TÄÄLLÄ näemmä keskustellaan siitä pitäisikö poikkeaviin tietoisuudentiloihin uskovilta ottaa luulot pois, ja pakottaa heidät elämään samaa "realistista" arkielämää kuin poikkeavia tietoisuudentiloja pelkäävät yksilöt elävät. Esitänpä siis pohdintojani.
Suurin osa ihmisistä myöntää näkevänsä unia. Tätä pidetään aivan normaalina toimintona, ja kuitenkin kyseessä on POIKKEAVA TIETOISUUDENTILA, mikäli normina pidetään päiväsaikaan aktiivisena olevaa tietoisuudentilaa.
Muutamat ihmiset kykenevät kokemaan joko passiivisesti tai aktiivisesti (pelkkä vastaanotto/tietoinen hakeminen) päivätietoisuudelle epätyypillisiä aistimuksia. Voidaan ajatella että jostain syystä aivot ikäänkuin vaipuvat uneen keskellä päivää. Voidaan myös lähteä pohtimaan, mitä todella ON uni. Entä jos unet, näyt ja muut "harha-aistimukset" ovat periaatteessa yhtä ja samaa varantoa joka aukenee ihmisille tietyssä tilassa, mutta ei oikeastaan ole UNTA...?
Entä jos tämä arkinen todellisuus itseasiassa on POIKKEUS NORMISTA, ja koska TÄMÄ todellisuus on yhtä helvettiä keinotekoisuudessaan ja rasittavuudessaan, ihmisen pitää välillä päästä siihen tietoisuudentilaan mikä hänelle on terveempää ja ikäänkuin normaalimpaa, koska hän on siihen tottuneempi kuin tähän näpertelevään järkimaailmaan? Jos ajattelemme vauvan aivoja ja aivoituksia, niin SE on ensimmäinen tietoisuudentila mikä meillä on ollut tänne tultuamme!
Onko ihminen siis vaarallinen hullu, jos hänen täytyy saada virvoitusta siitä tietoisuudentilasta mikä hänellä oli aivan ensimmäiseksi, ennenkuin häntä alettiin aivopestä aikuisten maailmaan juoksemaan oravanpyörässä ja ahnehtimaan maisia turhuuksia? Ei välttämättä. Ei automaattisesti.
Mikäli ihminen on vaaraksi lähimmäisilleen ja muille, on suotavaa että yhteiskunta (ja lähimmäiset) puuttuvat hänen toimintaansa. Mutta mikäli ihminen ei ole vaarallinen omine näkyineen ja/tai (varsinkaan) kiinnostuksenkohteineen, mitä kaikenlainen sormi pystyssä varoittelu, leimaaminen ja ilkkuminen hyödyttää? Emmehän me mene lastenkaan kimppuun kiljumaan että hui kun te olette hulluja, kun leikitte siinä rosmoa ja poliisia, ettekö te tajua että ettehän te oikeasti ole rosmoja ettekä poliiseja...
- Olemmeko muuten "oikeasti" myöskään näin aikuisena (jos nyt täällä sitten kaikki ovat yli 18-v...) sitä tai tätä mitä yhteiskunta tai ympäristö on meille asemaksi ja rooliksi tyrkännyt? Miksi SE pitäisi automaattisesti hyväksyä? Entä jos ihminen haluaa määritellä itse mitä on? Onko se kamala rikos hänen ah-niin-pyhää ympäristön näkemystään kohtaan...?
Voi olla että joku tietoisuudentilansa kanssa leikittelevä voi todella menettää järkensä valon, mutta niin voi menettää sekin joka raataa pörssissä, se joka räplää päivät pitkät tietokoneita kohtaamatta koskaan eläviä ihmisiä, se joka on uhrannut koko elämänsä kakaroilleen saamatta kuunaan kiitosta jne. jne.
KUKA tahansa meistä voi seota mitä tahansa harrastettuaan. Mutta sitähän moni ei halua edes kuullakaan, koska oma turvallisuudentunne pitää säilyttää hinnalla millä hyvänsä, vaikka perustuisikin pelkkään harha-aistimukseen siitä että on mahdollista väkisin pysyä normaalina ja terveenä jos niin vain päättää.
Ei ole. Mutta pysykää harhoissanne, sormella heristelijät.
:)
Näet unia: olet hullu
8
556
Vastaukset
- Topu
Olipa kerran kalaperhe: isä, äiti ja lapsi. Eräänä päivänä isäkala varoitti lastaan. ”Älä koskaan ui pinnan lähettyville. Siitä saattaa sairastua. Kaikki jotka ovat pinnalla käyneet höpöttävät asioista joita meidän kalamaailmassamme ei tapahdu. Ne ovat harhoja.”
”Sitäpaitsi”, jatkoi tähän äitikala, ”enosikin kuoltua hän nousi pinnalle kellumaan. Meidän on paljon turvallisempaa asustella täällä pohjan tuntumassa”.
Eräänä päivänä kuitenkin tuo pikkukala sitten ui pinnalle vilkaistakseen mitä sieltä löytyisi ja - hups - hänet saalistettiin samantien pienellä haavilla.
Pikkukalaa lähdettiin riepottamaan samantien pois. Räpiköidessään siinä haavissaan, pikkukala näki etääntyvänä näkynä, miten isä ja äiti yhä uiskentelivat turvallisesti pohjan tuntumassa akvaariossaan joka oli tavaratalon lemmikkieläinosastolla. Yksi myyjistä ripotteli sinne juuri ruokahiutaleita. ”Olen nähnyt Jumalan” mietti pikkukala juuri ennen kuin hänet pullautettiin toiseen akvaarioon...- Nadrealia
:)...
- Topu
Kaksi viikkoa myöhemmin pikkukala palasi kotiakvaarioonsa muuttuneena kalana. Kaikki olivat ihmeissään. Pidettiin kalojen hätäkokous. Paikalla olivat Pikkukala, vanhemmat sekä lähimmät ystävät Skebo, Kristy, Putte ja Gita.
”Mitä tapahtui? Missä olit? Vain kuolleet kalat nousevat pinnalle - eikä kukaan palaa takaisin” ihmettelivät kaikki.
Pikkukala sanoi: ”Näin sen kaiken. Akvaariomme on paikassa jota sanotaan lemmikkieläinosastoksi. Tuolla ulkopuolella on lukuisia muitakin akvaarioita ja olentoja joita ette voi edes kuvitella!”
”Pah!” sanoi Skebo. ”Taas tuota huuhaata. Minä en usko ennenkuin näen.”
”No käy pinnalla katsomassa!” sanoi Pikkukala.
”Ja tulisin samanlaiseksi hörhöksi kuin sinä” sanoi Skebo. ”Ei kiitos. Minulle riittää että syön ja paskannan. Kun kuolen, nousen pinnalle ja se on sitten sen ajan murhe”.
”Elän vedessä, elän vedessä, elän vedessä” mumisi Putte.
”Mitä sinä horiset?” kysyi Skebo Putelta.
”Ah, etkö näe?” sanoi Putte. ”Uin vedessä, hengitän vedessä. Vesi on kaikkialla. Minä olen vedessä ja vesi minussa. Neljä vuotta sitten Kalle-ahven yritti nähdä pinnalle, mutta näki vain oman kuvajaisensa. Mökötettyään kaksi kuukautta hän tuli siihen tulokseen että on vain vettä, jossa me kaikki uimme.”
”Vai vettä”, sanoi Skebo. ”En usko ennenkuin näen!”
Kristy puuttui keskusteluun: ”Pikkukala, näit varmaan Jumalan tuolla pinnan yläpuolella?”
”Tai useita jumaluuksia, kenties!” innostui Gita.
”Pah!” sanoi Skebo.
”Olette kaikki oikeassa, mutta kuitenkin niin väärässä!” julisti Pikkukala posket innosta hehkuen. ”Tuolla ulkona on useita jumaluuksia ja useita vastaavanlaisia akvaarioita kuten tämä!”
”Mutta mitä tapahtuu kun kuolemme? Palaammeko Suureen Mereen?” kysyi Gita.
”Ei, vaan Jumala syöttää meidät kissalle!” jatkoi Pikkukala. ”Kissa on Jumalan rakkain lemmikki.”
”SYÖTTÄÄ KISSALLE!” huusivat kaikki tyrmistyneinä.
”Sinä kirottu Kissanpalvoja!” huusi pieni Kristy-kala täristen. ”Valehtelet! Tuo todistaa että on parempi uida pohjan tuntumassa. Pinta ei ole hyväksi kenellekään meistä!” - Tellu
Topu kirjoitti:
Kaksi viikkoa myöhemmin pikkukala palasi kotiakvaarioonsa muuttuneena kalana. Kaikki olivat ihmeissään. Pidettiin kalojen hätäkokous. Paikalla olivat Pikkukala, vanhemmat sekä lähimmät ystävät Skebo, Kristy, Putte ja Gita.
”Mitä tapahtui? Missä olit? Vain kuolleet kalat nousevat pinnalle - eikä kukaan palaa takaisin” ihmettelivät kaikki.
Pikkukala sanoi: ”Näin sen kaiken. Akvaariomme on paikassa jota sanotaan lemmikkieläinosastoksi. Tuolla ulkopuolella on lukuisia muitakin akvaarioita ja olentoja joita ette voi edes kuvitella!”
”Pah!” sanoi Skebo. ”Taas tuota huuhaata. Minä en usko ennenkuin näen.”
”No käy pinnalla katsomassa!” sanoi Pikkukala.
”Ja tulisin samanlaiseksi hörhöksi kuin sinä” sanoi Skebo. ”Ei kiitos. Minulle riittää että syön ja paskannan. Kun kuolen, nousen pinnalle ja se on sitten sen ajan murhe”.
”Elän vedessä, elän vedessä, elän vedessä” mumisi Putte.
”Mitä sinä horiset?” kysyi Skebo Putelta.
”Ah, etkö näe?” sanoi Putte. ”Uin vedessä, hengitän vedessä. Vesi on kaikkialla. Minä olen vedessä ja vesi minussa. Neljä vuotta sitten Kalle-ahven yritti nähdä pinnalle, mutta näki vain oman kuvajaisensa. Mökötettyään kaksi kuukautta hän tuli siihen tulokseen että on vain vettä, jossa me kaikki uimme.”
”Vai vettä”, sanoi Skebo. ”En usko ennenkuin näen!”
Kristy puuttui keskusteluun: ”Pikkukala, näit varmaan Jumalan tuolla pinnan yläpuolella?”
”Tai useita jumaluuksia, kenties!” innostui Gita.
”Pah!” sanoi Skebo.
”Olette kaikki oikeassa, mutta kuitenkin niin väärässä!” julisti Pikkukala posket innosta hehkuen. ”Tuolla ulkona on useita jumaluuksia ja useita vastaavanlaisia akvaarioita kuten tämä!”
”Mutta mitä tapahtuu kun kuolemme? Palaammeko Suureen Mereen?” kysyi Gita.
”Ei, vaan Jumala syöttää meidät kissalle!” jatkoi Pikkukala. ”Kissa on Jumalan rakkain lemmikki.”
”SYÖTTÄÄ KISSALLE!” huusivat kaikki tyrmistyneinä.
”Sinä kirottu Kissanpalvoja!” huusi pieni Kristy-kala täristen. ”Valehtelet! Tuo todistaa että on parempi uida pohjan tuntumassa. Pinta ei ole hyväksi kenellekään meistä!”Kiva saaga... :) Siinähän se sitten kaikki jo konkretisoituikin.
- Pihlaja
Ja mitä eroa lopultakaan meidän kannaltamme on kiihkoateistilla ja kiihkokristityllä? Kummatkin ovat sataprosenttisen vakuuttuneita oman näkökantansa, ja _vain_ sen, oikeellisuudesta; kummatkin katsovat asiakseen juosta ympäriinsä "julistamassa" niille, jotka ajattelevat toisin kuin he; kumpienkin aseina on liian usein ylenkatse ja halveksunta paitsi toisten arvoja ja uskoa, myös heidän tietomääräänsä ja arvostelukykyään kohtaan; ja kummatkin luovuttavat, kun heitä pyytää katsomaan asioita muulta kuin omalta kannaltaan, ja luistavat keskustelusta sanomalla "No, te olettekin hulluja/saatanan riivaamia/tietämättömiä/syntisiä, joten ei teidän voi odottaakaan ymmärtävän".
Niinpä niin... mitä eroa lopultakaan on kiihkokristityn ja kiihkoateistin välillä? Ei juuri mitään, ja kummaltakin ainakin minä haluaisin mieluiten olla rauhassa.- Tellu
Kiihkoilua kannattaa harrastaa vain keskenänsä... Liikkuu, harrastaa, lukee, ajattelee jne. kiihkoisasti.
En ole koskaan ymmärtänyt ihmisten voimakasta hinkua päättää muista kuin omista asioistaan... Ei kai löydy tarpeeksi despoottia minusta. No, kai se sieltä jostain löytyy kun kaivaa.
- ava
Pentti Saarikoski-vainaa kirjoitti ammoin jotakin tämänsuuntaista :
"Kaikki mitä nukkuessani näen
on kuolemaa,
kaikki mitä herätessäni, unta"
Mielestäni tuossa on itua :)- Tellu
Silloin kun olen kaikkein tiiviimmin keskellä fyysistä elämänmenoa, varsinkin näin kesällä, minusta tuntuu että kuolema on hyvin lähellä.
Ehkä jokin sielun vamma. Mene tiedä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tollokin tajuaa että Timo Vornanen
oli joutunut äärimmäiseen tilanteeseen ampuessaa yhden laukauksen katuun. Ei poliisi tee tuollaista hetken mielijohteest4823485Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta
Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul4623411Timo Vornanen kilahti
Mikähän sille kansanedustajalle polisiisi miehelle on noin pahasti mennyt hermot , että tulevaisuudensa pilasi totaalise1402986Pullonpalautusjärjestelmä muuttuu - paluu menneisyyteen
EU suuressa viisaudessaan on päättänyt, että pulloja pitää kierrättää. Jos oikein ymmärsin, nykyisen järjestelmänmme ti1642282Sininen farmari - Ford Focus- YFB-842 on poliisilta kadoksissa Kauhajärvellä
https://alibi.fi/uutiset/poliisilta-poikkeuksellinen-vihjepyynto-autossa-oleva-henkilo-on-avuntarpeessa/?shared=29255-2d82150- 2111562
Onko oikeudenmukaista? Yhdellä taholla yllättävä valta-asema Tähdet, tähdet -voittajan valinnassa!
Näinpä, onko sinusta tämä oikein? Viime jaksossakin voittaja selvisi vain yhden äänen erolla ja tänä sunnuntaina ensimm231387No kerros nyt nainen
Kumpi mielestäsi oli se joka väärinkäsitti kaiken? Nyt voi olla jo rehellinen kun koko tilanne on jo lähes haihtunut.981271Persukansanedustaja Timo Vornanen ammuskellut Helsingissä
Poliisi siviiliammatiltaan, luvallinen ase mukana baarissa tällä hemmetin valopääpersulla. Meni eduskunnasta suoraan baa911270Nainen, mietit miten minä jaksan
En voi hyvin. Nykyään elämäni on lähinnä selviytymistä tunnista ja päivästä toiseen. Usein tulee epävarma olo, että mite891090