätkä mitään helposti harhaanjohdettavia lapsia tai naruista vedettäviä marionetteja, vaan Kristuksen ruumiin jäseniä ja tasavertaisia sellaisia. Kohdelkaa heitä myös sillä kunnioituksella!
Vastaukset 13
Vanhimmat
johon sanon aamen.
yhdyn tähän tekstiin ja veit jopa sanat kaikki ne suustani!!!!!!!!!!!!!!!!
siihen tulokseen että uskonnot eroittavat ihmiset toisistaan, mutta Jeesus yhdistää kaikki.
>>..uskonnot eroittavat ihmiset toisistaan, mutta Jeesus yhdistää kaikki. >>
... onnistuu ilmeisesti ilman uudelleensyntymisiä ja upotuskasteita, vaikka jotkut erottelunhaluiset niitä aivan välttämättöminä pitävätkin ?
Sitä saat odottaa, että muslimit vaihtavat Muhammedin Jeesukseen. Pikemminkin tapahtuu päin vastoin. Samoin on juutalaisten laita: eivät käänny jeesus- uskoon.
kääntyy Jeesuksen puoleen , tulee päivä, jolloin he uskovat Jeesukseen ja tunnustavat Hänet Messiaaksen ja Kuninkaakseen.
* Mm:ssa Sak. 12. " Ja minä vuodatan Davidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. He katsovat minuun, jonka ovat lävistäneet.
ja he valittavat häntä, niinkuin valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katkerasti, niinkuin murehditaan katkerasti ainokaista.
* 13:1. Sinä päivänä on Daavin suvulla ja Jerusalemin asukkailla oleva avoin lähde syntiä ja saastaisuutta vastaan.
* Jeesus tulee Israelille.
Sak. 14:4. " Hänen jälkansa seisovat sinä päivänä Öljymäellä, joka on Jerusalemin edustalla itää kohti. Ja Öljymäki halkeaa kahtia idästä länteen hyvin suureksi laaksoksi, toinen puoli mäkeä siirtyy pohjoiseen, ja toinen puoli etelään päin.
Minä en nyt ymmärtänyt mitä oikein ajoit takaa tuolla purkauksellas. Tarkoitatko, että olet kyllästynyt seurakuntasi pastoriin, vanhimmistoon ja uskot että itselläsi on enemmän jaettavaa seurakunnalle kuin pastorilla?
Sen verran kyllä ottaisin kantaa, että kyllä pastorilla pitäisi ollakin hengellinen auktoriteetti laumaansa ja tuohan pitäisi olla Jumalalta annettu.
että monissa seurakunnissa on pastori, joka ei osaa kertoa elävästä Jumalasta, vaan opettaa laumaa jumalankuvan palvojiski. En ole aloittaja, mutta sanon silti mielipiteeni. Jokaisen tulee valvoa itseään ja kun valvoo itseään, saa henkien erottamiseen tarvittavan lahjan, eikä näin ollen joudu, tai jää väärään opetuksen orjuuteen.
monessa seurakunnassa? Olisiko se sitä samaa Suomalaista lammaslaumaa, jossa yhteiskunnassakin saa markkinat määritellä ihmisarvon ja raha toimia epä Jumalana..
Kiitos valaisevista sanoista. "Monessa srk:ssa saarnaajat, pastorit, sun muut johtajana itseään pitävät suhtautuvat seurakuntalaisiin kuin pikkulapsiin." Tätä en ollut tajunnut. Toisaalta olen itse antanut aihetta siihen, että minua pidetään pikkulapsena, kun olen hätätilanteissani turvautunut sokeasti keneen tahansa saatavilla olleeseen ihmiseen. Sille, johon olen turvautunut, on jäänyt ilmeinen halveksunta minua kohtaan, mikä on jossain myöhemmässä tilanteessa tullut esiin. - On siis opittava arvioimaan ihmisiä ja katsomaan heidän asemiensa ja kulissiensa taakse.
Siihen, miksi seurakuntalaiset istuvat mukisematta hiljaa, on varmaankin syynä "alistettujen" oma synti. Ei osata tuoda asioita esille niin, ettei siitä seuraisi tuhoa ja kärsimystä. Eikä omien näkemysten ilmaiseminen olekaan aina ja kaikkialla oikea ratkaisu. Joskus on parempi jättää entiset yhteydet ja etsiä uusia tilalle. Auktoriteettiasemassa olevien hulluuden ja synnin voima voi olla niin suuri, että sitä vastaan nousemalla särkee vain suotta itsensä.
>>>Monessa srk:ssa saarnaajat, pastorit, sun muut johtajana itseään pitävät suhtautuvat seurakuntalaisiin kuin pikkulapsiin.
aloitus-kerrankin.
Ehkäpä syy miksi emme uskalla sanoa mitään opetuksesta tai vanhimpien /pastorin käytöksestä, tai ilmaista mielipidettämme seurakunnan vuosikokouksissa on se että tiedetään 100% että omannäkemyksensä,mielipiteensä sanoja leimataan hajoittajaksi,riidan kylväjäksi .
Leima tulee helposti sillä onhan meidät "totutettu" vastaanottamaan kaikki mikä tulee meitä ylempää.
Kuitenkin niin kuin sanoit me kaikki luemme varmasti samaa Raamattua ja jos selkeästi huomaamme että opetus ei ole nyt ihan kohdallaan tai mennään esim liikaa maallisen yritysjohtamismallin mukaan Jumalan seurakunnissa niin tottakai se olisi meidän velvollisuus ilmaista omanäkemyksemme- leimasta huolimatta.
verta palstalla, ja varsikin seurakunta uskollislle. Hirvaksille ja kaltaililleen tuo on mannaa, mutta on Jeesuksen seurakuntaa vastaan soitettu ihmismielen ja lihan tahtoa. Et nyt ajattele sitä, mikä on Jumalan?