Kieltoja, kieltoja kansalle

Vaikkakin monissa uskonnoissa korostetaan tilille joutumista lopunaikoina, niin silti käytännön tasolla uskotaan useasti predestinaatioon eli siihen että jumalolento on kuitenkin jo ennakolta määrännyt mitä tapahtuu. Tällöin vastuu omista teoista käytännössä hämärtyy.

Esimerkiksi alkuaikojen amerikassa uudisasuttajat teurastivat intiaaniheimoja ja tartuttivat heihin tehoavia kulkutauteja varsin säälimättömästi. Kuitenkaan he eivät kokeneet tekevänsä mitään väärää uskoivat että tekojensa takana oli jumalan tahto jonka mukaan pakanat saivat vain jumalan määräämän rangaistuksen pakanuudestaan.

Myöhemmin esimerkiksi katoliset papit ovat hyväksikäyttäneet pikkupoikia, uskoen että koska näin tapahtuu on näin määrättykin tapahtuvaksi.

Myös muilla uskonnoilla on taipumusta aivan samanlaiseen järkeilyyn.

Tämä hiukan karrikoitu esimerkki näyttää sen toteen.


Pienen pojan äiti yritti pitää lapsensa mielenkiinnon pois tytöistä.
> Hän varoitti: Tytöillä on hampaat 'siellä'. Poika kasvoi teini-ikään asti uskoen, että naisten jalkojen välissä on hampaat. 16-vuotiaana poika löysi tyttöystävän. Eräänä iltana kun vanhemmat olivat poissa, tyttö kutsui pojan kotiinsa. Nuori pari suuteli ja halaili sohvalla pitkään. 'Jos haluat, voit mennä pidemmällekin.' tyttö sanoi. 'Mitä tarkoitat?' sanoi poika. 'Voit panna kätesi sinne.' 'En pane.
> Siellähän on hampaat.' 'Älä ole typerä! Ei siellä mitään hampaita ole.' 'On siellä! Mun äiti sanoi niin.' 'No, ei ole. Katso vaikka itse!' - Tyttö riisui housunsa. Poika ei vieläkään uskonut. Niinpä tyttö levitti jalkansa levälleen. 'Katso nyt! Ei ole hampaita.' Poika katsoi pitkään ja sanoi: 'Eikä ole mikään ihmekään kun näkee,missä kunnossa nuo ikenet ovat