Työhön kannustaminen

Sinut tunnetaan.

Nykyhallitus pyrkii edelleen ajamaan omiensa -hyväosaisten etuja. Tuloerojen kasvu - niin turmiollista kuin se yhteiskuntarauhan säilymisen kannalta onkin - , on linjassa nykyhallituksen edesottamusten kanssa.

Vähäosaisten osaltakin työhön kannustaminen on onnistunut erittäin huonosti, surkeasti. Mitä muuta voisikaan odottaa keskustavetoisilta hallituksilta.

Kannusta sinä itsesi akkasi satulaan ja ratsasta se pyörryksiin. Jätä nämä "oikeat" työhommelit nuoremmille.

Toisaalta sinulla ei taida enään seisoa Viagran voimallakaan, kuin silmät päässä. Ho ho hoooooo...

Lakkaa kirjoittamasta.
Tämä palsta ei ansaitse sinua.
Eikä muitakaan asiakirjoittajia.

suurimmaksi puolueeksi ja yritti saada kekkuleita "sorvin ääreen" että depatti pääsisi kunnolla alkamaan niin se vaikuttaisi kannatusta lisäävästi :)

Koeta nyt vallesmanni depatoijja sinäkin, vaikka viinan voimalla!

..on oikeaa politiikkaa.

Tässähän on kyse usein siitä menäkkö töihin vai yrittää tulla toimeen erilaisten sosiaaliapujen turvin. Sosiaalituilla toimeentuleminen on hyvin vahingollista, ei ainoastaa niillä elville, vaan heidän jäkeläisilleen. Nyt on jo nähtävissä toisen polven työttömiä.

Oliko se Jaakko Teppo joka jonkin laulunkin on asiasta tehnyt. Siinä jotenkin mainittiin onnesta kun poika ensimmäisen työttömyyskorvauksen kuittasi.

Kyllä työnteko on oltava kanattavaa joka tuloluokassa, siitä pitää pitää huolta.

Ja kyllä myös suurituloisten on työssä käytävä. Onhan näistä eläkevakuutuksista se hyöty, että niiden maksajista aikoinaan tulee hyviä kuluttajia, ja verot niistä maksetaan kun sitä eläkettä saadaan. Että ei ne rahat jää yhteiskunalta saamatta.

Termi "Työhön kannustaminen", samoin kuin ne keinot, joilla työntekoon kannustetaan, ovat peräisin valtiosihteeri Raimo Sailaksen päästä. Eli annetaan kunnia sille, jolle kunnia kuuluu, ja mikäli Sailaksen ehdotuksiin sisältyy jotain kysyttävää, esitetään kysymykset suoraan hänelle.

Sailaksen ehdotuksia meillä ei tosin valtion johdossa ole ollut tapana arvostella, ei varsinkaan hallituksessa - yleensä Sailaksen esitykset menevät sellaisenaan läpi. Mutta myös oppostitio on ollut helppo saada nöyrän hiljaiseksi, kun on vedottu siihen, että Sailas näitä on ehdottanut.

Yksi innokkaimpia Sailaksen ehdotusten markkinoijia on ollut entinen työministeri Tarja Filatov. Hän puhui erittäin innokkaasti työhön kannustamisesta ja tarkoitti silloin nimenomaan köyhiä, ei rikkaita. Juuri kuten puoluetoveri Sailas oli häntä opastanut.

Jos nyt Filatovin entisessä ministeriössä joku virkamies on uskaltautanut asettamaan Sailaksen esitysten puutteet kysenalaiseksi, hänen täytyy olla joku keskustaoikeistolainen. Demareista tuskin Sailaksen loistavaa ajattelua kukaan kyseenalaistaisi.

Nykyisen hallituksen aikana tuosta virkamiehen lausunnosta saattaa vaikka syntyä jotain uutta.

vuoksi, ettei kai tuo virkamies satu olemaan änkyräkommunistien entinen presidenttiehdokas Pekka Tiainen. Tiainen on fiksumpi kaveri kuin äkkiseltään luulisi, mutta kyllä tausta painaa.

Enpä tiedä, onko työhön kannustaminen erityisesti kohdistunut vähätuloisiin, niin, että vain ne olisi valittu kannustuksen kohteiksi, joilla tuloja ei ole.

Pikemminkin kannustaminen on kohdistettu niihin, joilla työtä ei ole. Nämähän saavat työttömyys-, asumis-, toimeentulo- ja muita tukia, vaikka avoimia työpaikkoja on samaan aikaan olemassa.

Ei kai se väärin ole, että työttömiä kannustetaan töihin ja juuri siksi, että useimmat työrrmät ovat juuri vähävaraisia. Kun heitä koulutetaan ja kannustetaan, niin heidän elämänlaatunsa paranee ja varmasti tulotkin nousevat. Tämä politiikka on siis aina oikean suuntaista.

Varakkaita ihmisiä ei suinkaan kannusteta jättämään työelämä. Siinä suhteessa taidat nyt tehdä aika tarkoitushakuisia ja poleemisia päätelmiä. Tuollainen vastakkainasettelu on hyvin keintekoista.

Se, että yrittäjät - ennen muuta sellaiset, jotka toimivat palvelualoilla, joissa myydään yrittäjän omaa, kovalla koulutuksella hankittua erikoisasisntuntemusta (lääkärit, juristit, konsultit) - nostavat ensin yrityksistään palkkatuloa ja sen jälkeen myös osinkoja, on täysin laillista ja suotavaa. Jos yritys menestyy senkin jälkeen, kun se on maksanut omistaja-osakkailleen korkeita palkkoja, niin miksi juuri näiltä yrityksiltä kiellettäisi osinkojen jakaminen osakkailleen vain siksi, etteivät osakkaat ole pelkkiä sijoittajia, vaan myös tekevät töitä yrityksissään.

Se, että asiantuntijapalveluista on mahdollista laskuttaa korkeita hintoja, onkin sitten kokonaan toisen korin kysymys.

Vapaaehtoisia eläkkeitä vastaan hyökkääminen on myös aika kummallista. Miksi ihmisiä pitäisi estää säästämästä oman vanhuutensa hyvän elämän varalle sellaisella tavalla, jossa aktiivin työelämän aikaista palkkatuloa siirretään käytettäväksi vasta eläkeaikana ja samalla siirretään myös veronmaksu siihen ajankohtaan, kun tuo säästetty palkkatulo otetaan käyttöön.

Se, että eläkkeelle ollaan halukkaita siirtymään yhä aikaisemmin, ei suinkaan koske vain varakkaita, vaan kaikkia palkansaajaryhmiä, ja tämäkin on kokonaan oma ongelmansa, jota pitäisi tarkastella työviihtyvyyteen liittyvien tekijöiden näkökulmasta.

Johtamisjärjestelmät - etenkin suuryrityksissä ja julkisella sektorilla - ovat hyvin kehittymättömiä, yhden johtamistavan ortodoksisia oppeja.

Verotuksella ei myöskään suosita työssä pysymistä, kun iän ja kokemuksen tuomat palkankorotukset joutuvat erittäin ankaran marginaaliveron uhreiksi ja samalla rasittavat yritysten työvoimakustannuksia. Palkkojen vertotuksen jyrkkä progressio ja korkea marginaalivero ovat yrityksissä johtaneet jo 80-luvulta alkaen mm. sellaiseen ikärasismiin, jossa yritykset itse pyrkivät saneeraamaan ikälisiä saaneet ja hyviin palkkoihin kohinneet työntekijänsä eläkkeelle, jotta saisivat tilalle nuorempaa ja halvempaa väkeä.

1980-lyvun punamultahallitukset kunnostautuivat erityisen reippaasti siinä, että eläkelakeja muutettiin hyvin radikaalisti, jotta mm. Hankkijan, SOK;n Eka-Yhtymän, pankki ja vakuutuslaitosten, yms. suoljetun ja suojatun takouden aikaisten rakenteiden aikana paisuneita yrityksiä voitiin "saneerata" siirtämällä jopa vasta 50-vutta täyttäneet eläkkeelle.

Työhön kannustaminen astuu aivan uusien haasteiden eteen lähivuosina, kun pula osaavasta henkilökunnasta tulee paljon nykyistä suuremmaksi talouskasvun esteeksi. Paljon uudistuksia tarvitaan tuloverotuksen puolella, että ihmiset saadaan pysymään töissä pidempään.

Jo eläkkeelle ehtineitäkin joudutaan houkuttelemaan takaisin töihin, mistä seuraa, että eläkkeen päälle ansaittavan palkan verotus joutuu uusittavaksi.

Nythän jo keskisuurta eläkettä saava joutuu lisäansioistaan maksamaan useita prosenttiyksiköitä korkreampaa tuloveroa kuin eläkkeestään, mikä estää hyvin tehokkaasti eläkeläisten saamisen nimenomaan sellaisiin osa-aikaisiin työsuhteisiin, joissa heistä olisi yritykselle korvaamatonta apua osaavina työntekijöinä ja ruuhkahuippujen tasoittajina.

Mielestäni sinun kannattaisi tarkastella asioita kokonaisuuksina ja unohtaa keinotekoiset vastsakkainasettelut, koska me olemme kaikki samaa suomalaiste työväkeä.