Evoluutio - kriittinen analyysi

http://www.funet.fi/~magi/artikk/evoluutio/e-ka/

Ja itse pääsivu
http://www.funet.fi/~magi/artikk/evoluutio/

Tuo "Evoluutio-kriittinen analyysi" -teoksen tarjoama vaihtoehto eli "tieteellinen" kreationismi on lähtökohdiltaan puhtaasti teologinen ja filosofinen. Ns. tieteellisen kreationismin esittämä vaihtoehto, baraminologia (perusryhmäbiologia), tarjoaa meille ainoaksi perusteeksi Raamatun sen todisteluun, että esimerkiksi ihminen ja muut kädelliset eivät polveutuisi samasta kantamuodosta. Mitään muita kuin teologisia ja uskonnollisia perusteita ei ole olemassa sille, että ihminen ja muut kädelliset eivät ole syntyneet polveutumalla yhteisestä esi-isästä/kantamuodosta. Tämä merkitsee myös sitä, että makroevoluution kieltäminen on silkkaa tietynlaista raamatuntulkintaa; ei objektiivisen tieteellisten tosiasioiden tarkastelun lopputulos.

Tässä on perusteltua kritiikkiä kyseistä kirjaa kohtaan,lisää voi lukea sfnet.keskustelu.evoluutio-palstalta.

"E-ka:n osa II, jakso 4, Evoluutiomekanismit.

Jakson alkupuolella tuodaan vain esiin evoluutiotutkimuksen perusasioita. Niissä ei ole mitään erityistä mainittavaa.
Mielenkiintoinen déjà vu -ilmiö tuli luvussa 4.2.1, jossa lyhyesti kuvataan evoluutioteorian kehitystä Darwinin teoriasta synteettiseen evoluutioteoriaan. Minähän vähän aikaa sitten tässä samassa säikeessä kaivoin sitaatteja Lajien synnystä. Yksi sitaatti koski evoluution tuottamaa välttämätöntä edistymistä. Näytin, kuinka se irralleen otettuna voisi antaa täysin väärän käsityksen Darwinin ajatuksista ja tarkoituksesta. E-ka:ssa sivulla 48 tuo sitaatti on juuri sillä tavoin irralleen poimittuna!

Seuraavalla sivulla kerrotaan tällaista: "- - Mendelin perinnöllisyyssäännöt löydettiin uudelleen ja ymmärrettiin, että
evoluutiotapahtumalle välttämättömät pysyvät muutokset perintötekijöissä syntyvät vain mutaatioiden kautta." Kirjan teksti (suomalainen asu) on kieltämättä paikka paikoin sen verran sekavaa ja monitulkintaista, ettei se mielestäni oikein sopisi tieteellistä lähestymistapaa tavoittelevaan teokseen. Siksi en tämänkään lauseen merkityksestä ole ollenkaan varma.

Ensinnäkään en ymmärrä, mitä ovat "pysyvät muutokset perintötekijöissä". Tai jos ne muutokset, joita perintötekijöihin sukupolvikierrossa tulee, ovat pysyviä, niin mitä sitten ovat pysymättömät muutokset? Omituinen ilmaus, joka on kai parasta tulkita jättämällä sana "pysyvät" kokonaan pois.

Tuon tulkinnan jälkeen on totta, että muutokset perintötekijöissä ovat evoluutiotapahtumalle välttämättömiä. Mutta senkin jälkeen jää vaivaamaan kysymys, miten niin mainitut muutokset "syntyvät vain mutaatioiden kautta"? Auttaisikohan kirjan lopussa oleva sanasto: "*Mutaatio*: perintöaineksen muutos, joka syntyy spontaanisti tai aiheutetaan mutageeneillä"? Upsista, meni vielä oudommaksi. Minkälaista on spontaani syntyminen? Tai vastavuoroisesti ei-spontaani syntyminen? Ja jos aiheutetaan mutageeneillä, kuka aiheuttaa? Eivätkö mutageenien aiheuttamat mutaatiot ole spontaaneja?

No, kaikkihan eivät voi olla hyviä kirjoittajia. Tässä tapauksessa en edes tiedä, onko tämän sekavuuden alkusyy Saksassa vai Suomessa.
Oleellista tässä kohdassa on kuitenkin, mitä kirjassa tarkoitetaan mutaatioilla, miten ne määritellään ja rajataan? Ja aivan erityisenä
kysymyksenä, lasketaanko rekombinaation aiheuttamat muutokset mutaatioiksi vai ei?

Sillä jos rekombinaation aiheuttamat muutokset eivät kuulu mutaatioihin, yllä oleva sitaatti sanoisi, että evoluutiotapahtumalle välttämättömät [pysyvät] muutokset perintötekijöissä eivät koskaan synny rekombinaation kautta. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, joten mainittu kohta kirjassa on mieltä vailla.

Olen kuitenkin haistavinani tässä kummallisuudessa sen piiloajatuksen, jota Tarvonenkin on usein lanseerannut, vaikkei koskaan olekaan lähtenyt puolustamaan sitä. Tämä ajatus on se, että rekombinaatio yhdistelee vain olemassa olevaa informaatiota eikä näin ollen kykene tuottamaan uutta informaatiota. Kun tähän lisätään se ajatus, että mutaatiot ovat kopiointivirheitä, siis *virheitä*, onkin koossa jo melkein täydellinen semanttinen todistelu rappeutumisesta.

Varmuuden vuoksi todettakoon, että rekombinaatio tuottaa kokonaan uusia alleeleja, siis uutta informaatiota, monin verroin tehokkaammin
kuin mutaatiot. Juuri sen vuoksi suvullinen lisääntyminen on makroeliöstössä vallanutkin niin runsaasti alaa. Ja todettakoon myös,
että "virhe" mutaation yhteydessä tarkoittaa ainoastaan sitä, että kopio ei ole identtinen alkuperäisen kanssa. Mitään kvalitatiivista sanaan ei sisälly. Sikäli kuin yleensä voidaan asettaa alleeleja paremmuusjärjestykseen, virheellisen kopioinnin tulos voi aivan
hyvin olla huonompi, yhtä hyvä tai parempi kuin alkuperäinen. Oleellista on, että se on erilainen.

Käsitykseni tekstin taustalla muhivasta ajatuksesta rekombinaation
roolista saavat vahvistusta vielä samalla sivulla: "Evoluutio etenee geenivarastossa. *Geenivarasto* yhdistää populaation tai lajin kaikki geenit ja *alleelit* (saman geenin eri muodot). Se rikastuu *mutaatioiden* ilmestyessä. - - *Rekombinaatio* (perimän yhdistyminen hedelmöityksessä ja meioosin geenienvaihdunta [crossing-over]) johtaa toistuvasti uusiin geeniyhdistelmiin." Tämän mukaan siis geenivarasto rikastuu, eli sen alleelivalikoima kasvaa, mutaatioiden ilmestyessä. Rekombinaatio sen sijaan tuottaa vain uusia geeniyhdistelmiä, ei uusia alleeleja, se ei rikastuta geenivarastoa.

Kuten jo sanoin tämä väite ja ajatus on raskaasti virheellinen. Biologeilta ja biokemistiltä on mielestäni anteeksiantamaton tieteellinen virhe yrittää vääristää tätä asiaa. Tarkoitushakuisuus paistaa läpi.

Heti tuon jälkeen esiintyy taas kovin heppoinen ajatuksen kvanttihyppy. Ensin kerrotaan aivan oikein (jos rekombinaatio luetaan mutaatioihin) aloittaen tähän tapaan: "Geenivaraston laajeneminen mutaatioiden kautta tapahtuu sattumanvaraisesti." Sama asia kerrotaan muutamalla eri tavalla, jotta sattumanvaraisuus olisi lukijalle selvä. Sitten jatketaan: "Mutaatioiden ja rekombinaation oletetaan siis sattumanvaraisesti tuottaneen nykyisen luomakunnan suunnattoman
moninaisuuden."

Voi herran pieksut! Kyllähän minä sen ymmärrän, että tuota puhtaan sattuman argumenttia joutuu vähän väliä torjumaan news-keskusteluissa,mutta että biologian tohtoreiden suurella työllä ja vaivalla tehdyssä kirjassa, jonka piti olla maltillinen, tasapuolinen, objektiivinen ja tieteellinen.

Toki heti tämän jälkeen sitten kerrotaan monisanaisesti ja oikein
luonnonvalinnan merkityksestä, mutta viimeksi lainaamani lauseen
kirjoittaminen haiskahtaa taas vahvasti siltä, että maallikot yritetään saada pitämään evoluutikkojen väitteitä naurettavina.

Luvussa 4.3 päästäänkin kreationismille niin tärkeisiin käsitteisiin
mikro- ja makroevoluutio. Mikroevoluutiohan ei ole ongelma. Se on sen tason evoluutiota, jota voidaan havaita nopeasti sikiävillä
eliölajeilla kohtuullisessa ajassa laboratoriossa. Siksi kreationismi
myöntää sen todelliseksi.

Makroevoluutio on se ongelma. Ja miten se sitten määritellään? Kirjan sanastosta löytyy määritelmä: "*Makroevoluutio*: evoluutio,
jossa syntyy uusia rakenteita tai perustyypiltään uudenlaisia eliöitä". Okei, entäpä sivun 53 vihreän laatikon määritelmä:
"*Makroevoluutio*: Täysin uusien elimien, rakenteiden ja
rakennussuunnitelmien synty ja niihin liittyvä kvalitatiivisesti uusi
geneettinen materiaali. Tässä merkityksessä käytetään termiä
korkeammalle kehittyminen (Anageneesi, kuva 4.9)."

Ehkäpä nuo voidaan katsoa suurinpiirtein samaa tarkoittavaksi. Vaikka ihmettelen, miksi sitten sama asia täytyy sanoa eri tavoin.
Yleensähän määritelmät pyritään hiomaan sanamuodoltaan tarkoiksi. Kaksi samantapaista mutta ei samanlaista määritelmää antaa kuvan siitä, että asiaa ei todella itsekään ymmärretä.

Mielenkiintoinen lisä on tuo "korkeammalle kehittyminen". Tarvonenhan on sinnikkäästi yrittänyt vakuuttaa, että kehittyminen nimenomaan on korkemmalle muuntumista. Mutta sehän ei ole tietenkään kirjan vaan Tarvosen ongelma.

Mitä sitten olisivat täysin uudet rakenteet? Siihen kirja antaa lyhyen vastauksen vielä samalla sivulla: "- - kun taas jälkimmäisessä tapauksessa [nisäkkäiden syntyminen liskoista] täytyy syntyä uusia rakenteita: karva, maitorauhanen, lämmönsäätelyjärjestelmä ja kaikki muu, mikä on nisäkkäille - mutta ei liskoille - tyypillistä." Aika subjektiivinen näkemys. Karva ei lopultakaan kovin paljon eroa suomusta - lähinnä muodoltaan. Maitorauhanen on muuntunut hikirauhasesta ja hikirauhanen taas rauhasesta, joka on erittänyt ihon ja suomujen pinnalle niitä suojaavia ja hoitavia aineita, talia muun muassa. Lämmönsäätelyjärjestelmä taas koostuu monesta osasta, joihin kuuluu muun muassa hikirauhaset, lämpötiloja mittaavat hermopäätteet sekä verenkiertoa säätelevä mikrolihaksisto hermotuksineen. Hermot ja lihaksetkaan eivät ole mikään uusi asia.

Mutta kyllä varmasti voitaisiin osoittaa aivan todellisiakin täysin uusia elimiä. Kirjan esimerkit vain eivät ole kovinkaan hyviä esimerkkejä.Tekstissä mikro- ja makroevoluutio määritellään vielä kerran: "- - määrittelemme mikroevoluution muunteluksi (variaatio) perusryhmän sisällä, kun taas muutos perusryhmästä (myös sukupuuttoon kuolleesta) toiseen kuuluu makroevoluutioon."

Tuo onkin kovin mielenkiintoista. Äkkiseltään tuntuu vaikealta käsittää tuota määritelmää, mutta ehkäpä auttaa, jos tarkastelen sitä ensin evoluutioteorian, sitten perusryhmäbiologian näkökulmasta.

Evoluutioteorian näkökulmasta mitään perusryhmiä ei ole. Tai jos perusryhmät ajateltaisiin vain erisyntyisiksi elämänlinjoiksi, nuo linjat voitaisiin todennäköisyyssyistä tunnistaa eri linjoiksi niiden erilaisista perimäjärjestelmistä (erilainen emäsvalikoima, erilainen aminohappovalikoima, erilainen koodaus tripleteistä aminohapoiksi puhumattakaan suuremmista mahdollisista eroista). Koska kaikki maapallon toistaiseksi tutkittu elämä on käyttänyt lähes identtistä perimäjärjestelmää, voidaan erittäin hyvällä syyllä olettaa kaiken elämän saaneen alkunsa yhdestä lähtökohdasta. Näin voisi evoluutioteorian kannalta myös sanoa, että perusryhmiä on tasan yksi. Näin ollen ja joka tapauksessa määritelmä on evoluutioteorian näkökulmasta mieletön. Perusryhmäbiologian näkökulmasta perusryhmät on määritelty ja niitä on useampia kuin yksi. Määritelmän mukaan perusryhmän muodostaa samaksi lajiksi luodut yksilöt kaikkine jälkeläisineen.

Miten mikään mutaatio voisi saattaa yhden perusryhmän yksilöiden jälkeläisen toisen perusryhmän yksilöiden jälkeläiseksi? Miten mikään yksilö voisi kuulua perusryhmään, jonka alkuyksilöiden jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa se ei ole? Miten yhden perusryhmän yksilöiden jälkeläinen voisi lakata kuulumasta perusryhmäänsä ja vaikkapa muodostaa uuden perusryhmän? Perusryhmäbiologian näkökulmasta kirjan määritelmälle ei näy löytyvän mitään järjellistä selitystä. Määritelmä on siis perusryhmäbiologiankin näkökulmasta mieletön.

Ei siis näytä kovinkaan hyvältä määritelmän kannalta. Mutta ehkäpä tarkastelen asiaa vielä yhdeltä kantilta. Kaksi ensimmäistä määritelmää määrittelivät makroevoluution sellaiseksi, jossa syntyy täysin uusia elimiä. Kolmannen määritelmän mukaan taas makroevoluutio on perusryhmästä toiseen siirtymistä. Esitettyjen määrittelyjen mukaan perusryhmästä toiseen siirtyminen on siis makroevoluutiota, joka tunnistetaan myös täysin uusien rakenteiden syntymisestä. Tästä seuraa loogisesti, että kaikissa perusryhmissä on vähintään yksi sellainen elin, rakenne tai rakennesuunnitelma, jota ei ole missään muussa perusryhmässä.

Aiemmin kirjassa on kuitenkin selitetty, että esimerkiksi linnuista sorsalinnut, puuhanhet, peltokanat, haukat, loistopeipot ja hempot muodostavat kutkin oman perusryhmänsä. Mikä täysin uniikki elin tai rakenne erottaa loistopeipot hempoista? Tai puuhanhet sorsalinnuista?

Kreationistinen makroevoluution määritelmä näyttää olevan niin täydellisen sisällyksetön, ettei siitä ole minkäänlaiseksi työkaluksi tieteen teossa eikä argumentiksi evoluutioteoriaa vastaan. Jo pelkästään makroevoluutio-käsitteen tyhjyys tekee kaikki siihen perustuvat myöhemmät väitteet ja argumentit täsyin hampaattomiksi. Kun siis kirjassa sanotaan: "Termejä mikro- ja makroevoluutio ei useinkaan eroteta toisistaan riittävän huolellisesti. Usein näiden kahden käsitteen eroista ei edes keskustella ja väitetään, että raja näiden kahden evoluutiotapahtuman välillä on liukuva.", minä sanon, että niitä ei tarvitsekaan erotella, koska makroevoluutio on loogisesti mieletön käsite.

Koska edellä mainitsin uuden perusryhmän muodostumisen, on ehkä makroevoluutiokäsitteen mielettömyydestä huolimatta syytä siteerata tämä, jottei minun luultaisi itse keksineen sellaista: "Mikro- ja makroevoluution välinen ero voidaan perusryhmämallissa (II.3.4) mitata: mikroevoluutiota ovat kaikki muuntelutapahtumat, jotka jäävät perusryhmän rajojen sisälle. Makroevoluutiota olisi uuden perusryhmän syntyminen toisesta." Perusryhmän määritelmä oli siis, että se on luotu tyhjästä. Puhuminen sen syntymisestä toisesta perusryhmästä on siis jälleen mieltä vailla.

Lisäksi yllä olevassa jää hiertämään väite mikro- ja makroevoluution välisen eron mittaamisesta. Puuttumatta nyt siihen, että mittaamisella tarkoitetaan kvantitatiivista tutkimusta, mittaaminen perustetaan tässä perusryhmien tunnettuihin rajoihin. Kuitenkin, kuten aiempien jaksojen kohdalla olen jo kritisoinut, perusryhmän määrittely keskinäisen suoran tai välillisen risteytymisen kautta estää totaalisti perusryhmien rajojen määrittelyn. Ei ole siis mitään, minkä perusteella "mitata".

Vielä löytyy tällaista: "Usein evoluutio määritellään populaation alleelifrekvenssien muutoksena sukupolvesta toiseen. Tämä määritelmä koskee kuitenkin /vain mikroevolutiivisia/ prosesseja." Tämähän kuulostaa Tarvosen tyyliltä kertoa evoluutikoille, mitä evoluutikot tarkoittavat. Eiväthän evoluutiotutkijat ole määritelmän yhteydessä puhuneet mitään mikroevolutiivisista prosesseista. Tuo väite on siis kirjan tekijöiden tai kreationistien oma väite. Evoluutikot tarkoittavat määritelmällä yksinkertaisesi evoluutiota. Yllä olevaa taktiikkaa kutsutaan yleisesti olkiukkotaktiikaksi.

Vielä tohtorit kirjoittavat samasta aiheesta: "Tällainen evoluution määritelmä synnyttää harhakuvan, että osoitus alleelifrekvenssien muutoksista olisi jo osoitus aidosta makroevoluutiosta." Tämä väite synnyttää harhakuvan, että tieteessä teorioita todistettaisiin määritelmien kautta. Määritelmä ei ole teoria. Se on ainoastaan teorian tiukasti kiteytetty muoto, jonka tarkoituksena on antaa oleellinen pienoiskuva teorian sisällöstä. Se ei kuitenkaan itsessään ole teoria eikä sen avulla voi todistaa, osoittaa tai falsifioida yhtään mitään."
-------
Itselleni syntyy vahvana käsitys, että myös E-ka sisältää paljon semanttista kikkailua ja tarkoitukselliselta näyttävää kreationismin kannalta kriittisistä kysymyksistä vaikenemista (esim. perusryhmäbiologiaa käsittelevässä jaksossa kirjan tekijät vaikenevat tiukasti risteytysperiaatteen ajallisen syvyyden näkökohdasta, mikä on kummallista koska kirjan tekijä on sentään evoluutiobiologi). "Tieteellinen kreationismi" on loppujen lopuksi, kun sen pintaa vähän raaputtaa, samaa vanhaa teologisesti ja uskonnollisesti perusteltua kreationismia. Se vain koettaa näyttää "valistuneemmalta" kuin YEC ja OEC "sisaruksensa".