Tekeillä on Uudenmaan maakuntakaava, jossa kolme espoolaista kalliota on merkitty jätevedenpuhdistamolle vaihtoehtoisiksi sijoituspaikoiksi.
Kyseiset kalliot ovat:
- Eestinkallio Pisan ja Nöykkiön välissä
- Sammalvuori Espoonlahden pohjoispuolella
- Mossasvedjebergen Henttaan ja Kuitinmäen välissä.
Lisäksi Espoon palveluliikelaitosten lautakunta päätti ottaa kaksi muuta kalliota (Harmaakallio ja Blominmäki) mukaan ympäristövaikutusten arviointiin, joten on mahdollista, että myös näille kallioille tulee maakuntakaavassa merkintä jätevedenpuhdistamosta.
Kaikki mainitut kalliot ovat asuttuja. Jätevedenpuhdistamon rakentamisesta aiheutuisi huomattavaa haittaa asukkaille sekä rakennusaikana (joka päättyisi vuonna 2017) että toiminta-aikana. Jätevedenpuhdistamon rakentaminen aiheuttaisi mm sen, että valitun kallion asuntokaduilla kulkisi noin 500 louherekkaa päivässä (siis rekka joka toinen minuutti aamukuudesta iltakymmeneen) usean vuoden ajan. Räjäytystöitä kestäisi useita vuosia.
Suomenojalla (jossa jätevedenpuhdistamo tällä hetkellä on) ei uudessa kaavassa ole merkintää jätevedenpuhdistamosta. Suomenojalle on suunniteltu asuntoaluetta ja venesatamaa. NCC-rakennusyhtiö on maksanut arkkitehtikilpailun, jonka voittaja, pariisilainen arkkitehti, ehdotti muun muassa Ruoholahden tapaista kanavaa. Asuntoalueen, kanavan ja venesataman tieltä jätevedenpuhdistamo on siirrettävä muualle.
Maakuntakaava on parhaillaan julkisesti nähtävänä ja siihen voi tehdä muistutuksen 15.2.2008 (tämän viikon perjantai) kello 15.45 mennessä. Muistutuksen voi tehdä sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai nettiselaimella osoitteessa http://www2.uudenmaanliitto.fi/vaihekaavaehdotus/ehdotus.html klikkaamalla painiketta palaute (ei tunnu toimivan kaikilla selaimilla).
Maakuntakaava ja sen aineisto löytyvät osoitteesta http://www.uudenmaanliitto.fi/index.phtml?s=1174.
Kaikki kynnelle kykenevät ja jätevedenpuhdistamosta mahdollisesti kärsimään joutuvat, käykää tekemässä muistutus kaavaehdotuksesta. Jos ette jaksa itse kirjoitella mutta haluatte silti kommentoida asiaa, voitte käyttää alla olevaa esimerkkimuistutusta:
Jätevedenpuhdistamo on pidettävä Suomenojalla.
Suomenojalle on kaavaan lisättävä merkintä jätevedenpuhdistamon sijoituspaikasta.
Maakuntakaavasta on poistettava jätevedenpuhdistamoa koskevat merkinnät asutuksen ympäröimiltä kallioilta.
Perustelut:
- Puhdistamo on toiminut Suomenojalla kymmeniä vuosia. Aluella on runsaasti tilaa puhdistamon uusimiseksi ja tarvittaessa kattamiseksi. Jos puhdistamo pidetään Suomenojalla, ei uusia putkistoja tarvitse rakentaa.
- Kalliorakentaminen aiheuttaa useita vuosia kestävän haitan alueen asukkaille. Työmaaliikenteestä ja räjäytyksistä aiheutuva haitta on niin suuri, että kalliopuhdistamosta koituvat edut jäävät sen rinnalla vähäisiksi. Kaikki ne edut, jotka kalliopuhdistamosta saataisiin, on saatavissa myös rakentamalla Suomenojan tarvitsema laajennusosa katetuksi tilaksi.
- Rakentamisvaiheen päätyttyä sijoituspaikaksi valittu kallio olisi pirstoutunut puhdistamon vaatimien maanpäällisten reaktori- ja hallintorakennusten, ajoaukkojen ja poistumisteiden ja niiden ympärillä olevien suoja-alueiden vuoksi. Kallion käyttö virkistys- ja ulkoilualueena olisi rajoitettua. Kasvillisuus ja eläimistö joko tuhoutuisivat tai siirtyisivät posi rakennusvaiheen aikana. Jätevedenpuhdistus on raskasta teollisuutta, eikä sen sijoittaminen keskelle asutusta ole hyväksyttävää.
Jos olet kiinnostunut kuulemaan asian jatkokehityksestä, ilmoittaudu sähköpostitse minulle osoitteeseen sukunimi_ilman_ä_pisteitä@dlc.fi.
Pekka Länsman
Kyseiset kalliot ovat:
- Eestinkallio Pisan ja Nöykkiön välissä
- Sammalvuori Espoonlahden pohjoispuolella
- Mossasvedjebergen Henttaan ja Kuitinmäen välissä.
Lisäksi Espoon palveluliikelaitosten lautakunta päätti ottaa kaksi muuta kalliota (Harmaakallio ja Blominmäki) mukaan ympäristövaikutusten arviointiin, joten on mahdollista, että myös näille kallioille tulee maakuntakaavassa merkintä jätevedenpuhdistamosta.
Kaikki mainitut kalliot ovat asuttuja. Jätevedenpuhdistamon rakentamisesta aiheutuisi huomattavaa haittaa asukkaille sekä rakennusaikana (joka päättyisi vuonna 2017) että toiminta-aikana. Jätevedenpuhdistamon rakentaminen aiheuttaisi mm sen, että valitun kallion asuntokaduilla kulkisi noin 500 louherekkaa päivässä (siis rekka joka toinen minuutti aamukuudesta iltakymmeneen) usean vuoden ajan. Räjäytystöitä kestäisi useita vuosia.
Suomenojalla (jossa jätevedenpuhdistamo tällä hetkellä on) ei uudessa kaavassa ole merkintää jätevedenpuhdistamosta. Suomenojalle on suunniteltu asuntoaluetta ja venesatamaa. NCC-rakennusyhtiö on maksanut arkkitehtikilpailun, jonka voittaja, pariisilainen arkkitehti, ehdotti muun muassa Ruoholahden tapaista kanavaa. Asuntoalueen, kanavan ja venesataman tieltä jätevedenpuhdistamo on siirrettävä muualle.
Maakuntakaava on parhaillaan julkisesti nähtävänä ja siihen voi tehdä muistutuksen 15.2.2008 (tämän viikon perjantai) kello 15.45 mennessä. Muistutuksen voi tehdä sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai nettiselaimella osoitteessa http://www2.uudenmaanliitto.fi/vaihekaavaehdotus/ehdotus.html klikkaamalla painiketta palaute (ei tunnu toimivan kaikilla selaimilla).
Maakuntakaava ja sen aineisto löytyvät osoitteesta http://www.uudenmaanliitto.fi/index.phtml?s=1174.
Kaikki kynnelle kykenevät ja jätevedenpuhdistamosta mahdollisesti kärsimään joutuvat, käykää tekemässä muistutus kaavaehdotuksesta. Jos ette jaksa itse kirjoitella mutta haluatte silti kommentoida asiaa, voitte käyttää alla olevaa esimerkkimuistutusta:
Jätevedenpuhdistamo on pidettävä Suomenojalla.
Suomenojalle on kaavaan lisättävä merkintä jätevedenpuhdistamon sijoituspaikasta.
Maakuntakaavasta on poistettava jätevedenpuhdistamoa koskevat merkinnät asutuksen ympäröimiltä kallioilta.
Perustelut:
- Puhdistamo on toiminut Suomenojalla kymmeniä vuosia. Aluella on runsaasti tilaa puhdistamon uusimiseksi ja tarvittaessa kattamiseksi. Jos puhdistamo pidetään Suomenojalla, ei uusia putkistoja tarvitse rakentaa.
- Kalliorakentaminen aiheuttaa useita vuosia kestävän haitan alueen asukkaille. Työmaaliikenteestä ja räjäytyksistä aiheutuva haitta on niin suuri, että kalliopuhdistamosta koituvat edut jäävät sen rinnalla vähäisiksi. Kaikki ne edut, jotka kalliopuhdistamosta saataisiin, on saatavissa myös rakentamalla Suomenojan tarvitsema laajennusosa katetuksi tilaksi.
- Rakentamisvaiheen päätyttyä sijoituspaikaksi valittu kallio olisi pirstoutunut puhdistamon vaatimien maanpäällisten reaktori- ja hallintorakennusten, ajoaukkojen ja poistumisteiden ja niiden ympärillä olevien suoja-alueiden vuoksi. Kallion käyttö virkistys- ja ulkoilualueena olisi rajoitettua. Kasvillisuus ja eläimistö joko tuhoutuisivat tai siirtyisivät posi rakennusvaiheen aikana. Jätevedenpuhdistus on raskasta teollisuutta, eikä sen sijoittaminen keskelle asutusta ole hyväksyttävää.
Jos olet kiinnostunut kuulemaan asian jatkokehityksestä, ilmoittaudu sähköpostitse minulle osoitteeseen sukunimi_ilman_ä_pisteitä@dlc.fi.
Pekka Länsman
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tänne hesaan rakennettiin viikkiin uusi puhdistamo maanalle ja se on aikas huomaamaton. Siinä on periaatteessa yksi iso pulma: Jos tulee vikaa, niin pitää juoksuttaa ohi suoraan mereen.
Miksi espoossa ei tehdä sitä uutta puhdistamoa sen wanhan puhdistamon alle tai ihan viereen maanalle. Näin se uusi puhdistamo saisi samalla siitä wanhasta laitoksesta "vara" laitoksen. Maanalle rakentaminen on nykysin kallista, kuten kaikki muukin rakentaminen. Ehkäpä espoon herrat ajattelee asiaa silleesti, että pukataan puhdistamo VIRKISTYSALUEEN alle ja alue menettää arvonsa. Tämän jälkeen tehdään taloja siihen päälle?? Kaksi projektia kerralla.
Suomessa sentään tehdään sille jätevedelle jotakin toisin kuin tossa naapurissa.
Ilmeisesti raha on syynä toimintaan, ja tässä sitä tulee kahdesta tai kolmesta tuutista:
1. Kun jätevedenpuhdistamo siirretään pois nykyiseltä paikalta (lähellä rantaa), voidaan tilalle rakentaa kallis asuntoalue. Tästä on itse asiassa olemassa jo tarkka suunnitelma, jonka on teettänyt NCC-rakennusyhtiö. Ilmeisesti Espoo on myynyt tai myy rakennusoikeuksia NCC:lle. Ilman puhdistamon siirtoa tämä ei toteudu.
2. Saatava kalliolouhe on kallista tavaraa ja sen kysyntä taitaa olla suurempi kuin tarjonta. Louhimalla puhdistamo kallioon saadaan valtava määrä louhetta. Tällä tavalla saadaan nykyinen (tuottamaton) viheralue muutettua rahaksi.
Mikä nyt ihmisiä nyppii, jos heidän omat paskavedet puhdistetaan maan alla. Maan päällä Espoo tekee mitä sattuu ja mihin vain.
Jossain se tehtävä.
Esimerkiksi Harmaakallion puhistamopaikalla ei asu kuin peuroja, supikoiria ja liito-oravia.
Tooin kallioperä on siellä niin rosoista että miksei Suomenojalla jatketa. Ellei grynderin kanssa tosiaan ole jo tehty kassakaappisopimusta...