Olen pyörinyt eri nettipalstoilla, mutta en ole vain saanut selväksi, mitä "Kolmen Kannaksen Koukkaajat" oikein tekivät. Onko kenellä tietoa?
Mitä Kolmen Kannaksen koukkaajat touhusivat?
En ole saanut tietoa
55
15772
Vastaukset
- kannasta
ko. henkilöt ovat olleet sotimassa karjala, maaselän, kuin karhunmäen kangaksilla.
- korjaus
Eipäs, vaan kyseessä ovat Karjalan, Aunuksen ja Maaselän kannakset.
- Arkistomestari
Kyseessä on Jatkosodan 8. Divisioona. Sen perusti Suomenlahden sotilaslääni pääosin Etelä-Uudellamaalla ja Etelä-Kymnelaaksossa.Jalkaväkeä olivat JR:t 4 ( pääosin varusmiehiä), 24(ruotsinkielinen, lakkautettiin -42)ja 45. Se hyökkäsi Viipurin seudulle, siirrettiin sitten syksyllä 1941 Itä-Karjalaan edeten Maaselän Kannakselle ja Kriville. MYöhemmin se toimi Aunuksen kannaksella Syvärillä vetäytyen kesällä 1944 takaisin Suomeen. Helpoiten löydät tietoja katsomalla kirjastossa 8. D:N rintamamiesmatrikkelia. Siitä on myös oma divisioonahistoriansa.Perustiedot löytyvät myös mistä tahansa Jatkosodan yleishistoriasta. Niitä on sadoittain. Siis mene kirjastoon. Siellä neuvotaan.
- Mistä aloitan?
Isäni oli Kolmen Kannaksen Koukkaaja. Hän kuoli 39-vuotiaana, olin silloin vielä lapsi. Nyt minua on alkanut kiinnostaa, mitä Kolmen Kannaksen Koukkaajat tekivät, siksi olen täällä kyselemässä. Äitini ei ole kertonut oikeastaan mitään, tapasin isän kaverin, joka kertoi jotain. Nyt hänkin on kuollut. Voiko saada jostain arkistosta selville, missä juuri isäni liikkui sodan aikana. Hän oli syntynyt -22. Asun itse Ruotsissa. Voisin käydä kesällä katsomassa eri kirjastoissa Suomessa. Mutta missä kirjastossa ja missä kaupungissa? Olen katsellut vähän internetiltä, mutta en ole löytänyt juuri mitään. Kiitos tiedoista!
- Arkistomestari
Mistä aloitan? kirjoitti:
Isäni oli Kolmen Kannaksen Koukkaaja. Hän kuoli 39-vuotiaana, olin silloin vielä lapsi. Nyt minua on alkanut kiinnostaa, mitä Kolmen Kannaksen Koukkaajat tekivät, siksi olen täällä kyselemässä. Äitini ei ole kertonut oikeastaan mitään, tapasin isän kaverin, joka kertoi jotain. Nyt hänkin on kuollut. Voiko saada jostain arkistosta selville, missä juuri isäni liikkui sodan aikana. Hän oli syntynyt -22. Asun itse Ruotsissa. Voisin käydä kesällä katsomassa eri kirjastoissa Suomessa. Mutta missä kirjastossa ja missä kaupungissa? Olen katsellut vähän internetiltä, mutta en ole löytänyt juuri mitään. Kiitos tiedoista!
Jokaisessa kirjastossa on kaukopalvelu. Kysy sen avulla. 8. Divisioonan historiikki on muistaakseni nimeltäänkin Kolmen Kannaksen Koukkaajat.JR 24:n historiikki on ruotsiksi ja nimeltään muistaakseni "Tjugofyran".Aika tarkka historiikki on 8. D:N rintamamiesmatrikkelissa. Siinä on runsaasti henkilötietoja. Sieltä voi löytyä isäsikin. Matrikkelit ovat kaikissa suuremmissa kirjastoissa.Niitä ei yleensä saa lainata.
Jos tulet kesällä Suomeen, niin menet vain lähimpään hieman isompaan (kaupungin)kirjastoon ja aloita sieltä. Palvelu on erinomaista.
Hyvä olisi, jos isäsi sotilaspassi on säilynyt. Ellei, niin hänen sotilastietonsa saat nykyisin Kansallisarkiston osana toimivasta Sota-arkistosta.Sieltä saat jäljennöksen isäsi kantakortista. Se lähetetään maksua vastaan Sinulle eli sen voit tilata puhelimitse kysymällä ja sitten lähettämällä kirjallisen pyynnön. Sota-arkisto palvelee myös erinomaisesti. - JR 24
Arkistomestari kirjoitti:
Jokaisessa kirjastossa on kaukopalvelu. Kysy sen avulla. 8. Divisioonan historiikki on muistaakseni nimeltäänkin Kolmen Kannaksen Koukkaajat.JR 24:n historiikki on ruotsiksi ja nimeltään muistaakseni "Tjugofyran".Aika tarkka historiikki on 8. D:N rintamamiesmatrikkelissa. Siinä on runsaasti henkilötietoja. Sieltä voi löytyä isäsikin. Matrikkelit ovat kaikissa suuremmissa kirjastoissa.Niitä ei yleensä saa lainata.
Jos tulet kesällä Suomeen, niin menet vain lähimpään hieman isompaan (kaupungin)kirjastoon ja aloita sieltä. Palvelu on erinomaista.
Hyvä olisi, jos isäsi sotilaspassi on säilynyt. Ellei, niin hänen sotilastietonsa saat nykyisin Kansallisarkiston osana toimivasta Sota-arkistosta.Sieltä saat jäljennöksen isäsi kantakortista. Se lähetetään maksua vastaan Sinulle eli sen voit tilata puhelimitse kysymällä ja sitten lähettämällä kirjallisen pyynnön. Sota-arkisto palvelee myös erinomaisesti.Tulenkin jo nyt helmikuussa käymään Helsingissä ja pistäydyn silloin lähimmässä kirjastossa ja Kansallisarkistossa. Oli arvokasta tietoa! Kiitos!
- Vielä yksi kysymys
JR 24 kirjoitti:
Tulenkin jo nyt helmikuussa käymään Helsingissä ja pistäydyn silloin lähimmässä kirjastossa ja Kansallisarkistossa. Oli arvokasta tietoa! Kiitos!
Isäni oli suomenkielinen, Pohjois-Karjalasta. Kuului nähtävästi JR 4?
- juna - 7A
JR 24 kirjoitti:
Tulenkin jo nyt helmikuussa käymään Helsingissä ja pistäydyn silloin lähimmässä kirjastossa ja Kansallisarkistossa. Oli arvokasta tietoa! Kiitos!
Rintamamiesmatrikkeli taitaa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä löytyä vain pääkirjastosta Pasilasta. Eli junalla Pasilan asemalle ja siitä kävellen kirjastoon (tai jos raitiovaunu 7A on aseman pysäkillä, niin sillä yksi pysäkinväli eteenpäin niin pääsee kirjaston taakse).
Matrikkelit on muistaakseni lukusalin vieressä, eli pääovesta sisään ja vasemmalle melkein perälle asti. Toisaalta jos kuitenkin menet Kansallisarkistoon, niin samat opukset löytyvät varmaan sieltäkin, joten ei tarvitse mennä Pasilaan ollenkaan. - kirjastomestari
juna - 7A kirjoitti:
Rintamamiesmatrikkeli taitaa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä löytyä vain pääkirjastosta Pasilasta. Eli junalla Pasilan asemalle ja siitä kävellen kirjastoon (tai jos raitiovaunu 7A on aseman pysäkillä, niin sillä yksi pysäkinväli eteenpäin niin pääsee kirjaston taakse).
Matrikkelit on muistaakseni lukusalin vieressä, eli pääovesta sisään ja vasemmalle melkein perälle asti. Toisaalta jos kuitenkin menet Kansallisarkistoon, niin samat opukset löytyvät varmaan sieltäkin, joten ei tarvitse mennä Pasilaan ollenkaan.Pitää 'mainostaa' kirjastolaitostamme kun
se nyt vaan on aivan toisella tasolla kuin
tuo arkistomestarin "bolaget".
- Kirjoita hakuun esim. 8. divisioona tai
jokin muu aiheeseen liittyvä sana...
http://www.helmet.fi/ - Arkistomestari
Vielä yksi kysymys kirjoitti:
Isäni oli suomenkielinen, Pohjois-Karjalasta. Kuului nähtävästi JR 4?
JR 4 oli aluksi ns. varusmiesrykmentti. Sen kaksi pataljoonaa oli lähinnä uusmaalaisia ja kymenlaaksolaisia. Kolmas oli reserviläisiä.Rykmentti sai sodan aikana täydennystä ikäluokista 1921-1925.
Rykmentistä on muistaakseni oma historiikkinsa. Myös sen vaiheet on kuvattu 8.D:n matrikkelissa. Lisäksi kenraali Sakari Simeliuksen muistelmissa kuvataan hänen pitkää komentajakauttaan Punamustarykmentissä. - Arkistomestari
kirjastomestari kirjoitti:
Pitää 'mainostaa' kirjastolaitostamme kun
se nyt vaan on aivan toisella tasolla kuin
tuo arkistomestarin "bolaget".
- Kirjoita hakuun esim. 8. divisioona tai
jokin muu aiheeseen liittyvä sana...
http://www.helmet.fi/Kirjastonmestari näkyy kuuluvan niihin näiden palstojen "tietäjiin", joilla on vahvat näkemykset, mutta ei vähäistäkään tietoa siitä, mistä kirjoittaa. Kirjastolaitos ja sota-arkisto eroavat täysin resursseiltaan ja tehtäviltään. Eroavuudet ovat samaa luokkaa kuin soitolla ja painilla. Molemmilla on omat hyvät puolensa.
Sota-arkisto palvelee erinomaisen hyvin sille määrättyjen tehtävien ja resurssien puitteissa.Kirjastolaitos on kokonaan eri asia. Sen palveluihin eivät kuulu esimerkiksi veteraanien henkilötiedot.Sen sijaan löytyy tietysti suunnaton määrä painettua tietoa.
Suosittelen kirjastomestarille tutustumiskäyntiä sota-arkistossa. Jo ennakkoon kannnattaa ymmärtää, ettei pidä vaatia palveluja, jotka eivät kuulu arkiston tehtäviin. - JR 4
Arkistomestari kirjoitti:
JR 4 oli aluksi ns. varusmiesrykmentti. Sen kaksi pataljoonaa oli lähinnä uusmaalaisia ja kymenlaaksolaisia. Kolmas oli reserviläisiä.Rykmentti sai sodan aikana täydennystä ikäluokista 1921-1925.
Rykmentistä on muistaakseni oma historiikkinsa. Myös sen vaiheet on kuvattu 8.D:n matrikkelissa. Lisäksi kenraali Sakari Simeliuksen muistelmissa kuvataan hänen pitkää komentajakauttaan Punamustarykmentissä.Punamustarykmentin kolmeosainen historia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkaväkirykmentti_4_(jatkosota)
# Lopmeri Olavi: Punamustarykmentti. Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 4 I osa - Perustaminen sekä sotatoimet Virolahdella ja Karjalan Kannaksella 1941. Vantaa: Punamustarykmentin veljesvastuu, 1987. ISBN 951-99825-4-X.
# Lopmeri Olavi: Punamustarykmentti. Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 4 II osa - Toiminta Seesjärven-Maaselän kannaksen suunnassa 1941-1942. Uusikaupunki: Punamustarykmentin veljesvastuu, 1989. ISBN 952-90-1265-9.
# Lopmeri Olavi: Punamustarykmentti. Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 4 III osa - Toiminta Aunuksen Kannaksella ja Laatokan Karjalassa. Välirauha ja kotiuttaminen. Uusikaupunki: Punamustarykmentin veljesvastuu, 1991. ISBN 952-90-3318-4. - KKKoukkaajat
komentaja oli kenr.majuri Antti Kääriäinen ja yleisesikuntapäällikkö eversti Aarno Pietarinen.
- Reja58
Jatkosodan aikaisissa asemasodan hiihtokilpailuissa oli mukana Harry Skiström JR24:stä, tieto perustuu Pentti Koivun (s.1921-) muisteloihin tuolta ajalta. Hän ei henkilöä tuntenut muutoin, mutta samalla asemasodan aikaisissa hiihtokilpailun harjoitusleirillä olivat komennettuina Savujärvellä talvella1941/-42.
- JussiKoo
Kolmen kannaksen koukkaajat oli jatkosodassa 8. divisioona. Siihen kuuluivat jalkaväkenä varusmiesikäisistä kootut JR 4 ja JR 24 (tjugofyran) sekä reservistä koottu JR 45. Kenttätykistöstä oli KTR 11, ja sen lisäksi oli muita aselajeja. Jatkosodan syttyessä joukot olivat Haminan ja vanhan rajan välissä, ja osallistuivat suomalaisten ensihyökkäyksiin ja väkivaltaisiin tiedusteluihin Karjalan kannaksella. Sitten 8 D siirrettiin Maaselän kannakselle valtaamaan Suurpohjaa ja Karjalan Maaselkää. Asemasodan aikana 8 D siirrettiin Aunuksen kannakselle, jossa se oli Syvärin rintamalla Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa. Syväriltä 8 D vetäytyi viivytystaistellen U-asemalle.
Yhtään kirjaa nimenomaan Kolmen kannaksen koukkaajista en ole vielä löytänyt, mutta JR 4:stä on tehty kirjat Punamustarykmentti kolmella kannaksella sekä Punamustarykmentti I-III. On olemassa kirja Tjugofyran (JR 24), mutta sitä en ole löytänyt.- Löytyy Kirjastosta
Tjugofyran löytyy Helmet-kirjastosta.
Tilaavat kun pyydät.
Onko vielä elossa Kolmen Kannaksen Koukkaajia?
Olisi kiva jutella ja kysyä jos joku muistaisi isääni ja kertoisi.
Voisiko ottaa jonnekin yhteyttä? Missä tietävät? - Minäkin haluaisin tietää
Löytyy Kirjastosta kirjoitti:
Tjugofyran löytyy Helmet-kirjastosta.
Tilaavat kun pyydät.
Onko vielä elossa Kolmen Kannaksen Koukkaajia?
Olisi kiva jutella ja kysyä jos joku muistaisi isääni ja kertoisi.
Voisiko ottaa jonnekin yhteyttä? Missä tietävät?Laitan tähän sähköpostiosoitteeni, jos joku tietäisi mitä. [email protected] Kirjoitelkaa. Isäni kuoli kun olin lapsi ja en tiedä paljoakaan. Hän oli kolmen kannaksen koukkaaja.
- Oliko suomenkieliset samassa?
Löytyy Kirjastosta kirjoitti:
Tjugofyran löytyy Helmet-kirjastosta.
Tilaavat kun pyydät.
Onko vielä elossa Kolmen Kannaksen Koukkaajia?
Olisi kiva jutella ja kysyä jos joku muistaisi isääni ja kertoisi.
Voisiko ottaa jonnekin yhteyttä? Missä tietävät?Luin sitä kirjaa, mutta en saanut selvää, että oliko suomenkieliset samassa, kuka tietää?
- korpraali poika
syntynyt 1904. Kotipaikka taisi välirauhan aikana olla Karhula tai Kymi.
Muistoristin omistuskirjassa mainitaan taistelupaikkoina Viipurinlahden ylimeno, Sommeen-Porlammen taistelut sekä Paaneen, Käppäselän, Karjalan Maaselän, Suurlahden ja Krivin valtaukset ja vielä Syvärin seuduilla ja muualla Aunuksen kannaksella samoinkuin Laatokan Karjalan taistelut.
50-luvulta muistan isäni kertoneen Viipurinlahden ylityksestä ja Paatenesta ja myös Seesjärvestä. - Kapt evp
korpraali poika kirjoitti:
syntynyt 1904. Kotipaikka taisi välirauhan aikana olla Karhula tai Kymi.
Muistoristin omistuskirjassa mainitaan taistelupaikkoina Viipurinlahden ylimeno, Sommeen-Porlammen taistelut sekä Paaneen, Käppäselän, Karjalan Maaselän, Suurlahden ja Krivin valtaukset ja vielä Syvärin seuduilla ja muualla Aunuksen kannaksella samoinkuin Laatokan Karjalan taistelut.
50-luvulta muistan isäni kertoneen Viipurinlahden ylityksestä ja Paatenesta ja myös Seesjärvestä.Isäni (s 1919) palveli JR 4:ssa sen perustamisesta lähtien. Hän oli tuolloin vielä varusmies, niin kuin suurin osa perustettua rykmenttiä. Hän osallistui taisteluihin kolmella kannaksella ja on siis niitä kolmen kannaksen koukkaajia ( 8. DIV). Tutkin hänen vaiheitaan sotpassissa olevien taistelupaikkojen (19) perusteella Punamustarykmentistä kirjoitettjen kirjojen (3 kpl) avulla. Kirjoista sai hyvin selville mitä missäkin paikassa oli tapahtunut. Sota loppui JR 4:n osalta ns U-asemassa. Isäni elää edelleen ja on 91-v, mutta ei muista sodasta enää mitään.
- sotamies
Isäni taisteli kyseisessä porukassa.
Hesan ja kaakkoisen Suomen poikia kaatui rankasti niissä yhteenotoissa.
Ei koskaan arvostellut vastapeluria. Oli kuulemma vihollinen. - eko-55
jr 24 komentajat bertil heinrichs tammikuu -41-44. kai savonjousi 22.tammikuu-24.helmikuu -44molemmat everstejä. börje backstöm24.helmikuu-1.maaliskuu-44 oli majuri.jr 24 lakkautettiin samana päivänä. T.eko
- tyttärentytär
Edesmennyt isoisäni taisteli Kolmen kannaksen koukkaajissa, tarkemmin 8. Divisioonan JR 4:n II pataljoonassa eli majuri Waldemar Viisterän pataljoonassa.
Minulla on mm. hänen sota-ajan kuva-albuminsa, jossa on runsaasti kuvia koukkaajissa palvelleista sekä maisema- ja taistelukuvia Karjalan, Maaselän ja Aunuksen kannakselta. Osan kuvista olen skannannut. Annan niitä mielelläni ja kirjoitan vaiheista kiinnostuneiden jälkeläisten kanssa.
Erään koukkaajan tyttären kanssa etsin myös elossaolevaa haastateltavaa. Osaisiko joku auttaa? Olisimme erittäin kiitollisia!
Yhteydenotot spostiin [email protected].- mervi sylvia
Isäni oli viisi vuotta rintamalla, enimmäkseen Syvärillä, on minulle kerrottu Hän oli kirjuri Kolmen Kannaksen koukkaajissa, JR 4. Minulla on vuoden 1943 tapahtumista muistiinpanot tunti tunnilta. Hän on ilmeisesti käyttänyt jonkinlaista kalkkeeripaperia ja saanut samalla konekirjoituksella kopiot itselleen.
Kokoontuvatko Kolmen Kannaksen koukkaajien lapset jossakin?!? Ja jollakin on kuulema valokuviakin. Meidän pitäisi tavata!
[email protected] - Sotaveteraani-
mervi sylvia kirjoitti:
Isäni oli viisi vuotta rintamalla, enimmäkseen Syvärillä, on minulle kerrottu Hän oli kirjuri Kolmen Kannaksen koukkaajissa, JR 4. Minulla on vuoden 1943 tapahtumista muistiinpanot tunti tunnilta. Hän on ilmeisesti käyttänyt jonkinlaista kalkkeeripaperia ja saanut samalla konekirjoituksella kopiot itselleen.
Kokoontuvatko Kolmen Kannaksen koukkaajien lapset jossakin?!? Ja jollakin on kuulema valokuviakin. Meidän pitäisi tavata!
[email protected]liitosta. Siellä nämä kokoontumiset tiedetään. Jonkinlainen perinneporukka on varmaan vielä olemassa.
- susi 50
mervi sylvia kirjoitti:
Isäni oli viisi vuotta rintamalla, enimmäkseen Syvärillä, on minulle kerrottu Hän oli kirjuri Kolmen Kannaksen koukkaajissa, JR 4. Minulla on vuoden 1943 tapahtumista muistiinpanot tunti tunnilta. Hän on ilmeisesti käyttänyt jonkinlaista kalkkeeripaperia ja saanut samalla konekirjoituksella kopiot itselleen.
Kokoontuvatko Kolmen Kannaksen koukkaajien lapset jossakin?!? Ja jollakin on kuulema valokuviakin. Meidän pitäisi tavata!
[email protected]asun miehikkälässä isäni taisteli jr 4 siinä oli mukana myös paljon helsingin porukkaa. mm rautavaara ja helismaa en tiedä onko jermuja enään paljonkaan maanlisessa taivalluksessa haminassa on jr 45 miehiä martti montonen 22 syntynyt loppuaikana komppanianpäällikkönä oli kapt. honkala olen lukenut 4 historiikit ja annan mielelläni niitä tietoja mitkä taidan ja tiedän minut saa facebookista kiinni,Timo Juhani Rokka,sähköposti os:[email protected]:0449987089
Jatkosodan aikaisissa asemasodan hiihtokilpailuissa oli mukana sotamies Harry Skiström JR24:stä, tieto perustuu Pentti Koivun JR45 (s.1921-) muisteloihin tuolta ajalta. Hän ei henkilöä tuntenut muutoin, mutta samalla asemasodan aikaisissa hiihtokilpailun harjoitusleirillä olivat komennettuina Savujärvellä talvella1941/-42.
- koukkaajan poika
Jalkaväkirykmentti 45 kuului myös Kolmen kannaksen koukkaajiin.
Helsingistä ollut isäni oli jatkosodassa joukkueenjohtajana JR 45:ssä. "Stadin kundi, Kolmen kannaksen koukkaaja ja korpisoturi", hän sanoi.
Rykmentin vaiheista on julkaistu pieni historiikki, joka perustuu sota-arkistossa oleviin JR 45:n sotapäiväkirjoihin: "JALKAVÄKIRYKMENTTI 45 Kolmen Kannaksen Koukkaajana vuosina 1941-1944" (77 sivua, 1971. Ei ISBN-numeroa.)- salomonster
Taiteilijat tapio rautavaara ja reino helismaa olivat jr 4 miehiä
- Jokke-9Toivonen
salomonster kirjoitti:
Taiteilijat tapio rautavaara ja reino helismaa olivat jr 4 miehiä
Isäni Esko Toivonen
- Siellä kannikan
ja miehisen välilihan puolellahan he koukkivat. Nimike tulee siitä että yksi butch hoiteli kerralla jopa kolme femmeä.
- Homo-tarkkikselle!
Ja tarkkispoika katsoi aiheelliseksi osallistua keskusteluun?
- 1Taija
Homo-tarkkikselle! kirjoitti:
Ja tarkkispoika katsoi aiheelliseksi osallistua keskusteluun?
Vieläkö mahtaa tuota 8. divisioonan JR 45:n muistokirjaa saada mistään? Onko tullut uusia julkaisuja? Isäni oli myöskin tuossa kovat taistelut selvittäneessä joukossa, konekiväärikomppaniassa.
- koukkaajan poika
Minulla on se kirjahyllyssä. Veikkaan, että sellainen on myös Sota-arkistossa. Kannattaa kysyä sieltä, jos vaikka saisi tilattua kopion. Uusista julkaisuista en tiedä. Itseänikin kiinnostaisi. Isämme ovat ilmeisesti olleet samoilla rintamilla. JR45:ssä joukkueenjohtajana ollut isäni haavoittui jatkosodan loppupuolella Salmin pitäjän Käsnäselässä, mutta selvisi.
- Sota-arkistoa ei ole
olemassa. Se on Kansallisarkiston osa.
Tuollainen historiikki löytyy parhaiten Sotatieteellisestä keskuskirjastosta. - 1Taija
Sota-arkistoa ei ole kirjoitti:
olemassa. Se on Kansallisarkiston osa.
Tuollainen historiikki löytyy parhaiten Sotatieteellisestä keskuskirjastosta.Kiitokset. Isäni oli sota-ajan valokuviensa tekstien perusteella JR45 kolmannessa konekiväärikomppaniassa, myöskin joukkuejohtajana. Hän selvisi kyllä, vain pienin sirpalevammoin, ja kertoi paljonkin sotajuttujaan. Hän osallistui moniin veteraanitahtumiin, ja kuoli 80-luvulla. Pienen kolmen kannaksen koukkaajista kertovan poimupahvikantisen kirjan näin aikoinaan vanhempieni kirjahyllyssä, mutta eipä löydy enää.
- koukkaajan poika
1Taija kirjoitti:
Kiitokset. Isäni oli sota-ajan valokuviensa tekstien perusteella JR45 kolmannessa konekiväärikomppaniassa, myöskin joukkuejohtajana. Hän selvisi kyllä, vain pienin sirpalevammoin, ja kertoi paljonkin sotajuttujaan. Hän osallistui moniin veteraanitahtumiin, ja kuoli 80-luvulla. Pienen kolmen kannaksen koukkaajista kertovan poimupahvikantisen kirjan näin aikoinaan vanhempieni kirjahyllyssä, mutta eipä löydy enää.
JR 45:n historiikki löytynee siis Sotatieteellisessa keskuskirjastosta. Isäni osallistui myös moniin veteraanitapahtumiin ja kuoli 80-luvulla. Hän piti yhteyttä sota-ajan kavereihinsa loppuun asti, periaate oli "kaveria ei jätetä". Ehdin tavata heistä monia. Sotaan lähtiessään hän oli lukiolainen, nyt hän olisi nyt yli 90, joten elossaolevia haastateltavia voi olla vaikea enää löytää.
- miekkamiesX
Suur-Suomea silloin yritettiin tehdä. (Karjala, Viena ja Aunus vapaaksi)
- 1Taija
Jatkosodassa yritettiin ensisijaisesti saada takaisin Suomen talvisodassa menetetyt alueet. Karjalan heimo on onnettomuudekseen jakautunut kahdelle puolelle rajaa. Venäjän Karjalan pitäisi mielestäni olla itsenäinen valtio.
- 1Taija
1Taija kirjoitti:
Jatkosodassa yritettiin ensisijaisesti saada takaisin Suomen talvisodassa menetetyt alueet. Karjalan heimo on onnettomuudekseen jakautunut kahdelle puolelle rajaa. Venäjän Karjalan pitäisi mielestäni olla itsenäinen valtio.
Niin tuohon Karjalan kysymykseen lisäisin, että olen itsekin karjalainen. Koukkaajaisäni syntyi hyökkääjien viemän Kannaksen Karjalan rajapitäjässä. Geeneiltään ja kultuuriltaan samaa kansaa molemmin rajaa silloin, varsinkin ennen kommunistien ajan pakkosiirtoja.
- Tarkoittaa??
1Taija kirjoitti:
Jatkosodassa yritettiin ensisijaisesti saada takaisin Suomen talvisodassa menetetyt alueet. Karjalan heimo on onnettomuudekseen jakautunut kahdelle puolelle rajaa. Venäjän Karjalan pitäisi mielestäni olla itsenäinen valtio.
Niin, tarkoittaako tämä sitä, että ei oltu lainkaan valmiita oikeasti hyväksymään vastikään tehtyä Moskovan rauhaa? Laitettiin nimet paperille ja puristeltiin salaa nyrkkiä taskussa ja odotettiin vain hetkeä, jolloin olisi sopiva hetki hyökätä. Eli lähdettiin hakemaan omia takaisin ja hieman enemmänkin Saksan tuella?
Ei ole oikein hyvä asenne varsinkaan sitten myöhemmin hävityn sodan jälkeen. Jospa Karjalan palauttaminen jäikin siihen juuri jatkosodan vuoksi?
Välirauhaksi suomalaiset kutsuvat talvisodan ja jatkosodan välistä aikaa. Oikeasti välirauha tarkoittaa jatkosodan aselevon ja rauhansopimuksen välistä aikaa. - 1Taija
Tarkoittaa?? kirjoitti:
Niin, tarkoittaako tämä sitä, että ei oltu lainkaan valmiita oikeasti hyväksymään vastikään tehtyä Moskovan rauhaa? Laitettiin nimet paperille ja puristeltiin salaa nyrkkiä taskussa ja odotettiin vain hetkeä, jolloin olisi sopiva hetki hyökätä. Eli lähdettiin hakemaan omia takaisin ja hieman enemmänkin Saksan tuella?
Ei ole oikein hyvä asenne varsinkaan sitten myöhemmin hävityn sodan jälkeen. Jospa Karjalan palauttaminen jäikin siihen juuri jatkosodan vuoksi?
Välirauhaksi suomalaiset kutsuvat talvisodan ja jatkosodan välistä aikaa. Oikeasti välirauha tarkoittaa jatkosodan aselevon ja rauhansopimuksen välistä aikaa.Tuskin Kolmen Kannaksen Kannaksen koukkaajat tulevat tänne kysymyksiisi vastaamaan. Molemmat Neuvostoliiton hyökkäykset toisessa maailmansodassa olivat suomalaisille kauheita kokemuksia. Molemmat evakuoinnit itärajalla tehtiin etenevien taistelujen alta, kiireellä. Vaikea kuvitella, että nuo henkensä säilyttääkseen pakenevat ihmiset olisivat olleet valmistautuneita menettämään kotinsa lopullisesti.
- stalinin välirauha
" Niin, tarkoittaako tämä sitä, että ei oltu lainkaan valmiita oikeasti hyväksymään vastikään tehtyä Moskovan rauhaa? "
Stalin piti Moskovan rauhaa välirauhana. Stalin joutui pysäyttämään hyökkäyksensä Helsinkiin kesken kaiken, koska sota uhkasi eskaloitua kansainväliseksi konfliktiksi.
Hitler kielsi lopulta NL (Molotov Berliini) aloittamasta Suomen valtaamista uudelleen syksyllä 1940. - EEVOKKI
MOI OON ARVID RIKKKISEN LAPSEN LAPSEN LAPSI JA OISIN KIINOSTUNUT JR4 TAPAHTUMISTA17-22 1940 KANNAKSELLA MIHIN ISO PAPPANI MENEHTY JA KUMPI NOISTA ON OIKEA PÄIVÄMÄÄRÄ MILLON ON KUOLLU [email protected]
- Eri_rykmentti
Talvisodan aikainen JR 4 on aivan eri joukko kuin Kolmen kannaksen koukkaajien JR 4.
Talvisodan JR 4 kuului 11. divisioonaan ja perustettiin numerolla JR 31 Lappeenrannassa. Rykmentin numero muutettiin neloseksi ja divisioonan numero kakkoseksi vuoden 1940 alussa. Helmikuun loppupuolella rykmentti taisteli väliasemassa Äyräpäänjärvellä ja vetäytyi sitten Vuoksen taakse Sintolanniemeen. Eri_rykmentti kirjoitti:
Talvisodan aikainen JR 4 on aivan eri joukko kuin Kolmen kannaksen koukkaajien JR 4.
Talvisodan JR 4 kuului 11. divisioonaan ja perustettiin numerolla JR 31 Lappeenrannassa. Rykmentin numero muutettiin neloseksi ja divisioonan numero kakkoseksi vuoden 1940 alussa. Helmikuun loppupuolella rykmentti taisteli väliasemassa Äyräpäänjärvellä ja vetäytyi sitten Vuoksen taakse Sintolanniemeen.osaako joku auttaa siinä oliko iso-isäni kolmen kannaksen koukkaajissa? Hieman tietoja:
14.6.1941 5/JR45 kp-mies ,30.12.1941 9/JR4siirto, pst-kiv. amp., Paikat jossa hän taisteli:
5.7-14.8.1941 ylämaa, 22.8-8.9.1941 viipurin ja koiviston valtaus, 26.10-17.11.1941 käppäselän valtaus, 18.11-8.12.1941 karhumäki, 19.2.-29.12.1941 maaselkä, 30.12-12.3.1942 seesj:n suurlahti, 15.5.42-8.6.1943 syvärin kuuttilahti, Nuo nyt löysin tuohon. Löysin iso-isäni papereista myös tuon kolmen kannaksen koukkaajan vihreän "vihon". Mutta en itse ole varma kuuluiko hän niihin. 11/JR4 hän palveli 7.7.1944-28.6.1944. Olisi hienoa jos joku ketä tietää näistä kertoisi minulle miten asia on. Kantakortissa ei ole mainittu loukkaantumisia mitenkään, mutta tiedän hänen saaneen luodin keuhkoonsa, tämän merkinnän kuitenkin löysin papereista: Huomautuksia: 7.5.1942(43) ja tuo 43 voisi olla sotasairaala 43 tiuruniemi?- Anonyymi
kerkko69 kirjoitti:
osaako joku auttaa siinä oliko iso-isäni kolmen kannaksen koukkaajissa? Hieman tietoja:
14.6.1941 5/JR45 kp-mies ,30.12.1941 9/JR4siirto, pst-kiv. amp., Paikat jossa hän taisteli:
5.7-14.8.1941 ylämaa, 22.8-8.9.1941 viipurin ja koiviston valtaus, 26.10-17.11.1941 käppäselän valtaus, 18.11-8.12.1941 karhumäki, 19.2.-29.12.1941 maaselkä, 30.12-12.3.1942 seesj:n suurlahti, 15.5.42-8.6.1943 syvärin kuuttilahti, Nuo nyt löysin tuohon. Löysin iso-isäni papereista myös tuon kolmen kannaksen koukkaajan vihreän "vihon". Mutta en itse ole varma kuuluiko hän niihin. 11/JR4 hän palveli 7.7.1944-28.6.1944. Olisi hienoa jos joku ketä tietää näistä kertoisi minulle miten asia on. Kantakortissa ei ole mainittu loukkaantumisia mitenkään, mutta tiedän hänen saaneen luodin keuhkoonsa, tämän merkinnän kuitenkin löysin papereista: Huomautuksia: 7.5.1942(43) ja tuo 43 voisi olla sotasairaala 43 tiuruniemi?8.D:n eli " Kolmen Kannaksen koukkaajien rykmentit olivat JR 4, JR 24 ja JR 45. Näistä ruotsinkielinen JR 24 lakkautettiin 1942.
Haavoittumiset, sairaudet ja loukkantumiset löytyvä LT- eli lääkärintarkastuskortista. Lähiomaisella on oikeus saada sen tiedot.
- Anonyymi
Haminan kasarmialueiden valleilta löytyy muuten Kolmen Kannaksen Koukkaajien muistomerkki.
- Anonyymi
Kolmen kannaksen rajaahan pidetään Suomelle kaikkein luonnollisimpana (eli helpoimpana puolustaa) rajana.
- Anonyymi
Sitä varten raskaimmat linnoitustyöt 1941-1944 tehtiin Aunuksen ja Karhumäen suunnilla!
Kannaksella ei pariin vuoteen tehty juuri mitään!
Kun sitten NL:n suurhyökkäyksen painopiste kesällä 1944 oli juurikin Kannaksella,jouduttiin noista linnoitetuista alueista vetäytymään miltei taistelutta! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitä varten raskaimmat linnoitustyöt 1941-1944 tehtiin Aunuksen ja Karhumäen suunnilla!
Kannaksella ei pariin vuoteen tehty juuri mitään!
Kun sitten NL:n suurhyökkäyksen painopiste kesällä 1944 oli juurikin Kannaksella,jouduttiin noista linnoitetuista alueista vetäytymään miltei taistelutta!Suurimmat linnoitustyöt tuolla ajalla tehtiin Salpalinjalla joka sijaitsee edelleen kokonaan Suomen maaperällä, lukuun ottamatta menetetyn Petsamon ja käsivarren aluetta.
Se oli rakenteilla erilaisin voimin kesän 1944 suurhyökkäykseen asti.
Se olisi ollut pääpuolustuslinja ja vahvin juuri Karjalankannaksen suuntaan.
Salpalinja oli keskeneräinen monilta osin mutta kantalinnoitetuilta osiltaan vakuuttava este hyökkääjälle.
Tämän tietäminen varmasti vaikutti Venäjän haluun jatkaa hyökkäystä sen pysähdyttyä loppukesällä 1944 lopulta onnistuneeseen torjuntaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suurimmat linnoitustyöt tuolla ajalla tehtiin Salpalinjalla joka sijaitsee edelleen kokonaan Suomen maaperällä, lukuun ottamatta menetetyn Petsamon ja käsivarren aluetta.
Se oli rakenteilla erilaisin voimin kesän 1944 suurhyökkäykseen asti.
Se olisi ollut pääpuolustuslinja ja vahvin juuri Karjalankannaksen suuntaan.
Salpalinja oli keskeneräinen monilta osin mutta kantalinnoitetuilta osiltaan vakuuttava este hyökkääjälle.
Tämän tietäminen varmasti vaikutti Venäjän haluun jatkaa hyökkäystä sen pysähdyttyä loppukesällä 1944 lopulta onnistuneeseen torjuntaan.Kyllä Salpalinjalta siirrettiin miehet ja kalusto juurikin Aunuksen ja Karhumäen suunnille linnoittamaan Suur-Suomen "luonnollisia rajoja".
Salpalinjalle palattiin kipinkapin kesällä 1944. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä Salpalinjalta siirrettiin miehet ja kalusto juurikin Aunuksen ja Karhumäen suunnille linnoittamaan Suur-Suomen "luonnollisia rajoja".
Salpalinjalle palattiin kipinkapin kesällä 1944."Kyllä Salpalinjalta siirrettiin miehet ja kalusto juurikin Aunuksen ja Karhumäen suunnille linnoittamaan Suur-Suomen "luonnollisia rajoja"."
Ei siirretty!
Salpalinjalla oli töissä paljon yksityisiä firmoja ja puolustusvoimien lisäksi.
Linnoitusväki puolittui sodan alkamisen jälkeen, yksityiset firmat siirtyivät siviilitöihin. Lisäksi jäljellä olevalla porukalla oli muistakin tehtäviä kuin linnoittaminen, pitkien kurjien autoteiden kunnostaminen, joka oli joka vuotinen riesa ja jopa radan rakentaminen Mäkriin kuljetusten tehostamiseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kyllä Salpalinjalta siirrettiin miehet ja kalusto juurikin Aunuksen ja Karhumäen suunnille linnoittamaan Suur-Suomen "luonnollisia rajoja"."
Ei siirretty!
Salpalinjalla oli töissä paljon yksityisiä firmoja ja puolustusvoimien lisäksi.
Linnoitusväki puolittui sodan alkamisen jälkeen, yksityiset firmat siirtyivät siviilitöihin. Lisäksi jäljellä olevalla porukalla oli muistakin tehtäviä kuin linnoittaminen, pitkien kurjien autoteiden kunnostaminen, joka oli joka vuotinen riesa ja jopa radan rakentaminen Mäkriin kuljetusten tehostamiseksi."Linnoitusväki puolittui sodan alkamisen jälkeen, yksityiset firmat siirtyivät siviilitöihin"
Näinhän sodan alkaessa aina käy.Yksityiset firmat siirtyvät siviilitöihin...
- Anonyymi
"Olen pyörinyt eri nettipalstoilla, mutta en ole vain saanut selväksi,"
Ei pitäsi ainostaan pyöriä vaan tutustua asioihin lukemalla kirjoja ja dokumentteja!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 854012
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t353041Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä992253Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?312008Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian271801- 311790
Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell651743Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja271547Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91517- 281501