Tuula Hölttä: "Hauskaa, mutta omiin korviinikin kantautui sama rajan takaa tullut venäläisten hevosmiesten tietotoimistosta kantautunut huhu. Tosin siinä ei puhuttu tyhjänä palauttamisesta yhtään mitään, kun todettiin vaan, että Venäjä aikoo käynnistää neuvottelut koskien myös Suomen pakkoluovuttamia alueita. "
Näitä hevosmiesten juttuja tämän aiheen ympärillä liikkuu enemmän kuin tarpeeksi, mutta entäpä jos näin tapahtuisikin ja Venäjä tekee aloitteen neuvotteluista Karjalan palauttamiseksi Suomelle?
Useat johtavat poliitikot ovat vuosien myötä kommentoineet, että neuvotteluihin ryhdytään, jos Venäjä on niihin valmis, joten neuvottelut alkaisivat. Miltä tuntuisi? Karjalan palautusta vaatineet vetäisivät tietysti liput salkoon ja pakkaisivat kapsäkkinsä Karjalaan muuttoa varten, mutta entäs muut? Oletteko valmiit hyväksymään mitä tahansa, kunhan Karjala vain palautusi Suomelle? Minä en, ja uskon että Suomellakin olisi varaa harkita kannattako Karjalaa enää edes ottaa takaisin.
Ensiksi pitäisi tietysti selvittää miksi Venäjän johto muutti mieltään, miksi se haluaa Karjalan Suomelle palauttaa ja millä ehdoilla, mitkä on niiden ehtojen vaikutukset. Kun nyky-Venäjän menoa katsoo, niin tuntuu kaukaa haetulta, että siellä nyt yks kaks yllättäen päätettäisiin korjata Stalinin tekemät vääryydet Suomen suunnalta, pyytettömästi ja pelkkää hyvää hyvyyttään. Jos Venäjä palautusneuvotteluja Suomelle ehdottaisi niin sillä olisi siinä oma lehmä ojassa, mutta millainen lehmä ja onko meillä varaa siihen?
Venäjä tuskin tekee aloitetta palautusneuvotteluista, jos se ei aja niillä takaa jotain aluepalautuksella saaavutettavaa etua. Mikä sellainen etu voisi olla Venäjälle, mitä se voisi Karjalan palauttamalla saada vastineeksi? Riittäisikö sille pelkkä hyvä mieli siitä, että saa tehdä suomalaiset onnelliseksi? Enpä usko.
Pitäisikö Karjala palauttaa Suomelle hinnalla millä hyvänsä? Vain siksi, että se on "ikiaikaista" suomalaisaluetta, joka on pian viimeiset 64 vuotta joutunut pärjäämään ilman suomalaisia? Siksikö, että viime sotien seurauksena totalitarinen suurvalta naapurissa vedätti rajan väärään paikkaan? Siksikö, että Karjalasta lähtemään joutuneiden suvut saisivat menetetyt maat ja talot takaisin? Vain näistä syistä, välittämättä lainkaan siitä mitä muuta palautuksesta aiheutuisi? Vanhojen vääryyksien korjaaminen tekemättä uutta vääryyttä vanhoihin vääryyksiin syyttömille ihmisille, siinäpä sitä olisi haastetta.
Heikkopäisimpien palautuksesta haaveilevien ajan kelkasta tipahtaneet haaveet tyhjänä palauttamisesta voi unohtaa, sitä ei tule tapahtumaan. Osa alueen asukkaista muuttaisi muualle rajan siirron takia, mutta valtaosa jäisi kotiseuduilleen, koska sellaisena he sitä pitävät - kotiseutuna. Suomeen syntyisi siis väistämättä satojen tuhansien ihmisten venäläinen vähemmistö, mikä eroaa meidän muista vähemmistöistämme merkittävästi. Meillä on jo ruotsinkielinen vähemmistö, mutta heidät erottaa muista suomalaisista vain äidinkieli - he ovat yhtä suomalaisia kuin muutkin suomalaiset. Karjalasta saisimme Suomelle paitsi venäjänkielisen niin myös umpivenäläisen vähemmistön, joka tulee erilaisesta kulttuurista omine tapoineen ja asenteineen. Tämän väestönosan sulauttaminen yhteiskuntakelpoiseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa ei tulisi olemaan helppo tehtävä. Kompromisseja vaadittaisiin molemmin puolin, eikä ristiriidoilta voisi välttyä. Niitä tulisi takuuvarmasti esim. omaisuuden palauttamisesta entisille suomalaisille omistajille. Myös suomalaiset saisivat varautua pettymyksiin, sillä ihmisoikeussopimukset takaavat alueen nykyasukkaiden oikeudet.
Mitä Karjalan palautuksesta siis aiheutuisi? Aluepalautus ei palauttaisi Suomea aikaan ennen sotia, siihen muistojen kultaamaan onnelaan, jollaisena 30-luvun Suomi mielellään näissä nostalgisissa muisteloissa esitetään. Suomi Karjalan palautuksen jälkeen olisi aivan toisen näköinen Suomi kuin mitä se on nyt tai mitä se on koskaan ollutkaan. Edessä olisi aivan uudenlaiset haasteet ja ongelmat ratkottavaksi, raskas taloudellinen taakka kannettavaksi ja sosiaalisesti hankala kahden erilaisen kulttuurin yhteentörmäys ratkottavaksi. Näitä asioita ei lakaista maton alle palautusta vaaditaessa vetoamalla historiaan, nostalgiaan ja kansallistunteeseen, sillä nämä eivät yksinkertaisesti riitä ratkaisemaan yhtään mitään.
Karjalan palauttajien puheissa järjestelmällisesti mieluummin sivuutetaan reaaliteetit ja ongelmat kuin käytäisiin ne läpi. Pelkkä usko ja ideologiako riittää pitämään Suomen talouden kasassa, kansalaisten peruspalvelut toimivina ja Suomen rajojen sisällä asuvat ihmiset sovussa keskenään, huolimatta siitä mistä kulttuurista nämä ihmiset ovat lähtöisin? Ne ongelmat, mitä suomalaisilla on ollut muutamien tuhansien maahanmuuttajien kanssa ovat pientä harjoitusta verrattuna siihen mitä olisi tulossa satojen tuhansien venäläisten kanssa.
Edessä olisi pitkä, hankala, erittäin kallis ja monimutkainen prosessi, jossa kaikki eivät voita ja joka muuttaisi Suomen perusteellisesti joksikin muuksi kuin mitä se on tänään ja millaisena me sen tunnemme. Olisiko kesämökin saaminen sinne mummon mökin kivijalan juureen sen arvoista, että koko Suomi muuttuisi? Miltä länsisuomalaisesta duunarista tuntuisi nostaa veroprosenttiaan, jotta Karjalan työtön venäläinen saisi valtiolta peruspäivärahaa työttömyyteensä?
Olisiko Karjalan palautus kaiken sen riskin, ongelmien, menojen ja muutoksen arvoista? Pitäisikö Karjala palauttaa hinnalla millä hyvänsä vai olisiko meillä uskallusta sanoa ei, jos palautusprosessi ei olisikaan niin hunajainen "win-win" kuin millaisena sitä meille palautuspiireistä myydään?
Kumpi on loppujen lopuksi tärkeämpää, suomalaisten palaaminen Karjalaan vai rajojen siirtäminen seurauksista välittämättä?
Iniuria non excusat iniuriam.
Näitä hevosmiesten juttuja tämän aiheen ympärillä liikkuu enemmän kuin tarpeeksi, mutta entäpä jos näin tapahtuisikin ja Venäjä tekee aloitteen neuvotteluista Karjalan palauttamiseksi Suomelle?
Useat johtavat poliitikot ovat vuosien myötä kommentoineet, että neuvotteluihin ryhdytään, jos Venäjä on niihin valmis, joten neuvottelut alkaisivat. Miltä tuntuisi? Karjalan palautusta vaatineet vetäisivät tietysti liput salkoon ja pakkaisivat kapsäkkinsä Karjalaan muuttoa varten, mutta entäs muut? Oletteko valmiit hyväksymään mitä tahansa, kunhan Karjala vain palautusi Suomelle? Minä en, ja uskon että Suomellakin olisi varaa harkita kannattako Karjalaa enää edes ottaa takaisin.
Ensiksi pitäisi tietysti selvittää miksi Venäjän johto muutti mieltään, miksi se haluaa Karjalan Suomelle palauttaa ja millä ehdoilla, mitkä on niiden ehtojen vaikutukset. Kun nyky-Venäjän menoa katsoo, niin tuntuu kaukaa haetulta, että siellä nyt yks kaks yllättäen päätettäisiin korjata Stalinin tekemät vääryydet Suomen suunnalta, pyytettömästi ja pelkkää hyvää hyvyyttään. Jos Venäjä palautusneuvotteluja Suomelle ehdottaisi niin sillä olisi siinä oma lehmä ojassa, mutta millainen lehmä ja onko meillä varaa siihen?
Venäjä tuskin tekee aloitetta palautusneuvotteluista, jos se ei aja niillä takaa jotain aluepalautuksella saaavutettavaa etua. Mikä sellainen etu voisi olla Venäjälle, mitä se voisi Karjalan palauttamalla saada vastineeksi? Riittäisikö sille pelkkä hyvä mieli siitä, että saa tehdä suomalaiset onnelliseksi? Enpä usko.
Pitäisikö Karjala palauttaa Suomelle hinnalla millä hyvänsä? Vain siksi, että se on "ikiaikaista" suomalaisaluetta, joka on pian viimeiset 64 vuotta joutunut pärjäämään ilman suomalaisia? Siksikö, että viime sotien seurauksena totalitarinen suurvalta naapurissa vedätti rajan väärään paikkaan? Siksikö, että Karjalasta lähtemään joutuneiden suvut saisivat menetetyt maat ja talot takaisin? Vain näistä syistä, välittämättä lainkaan siitä mitä muuta palautuksesta aiheutuisi? Vanhojen vääryyksien korjaaminen tekemättä uutta vääryyttä vanhoihin vääryyksiin syyttömille ihmisille, siinäpä sitä olisi haastetta.
Heikkopäisimpien palautuksesta haaveilevien ajan kelkasta tipahtaneet haaveet tyhjänä palauttamisesta voi unohtaa, sitä ei tule tapahtumaan. Osa alueen asukkaista muuttaisi muualle rajan siirron takia, mutta valtaosa jäisi kotiseuduilleen, koska sellaisena he sitä pitävät - kotiseutuna. Suomeen syntyisi siis väistämättä satojen tuhansien ihmisten venäläinen vähemmistö, mikä eroaa meidän muista vähemmistöistämme merkittävästi. Meillä on jo ruotsinkielinen vähemmistö, mutta heidät erottaa muista suomalaisista vain äidinkieli - he ovat yhtä suomalaisia kuin muutkin suomalaiset. Karjalasta saisimme Suomelle paitsi venäjänkielisen niin myös umpivenäläisen vähemmistön, joka tulee erilaisesta kulttuurista omine tapoineen ja asenteineen. Tämän väestönosan sulauttaminen yhteiskuntakelpoiseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa ei tulisi olemaan helppo tehtävä. Kompromisseja vaadittaisiin molemmin puolin, eikä ristiriidoilta voisi välttyä. Niitä tulisi takuuvarmasti esim. omaisuuden palauttamisesta entisille suomalaisille omistajille. Myös suomalaiset saisivat varautua pettymyksiin, sillä ihmisoikeussopimukset takaavat alueen nykyasukkaiden oikeudet.
Mitä Karjalan palautuksesta siis aiheutuisi? Aluepalautus ei palauttaisi Suomea aikaan ennen sotia, siihen muistojen kultaamaan onnelaan, jollaisena 30-luvun Suomi mielellään näissä nostalgisissa muisteloissa esitetään. Suomi Karjalan palautuksen jälkeen olisi aivan toisen näköinen Suomi kuin mitä se on nyt tai mitä se on koskaan ollutkaan. Edessä olisi aivan uudenlaiset haasteet ja ongelmat ratkottavaksi, raskas taloudellinen taakka kannettavaksi ja sosiaalisesti hankala kahden erilaisen kulttuurin yhteentörmäys ratkottavaksi. Näitä asioita ei lakaista maton alle palautusta vaaditaessa vetoamalla historiaan, nostalgiaan ja kansallistunteeseen, sillä nämä eivät yksinkertaisesti riitä ratkaisemaan yhtään mitään.
Karjalan palauttajien puheissa järjestelmällisesti mieluummin sivuutetaan reaaliteetit ja ongelmat kuin käytäisiin ne läpi. Pelkkä usko ja ideologiako riittää pitämään Suomen talouden kasassa, kansalaisten peruspalvelut toimivina ja Suomen rajojen sisällä asuvat ihmiset sovussa keskenään, huolimatta siitä mistä kulttuurista nämä ihmiset ovat lähtöisin? Ne ongelmat, mitä suomalaisilla on ollut muutamien tuhansien maahanmuuttajien kanssa ovat pientä harjoitusta verrattuna siihen mitä olisi tulossa satojen tuhansien venäläisten kanssa.
Edessä olisi pitkä, hankala, erittäin kallis ja monimutkainen prosessi, jossa kaikki eivät voita ja joka muuttaisi Suomen perusteellisesti joksikin muuksi kuin mitä se on tänään ja millaisena me sen tunnemme. Olisiko kesämökin saaminen sinne mummon mökin kivijalan juureen sen arvoista, että koko Suomi muuttuisi? Miltä länsisuomalaisesta duunarista tuntuisi nostaa veroprosenttiaan, jotta Karjalan työtön venäläinen saisi valtiolta peruspäivärahaa työttömyyteensä?
Olisiko Karjalan palautus kaiken sen riskin, ongelmien, menojen ja muutoksen arvoista? Pitäisikö Karjala palauttaa hinnalla millä hyvänsä vai olisiko meillä uskallusta sanoa ei, jos palautusprosessi ei olisikaan niin hunajainen "win-win" kuin millaisena sitä meille palautuspiireistä myydään?
Kumpi on loppujen lopuksi tärkeämpää, suomalaisten palaaminen Karjalaan vai rajojen siirtäminen seurauksista välittämättä?
Iniuria non excusat iniuriam.
Vastaukset 35
Vanhimmat
on tullut? Ja mikä voisi olla sen todenperäisyysaste?
Niitähän tulee koko ajan ja todenperäisyysaste on samaa luokkaa Halosen vappupuheiden kanssa, mutta ei nyt takerruta siihen.
Kysymys on hypoteettinen, mitä jos Venäjä ehdottaisi palautusneuvotteluja, mitä sitten? Suin päin palauttamaan vai olisiko rohkeutta sanoa ei, jos tarjous ei ole Suomelle edullinen?
Muutamia asioita:
1. On kysymys erittäin monisyisestä ja tärkeästä asiasta. Missään tilanteessa ei pitäisi hylätä tarjousta vaikka kalliiksi tulisikin. Mieluummin pitäisi miettiä mitä keinoja on käytettävissä, että palautus olisi taloudellisesti kohtuullisen hintaista. Yksi keino on vähittäis palauttaminen: pala kerrallaan. Silloin kustannukset olisivat ilmeisesti samaa luokkaa vuodessa kun nyt työnnämme karjalaan kehitysapuna. Joten mitään ei tartteis panostaa enempää kuin nytkään.palautettaisiin pieni pala joka vuosi.
2. Onko win-win sun mielestä jotain huuhaata vaan? Perusteluja kehiin kiitos.
3. Mitä haittaa venäläistenn tulosta olisi? Ja koko ajan puhutaan monikulttuurisuuden lisäämisestä ja siitä että lisää ulkomaalaisia otettaisiin. Venäläisiä on joka tapauksessa tuo karjalasta tuleva määrä kohtapuoliin muutenkin mitä eroa? Ja mitä merkitystä tuolla pelolla on? Suomi venäläistyy jokatapauksessa koko ajan nytkin täällä on 40000 venäläistä. Ja lisää tule koko ajan. Oletko unohtanut tuon tosiasian?
Ei Suomessa mitään tapahdu, jos Venäjä ehdottaa neuvotteluja Karjalan palauttamiseksi tyhjänä takaisin. Suomettuneet ministerimme eivät uskalla puhua kansalle koko asiasta, vaan se vaietaan kuoliaaksi ihan perinteisten YYA-oppien mukaisesti.
Neuvostoliiton hajottua Jeltsin tarjosi Karjalaa sosialistipresidentillemme Koivistolle, mutta hän kieltäytyi ehdottomasti aloittamasta neuvotteluja. Mitään vaaratilannetta tästäkään kieltäytymisestä ei Suomelle seurannut, mutta Karjala jäi kyllä saamatta.
"Neuvostoliiton hajottua Jeltsin tarjosi Karjalaa sosialistipresidentillemme Koivistolle"
Tuo on niitä hevosmiesten juttuja. Jeltsinhän ei tarjonnut mitään.
1."Yksi keino on vähittäis palauttaminen: pala kerrallaan. Silloin kustannukset olisivat ilmeisesti samaa luokkaa vuodessa kun nyt työnnämme karjalaan kehitysapuna."
Noin 25 miljoonan pala vuodessa niin Karjalahan on sitten kokonaan palautettu noin 400 vuoden kuluttua. Jaksatko odottaa?
2. Mitä "win:ia" siinä on Suomelle ja mitä "win:ia" Venäjälle?
3. "Suomi venäläistyy jokatapauksessa koko ajan nytkin täällä on 40000 venäläistä."
Työtätekeviä, veroja maksavia kansalaisia, jotka ovat halunneet tulla tänne. Karjalan palautuksen mukana luku kymmenkertaistuu ja sieltä saadaan kaikki vanhuksista ja laiskoista aina rikollisiin. He eivät muuta mihinkään elinympäristöstään vaan suomalaiset tunkevat sekaan heidän kuvioihinsa. Kumpi taipuu ja mihin suuntaan?
... on naurettava. Nykyisen suomen johto koostuu suomettuneista entisistä stasi-agenteista ja Monenmoisista muista venäjän myotäilijöistä. Rohkeutta sanoa ei siis on liiankin kanssa ja todennäköisesti jos asia tulee poliittista kautta esille meiltä ei edes kysytä vaan tarjous hylätään heti. Epäilen, että tokkopa saisimme siitä ikinä edes kuulla vaikka palautusta ehdotettaisiinkin. Joten kysymys kuuluu, että miksi esität noita kysymyksiäsi kun tiedät mikä tulee olemaan lopputulos? Olet jo voittanut. Antaisit jo olla.
"Nykyisen suomen johto koostuu suomettuneista entisistä stasi-agenteista ja Monenmoisista muista venäjän myotäilijöistä. Rohkeutta sanoa ei siis on liiankin kanssa "
Mitään ei siis ole tehtävissä johtoa vaihtamatta? Kokoomus-kepu-hallitus vaihtoon, mutta mitä tilalle?
Mitäs sää EmakkoPoika täällä taas sönkkäät?
pitää lakkauttaa. Thats it.
Jos Venäjältä tulisi aloite, miksi Venäjän myötäilijät sen torjuisivat?
Nykyisin ei näytä olevan väliä oli oikeisto tai vasemmisto. Sama meno jatkuu. Pitäsi kertakaikkiaan saada hallitus joka olisi poliittisesti tasapainoinen. Ei tätä nykyistä kieroutunutta kulissi-demokratiaa harjoittava hallitus. On kuultu monenlaisista piilossa olevista neuvosto aikana tehdyistä rikoksista. Nykyisistä poliitikoista vain kourallinen kuuluu siihen ryhmään joilla ei ole mitään tekemistä näiden vanhojen rikosten kanssa. On myös esitetty, että nämä rikokset nimenomaan ovat syynä venäjän sairaalloiseen myötäilyyn. Pelätään, että venäjä kertoo suomalaisille mitä heidän arkistoistaan löytyy ja siellä ei ole mitään kaunista. Muistanette venäjän uhkauksen sen jälkeen kun halonen sanoi suomen käyneen erillissotaa. Sanoivat muunmuassa, että kyllä meidän (siis suomen johtajista)johtajista löytyy mielenkiintoista tieto täältä meidän (siis venäjän arkistoista)arkistoista. Mitä me muka saamme esim. karjalan kysymyksessä aikaan nykyisten poliitikkojen aikana? Emme mitään. Ainoa keino olisi vaihtaa kaikki poliitikot uusiin. Ja mieluummin niin, että uusille poliitikoille ei periytyisi se suomettuneisuuden perintö, joka nyky poliitikkoja hallitsee. Pitäisi penkoa kertakaikkiaan kaikki poliittiset rikokset ja rikolliset selville ja aloittaa sen jälkeen puhtaalta pöydältä. Mutta kuten tiedätte poliitikoilla on ylin valta joten mitään ei todellakaan ole tehtävissä. Ei auta kuin katsella vierestä ja itkeä tuloksia. On se ihmeellistä ettei suomalaisten silmät aukea niin paljon on ollut uutisia ja tullut kaikkea liittyen edellä viittaamiini asioihin. Vai emmekö kertakaikkiaan välitä? Siitääkö on kyse?
..löytyy menneisyydestä. Koivisto hylkäsi karjalan vaikka jeltsin sitä tarjosi. Eli silkka kieroutunut kunnioitus neuvostoliittoa tai venäjää kohtaan on syynä.
taas on näitä perättömiä huhuja liikkeellä, niin pitää tarttua ripeästi tilaisuuteen, ettei sitten harmita jälkikäteen. Hevosmiehet kunniaan.
Ei sitä oikeesti haluta takaisin. Pieni, mutta sitäkin äänekkäämpi joukko vain kitisee. Tyhjät tynnyrit eniten kolisevat.
..että olisi perää, muttei myöskään, että olisi perättömiä. Aukaistaan arkistot niin asia selviää. Mutta kun ei käy poliittiselle johdolle niin ei. Miksiköhän?
...pelkästään karjalasta. Olet siis valmis hyväksymään poliittisen korruption siksi, että olet heidän kanssaan samaa mieltä karjalasta? Vai yritätkö vain peittää sitä tosiasiaa, ettet näe virallisen totuuden takaa oikeaa totuutta.
sitten parempi jättää ne arvailutkin sikseen.
Sitä löytyy Suomesta vähiten koko maailmasta, sanoo ulkopuoliset riippumattomat tutkimukset. Se syö jotenkin pohjaa noilta väitteiltä, että Suomen johtajat eivät kannata Karjalan palautusta jotakin myötäilläkseen.
Sitä paitsi kompastuit logiikkaasi. Jos Suomen johto myötäilee Venäjää niin eikös ne silloin kannattaisi palautusta, jos Venäjä sitä ehdottaisi?
"Koivisto hylkäsi karjalan vaikka jeltsin sitä tarjosi"
Tuohan ei ole totta. Jeltsin ei koskaan tarjonnut Karjalaa.
ProKarelian mukaan:
"Hyväksytään pakkoluovutettujen alueitten rauhanomainen, molempien osapuolien etua huomioon ottava ja ihmisoikeuksia kunnioittava palautus eli win-win -periaate yhteiseksi tavoitteeksi. "
Tuo Venäjänkin etu palautustilanteessa taitaa olla vielä aika vaikea hyväksyä.
Venäjän etu on tietenkin vapautua rikollisen kahleista, sehän on todella rahassa mittaamaton etu.
"Venäjän etu on tietenkin vapautua rikollisen kahleista, sehän on todella rahassa mittaamaton etu. "
Kovastipa nuo kahleet näyttävät venäläisiä painavankin :)
Riippuu vähän palasista. Totta kyllä, että suuren osan palauttaminen ei lisäisi kustannuksia, koska alueet liittyisivät saumattomasti Suomen autioituvaan ja ränsistyvään syräseutuun. Mutta otetaampa esimerkiksi Viipurin alue, joka rahallisesti merkitsisi suurinta osaa palautuksen rahallisista kustannuksista. Eipä sitä juuri pysty palastelemaan, vaan on otettava sellaisenaan.
Käydyssä keskustelussa Win-Win tuntuu tarkoittavan sitä, että sekä Suomi, että Suomi voittaisi.
Jos oletetaan, että hevosmiesten tietotoimisto olisi jonakin päivänä oikeassa, mitä moinen tieto vaikuttaisi alueen väestöön.
Alueella on runsaasti yritteliästä ja ahkeraa väkeä, todennäköisemmin on sitä kansanosaa, joka näkisi parhaiten mahdollisuutensa siirtyä Venäjälle. Nekin näistä jotka jäisivät alueelle hakeutisivat suurempiin kasvukeskuksiin pääasiassa pääkaupunkiseudulle.
Alueelle jäisi vanhusten ja vaivaisten lisäksi suurelta osalta niitä jotka haluavat jäädä paremman sosialiturvan toivissa. Alueelle alkaisi vähitellen muuttaa erilaisiin sukulais suhteisiin vedoten väkeä samoin toivein.
Stalin oli tarjonnut Mannerheimille ennen Talvisotaa vain pienestä palasta Petrogradin aluetta Vienan Karjalan - melkeinpä Itä-Karjalankin kokonaisuudessaan vuosina 1938-39 lähetystö sihteeri Jartsevin neuvotteluissa.
Stalin oli jopa tyhjäntänyt Karjalan Mannerheimin vihaamista muzhikoista ja bolshevikeista ns. Suuren Terrorin aikana vuosina 1937-38:
- Aakko Iisakki, synt. Oulussa... ammuttu 26.09.1938
- Aaltio Arvid Juhani, 1898 ...
- Aalto Veikko, synt. 1912 ... ammuttu 10.02.1938 Karhumäellä...
- Aalto Vilho, 1908 ... ammuttu 02.10.1938
- Aalto Väinö Juhani, 1989 suomalainen, ei puolueen jäsen... autonkuljettaja ...ammuttu 14.10.1938
- Aalto Kustaa, suomalainen, kalastaja, Kantalahti ..ammuttu 21.10.1938...
....
- Äijälä Eino Arvid, 1904 .. ammuttu 05.01.1938
http://visz.nlr.ru:8101/search/lists/karel/
Ja niin edelleen, ja niin edelleen, tuhansia ja tuhansia karjalaisia, vepsäläisiä, suomalaisia "bolshevikkeja" ja muzhikoita Stalinin ja NKVD:n teloittamina.
- Ja kaikki tämä vain pienen palan takia Karjalankannasta Venäjän tsaarin Petrogradin pohjoispuolelta.
Ja kun puhutaan vielä niistä 27.000 suomalaisesta miehestä, jotka kaatuivat operaatio Barbarossassa Hitlerinne hyökkäyssodassa kesällä ja syksyllä 1941 niin luulisi, että sekä uusnatsit että 30-luvun tekohampaitaan louskuttavat ”vaippanatsit” pitäisivät jo turpansa kiinni!
"Kumpi on loppujen lopuksi tärkeämpää, suomalaisten palaaminen Karjalaan vai rajojen siirtäminen seurauksista välittämättä? "
Suomalaisia ei voi palauttaa Karjalaan, jos se kuuluu Venäjälle. Tärkeää on palauttaa Suomeen ennen Stalinin totalitarismia kuulunut Karjala takaisin.
Jos palautus tapahtuu vähitellen ja siirtymäajalla siitä ei ole sellaisia seurauksia, mistä ei selvittäisi.
"Suomalaisia ei voi palauttaa Karjalaan, jos se kuuluu Venäjälle. "
Miksei voi?
"Tärkeää on palauttaa Suomeen ennen Stalinin totalitarismia kuulunut Karjala takaisin. "
Miksi se on tärkeää?
"Jos palautus tapahtuu vähitellen ja siirtymäajalla siitä ei ole sellaisia seurauksia, mistä ei selvittäisi. "
Miksi se olisi vaivan ja vaikeuksien arvoista?
Palautus usko sanoo, ettei isänmaalinen suomalainen voi asua venäläisessä hallinnossa.
On tärkeää että viime vuosisadan sotien lopputulos voidaan yliviivata mustalla tussilla ja kirjoittaa päälle että Suomi lopulta voitti sodan.
Kun suomalaisia aikanaan niin paljon kaatui sodassa, ei mitkään kulutetut veromarkat ole liikaa jotta voitaisiin historian kirjoihin kirjoitaa heidän lopulta voittaneen sodan.
Minkä varaan rakennettaisi ?
Jälleenrakennus tuottaisi työtä rajatulle aikajaksolle, mikäli maksajat löytyvät ja maksajathan löytyvät, samat jotka veroja muutenkin maksavat.
Pitkällä tähtäimellä pitäisi löytyä muutakin. Alueella toimivalta vähäiseltä teollisuudelta katoaisi toimintaedellytykset palautuksen myötä.
Mitä olisi teollisuus jota siirtyisi palautuneelle alueelle ja kuinka paljon se veisi työpaikkoja nykyisiltä muutenkin kuihtuvilta teollisuuspaikkakunnilta?
Paperiteollisuudella ei palutuvassa Karjalassa ole sen ruusuisempi tulevaisuus, kuin nykysuomessakaan. Puuta toki riittää, mutta hinta tuskin poikkeaisi suomalaisesta hintatasosta.
Metalliteollisuuden näkymät eivät ole sen valoisammat. Alihankintaa jälleenrakennukselle, mitä muuta.
Matkailun varaan ei noin suuren maakunnan toimeen voi laskea vaikka matkailusta tulisikin merkittävä tulonlähde, varsinkin aluksi.
Satama ? Jatkaisiko Venäjä öljykuljetuksia vielä mahdollisen palautuksen jälkeen??
Oikeastaan koko palautuksen onnistuminen ja kustannustaso riippuu siitä, miten hyvässä yhteisymmärryksessä mahdollinen palautus tapahtuisi.
"Venäjä tuskin tekee aloitetta palautusneuvotteluista..."
Venäläisten hevosmiesten tietotoimistosta rajan takaa kantautui illalla oikaisu, jonka mukaan pakkoluovutettuja alueita koskevien palautusneuvottelujen aloittamista koskeva huhu oli virheellinen.
tietotoimiston vaihtoa? Noita virheellisiä tietoja leviää sieltä suunnalta jo luvattoman paljon.
Minulle on aivan sama kumman valtion hallussa kyseiset alueet ovat. Pääasia että siellä saisi vapaasti olla, elää ja liikkua...
..peljättele.
Luultavasti palautuksesta kehkeytyisi muheva riita, jossa kaikenlaiset "evakot" (siis omaisuutta koskaan _itse_ omistamattomat) alkaisivat pitää uutta maakuntaa jotenkin enemmän heidän, kuin muiden omaisuutena.
Joudumme joka tapauksessa ottamaan niitä työntekijöitä ulkomailta.
Minä ainakin haluaisin ennemmin 370000 venäläistä, kuin saman verran somaleita ryöstelemään ihmisiä Hesassa.