Pahimmat/noloimmat mokanne

ilman turvavöitä, kyseessä oli valoristeys...tulipa vain kiire vetää turvavyöt päälle ennenkuin ryhmityin mustanmaija viereen...vaikkakin en usko että olisi edes huomannut kun niin ajatuksissa näppäili tietokoneelleen ihmisten rekkareita

varmaan se kun "kiireessä" ohitin auton oikealta motarilla ja näytin vielä kansainvälisiä sormimerkkejä.....ajelin kotiin ja eikös se sama auto ajellut perässä ja parkannut viereiseen talliin....vittu se oli mun naapuri....että pärstä punotti...

mietin vaan että vittu mä oon tyhmä....

Kyyditsin paria miespuolista ystävääni, ja ei päästy kunnolla pihalta ulos, kun oli sohjoista. Syytin siinä huonoja renkaita ja pistin pojat työntämään, ja jonkin ajan kuluttua hokasin että käsijarru päällä. Hävetti! :D

Tämä tapahtui joskus 90-luvun alussa...

Olin ensimmäistä kertaa autolla Jyväskylässä, ja oli matkalla kaupungin läpi.
Kartalta (silloin ei ollut navigaattoreita tms. turhuuksia...) olin katsonut reitin valmiiksi; Rantaväylältä Vaasankatua ylös Yliopistonkadulle ja sieltä vasemmalle kääntyen pääsisin oikeaan suuntaan...

Tilanteessahan oli vain yksi -mutta-, jonka Jyväskylän tuntevat jo heti huomasivat...

Vaasankatu on kaksisuuntainen PAITSI viimeisen korttelin (Kauppakadun ja Yliopistonkadun väli) verran ennen Yliopistonkatua...
(Mikä suunnittelun kukkanen, mutta ei todellakaan ainoa käsittämätön liikennejärjestely Jyväskylässä...)

Kartalta tällainen liikennejärjestely ei tietenkään mitenkään käynyt selville, eikä silloin oudossa kaupungissa ehtinyt näkemään niitä kielletyn ajosuunnan merkkejä Kauppakadun risteyksessä...

Onneksi liikenne oli aika hiljaista, tai jos se olisi ollut vilkasta niin olisinkin ihmetellyt miten vastaantulijoita on koko kadun leveydeltä...

No, oli miten oli, niin sinne painoin Vaasankatua ylös, kunnes Yliopistonkadulta kääntyi kuorma-auto vastaan, ja samalle kaistalle millä minä yritin ylöspäin...
Siinä sitten ihmeteltiin varmasti kumpikin toisiamme, ja kuorma-autokuski varmasti vielä enemmän kun näytin että painuu tiehensä edestäni...
Päätään pyöritellen hän väistikin ja kiersi autoni ja minä ajoin Yliopistonkadun risteykseen jossa vielä ihmettelin miten välinpitämätön ihminen voi kuorma-autoa ajaa...

Vasta pitkä aika myöhemmin ajoin seuraavan kerran risteyksen ohi, silloin Kauppakatua pitkin (en yrittänytkään kääntyä Vaasankadulle Yliopistonkatua kohti).
Silloin vasta huomasin että se kadunpätkähän on yksisuuntainen...

En tiedä näkikö kukaan, mutta jos näki niin varmaan ihmetteli nuorta poikaa auton ratissa, poika oli hiljaa, tuijotti eteensä tiukasti ja oli tulipunainen naamaltaan...

Lähin ohittaa tuplasulkuviivalla(tossa ei ollu mitää järkeä,olin vaa nii ´väsähtäny ku tehny niin paljon töitä,eikä jaksannu ajaa muiden perässä),vaikka tuli autoja vastaan muutaman sadanmetrin päästä.Tietenki yksi vastaantulijoista oli tietenki poliisi.Ja vauhtia oli yli sata 80 alueella.Ihme etteivät lähtenny perään

Aikaa tästä on jo reilut parikymmentä vuotta kun katseeni jäi seuraamaan jalkakäytävällä kulkeneen naisen minihameen verhoamaa varsin puoleensavetävän näköistä takamusta.

Ennen kuin sain finnisen naamani käännettyä auton kulkusuuntaan, törmäsin liikennevaloihin pysähtyneen auton perään.

Kadetista meni peräluukku reilusti sisään ja Carinastani hajosi maski ja umpiot.

Varmaan pahin on se, kun kerran (yli kymmenen vuotta sitten, mihin se aika menee?) mökiltä krapulassa (ja yleisessä vi*utuksessa muutenkin) lähtiessä tuli kapealla tiellä toinen auto vastaan. Sata metriä aiemmin olin ohittanut risteyksen, joten päätin peruuttaa sinne asti että saataisiin ohitus tehtyä siististi. Vauhdilla.

Jeps. Mänty sopivasti sijoittuneena. Puolisen metriä takakylkeä rullalle. Vastaantulija vielä kommentoi, että olisi siitä mahtunut ohi tuossakin...

Peltiä sai uutta, mutta kyllä otti opiskelijaa pattiin... :)

Pakitin edellisen autoni kaksi kertaa puuhun ja kerran betoniporsaaseen:)
Kerran tuli risteyksessä joku helvetin ajatuskatkos, olin kääntymässä vasemmalle, ja olin ajaa suoraan tulevan eteen, onneksi jätkä kerkes väistää.. Onneks ei osumia oo tullut, ellei noita peruutteluja lasketa!

ostin Toyota Corollan! Hävettää niin p..leesti! Mikä neuvoksi? Kaikki menee heittämällä ohi, tunnen itseni onnettomaksi nysväriksi! Ei tuota voi myydä poiskaan, kun siitä ei mitään enää saa (vuosimalli 2007)!
Neuvokaa, neuvokaa pahasti mokannutta!