Saksittua Yle24 keskustelusta...
"Tanskassahan on aika lailla erikoinen energiapolitiikka, jota ajavat vihreat, tuulivoimaihmiset ja muut hyvaa tarkoittavat muun kansan kustannuksella. Hieman faktoja:
1. Tanskan sahkon kustannukset ovat kuluttajatasolla 27,8-19,7 eurocenttia/kWh. Vertaa tasoon 8,33-6,02 Suomessa ja 10,62 –7,33 Ruotsissa. Mista johtunee tama kerroin 2-4 verrattuna muihin naapurimaihin? Olisiko silla jotain suhdetta energiapolitiikaan ja nimenomaan Tanskan tuulienergian puffaamiseen? Lahteen hintoihin loydat artikkelista www.inra.com/press/report 2002.pdf.
2. Kuinka paljon ELTRAn sahkosta todella tulee tuulivoimasta? Nimellisteho on 2315 MW, vuosikertomuksen mukaan, joka loytyy osoittesta www.eltra.dk. Toisaalta vuoden 2003 ensimmaisen kuuden kuukauden aikana on keskiteho ollut 510 MW, toisin sanoen surkeat 22%! Tama verrattuna tyypillisiin tuulivoiman uhoajien vaitteisiin 30-40%.
Lahdetaanpa katsomaan miksi Tanskassa on nain paljon tuulivoimaa. Kuinka suuret ovat tukiaiset.:
1. Tuulivoima joka rakennettiin ennen vuotta 2001, sai tukiaiset Dc 60/kWh, toisin sanoen euroc 10/kWh.
2. Vuosina 2001-2002 rakennettu tuulivoima sai tukiaiset 0,33 Dc/kWh, ensimmaiselta 22000 kWh, toisin sanoen taatut euroa 1100/MW!!! Tama on yli kaksi kertaa sen, mita normaali lampovoima maksaa, ja jopa tekee tuulivoiman ilmaiseksi!
3. Vuonna 2003 tuli viimein jarki pintaan. Nyt saavat tuulivoimalat “vain” 1,4 eurosenttia taattuina tukiaisina. Ilmankos tuulivoimaloiden rakennus Tanskassa on hidastunut, paitsi:
Salatut tukiaiset:
ELTRAn vuosikertomus on poliittisesti korrekti, mutta sielta loytyy mielenkiintoisia tietoja, joista voi yrittaa selvittaa tuulivoiman poliittiset tukiaiset. Ja valtio alkaa myos tajuta, etta ekohorhoily alkaa olla liian kallista. Pienia naytteita:
1. Laki 316 (22/5/02): Sahkojarjestelman kayttaja saa pysayttaa paikallisia yksikoita …
2. ELTRA saa keraa paikallisilta kuluttajilta DKK 480 miljoonaa neljan vuoden ajanjaksolta (vaikkakin kuluttajien maksut jaetaan kymmenelle vuodelle!!!!)
3. ELTRA ostaa vanhat tuliturbiinit (joilla on alyton energiahinta) ja saa laskuttaa sen kuluttajille.
4. Turbiinit jotka eivat ole kilpailukykyisia saavat kompensaation DKK 0,23 per kWh!!!
5. ELTRA maarataan liittamaan Horns Rev verkkoon, mutta saa kerata liityntamaksun vain KYMMENEN vuoden viiveella.
Muita subventioita – mika on vain pieni osa todellisista tuulivoiman lisakustannuksista:
1. ELTRAN ns.” Public service obligations”, joista valtaosa liittyi tavalla tai toisella tuulivoimaan tai muuhun eko-energiaan olivat $674 MM DKr.
2. Tukiaiset jakeluyhtioiden “renewable energy” units olivat $209 MM DKr viime vuonna.
3. Keskimaaraien hinta tuuliturbiinien tukiaisille oli DKK 0,33/kwh
4. ELTRA maksaa ELSAMille siita, etta se pitaa varavoimakapasiteettia vahintaan 2900 MW. Tama kustannus, joka olisi suoraan laskutettavissa tuulivoimalle, on DKK 1920 miljoonaa kymmenen vuoden ajalle.
5. Tuuliturbiinein liittymiskustannukset laskutetaan asiakkaille tasattuina koko Tanskan alueelle. Viime vuoden liittymiskustannukset olivat DKK 76 miljoonaa.
6. Horsn Revin liittymakustannukset olivat DKK 337 miljoonaa. Ne laskutetaan asiakkaille 20 vuoden aikana! Mita politiikkaa!!
7. Tuuliturbiinien tutkimuskustannukset, asiakkaille laskutettuina, olivat DKK 11 miljoonaa
8. Tuulivoiman epaluotettavuudesta johtuen, ELTRAlla on ELSAMin kanssa sopimus, jonka mukaan ELSAM pitaa varavoimaa tasolla 550/-300 MW. Kustannus on DKK 236 miljoonaa.
Tassa vain tietysti ainoastaan osat siita, mita tuulivoimahorhotys maksaa Tanskalle. Kokonaiskustannus tietysti nakyy energian hinnoissa kuluttajalle, eli kertoimessa 2-5.
Summa summarum: Ekopoliitikot osaavat piiloittaa tukiaisensa eri nimikkeille. Mutta kun loppusummana on sahkon hinta, on sita vaikeaa salata!"
"Tanskassahan on aika lailla erikoinen energiapolitiikka, jota ajavat vihreat, tuulivoimaihmiset ja muut hyvaa tarkoittavat muun kansan kustannuksella. Hieman faktoja:
1. Tanskan sahkon kustannukset ovat kuluttajatasolla 27,8-19,7 eurocenttia/kWh. Vertaa tasoon 8,33-6,02 Suomessa ja 10,62 –7,33 Ruotsissa. Mista johtunee tama kerroin 2-4 verrattuna muihin naapurimaihin? Olisiko silla jotain suhdetta energiapolitiikaan ja nimenomaan Tanskan tuulienergian puffaamiseen? Lahteen hintoihin loydat artikkelista www.inra.com/press/report 2002.pdf.
2. Kuinka paljon ELTRAn sahkosta todella tulee tuulivoimasta? Nimellisteho on 2315 MW, vuosikertomuksen mukaan, joka loytyy osoittesta www.eltra.dk. Toisaalta vuoden 2003 ensimmaisen kuuden kuukauden aikana on keskiteho ollut 510 MW, toisin sanoen surkeat 22%! Tama verrattuna tyypillisiin tuulivoiman uhoajien vaitteisiin 30-40%.
Lahdetaanpa katsomaan miksi Tanskassa on nain paljon tuulivoimaa. Kuinka suuret ovat tukiaiset.:
1. Tuulivoima joka rakennettiin ennen vuotta 2001, sai tukiaiset Dc 60/kWh, toisin sanoen euroc 10/kWh.
2. Vuosina 2001-2002 rakennettu tuulivoima sai tukiaiset 0,33 Dc/kWh, ensimmaiselta 22000 kWh, toisin sanoen taatut euroa 1100/MW!!! Tama on yli kaksi kertaa sen, mita normaali lampovoima maksaa, ja jopa tekee tuulivoiman ilmaiseksi!
3. Vuonna 2003 tuli viimein jarki pintaan. Nyt saavat tuulivoimalat “vain” 1,4 eurosenttia taattuina tukiaisina. Ilmankos tuulivoimaloiden rakennus Tanskassa on hidastunut, paitsi:
Salatut tukiaiset:
ELTRAn vuosikertomus on poliittisesti korrekti, mutta sielta loytyy mielenkiintoisia tietoja, joista voi yrittaa selvittaa tuulivoiman poliittiset tukiaiset. Ja valtio alkaa myos tajuta, etta ekohorhoily alkaa olla liian kallista. Pienia naytteita:
1. Laki 316 (22/5/02): Sahkojarjestelman kayttaja saa pysayttaa paikallisia yksikoita …
2. ELTRA saa keraa paikallisilta kuluttajilta DKK 480 miljoonaa neljan vuoden ajanjaksolta (vaikkakin kuluttajien maksut jaetaan kymmenelle vuodelle!!!!)
3. ELTRA ostaa vanhat tuliturbiinit (joilla on alyton energiahinta) ja saa laskuttaa sen kuluttajille.
4. Turbiinit jotka eivat ole kilpailukykyisia saavat kompensaation DKK 0,23 per kWh!!!
5. ELTRA maarataan liittamaan Horns Rev verkkoon, mutta saa kerata liityntamaksun vain KYMMENEN vuoden viiveella.
Muita subventioita – mika on vain pieni osa todellisista tuulivoiman lisakustannuksista:
1. ELTRAN ns.” Public service obligations”, joista valtaosa liittyi tavalla tai toisella tuulivoimaan tai muuhun eko-energiaan olivat $674 MM DKr.
2. Tukiaiset jakeluyhtioiden “renewable energy” units olivat $209 MM DKr viime vuonna.
3. Keskimaaraien hinta tuuliturbiinien tukiaisille oli DKK 0,33/kwh
4. ELTRA maksaa ELSAMille siita, etta se pitaa varavoimakapasiteettia vahintaan 2900 MW. Tama kustannus, joka olisi suoraan laskutettavissa tuulivoimalle, on DKK 1920 miljoonaa kymmenen vuoden ajalle.
5. Tuuliturbiinein liittymiskustannukset laskutetaan asiakkaille tasattuina koko Tanskan alueelle. Viime vuoden liittymiskustannukset olivat DKK 76 miljoonaa.
6. Horsn Revin liittymakustannukset olivat DKK 337 miljoonaa. Ne laskutetaan asiakkaille 20 vuoden aikana! Mita politiikkaa!!
7. Tuuliturbiinien tutkimuskustannukset, asiakkaille laskutettuina, olivat DKK 11 miljoonaa
8. Tuulivoiman epaluotettavuudesta johtuen, ELTRAlla on ELSAMin kanssa sopimus, jonka mukaan ELSAM pitaa varavoimaa tasolla 550/-300 MW. Kustannus on DKK 236 miljoonaa.
Tassa vain tietysti ainoastaan osat siita, mita tuulivoimahorhotys maksaa Tanskalle. Kokonaiskustannus tietysti nakyy energian hinnoissa kuluttajalle, eli kertoimessa 2-5.
Summa summarum: Ekopoliitikot osaavat piiloittaa tukiaisensa eri nimikkeille. Mutta kun loppusummana on sahkon hinta, on sita vaikeaa salata!"
Vastaukset 30
Vanhimmat
Täällä Suomessa tehdään tuulivoimaloiden vaihteita ja muita osia joita sitten myydään ulkomaille, myös Tanskaan.
Tanskan päättäjät ovat selvästi katsoneet kansalaisten turvallisuuden ensisijaiseksi tavoitteekseen, koska ovat kieltäytyneet ydinvoiman käytöstä. Viisas ratkaisu, koska tänään heidän ei monen muun maan tavoin tarvitse miettiä, miten ydinvoimasta pääsee eroon.
Tanska tunnetaan myös korkean elintason maana. Muutama referenssitieto Suomeen:
Suomi
=====
Luonnonvarat: puu, kupari, sinkki, rautamalmi, hopea
Asukasluku: 5 183 545 (arvio heinäkuu 2002)
Bruttokansantuote: $133.5 miljardia ( arvio 2001)
BKT per asukas: $25800 (arvio 2001)
Työttömyys: 9.4% (lokakuu 2001)
Teollisuus: metallituotteet, elektroniikka, laivanrakennus, puu- ja paperituotteet, kuparinjalostus, elintarvikkeet, kemiantuotteet, tekstiilit, vaatteet
Vientituotteet: koneet ja laitteet, kemianteollisuuden tuotteet, metallit; puu, paperi
Tanska
======
Luonnonvarat: raakaöljy, luonnon kaasu, kalat, suola, kalkkikivi, kivi, sora ja hiekka
Asukasluku: 5 368 854 (heinäkuu 2002 arvio)
Bruttokansantuote: $149.8 miljardia ( arvio 2001)
BKT per asukas; $28000 (arvio 2001)
Työttömyys: 5.3% (2000)
Teollisuus: ruokateollisuus, kone- ja tarviketeollisuus, tekstiili ja vaate, kemiantuotteet, elektroniikka, rakennusteollisuus, huonekalu- ja muu puuteollisuus, laivanrakennus, tuulivoimalat
Vientituotteet: koneet ja työkalut, liha ja lihajalosteet, meijerituotteet, kala, kemiantuotteet, huonekalut, laivat, tuulivoimalat
http://edu.vantaa.fi/vasamanet/sisalto/norden/
Jostain olen kopioinut talteen:
"
Elintasolla arvioiden olemme likimain sijaluvulla 15 jonka saavutimme jo 30 vuotta sitten
– teollisuusmaiden joukossa Suomi on keskivertoa
– Luxemburg ja Yhdysvallat ovat kärjessä
BKT/asukas 2000 (ostovoimapariteetein)
1. Luxemburg
2. Yhdysvallat
3. Norja
4. Sveitsi
5. Islanti
6. Irlanti
7. Tanska
8. Kanada
9. Hollanti
10.Itävalta
11. Australia
12. Belgia
13. Japani
14. Saksa
15. Suomi
16. Italia
17. Ruotsi
18. Iso-Britannia
"
Lainauksen ensimmäinen lause on kiinnostava: eikös ne ensimmäiset ydinvoimalat tulleet meille noin 30 vuotta sitten?
>Tanskan päättäjät ovat selvästi katsoneet
>kansalaisten turvallisuuden ensisijaiseksi
>tavoitteekseen,
Eivät vaan nimenomaan päinvastoin. Polttovoima ON huomattavasti pahempi terveysriski kuin ydinvoima ja Tankassa tuotetaan 85% sähköstä polttovoimalla.
http://www.ktl.fi/ajankohtaista/ydin_mmv.pdf
"Johtopäätös:
Merkittävin ydinvoimalaonnettomuudesta aiheutuva terveysriski on syöpäriski,
joka on paljon pienempi kuin polttoon perustuvasta energiantuotannosta aiheutuva syöpä-
riski. Merkittävä ero on siinä, että polttoon perustuva energiantuotanto aiheuttaa riskiä koko
normaalin toimintansa ajan, ydinvoima vain onnettomuuden sattuessa.
...
Olennainen ero muihin energiantuotantomuotoihin on, että ydinvoimalle on asetettu velvoite
hoitaa omat jätteensä. Muille energiantuotantomuodoille tätä ei ole asetettu, vaan yhteiskunta
kantaa kustannukset esim. happosateista, kasvihuoneilmiöstä, pienhiukkasten terveysvaiku-
tuksista, raskasmetallipäästöistä (ml. radioaktiiviset aineet) ja muista jätteistä, jotka pilaavat
ympäristöä ja aiheuttavat uhkaa terveydelle.
...
Edelläoleviin perusteluihin viitaten Kansanterveyslaitos katsoo, että terveydelliseltä
kannalta ei ole esteitä ydinvoiman lisärakentamiseen ja siitä aiheutuvat riskit ovat
pienempiä kuin vastaavasta polttoon perustuvasta energiantuotannosta."
>koska ovat kieltäytyneet ydinvoiman käytöstä.
Polttovoima on paljon ydinvoimaa vaarallisempaa kuten sinulle on jo useasti todistettu. Lisäksi Tanska puhaltaa surutta pienhiukkasia ja muita ilmansaasteita naapurimaihinsa eikä itse huolehdi energiantuotannon ongelmastaan. Onko toisten ilman pilaaminen sinusta vastuullista toimintaa?
>Viisas ratkaisu, koska tänään heidän ei monen
>muun maan tavoin tarvitse miettiä, miten
>ydinvoimasta pääsee eroon.
Älä viitsi kirjoittaa tuollaista roskaa joka on jo useaan kertaa kumottu. Ydinjäteongelma on Suomessa ratkaistu ja ydinvoimaloiden purkamiseen varauduttu voimayhtiöiden keräämien rahastojen turvin.
>Tanska tunnetaan myös korkean elintason maana.
Irrelevanttia. Niin Ranskakin joka tuottaa suurimman osan sähköstään ydinvoimalla.
>Lainauksen ensimmäinen lause on kiinnostava:
>eikös ne ensimmäiset ydinvoimalat tulleet meille
>noin 30 vuotta sitten?
Mitä ihmettä höpiset? Oletko aivan sekaisin? Älä turhaan vastaa, tiedämme kyllä...
Tanska puhaltaa surutta pienhiukkasia ja muita ilmansaasteita naapurimaihinsa eikä itse huolehdi energiantuotannon ongelmastaan. Onko toisten ilman pilaaminen sinusta vastuullista toimintaa?
Ei ole minunkaan mielestäni. Kuitenkin ydinvoimalakin on pilannut ilmastoa ja maastoa vesistöä valtavan isoja alueita ,eikä siitä tunnu ydin voimateollisuus olevan millänsäkään .Kerrassaan härskiä toimintaa,eikö vain ,markus.
Eli tuota KELA:n tutkimusta jossa todetaan että ydinvoima on terveydelle parempi kuin polttovoima?
>Ei ole minunkaan mielestäni. Kuitenkin
>ydinvoimalakin on pilannut ilmastoa ja
>maastoa vesistöä valtavan isoja alueita ,eikä siitä
> tunnu ydin voimateollisuus olevan millänsäkään
>.Kerrassaan härskiä toimintaa,eikö vain ,markus.
Ydinvoima ei pilaa sen enempää kuin muukaan kaivos- yms. teollisuus. Vähemmän joka tapauksessa kuin polttovoima. Mitä vähempi sen parempi.
Valitettavasti tuulivoimalla on rajansa ja rajoituksensa. Esimerkiksi Saksassa tuulivoiman nykytekniikalla saavutettava kapasiteetti on jo saavutettu, eikä uusia voimaloita juuri voida järkevästi enää rakentaa. Samalla tuulivoimaloita tuottava teollisuus on ajautunut vaikeuksiin.
Mistä lähteistä, Saksassa, Suomessa ja muualla maailmassa saadaan kulutusta vastaavat kilowattitunnit tuotettua?
Energian tuotannon tuleekin olla monipuolista.
Ihan hyvä, kun Saksassa tuulivoimaa on hyödynnetty niin paljon kuin sitä voi tällä hetkellä hyödyntää. Suomessa on vielä runsaasti käyttämätöntä tuulivoimakapasiteettia.
Jos puhutaan pelkästä sähköstä ja sen tuottamisesta kulutuksen tarpeiden mukaan, tarvittava tuotannon määrä riippuu tietysti kulutuksesta. Sähköä tuotetaan erittäinkin monella tavalla. Aurinko- ja tuulivoimaa ei ole hyödynnetty vielä kuin nimeksi. Lämmitykseen tarvitaan vielä toistaiseksi jotain muuta energiaa, ja silloin sähkön ja lämmön yhteistuotanto on energiataloudellinen tuotantotapa. Auringon lämpöenergiankin hyödyntämisessä on vielä kehittämisen varaa.
Viime kädessä vain kaikkinaisen kulutuksen pienentäminen voi auttaa ilmasto-ongelmaan. Laman aikana tämä oli nähtävissä: silloin ilmansaasteet väheni (jostain lukemani lause).
Ymmärtääkseni ydinvoimala-alan nihkeä suhtautuminen tuuli- ja aurinkovoimaan johtuu siitä, että nekin tuottaa vain sähköä - auringon lämpöenergian hyödyntäminen suoraan lämmitykseen on vielä lapsen kengissään. Tuuli- ja aurinkovoima ovat siis ydinvoiman kilpailijoita.
Erinomainen esite uraanikaivostoiminnasta löytyy osoitteesta
http://www.ydinvoima.net/www/uploads/uraaniesite.pdf
"Ydinvoima ei pilaa sen enempää kuin muukaan kaivos- yms. teollisuus. Vähemmän joka tapauksessa kuin polttovoima. Mitä vähempi sen parempi."
On typerää perustella pilaamista sillä, että muutkin pilaavat.
Arvoitukseksi lukijalle jää, miten uraanikaivostoiminnan ympäristöä vahingoittava vaikutus vähentää kokonaiskaivostoiminnasta aiheutuvaa ympäristövahinkoa.
>Energian tuotannon tuleekin olla monipuolista.
Miksi? Miksi se on tärkeää?
>Ihan hyvä, kun Saksassa tuulivoimaa on
>hyödynnetty niin paljon kuin sitä voi tällä
>hetkellä hyödyntää.
Ei minusta ole hyvää että tuhlataan verovaroja tehottomaan näpertelyyn.
>Suomessa on vielä runsaasti käyttämätöntä
>tuulivoimakapasiteettia.
Joo.
>Ymmärtääkseni ydinvoimala-alan nihkeä
>suhtautuminen tuuli- ja aurinkovoimaan johtuu
>siitä, että nekin tuottaa vain sähköä - auringon
>lämpöenergian hyödyntäminen suoraan lämmitykseen
>on vielä lapsen kengissään. Tuuli- ja
>aurinkovoima ovat siis ydinvoiman kilpailijoita.
Eivät ole eivätkä voi olla. Ne ovat näpertely, ydinvoima ihan oikeasti järkevää ja tuottavaa touhua.
>On typerää perustella pilaamista sillä, että
>muutkin pilaavat.
Eikö paljon typerämpää ole VASTUSTAA jotakin mikä pilaa mutta ei tasapuolisesti kaikkia mitkä pilaavat? Näinhän sinä teet ydinvoiman kohdalla.
Tuulivoima ja muut sähkön tuotantomuodot kehittyvät jatkuvasti. Ydinvoima kehittyy myös. Täytyy muistaa, että ydinvoima on käynyt läpi pitkän kehityskaaren kaikilla osa-alueilla ensimmäisistä voimaloista tähän päivään. Viidennelle ydinvoimalalle ei nykytilanteessa ole järkevää vaihtoehtoa, mutta tulevaisuudessa asiat ovat toisin. Tuulivoima, aurinkovoima, fuusioydinvoima jne. ajavat ohi. On siis järkevää keskustella mitä tehdään viidennen (ja ehkä kuudennen) ydivoimalan jälkeen.
Jos kaikissa asioissa pitäydyttäisiin vain valmiiksi hyviksi todetuissa ratkaisuissa, jotka ovat nekin kehittyneet varhaisista suunnitelmista prototyyppien kautta yhä paremmiksi nykyiseen muotoonsa, ei teknisessä kehityksessä lopulta edistyttäisi lainkaan.
Tuulivoima soveltuu erityisen hyvin paikalliseksi sähkön lähteeksi ja erityisesti niille alueille joille ei ole järkevää rakentaa siirtoverkkoa. Ydinvoima on keskitetty tuotantotapa, joka soveltuu perusvoimaksi teollisuudelle ja kotitalouksille - keskitetyissä ratkaisuissa tarvitaan laaja siirtoverkko ja ne ovat lisäksi haavoittuvampia hajautettuihin ratkaisuihin verrattuna. Tuulivoimastakin on toki merkittävä osa keskitettyä tuotantoa tuulipuistoissa.
Tuulivoiman huonoja puolia ovat mm. epävakaa tuotanto, matala hyötysuhde pienillä tuulen nopeuksilla (mm. suurimassa osassa Suomea), suuri tilantarve, tehokkaiden voimaloiden valtava koko, hinta (kehityskulut, pienet tuotantomäärät), melu ja ulkönäköön liittyvät haitat.
Aurinkovoima on näiden kahden rinnalla sekin erinomainen tapa saada energiaa hyötykäyttöön - mielestäni paras näistä kolmesta. Auringon maanpinnalle säteilemä energia on valtava, jopa näin pohjoisessa, vaikka sitä ei heti tule ajatelleeksi. Aurinkovoimaa voidaan hyödyntää suoraan lämmön tuottamiseen (mm. laajassa käytössä veden lämmittämisessä lämpimillä alueilla) sekä sähkön tuotantoon.
>Tuulivoima ja muut sähkön tuotantomuodot
>kehittyvät jatkuvasti. Ydinvoima kehittyy myös.
Kumpi enemmän ja paremmaksi? Toistaiseksi on kiistatonta että ydinvoima. Ehkä tilanne muuttuu joskus. Ehkä. Mutta vielä ei ole muuttunut eikä lähitulevaisuudessakaan ole muuttumassa.
>Tuulivoima, aurinkovoima, fuusioydinvoima jne.
>ajavat ohi.
Ehkä. Ehkä ei. Voidaan tietysti aina spekuloida. Mutta ei spekulointien varaan kannatta mitään laskea ja varautua. Voihan käydä niin että ydinvoimalla pyöritään seuraavat 300 vuotta ja sitten keksitään jokin uusi ja vielä parempi tapa tuottaa energiaa. :) Ei kannata haaskata aikaa ja vaivaa haihatteluun. Laskelmia ja investointeja sekä kehittelyä on syytä tehdä jos se katsotaan järkeväksi. Ei siihen tarvita veronmaksajien tukia penniäkään, yritykset ja energia-ala tekee sen itse jos siinä on tulevaisuus. Muutenhan ne menisivät konkurssiin pitkällä aikavälillä ja se pieni nyrkkipaja joka on investoinut noihin veisi niiltä markkinat. :)
>On siis järkevää keskustella mitä tehdään
>viidennen (ja ehkä kuudennen) ydivoimalan
>jälkeen.
Totta. Mutta vasta sitten kun ne viides ja kuudes (ja vielä kyllä seitsemäs) ovat valtakunnan verkossa tuottamassa sähköä. Ei ennen.
>Jos kaikissa asioissa pitäydyttäisiin vain
>valmiiksi hyviksi todetuissa ratkaisuissa, jotka
>ovat nekin kehittyneet varhaisista suunnitelmista
> prototyyppien kautta yhä paremmiksi nykyiseen
>muotoonsa, ei teknisessä kehityksessä lopulta
>edistyttäisi lainkaan.
Väärä olettamus. Edistyttäisiin, koska aina voi tehdä asiat paremmin ja eri tahot (energia-yhtiöt, yritykset jne.) laskevat ja tutkivat jotta voisivat kehittää etumatkaa kilpailijoihinsa kaikenlaisissa asioissa. Sekä parantamalla olemassaolevia menetelmiä että kehittämällä uusia menetelmiä. Mutta yrityksillä ei ole varaa haihatella ja tuhlata rahaa tuhoon tuomittuihin projekteihin. Ne olisivat äkkiä konkurssissa ja järkevämmin toimivat yritykset veisivät niiltä asiakkaat.
Valtiolla tuollaista ei ole, se voi surutta tuhlata verovaroja vaikka millaisiin hullutuksiin (esim. uusiutuvien tukiin) välittämättä pätkääkään siitä onko koko hommassa oikeastaan yhtään mitään järkeä ja tulevaisuutta. Ja senhän se tekee. Ja veronmaksajat maksavat nahoissaan...
>Tuulivoima soveltuu erityisen hyvin paikalliseksi
>sähkön lähteeksi
Ei ilman 100% varavoimaa eli yleensä dieselvoimaa. Tästä taas herää kysymys että miksi oikeastaan rakentaa ylipäätään tuulivoimaa, kun saman tehon verran varavoimaa pitää joka tapauksessa rakentaa...miksei rakenneta vain suoraan sitä "varavoimaa" ja käytetä sitä, koska se ei ole altis sään muutoksille kuten tuulivoima on...
>ja erityisesti niille alueille joille ei ole
>järkevää rakentaa siirtoverkkoa.
Niin, sellaisia paikkoja on kyllä maailmassa jonne tuulivoima sopii hyvin. Moniakin paikkoja. Mutta laajamittaiseen tuotantoon ja suuressa mittakaavassa (valtakunnanverkkoon) tuulivoima ei sovi.
>Ydinvoima on keskitetty tuotantotapa,
Ei välttämättä. Pienoisvoimaloitakin on.
>joka soveltuu perusvoimaksi teollisuudelle ja
>kotitalouksille - keskitetyissä ratkaisuissa
>tarvitaan laaja siirtoverkko ja ne ovat lisäksi
>haavoittuvampia hajautettuihin ratkaisuihin
>verrattuna.
Sähköverkko on aina haavoittuva vaikka tuotantotapa olisi mikä. :)
>Tuulivoiman huonoja puolia ovat mm. epävakaa
>tuotanto, matala hyötysuhde pienillä tuulen
>nopeuksilla (mm. suurimassa osassa Suomea), suuri
> tilantarve, tehokkaiden voimaloiden valtava
>koko, hinta (kehityskulut, pienet
>tuotantomäärät), melu ja ulkönäköön liittyvät
>haitat.
Niinpä.
>Aurinkovoima on näiden kahden rinnalla sekin
>erinomainen tapa saada energiaa hyötykäyttöön -
>mielestäni paras näistä kolmesta.
?!? Vielä huonompaa kuin tuulivoima! HUOMATTAVASTI kalliimpaa ja aiheuttaa per tuotettu sähkömäärä monikymmenkertaisesti kasvihuonekaasupäästöjä!
>Aurinkovoimaa voidaan hyödyntää suoraan lämmön
>tuottamiseen (mm. laajassa käytössä veden
>lämmittämisessä lämpimillä alueilla) sekä sähkön
>tuotantoon.
Totta. Mutta kuten tuulivoimaa, sekään ei sovi suurissa määrin tuotetuksi ja vaatii aina varavoimaa tuekseen huonoa säätä ja vuodenaikoja vastaan. Ydinvoima ei.
Aurinkovoimaahan tuotetaan nykyisin peilien avulla. Pinta-alaahan sekin vaatii, mutta rakentamisen ympäristöhaitat jää pienemmiksi.
Kun nyt joku löytäisi jotain tietoa esimerkiksi siitä hukkaamastani uutisesta, jonka mukaan Ruotsiin rakennetaan tällainen voimala.
Onkohan missään kokeiltu sitä, että tuulipuiston alueelle sijoitetaan myös aurinkovoimaa? Pinta-ala tulisi paremmin hyödynnettyä.
Mistähän mahtaa johtua, että kaikilla tietämilläni Markuksilla on sitä päässä?
Pitkään käytössä olleet hyvin toimivat ratkaisut eri aloilla ovat lähes poikkeuksetta kehittyneet nykytasoon verrattuna hyvinkin tehottomista ja vaatimattomista lähtökohdista. Ydinvoima on ollut kaupallisessa käytössä n. 50 vuotta. Ensimmäisten kaupallisten ydinvoimaloiden teho oli hyvinkin vaatimaton - alle sadasosa nykyisestä. Ydinvoima on siis kehittynyt paljon lähtökohdistaan ja sen kehittämiseen on käytetty suuri määrä sekä valtioiden, että yritysten resursseja. Ydinvoiman tutkimuksessa ja kehittämisessä valtioiden rahoituksen ja tutkimustyön osuus on ollut poikkeuksellisen suuri.
Tuulivoiman, aurinkovoiman ja muiden voimakkaasti kehittyvien, vaihtoehtoiksiksi kutsuttujen, energian tuotantotapojen hyötysuhde ja kannattavuus paranevat jatkuvasti. En väitä että niiden avulla pystyttäisiin tällähetkellä kilpailemaan ydinvoiman ja polttovoimaloiden kanssa, mutta 15-30 vuoden kuluttua tilanne on hyvin suurella todennäköisyydellä erilainen.
Yritykset, yliopistot ja muut tahot tekevät kaikilla aloilla jatkuvaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Tuotteiden suunnittelu ja kehitäminen on usein alkanut jopa toistakymmentä vuotta ennen ensimmäisten kaupallisten sovellusten saapumista markkinoille.
Pidän auringosta saatavaa energiaa merkittävimpänä, koska jopa kylmänä pimeänä pakkasyönä saanatunturin tuuliselle puolelle auringosta säteilevä energia on erittäin suuri. Ongelmana on tämän energian ottaminen talteen. Tätä energiaa voidaan hyödyntää suorana lämpövoimana tai sähkön tuotannossa. Kehitys on kuitenkin vasta alkumetreillä. Lämmön tuotannossa idea on pääpirteittäin sama kuin maalämpöä hyödyntävissä laitteissa, pienellä sähkön kulutuksella saavutetaan hyvä lämmitysteho.
Aurinko- ym. voimalatyypeistä on lyhyt kuvaus osoitteessa
http://leeh.ee.tut.fi/svtopus/teksti/luku2.html
Artikkeli on vuodelta 1997.
...itse asiaan. En ole yllättynyt. Myönnät siis että olen oikeassa?
Vai mitä tuo vouhotus tarkoittaa?
EU-maiden kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina ja taakankantotavoite
Päästöt 2000,
Miljoonaa tonnia;
Muutos vuosina 1990–2000;
Taakankantotavoite 2008–2012
Tanska. 69; –2%; –21%
Suomi.. 74; –4%; 0%
Lähde: Tilastokeskus, Luonnonvarat ja ympäristö 2002 -julkaisu.
Lainaus ilmasto.orgin sivuilta:
"... Kansainvälisen ilmastonsuojelusopimuksen tarve todettiin, ja ns. Toronton pöytäkirjan tavoitteeksi asetettiin hiilidioksidipäästöjen pudottaminen 20 prosentilla vuoden 1988 tasosta vuoteen 2005 mennessä. Myöhemmin päästöjä pitäisi leikata puolella. Tällä hetkellä Tanska ja Saksa pyrkivät ainoina maina virallisesti pöytäkirjan mukaisiin tavoitteisiin."
Tanska sanoo toteuttavansa päästöjen sovitun vähentämisen ilman ongelmia ja ilman ydinvoimaa (kuinkas muutenkaan). muistaakseni heidän suunnitelmissaan on hiilivoimaloiden täydellinen alasajo sadan vuoden sisällä.
Täytyypä selvittää tuota Tanskan hiilidioksidiekvivalenttilukua. Kuulostaa TÄYSIN käsittämättömältä ottaen huomioon että Tanska tuottaa sähköstään 85% kivihiilellä. Asukasluku on samaa luokkaa kuin Suomella (ilmasto tosin lämpimämpi) eikä metsäteollisuutta ole joten se voisi selittää eron.
>Tanska sanoo toteuttavansa päästöjen sovitun
>vähentämisen ilman ongelmia ja ilman ydinvoimaa
Tanskan on helppo vähentää päästöjä kun siellä käytetään nykyään VALTAVASTI hiilivoimaa. Se vain vähemmälle ja päästöt putoavat rivakasti. Ilman ydinvoimaa se tuskin tulee onnistumaan kylläkään.
>muistaakseni heidän suunnitelmissaan on
>hiilivoimaloiden täydellinen alasajo sadan vuoden
> sisällä.
Samanlaista hömppää kuin Saksan ja Ruotsin "ydinvoimaloiden alasajo". Ei tule tapahtumaan.
Lähteeseen jäi pieni virhe. Julkaisun otsikon alla on teksti 'SVT Suomen virallinen tilasto'. Julkaisun sivujen ylä- ja alaosissa on ympäristöministeriön ja Tilastokeskuksen logo. Pistän tänne julkaisun URL-osoitteen heti kun sen löydän.
Tässä pikkuisen lisää samasta julkaisusta:
EU-maiden rikkidioksidi-, typenoksidi- ja ammoniakkipäästöt 1999 ja maiden ilmoittamat päästökatot vuodelle 2010 (tuhatta tonnia)
Rikkidioksidi (SO2) - Typen oksidit NO2:na - Ammoniakki (NH3)
Päästöt, Päästökatto; Päästöt, Päästökatto; Päästöt, Päästökatto
Tanska. 56, 55; 210, 127; 96, 69
Suomi.. 87, 110; 247, 170; 35, 31
Lähde: Luonnonvarat ja ympäristö 2002 -julkaisu.
Mainitut päästöt ovat happamoittavia yhdisteitä ja vaikuttavat kasvihuoneilmiöön epäsuorasti.
Rikkidioksidin päästökatto Suomessa on suurempi kuin päästöt. Näin on EU-maissa vain Suomessa ja Ruotsissa. Voin tulkita väärin, mutta koska otsikossa sanotaan 'maiden ilmoittamat päästökatot', se tarkoittaisi sitä, että kasvihuonepäästöjen vähennysvaatimus voidaan toteuttaa myös lisäämällä jotain yksittäistä päästöä.
ilmasto.orgin sivuilta:
"Rikkidioksidia (SO2) syntyy poltettaessa rikkiä sisältäviä polttoaineita, kuten kivihiiltä ja öljyä. Päästöjä on pystytty vähentämään erityisesti polttoprosessien savukaasujen puhdistuksen avulla lähes 80 % vuodesta 1980."
"Typen oksidit (NOx) eli typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO2) syntyvät pääasiassa ilman typestä voimalaitosten ja liikenteen palamisprosesseissa. Polttoprosessien kehittyminen ja katalysaattorien käyttö autoissa ovat pudottaneet päästöjä. Kääntöpuolena katalysaattorien käyttö lisää dityppioksidipäästöjä. Suomen vuotuiset typenoksidipäästöt aiheuttavat noin 10 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä vastaavan kasvihuonevaikutuksen."
Ammoniakki on pääasiassa maatalouden päästö.
Nystedin tuulipuisto Tanskassa on ymmärtääkseni valmis. Siinä on 72 tuulimyllyä, jokainen 2.2MW.
Sanoin 'ymmärtääkseni' koska oheinen linkki on Tanskan kielinen
http://www.nystedhavmoellepark.dk/frames.asp?Page_ID=28&Page_Ref=27&Templates_ID=9
Missä ja mitä siellä muka sanotaan 2,2MW myllyistä? En usko.
Melkoinen haaste säätäville laitoksille tuo puisto Tanskassa on, kun ei ole omaa vesivoimaakaan.
"Fakta om Nysted Havmøllepark ved Rødsand:
• 72 møller à 2,2 MegaWatt
• Samlet effekt: omkring 160 MW, svarende til en årsproduktion på 500 mio. kWh eller elforbruget i 110.000 parcelhuse.
• Nysted Havmøllepark ved Rødsand vil årligt spare miljøet for 300.000 tons CO2, 490 tons SO2 og 440 tons NOx, som ellers ville være udledt fra eksisterende kraftværker."
Eli kun en löytänyt uutisesta itsestään mitään tietoja voimaloista, ronkin sivuja vähän kauempaa. selaimen asetukset ei mahdollistanu sen sivun linkittämistä, josta nuo tiedot poimin talteen, vaan linkki meni aina jollekin pääsivulle. Tuo teksti löytyy ihan saitin lähihistorian uutisista.
Arvot voi tietysti olla vain suunnitelma, ja edelleen: tanskan kielen taitoni on 0.
Jos siis tulkintani 2.2M/mylly on oikea, maksimiteho olisi luokkaa 150MW. Uusilla myllyillä päässään varsin korkeisiin huipunkäyttöaikoihin, suomessakin Meri-Pori 9 (2M) jotain 38%, tosin se ei ole vielä ollut käytössä täyttä kalenterivuotta.
Tanskan tuuliolot ei kuulemma ole niin hyvät kuin luulis. Mutta ehkä he ovat huomanneet, että aina jossain tuulee.
Osoitteesta:
"http://www.afm.dtu.dk/wind/bookmark.html"
Kyllä tietosi pitävät paikkansa
Repäsin jutun vain siksi, että kun keskustelu oli tanskan tuulimyllyhullutuksesta, katselin mitä tanskan maalle kuuluu. ei mitään mätää!
160MW teoreettinen teho tarkoittaa tuulivoimalla käytännössä 40MW tehoa. Tuulivoimalla päästään parhaillakin yksiköillä johonkin 25% käyttöasteeseen. En tiedä mistä noita lukujasi revit.
Oletettavasti tämän tanskan uuden tuulivoimalapuiston reaaliteho vaihtelee välillä 0-150MW. Olisikin ihan mielenkiintoista löytää tanskan tuulivoimaloiden kokonaistuotanto ja sähkön kokonaiskulutus esim. tunnin välein vuoden ajalta.
Kirjoitin:
"Uusilla myllyillä päässään varsin korkeisiin huipunkäyttöaikoihin, suomessakin Meri-Pori 9 (2M) jotain 38%, tosin se ei ole vielä ollut käytössä täyttä kalenterivuotta."
Sanamuotoni antaa ymmärtää, että kysymyksessä olisi vuositason arvo. Näin ei ole, vaan luku on kuukausitilastosta.
Kuukausittaiset tuulivoimatilastot voi katsoa osoitteesta
http://www.vtt.fi/pro/pro2/tuulitilastot/kuukausi.htm
Nyt sinne on ilmestynyt kesäkuun tilastot. Siinä Meri-Pori 9 käyttöaste on 23%, viime kuussa 39%, sitä edeltävässä 37%. Talvikuukausina tunnetusti tuulee enemmän ja tuulivoimaloidenkin vuosihuollot ajoitetaan kesäkausiksi.
Termini ei välttämättä ole oikeat, mutta hyvä jos ne on ymmärretty oikein. Ja sinulle kiitos aiheellisesta huomautuksesta.