Eikä se ole edes sairaus sinällään kun kyse on neurologisesta poikkeavuudesta, jota voidaan kylläkin kuntouttaa, mutta ei sairauden lailla parantaa. Siitä on parempi käyttää nimitystä vamma erotuksena sairaudesta, mutta arkisesti on fiksumpaa puhua vain poikkeavuudesta sillä suotuisissa olosuhteissa autistisuus ei välttämättä aiheuta erityisen haitallista oireilua.
Seurasin ketjua:
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000001302&posting=22000000031454156
Josta tässä pominto:
"Kirjoittanut: ritalin 18.1.2008 klo 17.19
Niin, ehkä sillä on merkitystä, mutta ehkä sillä ei pitäisi olla merkitystä.
Kukaan ei tiedä varmaksi perinnöllisyyden ja syntymän jälkeisen merkitystä täysin. Se on lähinnä mielipidekysymys ja ihmisillä mielipiteet asiasta jakautuvat poliittisesti ja defensiivisesti omien intressien mukaan.
Itse uskon, että perinnöllinen ja syntymän jälkeinen ovat sama asia ja mielestäni on valheellista ja häikäilemätöntä väittää, että jokin asia voisi johtua pelkästään toisesta tekijästä."
Ei tiedettä tehdä mielipiteiden perusteella. Kuka tahansa voi olla mitä mieltä hyvänsä mutta tiede vaatii todennuksia, toistoja ja se pyrkii ns. objektiiviseen tietoon ja sivuuttaa virheelliset subjektiiviset mielipiteet silloin kun niillä ei ole painoarvoa.
Ritalin keksii asioita ihan omasta päästään.
Tuollainen on hyvin harmillista ja haitallista.
Autismi ei ole psyykkinen sairaus
21
1433
Vastaukset
- tavatonko
Kehitysvammahuollon tietopankki tarjoaa runsaasti tietoa kehityshäiriöistä:
http://www.saunalahti.fi/kup/index.html
Vasemmassa sivupalkissa on linkki josta pääsee tutustumaan erilaisiin neurologisiin kehityshäiriöihin ja sieltä löytyy myös tietoa aspergerin oireyhtymästä:
http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/asperger.htm
Erityismainintana on tällainen:
"Oireyhtymään saattaa kuulua lievä psyykkinen kehitysvammaisuus."
-Siis Saattaa kuulua, mutta ei välttämättä kuulu.. tai paremminsanottuna liity.- Ennen autismia todella
Autismia pidettiin ennen psyykkisenä kehitysvammana - käsittääkseni enää sellaista ei edes tunneta.
- tavatonko
Ennen autismia todella kirjoitti:
Autismia pidettiin ennen psyykkisenä kehitysvammana - käsittääkseni enää sellaista ei edes tunneta.
"Onko psyykkistä kehitysvammaa?
Kirjoittanut: Ennen autismia todella 10.2.2008 klo 16.11
Autismia pidettiin ennen psyykkisenä kehitysvammana - käsittääkseni enää sellaista ei edes tunneta."
Nykyään puhutaan persoonallisuushäiriöistä.
Kait ne luokitellaan sairauksiksi?
Vois olettaa että psyyken pitää olla pysyvästi vammautunut.. mutta puhutaanhan sitä traumoista ja se on sama kuin vamma. Vammakin voi prantua siinä kuin trauma kun ne on sama asia.
Psyyke kehittyy ihmisen mukana ja se voi potea kehityshäiriötä.
Autismi ei kuitenkaan sinällään ole kehityshäiriö.
Alttius kylläkin ja autisminkirjoiselle voi tietenkin tulla psyykkinen kehityshäiriö.
Mutta tulipahan tämäkin analysoitua. =D - kettu.nen
tavatonko kirjoitti:
"Onko psyykkistä kehitysvammaa?
Kirjoittanut: Ennen autismia todella 10.2.2008 klo 16.11
Autismia pidettiin ennen psyykkisenä kehitysvammana - käsittääkseni enää sellaista ei edes tunneta."
Nykyään puhutaan persoonallisuushäiriöistä.
Kait ne luokitellaan sairauksiksi?
Vois olettaa että psyyken pitää olla pysyvästi vammautunut.. mutta puhutaanhan sitä traumoista ja se on sama kuin vamma. Vammakin voi prantua siinä kuin trauma kun ne on sama asia.
Psyyke kehittyy ihmisen mukana ja se voi potea kehityshäiriötä.
Autismi ei kuitenkaan sinällään ole kehityshäiriö.
Alttius kylläkin ja autisminkirjoiselle voi tietenkin tulla psyykkinen kehityshäiriö.
Mutta tulipahan tämäkin analysoitua. =Den ole, vammaiseksi minua ei kelpuuteta, älyssäni ei ole vikaa ja näytän suhteellisen normaalilta ulospäin - mikä minä siis olen, kun olen asperger? :S
Pyh, pelkkä veteen piirretty viiva koko asperger ja autismit kirjot ja paljon melua tyhjästä päälle. - tavatonko
kettu.nen kirjoitti:
en ole, vammaiseksi minua ei kelpuuteta, älyssäni ei ole vikaa ja näytän suhteellisen normaalilta ulospäin - mikä minä siis olen, kun olen asperger? :S
Pyh, pelkkä veteen piirretty viiva koko asperger ja autismit kirjot ja paljon melua tyhjästä päälle.Valtaväestöstä poikkeava neurologisesti epätyypillinen.
Juups.. ja jos jollakulla on paha mieli niin ei ole mun vikani.. siis silloin jos en ole siihen voinut vaikuttaa.
Aikuisten kohdalla voi tuntua siltä että on paljon melua tyhjästä, mutta lapsille ei ole samantekevää miten heitä kohdellaan, miten koulussa opetetaan, jne. Siksi minä näistä olen kiinnostunut. Toki se aikuisenakin vaikuttaa, syrjäytyykö vai ei poikkeavuutensa takia. Kenekään ei tarvitsisi syrjäytyä jos ymmärrettäis paremmin mistä on kyse. - Mä ooon mikä oon
tavatonko kirjoitti:
Valtaväestöstä poikkeava neurologisesti epätyypillinen.
Juups.. ja jos jollakulla on paha mieli niin ei ole mun vikani.. siis silloin jos en ole siihen voinut vaikuttaa.
Aikuisten kohdalla voi tuntua siltä että on paljon melua tyhjästä, mutta lapsille ei ole samantekevää miten heitä kohdellaan, miten koulussa opetetaan, jne. Siksi minä näistä olen kiinnostunut. Toki se aikuisenakin vaikuttaa, syrjäytyykö vai ei poikkeavuutensa takia. Kenekään ei tarvitsisi syrjäytyä jos ymmärrettäis paremmin mistä on kyse.Inuiittikin tarkoittaa ihmistä. On se kumma, että ihmiselle pitää olla vielä joku nimilappu? Alepan kassallakin hämää nämä uudet suomaliset, kun ei voi sanoa mistä veren perinnöstä on nämä kauniit immeiset syntyneet. Sama on näitten assien laita - hämää kun ei ymmärrä onko se hullu vai ei.
Meikäläinen on leimattu kotimaassaan ties miksi Pokerinaaman takia on pidetty jopa epäilyttävänä... Assi - lappu selittää ainakin itselleni mistä on kysymys ja hyvä niin - ja rauha sielulleni...
- luottakaa itseenne!
Kaikissa näissä linkeissä on hyödyllistä tietoa, mutta myös vanhentuneita käsityksiä. Vanhentuneista teorioista voi olla haittaa vaikka niiden mukaan on lapsia hoidettu tähän asti. Viime kädessä kysymys on kuitenkin ihmisten välisestä suhteesta. Toinen ihminen tulee toimeen lasten kanssa paremmin kuin toinen - oli teoria mikä tahansa.
Katsoin tässä ohjelman Autististen lasten luokasta Espoossa. Siinä mm. pyrittiin pakottamaan lapsi katsekontaktiin - asia jota ei nykyään suositella, sillä se aiheuttaa helposti haastavaa käytöstä (googleta "haastava käytös") . Lasten oma opettaja onnistui tässä pään kääntämisessä puoleensa joidenkin lasten kohdalla, vaikka toisiin se ei tehonnut lainkaan. Kun opettaja jäi äitiyslomalle oli uusi opettaja pulassa - eikä tullut toimeen lasten kanssa.
Opettajakoulutus on edelleen kirjavaa ja käsitykset lasten ohjauksesta kovin erilaisia. Perussääntö on kuitenkin aivan kuin kaikkien lasten kanssa olla herkkä ja pyrkiä kuuntelemaan lasten ääntä - oli teoria mikä hyvänsä. Mutta autismi on merkillistä sama mikä toimii tavallisten lasten kanssa ei toimi autistisen lapsen kanssa. Hyvä esimerkki on äiti, joka yrittää tulla autistisen lapsen kanssa toimeen samoin säännöin kuin muiden lasten kanssa (Googleta "Inhoan lastani").
"Asiantuntijoiden" ohjeet ovat monasti huonoja, sillä ne perustuvat vain vanhaan teoriaan - eikä käytäntöön, josta on paljon uutta tietoa niillä, jotka tekevät töitä asian parissa. Vanhemmat ovatkin usein lastensa parhaita asiantuntijoita. Heillä on käytäntöä ja assivanhemilla riittää sinnikkyyttä ja pitkäjännitteisyyttä.
Kun itselläni on vaikeutta mukuloitteni kanssa mietin, miten itse tunsin vastaavissa tilanteissa, kun olin lapsi. Tämä auttaa löytämään ratkaisun ja pystyn puhumaan mukuloitteni kanssa asioista, joihin omat vanhempani eivät pystyneet.
Eräs viisas lääkäri totesi assille: Olet itse oman oireyhtymäsi paras asiantuntija. Luota siis itseesi! (Mieluinen ja mieleen jäävä neuvo assille ;)- Per Aspera
Autistihan on tietenkin itse oman elämänsä paras asiantuntija ja sanavalmiit autismin kirjon ihmiset voivat toimia puhetorvina muillekin ja kertoa asiantuntijoille autismista sellaista arvokasta omakohtaista tietoa joka muuten jäisi saamatta. Silti aivan viime vuosiin saakka autismin kirjon ihmisiä ei ole kuunneltu. Tutkijat ovat keskustelleet keskenään, mutta asiantuntijaseminaareista ja tutkijankammioista ei löydy todellista elävää tietoa. Tutkijoiden olisi syytä luottaa autisteihin oman elämänsä parhaina asiantuntijoina ja haastatella ja tarkkailla heitä luonnollisissa tilanteissa.
Autismin talvipäivillä suomen kielen tutkija Jaana Ravattinen kertoi yllättyneensä, kun hänen tuoreessa tutkimuksessaan oli tullut ilmi, että aspergerit ovat vastoin aikaisempia käsityksiä hyvin huumorintajuista porukkaa. Eipä olisi tullut yllätyksenä, jos tutkijat olisivat jo aiemmin vaivautuneet kysymään asseilta itseltään eivätkä luottaneet sokeasti vain ulkokohtaiseen ns. asiantuntijatietoon. - tavatonko
Anteeksi että saivartelen, mutta..
"- Kaikissa näissä linkeissä on hyödyllistä tietoa, mutta myös vanhentuneita käsityksiä."
Ei kait kaikissa tiedoissa jotakin vikaa ole?
Tarkkaavaisuutta pyydän.
Sitten:
"- Asiantuntijoiden" ohjeet ovat monasti huonoja, sillä ne perustuvat vain vanhaan teoriaan - eikä käytäntöön, josta on paljon uutta tietoa niillä, jotka tekevät töitä asian parissa. Vanhemmat ovatkin usein lastensa parhaita asiantuntijoita. Heillä on käytäntöä ja assivanhemilla riittää sinnikkyyttä ja pitkäjännitteisyyttä."
Taas harhakäsitys ja yleistys.
Joskus niin ja joskus näin.
Olletikin silloin kun lapsella on autistisuuttaa jostakin muusta syystä kuin perinnöllisesti - tokihan sellainenkin on mahdollista kun aivot voivat vaurioitua ilman että kyse olisi kromosomipoikkeaman aiheuttamasta oireilusta - silloin vanhemmilla ei ole ehkä minkäänlaista käsitystä autistisen lapsensa sisäisestä maailmasta.
Useimmiten on niin että ihminen kiinnittää huomiotaan erityisesti tai vain sellaiseen infoon joka on kiinnostavaa ja kiinnostavuus herääkin usein omakohtaisuuden kautta.
Vanhemmat tarvitsevat ehdottomasti tuekseen ja avukseen asiantuntijoita ja muitakin, sillä autistisen lapsen vaatima erityiskohtelu on välillä rankkaa hommaa joka vie voimat.
"- Eräs viisas lääkäri totesi assille: Olet itse oman oireyhtymäsi paras asiantuntija. Luota siis itseesi! (Mieluinen ja mieleen jäävä neuvo assille ;)"
Mutta assin lapsetpa eivät välttämättä ole asseja tai nenttien assilapsiin ei voi soveltaa samaa kuin itseen ja siks asiantuntijuutta tarvitaan muualta.
Sori että saivartelen. - assi.
tavatonko kirjoitti:
Anteeksi että saivartelen, mutta..
"- Kaikissa näissä linkeissä on hyödyllistä tietoa, mutta myös vanhentuneita käsityksiä."
Ei kait kaikissa tiedoissa jotakin vikaa ole?
Tarkkaavaisuutta pyydän.
Sitten:
"- Asiantuntijoiden" ohjeet ovat monasti huonoja, sillä ne perustuvat vain vanhaan teoriaan - eikä käytäntöön, josta on paljon uutta tietoa niillä, jotka tekevät töitä asian parissa. Vanhemmat ovatkin usein lastensa parhaita asiantuntijoita. Heillä on käytäntöä ja assivanhemilla riittää sinnikkyyttä ja pitkäjännitteisyyttä."
Taas harhakäsitys ja yleistys.
Joskus niin ja joskus näin.
Olletikin silloin kun lapsella on autistisuuttaa jostakin muusta syystä kuin perinnöllisesti - tokihan sellainenkin on mahdollista kun aivot voivat vaurioitua ilman että kyse olisi kromosomipoikkeaman aiheuttamasta oireilusta - silloin vanhemmilla ei ole ehkä minkäänlaista käsitystä autistisen lapsensa sisäisestä maailmasta.
Useimmiten on niin että ihminen kiinnittää huomiotaan erityisesti tai vain sellaiseen infoon joka on kiinnostavaa ja kiinnostavuus herääkin usein omakohtaisuuden kautta.
Vanhemmat tarvitsevat ehdottomasti tuekseen ja avukseen asiantuntijoita ja muitakin, sillä autistisen lapsen vaatima erityiskohtelu on välillä rankkaa hommaa joka vie voimat.
"- Eräs viisas lääkäri totesi assille: Olet itse oman oireyhtymäsi paras asiantuntija. Luota siis itseesi! (Mieluinen ja mieleen jäävä neuvo assille ;)"
Mutta assin lapsetpa eivät välttämättä ole asseja tai nenttien assilapsiin ei voi soveltaa samaa kuin itseen ja siks asiantuntijuutta tarvitaan muualta.
Sori että saivartelen.lisäisin edelliseen, että autisminkirjon piirteitä on monilla assilla lähipiirissään. On helppo nähdä assi näissä muissa - muttei itsessä. kaverittomuuteenkaan ei itse kiinnitä suurta huomiota, ennen kuin tulee ongelmia ihmissuhteissa. Kun sitten löytyy omista lapsista autismin kirjoa voi olla, että vanhempi on jo unohtanut olleensa itse autistinen ja kummastelee mikä lapsessa vialla. Oman assiutensa LÖYTÄMINEN on tapahtunut monelle assille lapsensa myötä...
- tavatonko
assi. kirjoitti:
lisäisin edelliseen, että autisminkirjon piirteitä on monilla assilla lähipiirissään. On helppo nähdä assi näissä muissa - muttei itsessä. kaverittomuuteenkaan ei itse kiinnitä suurta huomiota, ennen kuin tulee ongelmia ihmissuhteissa. Kun sitten löytyy omista lapsista autismin kirjoa voi olla, että vanhempi on jo unohtanut olleensa itse autistinen ja kummastelee mikä lapsessa vialla. Oman assiutensa LÖYTÄMINEN on tapahtunut monelle assille lapsensa myötä...
Edellisessä sanotaan että jotkut ovat unohtaneet oman assiutensa ja hoksaavat sen vasta kun omista perheenjäsenistä hoksataan assius.
Tuota.. vastahan 90-luvulla autismin kirjosta alkoi tulla populaaritietoa. Aiemmin aspergerin oireyhtymä oli vain muutamien harvojen tiedossa eikä siitä ole kaiketi ollut neurologian kuin psykiatriankaan puolella tietoa kuin aniharvoilla. Uudet tutkimustuloksetkin ovat vasta ajan kanssa vahvistaneet aiempia oletuksia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aspergerin_oireyhtymä
"Amerikkalaiseen DSM-IV-luokitukseen Aspergerin oireyhtymä tuli vasta vuonna 1994. Vielä 10 vuotta sitten Asperger diagnosoitiin usein psykoosina. Se oli huonosti tunnettu ja vielä harvemmin tunnustettu. Tieto aspergerin oireyhtymän neurologisesta pohjasta ei ole vieläkään tavoittanut kaikkia alan ammattilaisia ja keskustelu diagnoosin tarpeesta jatkuu edelleen. Lasten psykiatrian piirissä löytyy niitä jotka kutsuvat Aspergeria "kiistetyksi" syndroomaksi."
------
Siis.. vasta 10:nisen vuotta as-oireistosta on alettu tiedottaa laajemmin.
Olen itsekin perheestä, suvusta jossa on ilmiselviä as-tapauksia mutta ei niistä mitään tiedetty. Pahemmin oireilevat on päätyneet mielisairaalaan ja ylilääkitty kuin myös väärin lääkitty ja väärin hoidettu. Osa on itselääkinnyt ahdistuksiaan ja masennuksiaan, ties mitä alkoholilla, yms.
Minä innostuin aika nuorena lukemaan psykiatrisen puolen julkaisuja ja hoksasin vaikeammin oireilevassa sulkeutuneessa ja vaisussa veljessäni autistisuutta, mutta en osannut yhdistää siitä mitään itseeni kun olen toisentyyppinen, ulospäinsuuntautunut, kovin puhelias. Aiemminhan puhuttiin vain autismista ja vain sen kaikkein introvertimmasta tyypistä.
Olen syntynyt -56 ja noina aikoina ei kiinnitetty psyykkiseen hyvinvointiin ei niin mitään huomiota. Ei ainakaan siinä ympäristössä jossa itse elin. Ymmärrettävää kait siitäkin syystä että sodan päättymisestä oli kulunut reilu kymmenen vuotta ja psyykkisiä ongelmia ole melkein kaikilla sen sodan vuoksi. Ongelmia oli niin paljon ja kuitenkin työtä tuolloin oli valtavasti verrattuna nykyaikaan.
Olosuhteitten muuttumisen myötähän muukin muuttuu.
Nyt tietoa alkaa olla jo vaikka miten paljon. Tänäpäivänä on aika vaikeaakin "laittaa pää pensaaseen" ja sanoa ettei voi tietää, tai ettei esmes mitään autismin kirjoa olekkaan.
Tokihan aina vastustajia riittää. Toki on niitä jotka eivät edes helposti omaksu uutta tietoa ja niitäkin tietenkin on jotka kokevat uuden tiedon ja sen myöstäisen ymmärryksen itselleen liian haasteelliseksi. Periksi joutuvat ajanoloon kuitenkin ihmiset antamaan sillä kohtaa kun entinen tieto osottautuu vajavaiseksi, on siten virheellistä ja vanhentunutta. Niin aina. - mielisairaalakierteestä
tavatonko kirjoitti:
Edellisessä sanotaan että jotkut ovat unohtaneet oman assiutensa ja hoksaavat sen vasta kun omista perheenjäsenistä hoksataan assius.
Tuota.. vastahan 90-luvulla autismin kirjosta alkoi tulla populaaritietoa. Aiemmin aspergerin oireyhtymä oli vain muutamien harvojen tiedossa eikä siitä ole kaiketi ollut neurologian kuin psykiatriankaan puolella tietoa kuin aniharvoilla. Uudet tutkimustuloksetkin ovat vasta ajan kanssa vahvistaneet aiempia oletuksia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aspergerin_oireyhtymä
"Amerikkalaiseen DSM-IV-luokitukseen Aspergerin oireyhtymä tuli vasta vuonna 1994. Vielä 10 vuotta sitten Asperger diagnosoitiin usein psykoosina. Se oli huonosti tunnettu ja vielä harvemmin tunnustettu. Tieto aspergerin oireyhtymän neurologisesta pohjasta ei ole vieläkään tavoittanut kaikkia alan ammattilaisia ja keskustelu diagnoosin tarpeesta jatkuu edelleen. Lasten psykiatrian piirissä löytyy niitä jotka kutsuvat Aspergeria "kiistetyksi" syndroomaksi."
------
Siis.. vasta 10:nisen vuotta as-oireistosta on alettu tiedottaa laajemmin.
Olen itsekin perheestä, suvusta jossa on ilmiselviä as-tapauksia mutta ei niistä mitään tiedetty. Pahemmin oireilevat on päätyneet mielisairaalaan ja ylilääkitty kuin myös väärin lääkitty ja väärin hoidettu. Osa on itselääkinnyt ahdistuksiaan ja masennuksiaan, ties mitä alkoholilla, yms.
Minä innostuin aika nuorena lukemaan psykiatrisen puolen julkaisuja ja hoksasin vaikeammin oireilevassa sulkeutuneessa ja vaisussa veljessäni autistisuutta, mutta en osannut yhdistää siitä mitään itseeni kun olen toisentyyppinen, ulospäinsuuntautunut, kovin puhelias. Aiemminhan puhuttiin vain autismista ja vain sen kaikkein introvertimmasta tyypistä.
Olen syntynyt -56 ja noina aikoina ei kiinnitetty psyykkiseen hyvinvointiin ei niin mitään huomiota. Ei ainakaan siinä ympäristössä jossa itse elin. Ymmärrettävää kait siitäkin syystä että sodan päättymisestä oli kulunut reilu kymmenen vuotta ja psyykkisiä ongelmia ole melkein kaikilla sen sodan vuoksi. Ongelmia oli niin paljon ja kuitenkin työtä tuolloin oli valtavasti verrattuna nykyaikaan.
Olosuhteitten muuttumisen myötähän muukin muuttuu.
Nyt tietoa alkaa olla jo vaikka miten paljon. Tänäpäivänä on aika vaikeaakin "laittaa pää pensaaseen" ja sanoa ettei voi tietää, tai ettei esmes mitään autismin kirjoa olekkaan.
Tokihan aina vastustajia riittää. Toki on niitä jotka eivät edes helposti omaksu uutta tietoa ja niitäkin tietenkin on jotka kokevat uuden tiedon ja sen myöstäisen ymmärryksen itselleen liian haasteelliseksi. Periksi joutuvat ajanoloon kuitenkin ihmiset antamaan sillä kohtaa kun entinen tieto osottautuu vajavaiseksi, on siten virheellistä ja vanhentunutta. Niin aina.Olet ihan oikeassa, mutta edellisessä viittasin lähinnä siihen, että olin unohtanut kuvailemasi vaikeudet, joita minulla oli nuorempana - vasta omien lasteni myötä mieleeni muistui, että itselläni ja läheisilläni oli samanlaisia vaikeuksia saman ikäisenä. Totta on kuten sanot, että vaikeuksia ei ollut sen tarkempaa nimeä kuin hulluus. Minutkin haluttiin lähettää tutkimuksiin B-mielisairaalaan assioireilun takia. Onneksi jääräpäinen isäni pelasti minut mielisairaalakierteestä ajamalla pois ammattivalintapsykologin, joka tutkimuksia ehdotti.
- ritalin
"Ritalin keksii asioita ihan omasta päästään.
Tuollainen on hyvin harmillista ja haitallista."
Ottamassasi lainauksessa mielestäni olin kirjoittanut varsin hyvin ja selkiyttänyt sitä, miten paljon poliittisilla ja omia intressejä ajavilla mielipiteillä on vaikutusta.
Mitään mustavalkoista vastakkainasettelua ei voi liittää tieteeseen.
Jokaisella psyykkisellä tilalla on omanlaisensa neurologinen pohja.
En ymmärrä, miksi edes hyökkäsit tuota tekstiäni vastaan. Aspalstalla on tullut selväksi, että kannatat vastakkainasetteluja. Kuka niistä hyötyy? Ei ainakaan assit.
Minulla ei myöskään ole neurologista vammaa, enkä koe olevani yhtään vammaisempi, kuin kukaan muukaan.
Sanot, että keksin asioita omasta päästäni. Varmasti kaikki ajattelu, mitä teen, tulee oman pääni kautta, mutta sitä, käykö sinulla samoin, en olisi niinkään varma.
Mielestäni mielipiteesi ovat paljolti valmiita ja ilman omaa mietiskelyä rakentuneita.
Väittämäsi myös pohjaa sellaiselle tosiasialle, että normaalitilani olisi vaikea masennus, sillä nämä ajatelmani ovat syntyneet masennuksen voittamisen sivutuotteina.- tavatonko
vammaisuutta
Kirjoittanut: ritalin 11.2.2008 klo 16.59
"- En ymmärrä, miksi edes hyökkäsit tuota tekstiäni vastaan. Aspalstalla on tullut selväksi, että kannatat vastakkainasetteluja. Kuka niistä hyötyy? Ei ainakaan assit."
Minä:
En ole muuta kuin oikaisuut väittämiäsi.
Sinähän väitit että as-oireisto ei ole neurologisen vamman aiheuttama. Väitit että se on safdististen äitine aiheuttama.
Pakkohan tuollainen on oikaista ja toki minulla on oikeus hämmästyä, pöyristyä ja titenekin myös oikeus suuttua tuollaisesta assien ja oman F84.5 dg:ni puolesta.
Valehtelija tai asioita väärin ymmärtävä ei ole oikeutettu määräilemään muiden tunteista. Tietenkin minä saan tunteilla. Toki voit loukkaantua sinäkin kun sinua oikaistaan mutta ei se minen syytäni ollut että puhuit palturia.
Joo.. ja minähän olen tunnettuu siitä ettemn anna periksi silloin kun tiedän olevani oikeassa.. Joten.. turha yrittää jatkaa vaikka miten nolottaisi ja tekisi mieli purkaa sitä minuun. Aspalstalla on moni ollut kanssani samaa mieltä. Siellä on kaksi ammattipsykolgiassiakin kumonnut sinun väittämiäsi.
http://www.aspalsta.net/viewtopic.php?t=5144
Nyt yrität kiukutella minulle.. älä viitti. Ole kiltti? :)
Ritalin:
"- Minulla ei myöskään ole neurologista vammaa, enkä koe olevani yhtään vammaisempi, kuin kukaan muukaan."
Minä:
Minä en häpeä vammais-statustani. Olen esmes erityistyövoimaneuvonnan asiakkaana, olen psykiatrisesti mielenterveystoimen asiakkaana ja nimenomaan assina.. Ei siinä ole mitään häpeämistä että autisminkirjon yhteydessä puhutaan vammaisuudesta. Mieluimmin se kuin sairaus. Toki itellenikin paremmin sopisi sanoa vain poikkeava mutta pelkästään hienotunteisuussyistä ja mullahan on aikas vahva itsetunto, joten ihan sama miksi nimitetään silloin kun joku antaa apua ja minä tarvitsen sitä.
Mikäli assit ei tarvitsis mitään apua niin koko ilmiöstä ei hiiskuttais mitään. Toki on niitä jotka ovat vain piirteisiä, joille ei heru diagnoosia, joilla ei ole mitään haittaa assiudestaan - mutta minä vaan en sit ymmärrä miksi heikäläiset ilmaantuis minnekkään assijutuuihin jos ei ole mitään ongelmia ja avuntarvetta???
Miks ne tulis?
Toki hankkimaan tietoa, ehkä ystävystymään.. Miks muuten?
Onhan tämä haittansa takia vammaisuutta,.. traumaattista.. altistaa traumaattisuudelle..
Eihän normaaliin sopeutuvat samaistu asseihin. - ritalin
tavatonko kirjoitti:
vammaisuutta
Kirjoittanut: ritalin 11.2.2008 klo 16.59
"- En ymmärrä, miksi edes hyökkäsit tuota tekstiäni vastaan. Aspalstalla on tullut selväksi, että kannatat vastakkainasetteluja. Kuka niistä hyötyy? Ei ainakaan assit."
Minä:
En ole muuta kuin oikaisuut väittämiäsi.
Sinähän väitit että as-oireisto ei ole neurologisen vamman aiheuttama. Väitit että se on safdististen äitine aiheuttama.
Pakkohan tuollainen on oikaista ja toki minulla on oikeus hämmästyä, pöyristyä ja titenekin myös oikeus suuttua tuollaisesta assien ja oman F84.5 dg:ni puolesta.
Valehtelija tai asioita väärin ymmärtävä ei ole oikeutettu määräilemään muiden tunteista. Tietenkin minä saan tunteilla. Toki voit loukkaantua sinäkin kun sinua oikaistaan mutta ei se minen syytäni ollut että puhuit palturia.
Joo.. ja minähän olen tunnettuu siitä ettemn anna periksi silloin kun tiedän olevani oikeassa.. Joten.. turha yrittää jatkaa vaikka miten nolottaisi ja tekisi mieli purkaa sitä minuun. Aspalstalla on moni ollut kanssani samaa mieltä. Siellä on kaksi ammattipsykolgiassiakin kumonnut sinun väittämiäsi.
http://www.aspalsta.net/viewtopic.php?t=5144
Nyt yrität kiukutella minulle.. älä viitti. Ole kiltti? :)
Ritalin:
"- Minulla ei myöskään ole neurologista vammaa, enkä koe olevani yhtään vammaisempi, kuin kukaan muukaan."
Minä:
Minä en häpeä vammais-statustani. Olen esmes erityistyövoimaneuvonnan asiakkaana, olen psykiatrisesti mielenterveystoimen asiakkaana ja nimenomaan assina.. Ei siinä ole mitään häpeämistä että autisminkirjon yhteydessä puhutaan vammaisuudesta. Mieluimmin se kuin sairaus. Toki itellenikin paremmin sopisi sanoa vain poikkeava mutta pelkästään hienotunteisuussyistä ja mullahan on aikas vahva itsetunto, joten ihan sama miksi nimitetään silloin kun joku antaa apua ja minä tarvitsen sitä.
Mikäli assit ei tarvitsis mitään apua niin koko ilmiöstä ei hiiskuttais mitään. Toki on niitä jotka ovat vain piirteisiä, joille ei heru diagnoosia, joilla ei ole mitään haittaa assiudestaan - mutta minä vaan en sit ymmärrä miksi heikäläiset ilmaantuis minnekkään assijutuuihin jos ei ole mitään ongelmia ja avuntarvetta???
Miks ne tulis?
Toki hankkimaan tietoa, ehkä ystävystymään.. Miks muuten?
Onhan tämä haittansa takia vammaisuutta,.. traumaattista.. altistaa traumaattisuudelle..
Eihän normaaliin sopeutuvat samaistu asseihin."Sinähän väitit että as-oireisto ei ole neurologisen vamman aiheuttama. Väitit että se on safdististen äitine aiheuttama."
Kyllä väitän, että assi ei ole VAMMA, mutta sen sijaan neurologisuutta en ole kieltänyt. Jos aspergerilla on neurologinen tausta ja äidit ovat rajatiloja, niin sehän on pelkästään osoitus jostain sellaisesta, että tällöin tutkitaan samaa asiaa eri näkökulmista.
"Valehtelija tai asioita väärin ymmärtävä ei ole oikeutettu määräilemään muiden tunteista. Tietenkin minä saan tunteilla. Toki voit loukkaantua sinäkin kun sinua oikaistaan mutta ei se minen syytäni ollut että puhuit palturia."
En ole valehdellut, enkä ymmärtänyt mitään väärin. Sen sijaan sinä olet ihan pelkästään itseäsi paisutellaksesi haukkunut minut pystyyn, ilman sen suurempaa kiinnostusta, tai halua keskustella.
Assin suoruus on ymmärrettävää, mutta niin on myös ymmärtäminen. Myös ymmärtämättömyys on ymmärrettävää, mutta vain ulkopuolelta. - tavatonko
ritalin kirjoitti:
"Sinähän väitit että as-oireisto ei ole neurologisen vamman aiheuttama. Väitit että se on safdististen äitine aiheuttama."
Kyllä väitän, että assi ei ole VAMMA, mutta sen sijaan neurologisuutta en ole kieltänyt. Jos aspergerilla on neurologinen tausta ja äidit ovat rajatiloja, niin sehän on pelkästään osoitus jostain sellaisesta, että tällöin tutkitaan samaa asiaa eri näkökulmista.
"Valehtelija tai asioita väärin ymmärtävä ei ole oikeutettu määräilemään muiden tunteista. Tietenkin minä saan tunteilla. Toki voit loukkaantua sinäkin kun sinua oikaistaan mutta ei se minen syytäni ollut että puhuit palturia."
En ole valehdellut, enkä ymmärtänyt mitään väärin. Sen sijaan sinä olet ihan pelkästään itseäsi paisutellaksesi haukkunut minut pystyyn, ilman sen suurempaa kiinnostusta, tai halua keskustella.
Assin suoruus on ymmärrettävää, mutta niin on myös ymmärtäminen. Myös ymmärtämättömyys on ymmärrettävää, mutta vain ulkopuolelta.Mistä sinä niitä rajatiloja tähän vedät?
Ei rajatilahäiriöllä sen kummemmmin kuin millään muullakaan persoonallisuushäiriöllä ole yhtikäs mitään tekemistä assiuden tai koko autismin kirjon kanssa.
Korralaatio on sama kuin kesällä ja jäätelönsyönnillä. "Vääränkoivun kautta" toki liittyvät yhteen ihan niinkuin mikä muukin täällä universumissa.
Neurologinen poikkeavuus voi altistaa muillekin häiriöille mutta ei välttämättä.
Minä en ole vastuussa tästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000001302&posting=22000000031454156
Pääasia kait tässä nyt on että väärinkäsitykset tulee korjatuiksi! - ritalin
tavatonko kirjoitti:
Mistä sinä niitä rajatiloja tähän vedät?
Ei rajatilahäiriöllä sen kummemmmin kuin millään muullakaan persoonallisuushäiriöllä ole yhtikäs mitään tekemistä assiuden tai koko autismin kirjon kanssa.
Korralaatio on sama kuin kesällä ja jäätelönsyönnillä. "Vääränkoivun kautta" toki liittyvät yhteen ihan niinkuin mikä muukin täällä universumissa.
Neurologinen poikkeavuus voi altistaa muillekin häiriöille mutta ei välttämättä.
Minä en ole vastuussa tästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000001302&posting=22000000031454156
Pääasia kait tässä nyt on että väärinkäsitykset tulee korjatuiksi!"Ei rajatilahäiriöllä sen kummemmmin kuin millään muullakaan persoonallisuushäiriöllä ole yhtikäs mitään tekemistä assiuden tai koko autismin kirjon kanssa."
"Minä en ole vastuussa tästä:"
Pahuuttaniko siis olen kirjoitellut? Ehkä autismilla on sitten jotain tekemistä rajatilan kanssa... - tavatonko
ritalin kirjoitti:
"Ei rajatilahäiriöllä sen kummemmmin kuin millään muullakaan persoonallisuushäiriöllä ole yhtikäs mitään tekemistä assiuden tai koko autismin kirjon kanssa."
"Minä en ole vastuussa tästä:"
Pahuuttaniko siis olen kirjoitellut? Ehkä autismilla on sitten jotain tekemistä rajatilan kanssa...ritalin:
"Pahuuttaniko siis olen kirjoitellut? Ehkä autismilla on sitten jotain tekemistä rajatilan kanssa..."
Mä en ymmärrä..
Autismin kirjon oireilu on eri asia kuin rajatilainen persoonallisuus. Voi olla että assius on vahva altistaja, mutta esim. minä koen tietäväni omat ja toisten rajat oikeinkin hyvin..
Mä en käsitä tuota jankuttamista, siis sen kyllä että asialleen vihkiytynyt assi kyllä jankuttaa vaikka maailman tappiin jotain omaa mantraansa, mutta auttais kyllä kun olis oikein huolella tehdyt perustelut eikä summittaisia omia hahmotelmia.
Saahan sitä toki hahmotella ja uskoakin saa. Minen kyllä usko noita sun selostuksiasi. - ritalin
tavatonko kirjoitti:
ritalin:
"Pahuuttaniko siis olen kirjoitellut? Ehkä autismilla on sitten jotain tekemistä rajatilan kanssa..."
Mä en ymmärrä..
Autismin kirjon oireilu on eri asia kuin rajatilainen persoonallisuus. Voi olla että assius on vahva altistaja, mutta esim. minä koen tietäväni omat ja toisten rajat oikeinkin hyvin..
Mä en käsitä tuota jankuttamista, siis sen kyllä että asialleen vihkiytynyt assi kyllä jankuttaa vaikka maailman tappiin jotain omaa mantraansa, mutta auttais kyllä kun olis oikein huolella tehdyt perustelut eikä summittaisia omia hahmotelmia.
Saahan sitä toki hahmotella ja uskoakin saa. Minen kyllä usko noita sun selostuksiasi.provosoiduin vaan viesteistäsi. Tosin olethan sinäkin minut pariin kertaan diagnosoinut narsistiksi, tai psykopaatiksi. Vastaan näistä häiriöistä tuonne tänään tekemääsi aloitukseen.
- paikkansa
mutta tämähän ei ole tieteellinen palsta, joten jokainen voi mielipiteensä esittää - vääränkin!
- tavatonko
? Mitä järkeä on esittää hölynpölymielipiteitä ja vielä ruveta kinaamaan niistä niinkuin usein tapahtuu?
Toki niin saa ja voi tehdä..
Bu ah hah hah..
Onhan täällä suomi-24:lla muitakin aiheita kuin autismi josta voi esittää ties mitä mielipiteitä.
Vaikka joku ruuanlaittopalsta vois olla ihan kiva. Siellä vois inttää että sipuli on pahaa. Toki joku inhottava valopää taas sinnekin ilmestyis nassuttamaan että sipuli sinällään ei ole hyvää eikä pahaa, että se on sipuli jolla on tervysvaikutteita, jne.
Mulle autisminkirjo ei ole mikään makuasia josta olis suotavaa levitellä asiattomia mielipideteorioita. Nillä kun on tapana jäädä elämään yleisinä mielipiteinä, ihmiset opettaa niitä lapsilleen, lapset kiusaa tosiaan koulussa, jne.
Mut.. eihän sille mitään voi että kaikilla on kait sisäsyntyinen tarve leikkiä johtajaa ja jotkut sit elää harhaanjohtajina piittaamatta realismista. Niin aina.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1881351Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1221158- 48874
- 70870
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53790Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva49753- 53722
- 33692
- 60689
- 47670