Teräväpiirto on huijausta!!

Molemmat kuvat ovat suoria ja käsittelemättömiä kuvakaappauksia blu-ray -teräväpiirtolevyltä, suoraan levydatasta. Elokuva on Pirates of the Caribbean trilogian viimeinen osa.

http://i166.photobucket.com/albums/u98/adzez/At Worlds End/95f7a13b.png
http://i166.photobucket.com/albums/u98/adzez/At Worlds End/8036a36e.png

Jos linkit eivät toimi suoraaa, kopioikaa osoite selaimen osoitekenttään. Kuvia pitää vielä naksauttaa vasemmalla hiirennapilla, niin päästään alkuperäiseen tarkkuuteen.

Ja tämän viestiketjun aloittajalle, milloin sinä olet viimeksi nähnyt samanlaista kuvanlaatua tavallisessa televisiossa ? Ja voit samalla kertoa mitä näissä kuvissa on teknisesti sitten vikana. Minusta kun ne ovat hyvin lähellä täydellistä. Laadukkaasti tehty siirto teräväpiirtomuotoon blu-ray -levyllä saa aikaiseksi varsin erinomaisen kuvan.

Huomattavasti pienemmällä bittivirralla mitä blu-ray elokuvissa nähdään. Joku oli laskenut että neljätuntisessa kuninkaan paluussakin pystytään pitämään keskimääräinen bittivirta yli 20 Mbps:n yhdellä häviöttömästi pakatulla audioraidalla. Lyhyemmät elokuvat luonnollisesti voidaan enkoodata moninkertaisesti paremmalla laadulla kuin sinun "testimateriaalisi", joka vastaa lähinnä warez-julkaisujen laatua.

vikaa. No siihen auttaa Viagra ja kunnon Blu-Ray -soitin

Oletkohan tutustunut edes HDMI:n kaistanleveyteen kun tuollaisia väität, ei se nyt ihan heti ole loppumassa.

Eihän tuosta liene haittaakaan, vaikka vastaanotin pystyisi parempaan toistoon kuin mitä kaapelia tai ilmanhalkituleva lähetystarkkuus on vielä pitkään aikaan!

Väität teräväpiirtoa huijaukseksi.
"Tyypillinen lomittelematon kuvataajuus 24 tai 25 kuvaa sekunnissa on suhteellisen alhainen, ja jos kuvassa on vähänkään liikettä niin se on jo huomattavan epäterävä --> korkeasta resoluutiosta ja teräväpiirrosta ei siten ole mitään hyötyä."

Tästä sinun päättelyllä seuraa se, että elokuvien /elokuvateattereiden kuva on huijausta ja elokuvat kuvataan aivan turhaan suurella tarkkuudella.

Kannattaa muistaa, että silmä ei erota nopeasta liikkeestä yksityiskohtia läheskään yhtä hyvin kuin paikallaan olevasta kuvasta. Siksi yksittäiset kuvakaappaukset liikkuvasta videosta eivät anna oikeaa kuvaa tarkkuudesta.

Elokuvat kuvataan usein 24 Hz kuvataajuudella, mutta videokuvassa lähtökohtana voi pitää 50 Hz:n kuvataajuutta. Progressiivisessa videossa kokonaisia kuvia esitetään 50 kpl sekunnissa. Tämä vaatii enemmän kaistaa kuin lomoteltu video, jossa jätetään joka toinen kerta parilliset tai parittomat juovat piirtämättä. Tällä on saatu analogisen videon kaistavaatimus pieneksi ja säilytettyä "50 Hz:n välkkyvyys" verrattuna 25 Hz:iin sekä sulavat liikkeet esim. urheilua kuvattaessa.

Kun kuvassa ei ole liikettä, lomitellun kuvan tarkkuus vastaa lomittelematonta, mutta liikkuvissa kohteissa tarkkuus kärsii, koska puolikuvat ovat eri ajanhetkiltä.

1280*720/50p videossa on informaatiota (pikseleinä laskettaessa) 1280*720*50 = 46 080 000 pikseliä/sekunnissa.

1920*1080/50p:ssa on 1920*1080*50 = 103 680 000 pikseliä sekunnissa.

1920*1080/50i:ssa joka toinen juova päivitetään kerrallaan: 1920*1080*0,5*50 = 51 840 000 pikseliä sekunnossa (lähellä 1280*720p kuvaa).

Nykyisessä digi-tv:ssä on käytössä 720*576/50i: 720*576*0,5*50 = 10 368 000. Osa tv:ssä tulevasta kuvasta on nytkin progressiivista, esim. monet mainokset. Parilliset ja parittomat juovat ovat "samasta kuvasta" eli samalta ajanhetkeltä. Lähdemateriaalissa on siis 25 kokokuvaa sekunnissa. Putkitelevisiossa tämä piirretään aivan samalla tavalla kuin lomiteltukin kuva, eli parittomat ja parilliset juovat piirretään vuorotellen.

Lomittelu säästää siis kaistaa ja 50i säilyttää liikeinformaation paremmin kuin 25p. Ero kaistassa 1920*1080/50p:n ja 1920*1980/50i:n välillä pienenee hieman kuvanpakkausessa, koska vierekkäiset juovat korreloivat usein keskenään.

Myös muita vaihtoehtoja on, esimerkiksi juuri elokuvilla käytetty 1920*1080/24p.

Taulutelevisiota varten kuvan lomittelu on poistettava.

Kuvan kirkkaus vaikuttaa merkittävästi siihen näkeekö silmä kuvan välkkyvänä tai liikkeen sulavana. Mitä kirkkaampi kuva sitä herkempi silmä on välkkymiselle. Tietyn pisteen jälkeen, olikohan noin 78 Hz, silmä ei enää erota välkkymistä.

Videota kuvattaessa valotusaika vaikuttaa siihen laskostuuko nopea liike. Liike ei näytä enää sulavalle tai sitten esimerkiksi auton tai kärryn rengas alkaa pyöriä taaksepäin. Lyhyt valotusaika tuottaa teräviä yksittäisiä kuvia liikkuvasta kohteesta, mutta liike voi näyttää pienellä kuvataajuudella tökkivälle. Pidemmällä valotusajalla, laskostuminen vähenee, nopeat liikkeet blurraantuvat enemmän, mutta liike näyttä sujuvammalle (yksittäiset kuvat ei erotu niin selkeästi). Joko tai -ongelma. Mutta kuten sanottu, silmä ei erota tarkasti yksityiskohtia liikkuvasta kuvasta.


1280*720/50p vs 1920*1080/50i. 1920*1080 voittaa, koska siinä on suurempia lukuja. Suurempi luku on massamarkkinoilla aina paremmin myyvä.


P-tapauksessa tietenkin voi ottaa kuvia 25 kertaa sekunnissa tai millä tahansa taajuudella, mutta HDTV-lähetyksissä vastakkain ovat juuri 1280*720/50p ja 1920*1080/50i tai 25i (riippuu miten haluaa merkitä. "kokonaisia kuvia" tulee tavallaan 25 sekunnissa, mutta puolikkaita kuvia otetaan 50 sekunnissa.)

50i ja 25p ovat silla tavalla naimisissa keskenään, että jos 50i:n puolikuvat ovat samalta ajanhetkeltä, niin silloin video vastaa 25p:tä. Molemmissa sama määrä pikseleitä sekunnissa.

Tv:ssä näkee usein esim. musiikkivideoita, joissa musiikkivideon kuva on 25p, mutta alla scrollaava teksti on 50i. Tekstin paikka muuttuu 50 kertaa sekunnissa puolikuvissa ja musiikkivideon kuva 25 kertaa sekunnissa. Koko video on merkitty 50i:ksi, mutta esimerkiksi tietokoneella katsellessa musiikkivideon takia ei lomituksenpoistoa tarvitse tehdä, jos sietää sen että liikkuva teksti on sahalaitainen, koska ilman erikseen valittua lomituksenpoistoa tietokone näyttää kuvan 25p:nä, siten, että parilliset ja parittomat juovat näytetään yhtaikaa. Liikkuva teksti on nyt sahalaitaista, koska parittomissa juovissa teksti on esimerkiksi näytöllä 5 pikseliä vasemmalla kuin parillisissa.

Jos 50i:ssä kuva vaihtuu nopeasti kamerasta toiseen, on parittomat ja parilliset juovat eri kamerasta, mikä näyttää tietokoneella ilman lomituksenpoistoa oudolle.

Tuolta löytyy esimerkkikuvia.
http://www.100fps.com/

Todellä yksinkertaistetusti lomituksenposton voi tehdä niin, että 50i:stä tulee 25p, jolloin liikeinformaatiota meneteään. Parittomat ja parilliset juovat voi esim. keskiarvoistaa yhteen, jolloin sahalaidat katoaa. 50i:stä voi tehdä myös 50p-videon, vaikka näyttämällä parillisista ja parittomista juovista koostuvat kuvat erillisinä. Nyt liikeinformaatiota on mukana hyvin, mutta pystysuuntainen resoluutio on pudonnut puoleen.

Näiden yhdistelmiä ja kehittyneenmpia versioita on paljon. Skaalausalgortimit eivät mielestäni ole hyvän kuvan esteenä. Enemmän toivoisin parannusta lomituksen poiston hyvään toimintaan.