Kaksinapaisuus

nuolaisun paikalta.

Keskityt lähinnä siihen, miten eri puolueet harjoittavat politiikkaansa. Se on eri asia kuin politiikan linja. Siksi tässä yhteydessä ei ole paljon merkitystä sillä, kuvaako joku tuon linjan toteuttamista räksytykseksi vai joksikin muuksi.

Jakolinjoja voi toki olla eri puolueiden sisällä ja sehän tässä juuri oli sanomani, että pitäisi saada enemmän selkeyttä. Keskusta puolueena on kaiken selkeyden suurin este. Kun meillä on tällainen kolmipuoluejärjestelmä, kaikki joutuvat tulemaan toistensa kanssa toimeen ja se tarkoittaa sellaisia poliittisia lehmänkauppoja, mitä ei muuten tehtäisi. Esim. varallisuusveron poistaminen demarien hallituskaudella perustuu tällaiseen kaupantekoon.

Kun meillä olisi Ruotsin tapainen poliittisen oikeiston ja poliittisen vasemmiston blokit, kumpikin blokki voisi aidosti vastata omasta politiikastaan eikä selitellä, että se nyt vaan johtui siitä, kun hallituskumppaninkin piti saada omia tavoitteitaan toteutetuksi. Tämänkin hallituksen ohjelmassa on mukana ruuan alvin alentaminen, vaikka vaalien alla sitä eniten vastustivat Vihreät ja Kokoomus. Kepu on saanut siis ujutettua mukaan vasemmistolaistakin ajatteluaan eikä ollut ihme, että ruuan alvin alennusta sen kanssa ajoi nimenomaan Vasemmistoliitto.

Mielipidepankki kirjoitti:

Keskityt lähinnä siihen, miten eri puolueet harjoittavat politiikkaansa. Se on eri asia kuin politiikan linja. Siksi tässä yhteydessä ei ole paljon merkitystä sillä, kuvaako joku tuon linjan toteuttamista räksytykseksi vai joksikin muuksi.

Jakolinjoja voi toki olla eri puolueiden sisällä ja sehän tässä juuri oli sanomani, että pitäisi saada enemmän selkeyttä. Keskusta puolueena on kaiken selkeyden suurin este. Kun meillä on tällainen kolmipuoluejärjestelmä, kaikki joutuvat tulemaan toistensa kanssa toimeen ja se tarkoittaa sellaisia poliittisia lehmänkauppoja, mitä ei muuten tehtäisi. Esim. varallisuusveron poistaminen demarien hallituskaudella perustuu tällaiseen kaupantekoon.

Kun meillä olisi Ruotsin tapainen poliittisen oikeiston ja poliittisen vasemmiston blokit, kumpikin blokki voisi aidosti vastata omasta politiikastaan eikä selitellä, että se nyt vaan johtui siitä, kun hallituskumppaninkin piti saada omia tavoitteitaan toteutetuksi. Tämänkin hallituksen ohjelmassa on mukana ruuan alvin alentaminen, vaikka vaalien alla sitä eniten vastustivat Vihreät ja Kokoomus. Kepu on saanut siis ujutettua mukaan vasemmistolaistakin ajatteluaan eikä ollut ihme, että ruuan alvin alennusta sen kanssa ajoi nimenomaan Vasemmistoliitto.

Lue lisää

Kommentoin itse asiassa vain sitä, ettei vasemmisto/oikeisto -linja kuvaa enää oikeastaan mitään, kun kaikki jakolinjat eri asioissa menevät yleensä aina puolueiden sisällä, eli jakavat puolueiden kannattajia enemmän kuin ne jakaisivat puolueita toisiinsa nähden.

Toinen asia sitten on, että kunkin jakolinjan enemmistöpuolelle jäävä osuus (tai valtaa käyttävä vähemmistö) muodostaa sen, mitä kutsutaan "puolueen linjaksi".

Lipponen oli SDP:ssä markkinatalouden kannattaja, kun Heinäluoma on nyt valinnut sen vastustamisen. SDP on siirtynyt yli tämän jakolinjan.

Niin on siirtynyt keskustakin, kun se oppostiossa karju pää punaisena sitä vastaan, että oikeistohallitus jättäytyy ajopuuksi markkinavoimien valtaan ja nyt puolustaa täysin globaalia markkinataloutta ja sen seurauksia.

Puolueiden "linjat" syntyvät ja muuttuvat aina asiakysymysten mukaan. Yksi viime vuosien suurinpia linjakysymyksiä oli tuloverotuksen alentaminen, jota kokoomus ainoana puolusti ennen 2003 eduskuntavaaleja. Sen jälkeen sitä kannattavat jo kaikki puolueet, SDP jopa on kiirehtinyt tuloverojen alennusta ostovoiman lisäämiseksi.

Olin aiemmin vahvastikin sinun kannallasi kaksipuoluejärjestelmän suhteen, mutta olen vähitellen alkanut sietää tätä triangelidraamaa, koska se näyttää hyvältä välivaiheelta ja taitaa paljon paremmin varmistaa, että vaalivoittaja saa kaverikseen toisen vahvan puolueen eikä pääse aivan yksin hölmöilemään omien tavoitteidensa toteuttamisessa, kun hallitus ohjelmasta on aina tehtävä vähintään kahden puolueen tavoitteiden kompromissi.

Edellä sanottu koskee kaikkia puolueita neutraalisti, eli kantaani siihen, mitä hyvää näen kolmen suuren kompromissipolitiikassa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Keskityt lähinnä siihen, miten eri puolueet harjoittavat politiikkaansa. Se on eri asia kuin politiikan linja. Siksi tässä yhteydessä ei ole paljon merkitystä sillä, kuvaako joku tuon linjan toteuttamista räksytykseksi vai joksikin muuksi.

Jakolinjoja voi toki olla eri puolueiden sisällä ja sehän tässä juuri oli sanomani, että pitäisi saada enemmän selkeyttä. Keskusta puolueena on kaiken selkeyden suurin este. Kun meillä on tällainen kolmipuoluejärjestelmä, kaikki joutuvat tulemaan toistensa kanssa toimeen ja se tarkoittaa sellaisia poliittisia lehmänkauppoja, mitä ei muuten tehtäisi. Esim. varallisuusveron poistaminen demarien hallituskaudella perustuu tällaiseen kaupantekoon.

Kun meillä olisi Ruotsin tapainen poliittisen oikeiston ja poliittisen vasemmiston blokit, kumpikin blokki voisi aidosti vastata omasta politiikastaan eikä selitellä, että se nyt vaan johtui siitä, kun hallituskumppaninkin piti saada omia tavoitteitaan toteutetuksi. Tämänkin hallituksen ohjelmassa on mukana ruuan alvin alentaminen, vaikka vaalien alla sitä eniten vastustivat Vihreät ja Kokoomus. Kepu on saanut siis ujutettua mukaan vasemmistolaistakin ajatteluaan eikä ollut ihme, että ruuan alvin alennusta sen kanssa ajoi nimenomaan Vasemmistoliitto.

Lue lisää

Ruotsalaisista kommenteista en ole kuullut mitään (sielläkin lakkautetaan tehdas), mutta varmasti demarit ovat huutaneet kitalaki punaisena, vaikka ei ole Suomeen asti kuulunut. Hekin kun kuuluvat oppositioon.

Tuo kannattava tehdas on naurettava määritelmä. Yleensä tehtaiden kannattavuuksia ei edes lasketa. Todennäköisesti kyse on vain kannattavuudesta omien kustannusten jälkeen tai vain käyttökatteesta. Tehtaita suljettaessa kyllä katsotaan aivan oikein srategisesta vaikutusta kokonaiskannattavuuteen. Kemijärvihän sinänsä oli Kekkosen junailema vieheinvestointi, jonka Enso joutui vasten omaa tahtoaan ottamaan vastaan.

Onneksi demarit ottivat "täyden vastuun" hallituskaudestaan, kuten vaalikampanjasta näkyi. Muilta osin Maltillinen oikeistolainen on sanonut riittävästi.

Ei tähän liity lainkaan se, mitä puoluetta kukin kannattaa. Minä puhuin poliittisesta järjstelmästämme, tästä kolmipuoluesysteemista, mikä tuottaa omituisia asetelmia ja heikentää poliittisia vaikutusmahdollisuuksia. Järjestelmämme on omiaan antamaan valtaa demokratian ulkopuolisille tahoille, markkinavoimille ja ay-liikkeelle aiemmin, koska poliittinen systeemi on heikko ja tehoton.

Ruotsissa ollaan siirrytty kaksinapaiseen systeemiin, kun sikäläinen Kepu eli Centern vaipui siihen tilaan, mihin meilläkin olisi täysi syy pyrkiä. Nyt sekä oikeisto- että vasemmistoblokit voivat esittää sellaisen poliittisen ohjelman äänestäjille jo vaalien alla, jonka on pidettävä myös vaalien jälkeen. Suomessahan voidaan aina mennä sen taakse, että lopullinen hallitusohjelma päätetään vasta sitten, kun selviää, mitkä puolueet ovat hallituksessa. Suomessa äänestäjät valitsevat sian säkissä, kun taas Ruotsissa äänestäjät saavat sitä mitä tilaavat.

Ruotsissakin tilanne on toki uusi ja siellä se aiheutti aluksi melkoisen shokin, kun porvarihallitus tosiaan alkoi noudattaa vaalien alla väsäämäänsä ohjelmaa. Se johti sittemmin porvarihallituksen suosion jyrkkään alamäkeen, mutta näin pitää juuri ollakin. Äänestäjät voivat sitten valita toisin seuraavalla kerralla, jos pettyvät vaalilupausten täyttämiseen.

Kaksiblokkinen systeemi olisi kuluttajaystävällinen järjestelmä. Äänestäjä äänestäisi siinä samalla hallitusvaihtoehdosta ja tietäisi mitä aletaan toteuttaa. Tällä tavoin parlamentarismi toteutuisi sisällöllisesti paremmin. Parlamentarismin mallimaassa Englannissa tällainen järjestelmä on toiminut kauan ja hyvin. Myös USAn systeemi perustuu kaksinapaisuuteen, joten äänestäjien on helppo tietää, minkä puolesta äänestävät.

Suomessa Kepun valta perustuu siihen, että se voi liittoutua minkä tahansa muun puolueen kanssa samaan hallitukseen. Tämähän on täysin absurdi tilanne politiikan sisällön suhteen. Silloin voisi ajatella, että se korvattaisiin virkamieshallituksella, jolla sentään olisi laajempi asiantuntemus kuin poliitikoilla. Tässä Stora-Enson tapauksessa Kepun politiikka on täysin erilaista sen mukaan, onko puolue hallituksessa vai oppositiossa. Samoin polttoaineverojen osalta Kepu vaati oppositiossa verojen alentamista ja tehtaili asiasta välikysymyksiä, hallituksessa sama puolue ajaa polttoaineverojen korottamista.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei tähän liity lainkaan se, mitä puoluetta kukin kannattaa. Minä puhuin poliittisesta järjstelmästämme, tästä kolmipuoluesysteemista, mikä tuottaa omituisia asetelmia ja heikentää poliittisia vaikutusmahdollisuuksia. Järjestelmämme on omiaan antamaan valtaa demokratian ulkopuolisille tahoille, markkinavoimille ja ay-liikkeelle aiemmin, koska poliittinen systeemi on heikko ja tehoton.

Ruotsissa ollaan siirrytty kaksinapaiseen systeemiin, kun sikäläinen Kepu eli Centern vaipui siihen tilaan, mihin meilläkin olisi täysi syy pyrkiä. Nyt sekä oikeisto- että vasemmistoblokit voivat esittää sellaisen poliittisen ohjelman äänestäjille jo vaalien alla, jonka on pidettävä myös vaalien jälkeen. Suomessahan voidaan aina mennä sen taakse, että lopullinen hallitusohjelma päätetään vasta sitten, kun selviää, mitkä puolueet ovat hallituksessa. Suomessa äänestäjät valitsevat sian säkissä, kun taas Ruotsissa äänestäjät saavat sitä mitä tilaavat.

Ruotsissakin tilanne on toki uusi ja siellä se aiheutti aluksi melkoisen shokin, kun porvarihallitus tosiaan alkoi noudattaa vaalien alla väsäämäänsä ohjelmaa. Se johti sittemmin porvarihallituksen suosion jyrkkään alamäkeen, mutta näin pitää juuri ollakin. Äänestäjät voivat sitten valita toisin seuraavalla kerralla, jos pettyvät vaalilupausten täyttämiseen.

Kaksiblokkinen systeemi olisi kuluttajaystävällinen järjestelmä. Äänestäjä äänestäisi siinä samalla hallitusvaihtoehdosta ja tietäisi mitä aletaan toteuttaa. Tällä tavoin parlamentarismi toteutuisi sisällöllisesti paremmin. Parlamentarismin mallimaassa Englannissa tällainen järjestelmä on toiminut kauan ja hyvin. Myös USAn systeemi perustuu kaksinapaisuuteen, joten äänestäjien on helppo tietää, minkä puolesta äänestävät.

Suomessa Kepun valta perustuu siihen, että se voi liittoutua minkä tahansa muun puolueen kanssa samaan hallitukseen. Tämähän on täysin absurdi tilanne politiikan sisällön suhteen. Silloin voisi ajatella, että se korvattaisiin virkamieshallituksella, jolla sentään olisi laajempi asiantuntemus kuin poliitikoilla. Tässä Stora-Enson tapauksessa Kepun politiikka on täysin erilaista sen mukaan, onko puolue hallituksessa vai oppositiossa. Samoin polttoaineverojen osalta Kepu vaati oppositiossa verojen alentamista ja tehtaili asiasta välikysymyksiä, hallituksessa sama puolue ajaa polttoaineverojen korottamista.

Lue lisää

Matka ei edisty. Heh heh. Tyhjät tynnyrit kolisee eniten. Se pitää sinun kohdalla paikkansa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei tähän liity lainkaan se, mitä puoluetta kukin kannattaa. Minä puhuin poliittisesta järjstelmästämme, tästä kolmipuoluesysteemista, mikä tuottaa omituisia asetelmia ja heikentää poliittisia vaikutusmahdollisuuksia. Järjestelmämme on omiaan antamaan valtaa demokratian ulkopuolisille tahoille, markkinavoimille ja ay-liikkeelle aiemmin, koska poliittinen systeemi on heikko ja tehoton.

Ruotsissa ollaan siirrytty kaksinapaiseen systeemiin, kun sikäläinen Kepu eli Centern vaipui siihen tilaan, mihin meilläkin olisi täysi syy pyrkiä. Nyt sekä oikeisto- että vasemmistoblokit voivat esittää sellaisen poliittisen ohjelman äänestäjille jo vaalien alla, jonka on pidettävä myös vaalien jälkeen. Suomessahan voidaan aina mennä sen taakse, että lopullinen hallitusohjelma päätetään vasta sitten, kun selviää, mitkä puolueet ovat hallituksessa. Suomessa äänestäjät valitsevat sian säkissä, kun taas Ruotsissa äänestäjät saavat sitä mitä tilaavat.

Ruotsissakin tilanne on toki uusi ja siellä se aiheutti aluksi melkoisen shokin, kun porvarihallitus tosiaan alkoi noudattaa vaalien alla väsäämäänsä ohjelmaa. Se johti sittemmin porvarihallituksen suosion jyrkkään alamäkeen, mutta näin pitää juuri ollakin. Äänestäjät voivat sitten valita toisin seuraavalla kerralla, jos pettyvät vaalilupausten täyttämiseen.

Kaksiblokkinen systeemi olisi kuluttajaystävällinen järjestelmä. Äänestäjä äänestäisi siinä samalla hallitusvaihtoehdosta ja tietäisi mitä aletaan toteuttaa. Tällä tavoin parlamentarismi toteutuisi sisällöllisesti paremmin. Parlamentarismin mallimaassa Englannissa tällainen järjestelmä on toiminut kauan ja hyvin. Myös USAn systeemi perustuu kaksinapaisuuteen, joten äänestäjien on helppo tietää, minkä puolesta äänestävät.

Suomessa Kepun valta perustuu siihen, että se voi liittoutua minkä tahansa muun puolueen kanssa samaan hallitukseen. Tämähän on täysin absurdi tilanne politiikan sisällön suhteen. Silloin voisi ajatella, että se korvattaisiin virkamieshallituksella, jolla sentään olisi laajempi asiantuntemus kuin poliitikoilla. Tässä Stora-Enson tapauksessa Kepun politiikka on täysin erilaista sen mukaan, onko puolue hallituksessa vai oppositiossa. Samoin polttoaineverojen osalta Kepu vaati oppositiossa verojen alentamista ja tehtaili asiasta välikysymyksiä, hallituksessa sama puolue ajaa polttoaineverojen korottamista.

Lue lisää

"Suomessa Kepun valta perustuu siihen, että se voi liittoutua minkä tahansa muun puolueen kanssa samaan hallitukseen. Tämähän on täysin absurdi tilanne politiikan sisällön suhteen."

Lienetkö ollut aivokuolleena sinipunahallitusten aikaan? Suomessa ovat kaikki puolueet tainneet olla hallituksissa toistensa kanssa pienpuolueita lukuun ottamatta. Tuon logiikan mukaan siis kaikkien puolueiden valta perustuu siihen, että ne voivat olla hallituksissa toistensa kanssa. Sinänsä sopuisaltahan tuo kuulostaa.

Mutta olet kyllä oikeilla jäljillä. Sinipunahallitukset olivat kyllä demokratian kannalta erittäin huonoja, varsinkin kun se ensimmäinen, eli Holkerin hallitus, ajoi Suomen erittäin vaikeaan lamaan, ja ne kaksi Lipposen hallitusta, no huh huh, voi sitä rahan tuhlausta ja Lipposen mokailuja. Epäpyhä allianssi osoitti toimimattomuutensa.

Sateenkaari on yleisesti homojen tunnus. Siksi kai sinipunahallitusta sateenkaarihallitukseksi ryhdyttiin kutsumaan, onhan se normaalista poikkeava hallituspohja ja Halosen valtakuntaan erinomaisen hyvin soveltuva nimitys.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei tähän liity lainkaan se, mitä puoluetta kukin kannattaa. Minä puhuin poliittisesta järjstelmästämme, tästä kolmipuoluesysteemista, mikä tuottaa omituisia asetelmia ja heikentää poliittisia vaikutusmahdollisuuksia. Järjestelmämme on omiaan antamaan valtaa demokratian ulkopuolisille tahoille, markkinavoimille ja ay-liikkeelle aiemmin, koska poliittinen systeemi on heikko ja tehoton.

Ruotsissa ollaan siirrytty kaksinapaiseen systeemiin, kun sikäläinen Kepu eli Centern vaipui siihen tilaan, mihin meilläkin olisi täysi syy pyrkiä. Nyt sekä oikeisto- että vasemmistoblokit voivat esittää sellaisen poliittisen ohjelman äänestäjille jo vaalien alla, jonka on pidettävä myös vaalien jälkeen. Suomessahan voidaan aina mennä sen taakse, että lopullinen hallitusohjelma päätetään vasta sitten, kun selviää, mitkä puolueet ovat hallituksessa. Suomessa äänestäjät valitsevat sian säkissä, kun taas Ruotsissa äänestäjät saavat sitä mitä tilaavat.

Ruotsissakin tilanne on toki uusi ja siellä se aiheutti aluksi melkoisen shokin, kun porvarihallitus tosiaan alkoi noudattaa vaalien alla väsäämäänsä ohjelmaa. Se johti sittemmin porvarihallituksen suosion jyrkkään alamäkeen, mutta näin pitää juuri ollakin. Äänestäjät voivat sitten valita toisin seuraavalla kerralla, jos pettyvät vaalilupausten täyttämiseen.

Kaksiblokkinen systeemi olisi kuluttajaystävällinen järjestelmä. Äänestäjä äänestäisi siinä samalla hallitusvaihtoehdosta ja tietäisi mitä aletaan toteuttaa. Tällä tavoin parlamentarismi toteutuisi sisällöllisesti paremmin. Parlamentarismin mallimaassa Englannissa tällainen järjestelmä on toiminut kauan ja hyvin. Myös USAn systeemi perustuu kaksinapaisuuteen, joten äänestäjien on helppo tietää, minkä puolesta äänestävät.

Suomessa Kepun valta perustuu siihen, että se voi liittoutua minkä tahansa muun puolueen kanssa samaan hallitukseen. Tämähän on täysin absurdi tilanne politiikan sisällön suhteen. Silloin voisi ajatella, että se korvattaisiin virkamieshallituksella, jolla sentään olisi laajempi asiantuntemus kuin poliitikoilla. Tässä Stora-Enson tapauksessa Kepun politiikka on täysin erilaista sen mukaan, onko puolue hallituksessa vai oppositiossa. Samoin polttoaineverojen osalta Kepu vaati oppositiossa verojen alentamista ja tehtaili asiasta välikysymyksiä, hallituksessa sama puolue ajaa polttoaineverojen korottamista.

Lue lisää

Onhan niitä kaksipuoluemaita paljon olemassa. Mutta kyllähän esim. Tony Bled sai kannatusta sillä, että hylkäsi vasemmistolaisuuden ja meni oikealle. Teki sellaisen ohjelman mikä hyväksyttiin myös oikeamalla.
Saksassa on myös kaksipuoluejärjästelmä. Siellä ovat nyt kuitenkin hallituksessa kumpikin pääpuolue. Kuinka siellä on äänestäjä voinut tietää kumman ohjelma tulee hallituksen ohjelmaksi.
Yhdysvalloissa ei pääpuolueilla ole suurtakaan eroa. Siellä ei oikeastaan vasemmistopuoluetta ole olemassakaan. Demokraatit ovat oikeastaan Kokoomus ja rebuplikaanit Kristillisdemokraatteja. Sielläkin presidenntiehdokkaan on oltava keskitien kulkija tullakseen valituksi.
Yleensä näissä kaksipuoluemaissa puolueiden palopuheet ovat kovia, mutta käytännön politiikassa erot ovat pieniä.
Laitat ay. liikkeen vallan syyksi monipuoluejärjästelmän. SDP:hän on voinut käyttää SAK:ta puolestapuhujanaan. Niin on ainakin oletettu. Mutta usein on käynyt niin, että SDP on saanut SAK:n hyväksymään heikommat sopimukset siksi kun SDP on ollut hallituksessa.

Kaikessa jatkuvuus on hyvä. Siksi ei ole haittaa vaikka ei kovin suuria muutoksia hallituksen vaihdos aiheuta. Ruuan alvin alennus ei ole oikeistolaista eikä vasemmistolaista politiikkaa, eikä edes keskustalaista. Se on vain yksi käytännön asia josta voi olla eri mieltä. Mutta asia on ollut niin pitkään Keskusta ohjelmissa, että myös Kokoomus ja Vihreät sen helposti hyväksyivät.

mvv kirjoitti:

Onhan niitä kaksipuoluemaita paljon olemassa. Mutta kyllähän esim. Tony Bled sai kannatusta sillä, että hylkäsi vasemmistolaisuuden ja meni oikealle. Teki sellaisen ohjelman mikä hyväksyttiin myös oikeamalla.
Saksassa on myös kaksipuoluejärjästelmä. Siellä ovat nyt kuitenkin hallituksessa kumpikin pääpuolue. Kuinka siellä on äänestäjä voinut tietää kumman ohjelma tulee hallituksen ohjelmaksi.
Yhdysvalloissa ei pääpuolueilla ole suurtakaan eroa. Siellä ei oikeastaan vasemmistopuoluetta ole olemassakaan. Demokraatit ovat oikeastaan Kokoomus ja rebuplikaanit Kristillisdemokraatteja. Sielläkin presidenntiehdokkaan on oltava keskitien kulkija tullakseen valituksi.
Yleensä näissä kaksipuoluemaissa puolueiden palopuheet ovat kovia, mutta käytännön politiikassa erot ovat pieniä.
Laitat ay. liikkeen vallan syyksi monipuoluejärjästelmän. SDP:hän on voinut käyttää SAK:ta puolestapuhujanaan. Niin on ainakin oletettu. Mutta usein on käynyt niin, että SDP on saanut SAK:n hyväksymään heikommat sopimukset siksi kun SDP on ollut hallituksessa.

Kaikessa jatkuvuus on hyvä. Siksi ei ole haittaa vaikka ei kovin suuria muutoksia hallituksen vaihdos aiheuta. Ruuan alvin alennus ei ole oikeistolaista eikä vasemmistolaista politiikkaa, eikä edes keskustalaista. Se on vain yksi käytännön asia josta voi olla eri mieltä. Mutta asia on ollut niin pitkään Keskusta ohjelmissa, että myös Kokoomus ja Vihreät sen helposti hyväksyivät.

Lue lisää

Jako poliittiseen oikeistoon ja vasemmistoon ei aina noudata jakoa ns. sosialistisiin ja ei-sosialistisiin puolueisiin. Pääasia on tuon jakolinjan selkeys eli se, että on olemassa vaihtoehtoisia poliittisia näkemyksiä ja nämä näkemykset ovat äänestäjien valittavissa. Siihen parlamentaarinen demokratia perustuu. Jos emme hyväksy tätä peruslähtökohtaa, nakerramme valtaa itseltämme puolueille, talouselämälle, korporaatioille.

Minun ajattelutapani perusta on tässä kansanvaltainen demokratia ja sen toimivuus. Minusta tuntuu aina oudolta, kun siihen näkökulmaan löytyy vastustajia myös kansalaisten keskuudesta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jako poliittiseen oikeistoon ja vasemmistoon ei aina noudata jakoa ns. sosialistisiin ja ei-sosialistisiin puolueisiin. Pääasia on tuon jakolinjan selkeys eli se, että on olemassa vaihtoehtoisia poliittisia näkemyksiä ja nämä näkemykset ovat äänestäjien valittavissa. Siihen parlamentaarinen demokratia perustuu. Jos emme hyväksy tätä peruslähtökohtaa, nakerramme valtaa itseltämme puolueille, talouselämälle, korporaatioille.

Minun ajattelutapani perusta on tässä kansanvaltainen demokratia ja sen toimivuus. Minusta tuntuu aina oudolta, kun siihen näkökulmaan löytyy vastustajia myös kansalaisten keskuudesta.

Lue lisää

Toverituomioistuin korvaa demokratian demareille.

C.C.C.P. kirjoitti:

"Suomessa Kepun valta perustuu siihen, että se voi liittoutua minkä tahansa muun puolueen kanssa samaan hallitukseen. Tämähän on täysin absurdi tilanne politiikan sisällön suhteen."

Lienetkö ollut aivokuolleena sinipunahallitusten aikaan? Suomessa ovat kaikki puolueet tainneet olla hallituksissa toistensa kanssa pienpuolueita lukuun ottamatta. Tuon logiikan mukaan siis kaikkien puolueiden valta perustuu siihen, että ne voivat olla hallituksissa toistensa kanssa. Sinänsä sopuisaltahan tuo kuulostaa.

Mutta olet kyllä oikeilla jäljillä. Sinipunahallitukset olivat kyllä demokratian kannalta erittäin huonoja, varsinkin kun se ensimmäinen, eli Holkerin hallitus, ajoi Suomen erittäin vaikeaan lamaan, ja ne kaksi Lipposen hallitusta, no huh huh, voi sitä rahan tuhlausta ja Lipposen mokailuja. Epäpyhä allianssi osoitti toimimattomuutensa.

Sateenkaari on yleisesti homojen tunnus. Siksi kai sinipunahallitusta sateenkaarihallitukseksi ryhdyttiin kutsumaan, onhan se normaalista poikkeava hallituspohja ja Halosen valtakuntaan erinomaisen hyvin soveltuva nimitys.

Lue lisää

ymmärrä perusajatusta.

Tässähän ei ole lainkaan kyse siitä, miten hyvin jokin hallitus on onnistunut taikka epäonnistunut jostain näkökulmasta. Poliittinen järjestelmämme mahdollistaa kaikenlaiset asiainhoitohallitukset, jotka voitaisiin korvata virkamieshallituksilla. Politiikan osuus näkyy heikkona juuri sen vuoksi, että hallitusta joutuvat muodostamaan mahdollisesti aivan vastakkaisiakin näkemyksiä edustavat puolueet. Tästä kärsii ennen muuta kansalaisten edunvalvonta ja siis kansalaiset. Mitään tähdellisiä uudistuksia ei päästä tekemään, kun ne pitää vesittää jo hallitusohjelmatasolla, ellei hallitusta ole muodostamassa aidosti samaan rintamaan kuuluvia puolueita.

Samaan rintamaan kuuluminen ja kuulumattomuus voi tietenkin vaihdella. Sinipuhallitukset olivat perusteltuja sen vuoksi, että ne toimivat aikana, jolloin EU tuli mukaan kuvioihin ja siinä suhteessa SDP ja Kokoomus näkivät asiat paljossa samansuuntaisesti, kun taas Kepussa ja Vasemmistoliitossa eli EU-vastaisuus.

Nyt elämme tilanteessa, missä globaalin markkinatalouden ja siihen liittyvän talousliberalismin ideologia ovat levinneet ympäri maailmaa. Tämä asia jakaa näkemyksiä eniten oikeistoon ja vasemmistoon. Suomessa vasemmistoon kuuluvat sen mukaan vasemmalta oikealle Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, SDP, Kepun aitovieriläiset, Vihreiden sosiaalisen vastuun osasto ja Kristillisdemokraatit. Oikeistoon kuuluvat taas oikealta vasemmalle Kokoomus, RKP, Kepun liberaalit ja Vihreiden liberaali puisto-osasto.

Melko näkyviä siirtymiä on tapahtunut tällä vuosituhannelle kolmessa puolueessa. Kepussa on Vanhasen mukana noussut esille liberaali edistyksellisyys, jonka uskottiin välillä jo hukkuneen puolueessa tyystin. Vihreissä radikaalisuus ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden korostus on jäänyt sivummalle ja tilalle on astunut niin ikään liberaali edistyksellisyys. Vanhanen tuntee hyvin suurta vetoa tähän ryhmään ja hän on sen julkisesti tunnustanutkin.

Kolmas siirtymä on tapahtunut kristillisdemokraattien joukoissa. Puolue on alkanut korostaa hyvin voimakkaasti sosiaalisia kysymyksiä, osin jopa hyvinkin vasemmistolaisin äänenpainoin. Tämä vasemmistolaistuminen saattaa liittyä siihen, että kirkko yhteiskunnallisena instituutiona on herännyt ottamaan kantaa myös varsin vasemmistolaisin äänenpainoin. Tarkemmin otetettuna kyse on arkkipiispasta ja eräistä muista kirkossa näkyvämmin toimivista hengenmiehistä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jako poliittiseen oikeistoon ja vasemmistoon ei aina noudata jakoa ns. sosialistisiin ja ei-sosialistisiin puolueisiin. Pääasia on tuon jakolinjan selkeys eli se, että on olemassa vaihtoehtoisia poliittisia näkemyksiä ja nämä näkemykset ovat äänestäjien valittavissa. Siihen parlamentaarinen demokratia perustuu. Jos emme hyväksy tätä peruslähtökohtaa, nakerramme valtaa itseltämme puolueille, talouselämälle, korporaatioille.

Minun ajattelutapani perusta on tässä kansanvaltainen demokratia ja sen toimivuus. Minusta tuntuu aina oudolta, kun siihen näkökulmaan löytyy vastustajia myös kansalaisten keskuudesta.

Lue lisää

Eläköön sosialismi!

Toveri Mielipidepankki on täysin oikeassa lietsoessaan jakoa työläisten ja riistäjien kesken. Juuri näin pitää toimia prerevolutionistisissa oloissa, ja aivan erityisesti Suomessa, missä Kepu hämärtää puolueoloja. Tulevaisuus on meidän uljaiden proletariaatin diktatuuria kannattavien tovereiden! Vasta sosialismissa demokratia toimii niin kuin sen pitäisi toimia.

En voi kuin yhtyä toveri Mpp:n toivomukseen:

"Minun ajattelutapani perusta on tässä kansanvaltainen demokratia ja sen toimivuus. Minusta tuntuu aina oudolta, kun siihen näkökulmaan löytyy vastustajia myös kansalaisten keskuudesta."

Voisiko sen selvemmin ilmaista! Proletariaatin diktatuuri on työläiselle ainoa järkevä vaihtoehto; on todella outoa, että tälle ainoalle tieteellisesti oikeaksi todetulle yhteiskuntamallille löytyy vastustajia kansalaisten keskuudesta. Luokkavihollisia ovat he kaikki, kapitalistin kätyreitä.

Pohjoiskorealaisen työläisen iloisuuden ymmärtää, ei hänen tarvitse kärsiä enää yhteiskunnan kahtiajaosta, kaikki ovat tasavertaisen onnellisia. Voi kun mekin toverit saisimme nostetuksi Suomen samalle kunniakkaalle tasolle!

On aika kajauttaa kolminkertainen eläköön-huuto edesmenneelle sankarillemme Kim Il Sungille: eläköön, eläköön, eläköön!!!

Mielipidepankki kirjoitti:

Jako poliittiseen oikeistoon ja vasemmistoon ei aina noudata jakoa ns. sosialistisiin ja ei-sosialistisiin puolueisiin. Pääasia on tuon jakolinjan selkeys eli se, että on olemassa vaihtoehtoisia poliittisia näkemyksiä ja nämä näkemykset ovat äänestäjien valittavissa. Siihen parlamentaarinen demokratia perustuu. Jos emme hyväksy tätä peruslähtökohtaa, nakerramme valtaa itseltämme puolueille, talouselämälle, korporaatioille.

Minun ajattelutapani perusta on tässä kansanvaltainen demokratia ja sen toimivuus. Minusta tuntuu aina oudolta, kun siihen näkökulmaan löytyy vastustajia myös kansalaisten keskuudesta.

Lue lisää

Kansanvaltaisen demokratian suurimpia vihollisia ovat historian valossa olleet sosialistiset hallinnot. Ei kai voida osoittaa yhtään sosialistista järjestelmää jossa kansanvalta olisi toteutunut edes lähellekään siinä määrin kuin ns. kapitalistisissa maissa. Toki kapitalistisia diktatuurejakin on nähty yhtä huonoin tuloksin kuin sosialistisia.

Suomessa demokratia on ollut vaarassa muutamaan otteeseen. Kapina 1918 oli suora vallankaappausyritys jossa yksi puolue pyrki ottamaan kaiken vallan. 30-luvulla nousi oikeistolaisia ääriliikkeeitä, mutta ne eivät kuitenkaan aidosti uhanneet demokratiaamme. Sodan jälkeen aina 80/90 lukujen taitteeseen elimme omalaatuisessa kansanvallassa jossa suurintaa valtaa käytti Neuvostoliiton tiedustelupalvelu Kepun K-linjan ja lopulta SDP:n kautta.

Meillä siis demokratia ja parlamentarismi on toteutunut parhaiten viimeisen 25 vuoden aikana, joka toisaalta on ollut taloudellisesti lamanotkahdusta lukuunottamatta kaikkein vahvin jakso historiassamme. Talouden vapautuminen on siis johtanut myös kansanvallan lisääntymiseen.

kansanvalta kirjoitti:

Kansanvaltaisen demokratian suurimpia vihollisia ovat historian valossa olleet sosialistiset hallinnot. Ei kai voida osoittaa yhtään sosialistista järjestelmää jossa kansanvalta olisi toteutunut edes lähellekään siinä määrin kuin ns. kapitalistisissa maissa. Toki kapitalistisia diktatuurejakin on nähty yhtä huonoin tuloksin kuin sosialistisia.

Suomessa demokratia on ollut vaarassa muutamaan otteeseen. Kapina 1918 oli suora vallankaappausyritys jossa yksi puolue pyrki ottamaan kaiken vallan. 30-luvulla nousi oikeistolaisia ääriliikkeeitä, mutta ne eivät kuitenkaan aidosti uhanneet demokratiaamme. Sodan jälkeen aina 80/90 lukujen taitteeseen elimme omalaatuisessa kansanvallassa jossa suurintaa valtaa käytti Neuvostoliiton tiedustelupalvelu Kepun K-linjan ja lopulta SDP:n kautta.

Meillä siis demokratia ja parlamentarismi on toteutunut parhaiten viimeisen 25 vuoden aikana, joka toisaalta on ollut taloudellisesti lamanotkahdusta lukuunottamatta kaikkein vahvin jakso historiassamme. Talouden vapautuminen on siis johtanut myös kansanvallan lisääntymiseen.

Lue lisää

Kansanvaltaisten järjestelmien suurimpia vihollisia eivät suinkaan ole olleet sosialistiset järjestelmät. Pahhin vihollinen on ollut pyrkimys vallan keskittämiseen mahdollisimman harvoille. Tällaista keskittämistä on tapahtunut milloin minkäkin aatteen varjolla taikka vielä useimmin voimaan ja väkivaltaan luottaen.

Siitä ei ole olemassa mitään näyttöä, että vuoden 1918 kapinalla olisi pyritty yksipuoluejärjestelmään. Kapinan aikana laadittu perustuslakiesitys kertoo tavoitteesta demokratiaan. Esittämäsi väitteen tueksi olisi hyvä tuoda kiistatonta näyttöä siitä, että tarkoituksena oli keskittää valta Suomessa vain yhdelle puolueelle sen jälkeen, kun vallankumous olisi onnistunut.

Täysin perusteeton on myös väite siitä, että talouden vapautuminen olisi johtanut kansanvallan lisääntymiseen. Asiahan on täysin päinvastoin. Poliittiset vaikutusmahdollisuudet ovat nimenomaan kaventuneet suhteessa talouteen ja siinä tehtävään pätöksentekoon. Yhteiskunnalla on entistä vähemmän keinoja käytettävissään, kun se pyrkii huolehtimaan esim. työllisyydestä. Markkinavoimat ovat tässä sivuuttaneet kansanvallan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei tähän liity lainkaan se, mitä puoluetta kukin kannattaa. Minä puhuin poliittisesta järjstelmästämme, tästä kolmipuoluesysteemista, mikä tuottaa omituisia asetelmia ja heikentää poliittisia vaikutusmahdollisuuksia. Järjestelmämme on omiaan antamaan valtaa demokratian ulkopuolisille tahoille, markkinavoimille ja ay-liikkeelle aiemmin, koska poliittinen systeemi on heikko ja tehoton.

Ruotsissa ollaan siirrytty kaksinapaiseen systeemiin, kun sikäläinen Kepu eli Centern vaipui siihen tilaan, mihin meilläkin olisi täysi syy pyrkiä. Nyt sekä oikeisto- että vasemmistoblokit voivat esittää sellaisen poliittisen ohjelman äänestäjille jo vaalien alla, jonka on pidettävä myös vaalien jälkeen. Suomessahan voidaan aina mennä sen taakse, että lopullinen hallitusohjelma päätetään vasta sitten, kun selviää, mitkä puolueet ovat hallituksessa. Suomessa äänestäjät valitsevat sian säkissä, kun taas Ruotsissa äänestäjät saavat sitä mitä tilaavat.

Ruotsissakin tilanne on toki uusi ja siellä se aiheutti aluksi melkoisen shokin, kun porvarihallitus tosiaan alkoi noudattaa vaalien alla väsäämäänsä ohjelmaa. Se johti sittemmin porvarihallituksen suosion jyrkkään alamäkeen, mutta näin pitää juuri ollakin. Äänestäjät voivat sitten valita toisin seuraavalla kerralla, jos pettyvät vaalilupausten täyttämiseen.

Kaksiblokkinen systeemi olisi kuluttajaystävällinen järjestelmä. Äänestäjä äänestäisi siinä samalla hallitusvaihtoehdosta ja tietäisi mitä aletaan toteuttaa. Tällä tavoin parlamentarismi toteutuisi sisällöllisesti paremmin. Parlamentarismin mallimaassa Englannissa tällainen järjestelmä on toiminut kauan ja hyvin. Myös USAn systeemi perustuu kaksinapaisuuteen, joten äänestäjien on helppo tietää, minkä puolesta äänestävät.

Suomessa Kepun valta perustuu siihen, että se voi liittoutua minkä tahansa muun puolueen kanssa samaan hallitukseen. Tämähän on täysin absurdi tilanne politiikan sisällön suhteen. Silloin voisi ajatella, että se korvattaisiin virkamieshallituksella, jolla sentään olisi laajempi asiantuntemus kuin poliitikoilla. Tässä Stora-Enson tapauksessa Kepun politiikka on täysin erilaista sen mukaan, onko puolue hallituksessa vai oppositiossa. Samoin polttoaineverojen osalta Kepu vaati oppositiossa verojen alentamista ja tehtaili asiasta välikysymyksiä, hallituksessa sama puolue ajaa polttoaineverojen korottamista.

Lue lisää

>>Järjestelmämme on omiaan antamaan valtaa demokratian ulkopuolisille tahoille, markkinavoimille ja ay-liikkeelle aiemmin, koska poliittinen systeemi on heikko ja tehoton.>Ruotsissakin tilanne on toki uusi ja siellä se aiheutti aluksi melkoisen shokin, kun porvarihallitus tosiaan alkoi noudattaa vaalien alla väsäämäänsä ohjelmaa. Se johti sittemmin porvarihallituksen suosion jyrkkään alamäkeen, mutta näin pitää juuri ollakin.>Suomessa Kepun valta perustuu siihen, että se voi liittoutua minkä tahansa muun puolueen kanssa samaan hallitukseen. Tämähän on täysin absurdi tilanne politiikan sisällön suhteen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kansanvaltaisten järjestelmien suurimpia vihollisia eivät suinkaan ole olleet sosialistiset järjestelmät. Pahhin vihollinen on ollut pyrkimys vallan keskittämiseen mahdollisimman harvoille. Tällaista keskittämistä on tapahtunut milloin minkäkin aatteen varjolla taikka vielä useimmin voimaan ja väkivaltaan luottaen.

Siitä ei ole olemassa mitään näyttöä, että vuoden 1918 kapinalla olisi pyritty yksipuoluejärjestelmään. Kapinan aikana laadittu perustuslakiesitys kertoo tavoitteesta demokratiaan. Esittämäsi väitteen tueksi olisi hyvä tuoda kiistatonta näyttöä siitä, että tarkoituksena oli keskittää valta Suomessa vain yhdelle puolueelle sen jälkeen, kun vallankumous olisi onnistunut.

Täysin perusteeton on myös väite siitä, että talouden vapautuminen olisi johtanut kansanvallan lisääntymiseen. Asiahan on täysin päinvastoin. Poliittiset vaikutusmahdollisuudet ovat nimenomaan kaventuneet suhteessa talouteen ja siinä tehtävään pätöksentekoon. Yhteiskunnalla on entistä vähemmän keinoja käytettävissään, kun se pyrkii huolehtimaan esim. työllisyydestä. Markkinavoimat ovat tässä sivuuttaneet kansanvallan.

Lue lisää

Täysin perusteeton on myös väite siitä, että talouden vapautuminen olisi johtanut kansanvallan lisääntymiseen.
--------
Kansanvalta on isääntynyt perustuslakimuutoksen ja parlsamentarismin aidon hyväksymisen kautta. Talouden vapautuminen on tuonut paljon lisää uusia mahdollisuuksia rahoittaa hyvinvointipalveluja. Suljetussa taloudessa eliitti päätti ja eduskuntakin oli vain kumileimasin. Nyt asia on päinvastoin.


Poliittiset vaikutusmahdollisuudet ovat nimenomaan kaventuneet suhteessa talouteen ja siinä tehtävään pätöksentekoon.
-----------------
Poliittisilla päätöksillä ei pidäkään pyrkiä vaikuttamaan talouteen, vaan ainoastaan talouden edellytyksiin. Hyvien edellytysten vallitessa talous kasvaa, jos kasvu on tehty kannattavaksi edellytysten kautta.


Yhteiskunnalla on entistä vähemmän keinoja käytettävissään, kun se pyrkii huolehtimaan esim. työllisyydestä.
--------------
Päinvastoin. Yhteiskunnan keinot ove lisääntyneet ja halventuneet. Enää ei tarvitse syytää veromarkkoja teollisuudelle, jotta ne työllistäisivät eikä perustaa valtionyhtiöitä työllistämään ja syömään jatkuvasti budjettivaroja. Nyt hoidetaan työllisyys koulutuksella ja ohjaamalla mm. oppisopimuskoulutus työnantajan kanssa yhteistyössä sellaisiin ammatteihin, joissa on osaavista tekijöistä pahin pula.


Markkinavoimat ovat tässä sivuuttaneet kansanvallan.
------------
Markkinavoimat on kansanvalla toimintaympäristö: ikään kuin pelikenttä rajoineen ja sääntöineen, jossa me pelaamme omalla joukkueellamme muita markkinatalousmaiden joukkueiden kanssa kilpaillen siitä, kuka saa eniten pisteitä, eli parhaan talouskasvun.

Markkinatalous ei vähennä koskaan kansanvaltaa, vaan antaa kansanvallalle uuden, vapaan toimintakentän.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kansanvaltaisten järjestelmien suurimpia vihollisia eivät suinkaan ole olleet sosialistiset järjestelmät. Pahhin vihollinen on ollut pyrkimys vallan keskittämiseen mahdollisimman harvoille. Tällaista keskittämistä on tapahtunut milloin minkäkin aatteen varjolla taikka vielä useimmin voimaan ja väkivaltaan luottaen.

Siitä ei ole olemassa mitään näyttöä, että vuoden 1918 kapinalla olisi pyritty yksipuoluejärjestelmään. Kapinan aikana laadittu perustuslakiesitys kertoo tavoitteesta demokratiaan. Esittämäsi väitteen tueksi olisi hyvä tuoda kiistatonta näyttöä siitä, että tarkoituksena oli keskittää valta Suomessa vain yhdelle puolueelle sen jälkeen, kun vallankumous olisi onnistunut.

Täysin perusteeton on myös väite siitä, että talouden vapautuminen olisi johtanut kansanvallan lisääntymiseen. Asiahan on täysin päinvastoin. Poliittiset vaikutusmahdollisuudet ovat nimenomaan kaventuneet suhteessa talouteen ja siinä tehtävään pätöksentekoon. Yhteiskunnalla on entistä vähemmän keinoja käytettävissään, kun se pyrkii huolehtimaan esim. työllisyydestä. Markkinavoimat ovat tässä sivuuttaneet kansanvallan.

Lue lisää

Eläköön sosialistinen Suomi!

Toveri Mielipidepankki on jatkaa edellisen epäonnistuneen vallankumousyrityksen puolustamista mallikkaasti:
"Siitä ei ole olemassa mitään näyttöä, että vuoden 1918 kapinalla olisi pyritty yksipuoluejärjestelmään. Kapinan aikana laadittu perustuslakiesitys kertoo tavoitteesta demokratiaan."

Tuo pitää täysin paikkaansa. Kaikki proletariaatin diktatuurin hyväksymät puolueet sallitaan ja kaikkia puolueiden asettamia ehdokkaita saa äänestää. Kokemusten mukaan muissa sosialistissa maissa äänestysprosentti on aina ollut lähes sata! Sosialistinen järjestelmä on siis verrattoman paljon demokraattisempi kuin länsimaisten riistäjien "demokratia", jossa äänestysprosentti ei ole lähellekään sitä.

Myös seuraava toveri Mpp:n lausuma pitää täysin paikkansa:
"Täysin perusteeton on myös väite siitä, että talouden vapautuminen olisi johtanut kansanvallan lisääntymiseen. Asiahan on täysin päinvastoin. Poliittiset vaikutusmahdollisuudet ovat nimenomaan kaventuneet suhteessa talouteen ja siinä tehtävään pätöksentekoon. Yhteiskunnalla on entistä vähemmän keinoja käytettävissään, kun se pyrkii huolehtimaan esim. työllisyydestä. Markkinavoimat ovat tässä sivuuttaneet kansanvallan."

Suljettu talous on meille sosialisteille kunnia-asia. Pohjois-Korea ja Kuuba ovat erinomaisia esimerkkejä maista, jossa kansanvalta toimii, eikä riistäjäkapitalisteille ole annettu valtaa. Tuloksena on onnellisia ihmisiä, joilla on itsellään kaikki valta, jonka ihmiset ovat omaa parastaan ajatellen luovuttaneet proletariaatin diktatuurille, joka on (kuten toveri Mielipidepankkikin tietää) oikeudenmukainen ja erehtymätön.

Heiattakoon toverit kolminkertaisesti Fidel Castrolle: heiaa, heiaa, heiaa!!!

Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:

Täysin perusteeton on myös väite siitä, että talouden vapautuminen olisi johtanut kansanvallan lisääntymiseen.
--------
Kansanvalta on isääntynyt perustuslakimuutoksen ja parlsamentarismin aidon hyväksymisen kautta. Talouden vapautuminen on tuonut paljon lisää uusia mahdollisuuksia rahoittaa hyvinvointipalveluja. Suljetussa taloudessa eliitti päätti ja eduskuntakin oli vain kumileimasin. Nyt asia on päinvastoin.


Poliittiset vaikutusmahdollisuudet ovat nimenomaan kaventuneet suhteessa talouteen ja siinä tehtävään pätöksentekoon.
-----------------
Poliittisilla päätöksillä ei pidäkään pyrkiä vaikuttamaan talouteen, vaan ainoastaan talouden edellytyksiin. Hyvien edellytysten vallitessa talous kasvaa, jos kasvu on tehty kannattavaksi edellytysten kautta.


Yhteiskunnalla on entistä vähemmän keinoja käytettävissään, kun se pyrkii huolehtimaan esim. työllisyydestä.
--------------
Päinvastoin. Yhteiskunnan keinot ove lisääntyneet ja halventuneet. Enää ei tarvitse syytää veromarkkoja teollisuudelle, jotta ne työllistäisivät eikä perustaa valtionyhtiöitä työllistämään ja syömään jatkuvasti budjettivaroja. Nyt hoidetaan työllisyys koulutuksella ja ohjaamalla mm. oppisopimuskoulutus työnantajan kanssa yhteistyössä sellaisiin ammatteihin, joissa on osaavista tekijöistä pahin pula.


Markkinavoimat ovat tässä sivuuttaneet kansanvallan.
------------
Markkinavoimat on kansanvalla toimintaympäristö: ikään kuin pelikenttä rajoineen ja sääntöineen, jossa me pelaamme omalla joukkueellamme muita markkinatalousmaiden joukkueiden kanssa kilpaillen siitä, kuka saa eniten pisteitä, eli parhaan talouskasvun.

Markkinatalous ei vähennä koskaan kansanvaltaa, vaan antaa kansanvallalle uuden, vapaan toimintakentän.

Lue lisää

Talouden vapautuminen voi toki tuoda lisää mahdollisuuksia rahoittaa hyvinvointipalveluita. Kun bruttokansantuote vuosi toisensa jälkeen vain huimasti kasvaa, niin samaan aikaan niitä hyvinvointipalveluja vähennetään. Idealismi ja käytäntö eivät ole oikein tainneet vielä kohdata.

Talouden kasvu ei voi olla yksin tavoitteena, jos ajatellaan valtiota kollektiivina, joka muodostuu tasavertaisista kansalaisista. Pitää olla keinoja myös valuttaa tuota talouskasvua kansalaisten hyväksi. Nämä keinot ovat koko ajan vähentyneet. Kun esität tuollaisen väitteen, sitä olisi hyvä täydentää sillä, miten ja millä keinoin talouden kehittyminen valuu yhteiseksi hyväksi.

Uskostasi kertoo jotain se, että on olemassa aina sellaista, missä on pula osaavista tekijöistä. Näinhän luultiin asian ensin olevan teknologiateollisuudessakin, kunnes kiinalainen ja intialainen insinööritaito alkoi näyttää taitonsa markkinoilla ja siitä alkoivat siirrot, jotka koskevat myös näitä osaajia.

Mielipidepankki kirjoitti:

Talouden vapautuminen voi toki tuoda lisää mahdollisuuksia rahoittaa hyvinvointipalveluita. Kun bruttokansantuote vuosi toisensa jälkeen vain huimasti kasvaa, niin samaan aikaan niitä hyvinvointipalveluja vähennetään. Idealismi ja käytäntö eivät ole oikein tainneet vielä kohdata.

Talouden kasvu ei voi olla yksin tavoitteena, jos ajatellaan valtiota kollektiivina, joka muodostuu tasavertaisista kansalaisista. Pitää olla keinoja myös valuttaa tuota talouskasvua kansalaisten hyväksi. Nämä keinot ovat koko ajan vähentyneet. Kun esität tuollaisen väitteen, sitä olisi hyvä täydentää sillä, miten ja millä keinoin talouden kehittyminen valuu yhteiseksi hyväksi.

Uskostasi kertoo jotain se, että on olemassa aina sellaista, missä on pula osaavista tekijöistä. Näinhän luultiin asian ensin olevan teknologiateollisuudessakin, kunnes kiinalainen ja intialainen insinööritaito alkoi näyttää taitonsa markkinoilla ja siitä alkoivat siirrot, jotka koskevat myös näitä osaajia.

Lue lisää

Hyvinvointipalveluja ei ole vähennetty, vaan lisätty. Tuo väitteesi on siis täysin oman mielikuvituksesi tuote. Palvelujen saatavuus, mm. terveyspalvelujen jonot, ovat ihan muun kuin talouskasvun seurauksia. Kyse on siitä, että vastuu terveyspalvelujen tuottamisessa on julkisena monopolina liiaksi hajautettu, jolloin vastuu on jäänyt epäselväksi, kun kunnat poliittisin päätöksin jättävät asiansa rempalleen painostaakseen valtiolta lisää tukea ja valtionapuja oman tehottomuutensa rahoittamiseen.

Talouden kasvu ei tietenkään ole mikään itseisarvoinen tavoite, vaan ainoastaan välttämätön keino, jotta myös julkisen talouden kasvavat kustannukset voidaan kattaa veroastetta kiristämättä. Veroasteen alentaminen voisi pikemminkin olla tavoite silloin, kun se on omiaan lisäämään ostovoimaa ja kysyntää ja sitä kautta tuottamaan julkiselle sektorille lisää veroeuroja.

Kansalaisten hyväksi talouskasvu koituu vasta poliittisin päätöksin. Tulonsiirtojen tekeminen taantuvassa taloudessa on hyvin hankalaa, kun siirrettävän tulon määrä alenee.

Talouskasvu on siis yksi asia. Se tuottaa resursseja palvelujen rahoittamiseen ja tulonsiirtoihin. Palveluihin satsaaminen ja tulonsiirtojen kautta tapahtuva hyödyn "valuttaminen" tasaisemmin kaikille kansalaisille voi tapahtua vain silloin, kun talouskasvun toteutumisesta on ensin pidetty huoli.

Osaavista tekijöistä on aina pulaa sellaisilla aloilla, joilla kasvu vaatii lisää työvoimaa; myös sellaisilla aloilla, joilta osaava väki siirtyy paremmin palkatuille aloille, kuten on ollut laita mm. sairaanhoitosektorilla.

Kiinalainen ja intialainen insinööritaito kertoo ainoastaan sen, että kehittyvien maiden koulutuksen taso on tuottanut länsimaissa tarpeellista työvoimaa. Tämä - niin kuin filippiiniläisten lääkärien ja sairaanhoitajien tuominen länsimaihin - osoittaa vain, että työmarkkinoillakin toimii markkinatalous.

Kaiken kaikkiaan osaavasta työvoimasta alkaa olla globaali pula, mistä kertoo mm. se, että Suomessa on avoimia työpaikkoja mm. sairaanhoidossa ja Filippiineillä syntyy ongelmia, kun sairaanhoitajat nyt siirtyvät mm. Suomeen, josta sairaanhoitajat ovat aiemmin siirtyneet mm. Britanniaan ja Norjaan, kun ovat saaneet sieltä osaamiselleen paremman korvauksen.

Se, että bruttokansantuote jatkuvasti kasvaisi, on ainoa, joka tässä on uskonasia. Nyt se on jo taittumassa 2,5 - 3,0% tuntumaan, mikä tuo aika piankin ongelmia, kun olemme tottuneet yli 4% jopa lähes 6% bkt:n kasvuun.

Suuta on taas alettava panna säkkiä myöden, mikä onnistuu aiempaa paremmin, kun hyvinä aikoina on lyhennetty valtionvelkaa ja alennettu korkomenojen osuutta valtion budjetista.