Evoluutioihmiset hohoi!!! Miten on syntynyt joidenkin kasvien ja hyönteisten riippuvuus suhde?
Ongelmat 1.Välivaiheet hyödyttömiä
2. Välivaiheita ei löydetty(?)
Luinpa tässä Darwinia ja ongelma askarrutti äijää myöskin, mutta toivoi myöhempien havaintojen ratkaisevan ongelman. Miten tämä on ratkennut?
Ongelmat 1.Välivaiheet hyödyttömiä
2. Välivaiheita ei löydetty(?)
Luinpa tässä Darwinia ja ongelma askarrutti äijää myöskin, mutta toivoi myöhempien havaintojen ratkaisevan ongelman. Miten tämä on ratkennut?
Vastaukset 6
Vanhimmat
joo siis Darwinin evoluutioteoria kumottiin 90 luvun lopulla, mutta tilalle kehiteltiin piakkoin korvaava, siis samalta pohjalta, en ole perhtynyt aiheeseen, mutta piti tämä knoppitieto mainita :)
mutta periaatteessa se kulkee edelleen darwinin teoriana
Tarkoitatko hyönteispölytyksestä riippuvaisia kasveja? Tällainen riippuvuussuhdehan voi hyvin kehittyä siten että kasvi tuulipölytyksen sijasta tulee entistä enemmän sukupolvien saatossa riippuvaisemmaksi hyönteispölytyksestä joka on ensinmainittua tapaa tehokkaampi. Esimerkiksi tomaatti pölyttyy sekä hyönteisten että tuulen avulla jolloin se ei ole ehdottoman riippuvainen hyönteisistä.
Hyönteisten kannalta taas; nekään eivät ole välttämättä täysin riippuvaisia kukista, kuten ampiaiset. Mielenkiintoista tässä onkin se että ampiaiset syövät meden lisäksi myös siitepölyä. Tietenkin tällainen siitepölyä syövä lentävä hyönteinen tahraantuu siihen ja mitäs sitten tapahtuukaan kun se siirtyy syömään seuraavaan kasviin joka sattuu olemaan samaa lajia...
Asia alkoi askarruttamaan kun tutkin Yuccoja eli palmuilijoita. Yucca tarvitsee pölytyksessä apunaan yuccakoita, joka kuljettaa siitepölypallon emiön luoteille ensin munittuaan siemenaiheeseen. Yuccakoin toukat puolestaan tarvitsevat yuccaa ravinnokseen. (mikään muu ei ymmärtääkseni käy). Yucca ei hedelmöidy ilman yuccakoita kasvin muodon takia, koska siitepölypallo pitää kuljettaa kasvin sisään. Miksi yucca kuljettaa siitepölypallon kasvin sisään?(siis miten tälläinen ominaisuus on syntynyt) Eikö luonnonvalinnan kannalta olisi tarkoituksenmukaista jos kasvilla olisi muitakin hedelmöitykseen johtavia keinoja kuin riippuvuus suhde hyönteiseen.(esim tuuli, muut hyönteiset)
Jos nyt oikein käsitän, niin Yucca on aavikkokasvi. Kyseisessä elinympäristössä kahden lajin välinen tiivis riippuvuussuhde saattaa olla tulosta erikoistumisesta kun lajien kilpailu rajallisista resursseista on kovaa ankarissa olosuhteissa. Toisin sanoen, yuccakoi löysi erikoistumalla tietyn kasvin käyttöön oman ekologisen lokeronsa jossa sillä ei ole kilpailua muiden lajien kanssa.
Toisaalta taas kasvin kannalta tuulipölyttäminen kannattaa jättää pois kokonaan kun se tahtoo olla kovin resursseja tuhlaavaa, varsinkin jos elinympäristö on karu.
En tiedä tämän kyseenomaisen kasvin rakenteesta paljoakaan, mutta veikkaisin että toinen syy tuulipölytyksen puutteelle voi myös olla pitkälle erikoistunut lisääntymiselinten rakenne joka estää tai ainakin tekee hankalaksi tuulipölyttämisen (?).
Yucca on vesikasvi, jonka kukkiva osa on vedenpinnan yläpuolella. Sen rakenne tekee mahdottomaksi tuulipölytyksen. Kukan rakenne on juuri sopiva kotelo yuccakoin toukalle. Se mietitytti miksi kasvi on kehittynyt niin, että siitä on tullut hyödyllinen yuccakoille, mutta muuten vähemmän kilpailukykyinen. Kasvin välivaiheista ei ole luultavasti ollut hyötyä yuccakoille.
Sekoitin ilmeisesti sitten tämän mainitsemasi kasvin näihin joita kutsutaan yleisesti "jukkapalmuiksi". En kuitenkaan tuolla hakusanalla löytänyt netistä mitään vesikasveja, vaan näitä puoliaavikolla eläviä "palmuja". Jos mahdollista, voisitko antaa tämän kasvin tieteellisen nimen tai tarkempaa tietoa siitä?
>>
Se mietitytti miksi kasvi on kehittynyt niin, että siitä on tullut hyödyllinen yuccakoille, mutta muuten vähemmän kilpailukykyinen. Kasvin välivaiheista ei ole luultavasti ollut hyötyä yuccakoille.
>>
Joissain ympäristöissä erikoistuminen johonkin tiettyyn pölyttäjään saattaa olla etu. Esimerkiksi tilanteessa jossa on paljon erilaisia kukkakasveja ja joita pölyttää kaikkia kukkia suosivat hyönteiset, saattaa pölytyksen teho olla heikompaa kuin jos yhtä kasvia pölyttää siihen erikoistunut hyönteinen. Lisäksi edellisessä viestissäni mainitsema kilpailu on myös voinut olla tämän riippuvuussuhteen kehittäjä.
Sinänsähän tällaisten "varokeinojen" (vrt. tuulipölytys, useat pölyttäjälajit) pois jättäminen ei ole harvinaista lajeilla vaikka se tuntuukin meistä kovin riskialttiilta. Esimerkiksi me ihmiset emme kykene tuottamaan C-vitamiinia omavaraisesti ruumiissamme, toisin kuin useimmat muut nisäkäslajit, vaan se täytyy hankkia ravinnon mukana. Ravintomme sisältää niin runsaasti C-vitamiinia että emme ole tarvinneet sen omavaraista tuottamista, jolloin siitä vastaava geeni on voinut mutatoitua toimimattomaksi ilman vaaraa. Kenties juuri Yuccan tapauksessakin on kyse tästä: tuuli- ja usean lajin pölytys ovat ehkä olleet niin tarpeettomia että ne ovat ajan kuluessa kokonaan jääneet käyttämättä ja lopulta tulleet mahdottomiksi toteuttaa kun erikoistuminen yhteen lajiin on muuttanut kasvin rakennetta/muita ominaisuuksia niin paljon.