Menneisyyden vankina

Rakas päiväkirja,
Tänään pelkään enemmän kuin vuosiin. Olen monien yksinelettyjen vuosien jälkeen rakastunut. En uskalla sanoa sitä ääneen enkä tunnustaa. Pelkään niin kovin, että kaikki murtuu. Niinkuin se menneisyydessä murtui ja särki sydämeni. Pelkään pelkuruuteni aiheuttavan ongelmia uudessa suhtessani.
Tätä suhdetta on pohjustettu kahdeksan kuukautta. Se oli aluksi ystävyyttä, tai niin yritin peloissani. Toinen on jaksanut odottaa, jaksanut uskoa tulevaan.
Ja minä pelkään ettei hän jaksa enää ...

Olen menneisyyden vankina. Itken, vaikka olen niin älyttömän onnellinen.
2438
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

annamennä elämä on elämistä varten anna sydämen rakastaa ja ei se sydän murru heti kuitenkaan .
Turhaa pelätä ja jännittää silloin et voi täysillä olla siinä tunteessa mukana ja toinenkin sen varovaisuuden huomaa ja voi sen ajatella aivan toisin kuin mitä se onkaan .
Rakasta ja näytä se kumppanillesi anna mennä olet sen arvoinen ihminen

Äänestä

Kirjoitat varmasti nuoruuden kokemuksestasi. Nuorena ihmisen tunteet ailahtelevat ja lennetään kukasta kukkaan, jotta vanhempana tietäisi mihin asettua. Sinä olet ollut silloin kehittyneempi kuin mies/nainen, johon rakastuit. Hänellä ei ole oikeus pilata koko loppuelämääsi, älä anna hänen tehdä sitä.
Voisitteko vielä kerran käydä läpi tämän menneisyyden murtumisen uuden kumppanisi kanssa? Hän arvostaa taatusti sitä ja pystyy keventämään, ehkä poistamaan, taakkasi. Hänellähän voi olla vastaavia kokemuksia. Sulattakaa yhdessä se inhottava jääpala sydämestä. Silloin myös tulevalla taipaleella osaatte suhtautua toisiinne menneisyyden huomioon ottaen.
Pidä kiirettä. Hän ei todellakaan varmasti jaksa enää kauan odotella.
Toivon teille kivaa yhteistä loppuelämää.
Lämmöllä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pelkuri kirjoitti:

Rakas päiväkirja,
Tänään pelkään enemmän kuin vuosiin. Olen monien yksinelettyjen vuosien jälkeen rakastunut. En uskalla sanoa sitä ääneen enkä tunnustaa. Pelkään niin kovin, että kaikki murtuu. Niinkuin se menneisyydessä murtui ja särki sydämeni. Pelkään pelkuruuteni aiheuttavan ongelmia uudessa suhtessani.
Tätä suhdetta on pohjustettu kahdeksan kuukautta. Se oli aluksi ystävyyttä, tai niin yritin peloissani. Toinen on jaksanut odottaa, jaksanut uskoa tulevaan.
Ja minä pelkään ettei hän jaksa enää ...

Olen menneisyyden vankina. Itken, vaikka olen niin älyttömän onnellinen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu