Ovatko Jehovan todistajat oikeasti rakkaudellisia edes omilleen? Minkälaisia kokemuksia asiasta on?
Empaattisuus ja sympaatisuus
tiituli.......
11315
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ei.
Siis jos raamatussa lukisi että: "Siitä teidät tunnetaan minun opetuslapsikkseni että te haisette paskalle" niin kaikki jehovantodistajat rypisivät sontaläjissä. Mutta kun nyt sattumalta raamatussa ei lue nniin. Niin myöskään jehovantodistajat ei tee niin. He halaavat aina kokouksissaan toisiaan vaikka käsi olisi taskussa nyrkiissä. Samoin muuten teki Jeesuskin. Tilasi etukäteen aasin ratsastaakseen jerusalemin kun oli lukenut kirjoitusten niin ennustavan.
on sellaista mikä on näillä palstoilla tullut usein esille. Minun kokemukseni on se että kun jäät pois tästä Jehovan Todistajat-uskosta niin ilman muuta alkaa tietty jäätävyys,jos ei ihan suoranaisesti niin ainakin jos olet oppinut kiroilemaan tai polttamaan tupakkaa niin se on (tai ne) aika kova juttu.Jos satut kritisoimaan järjestöä ja sen opetusta,se on kuin niskalaukaus sinulle sen suhteen miten sukulaiset tai (entiset)ystäväsi sinua kohtelevat.Se on selvä että jos "luopioituu" menettää ystäviä,tai siis sellaisia joittenka luulit olevan ystäviäsi.Mutta sen omalta kohdaltani voin kertoa että kun aloin tarkistamaan sitä puolta asioista mihin vt-seura ei todellakaan kannusta,avasi se ainakin minun silmät tuon asian suhteen,ei siihen vaan voi enään uskoa! Sääli toisaalta,monta hyvää tyyppiä on jäänyt elämästä pois,mut se on tosi et asia ei johdu minusta vaan vt-seuran kertomasta"tosi uskonnosta."
Kerran kun olin vaimoni kanssa pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa, seurakuntamme eräät ystävät ostivat meille jääkaapin täyteen ruokaa.
Se oli minusta todellista välittämistä ja rakkaudellista.
Yksilöinä monetkin jehovantodistajat ovat oikein rakkaudellisia, niin kuin ihmiset yleensäkin.
Lisättäköön sen verran, että nykyään nuo samat ystävät vihaavat minua, mutta aloituksessahan kysyttiinkin ovatko jt:t koskaan rakkaudellisia edes omilleen.
Minun seurakunnassani Vantaalla, oli työtön yksinhuoltaja äiti, jonka pienet lapset elivät pelkällä puurolla. Juttelimme mieheni kanssa seurakuntamme vanhimpien kanssa ja ehdotimme, että voisimme seurakunnassa järjestää rahakeräyksen perheen hyväksi, niin ei se sopinut lainkaan, koska jehovantodistajat eivät toimi niin. Yksilönä voi tukea lähimmäistään,mutta ei seurakuntana.
evl-kirkko kerää parhaillaan yhteisvastuukeräystä, jonka varat käytetään hädänalaisten auttamiseen kotimaassa että ulkomailla.
Jotta haukkukaa vaan sitä porttokirkkoa, joka auttaa köyhiä lähimmäisiään.
Jehovilla ei liikene rahaa, vaikkei lapsilla olisikaan ruokaa.
kiinostuneena, köyhänä yh:na, jt:n lapsena apu, jota sain heiltä: vaatteita (heidän vanhojaan) salia ja kentällä käyntiä varten. Kukkakimppu, kun aloin harkita asioita itse ja kerroin, että en enää tahdo tutkistella armormottomassa, suorittavassa lahkossa. Kukkakimpun idea oli, että huomaisin "tosi ystävyyden" ja jatkaisin heidän kanssaan eteenpäin vartioseuratielle. No, ihan niin tyhmä en ole, että kukkakimppu olisi minut sokaissut. Joo, tiesivät kyllä, että puuroa meillä kans syötiin. Täällä haukutaan melkein kaikkia uskontoja siitä, etteivät riittävästi auta ihmisiä. Itse olemme saaneet kirkon diakoniatyöntekijöiltä ruoka-apua, vaikka emme edes kuulu kirkkoon. Se mielestäni on sitä aidointa apua, mitä olen nähnyt tehtävän. Minkäänlaista käännystystä en ole siellä kokenut. Se toimii käytännön tasolla kuitenkin ihmisiä tuomitsematta uskonnon mukaan. He ovat myös kysyneet, että sopiiko, jos rukoillaan yhdessä. Itse saa valita sen, ei ole apua sen perusteella evätty.
kirkko tekee pyyteetöntä työtä, samoin pelastusarmeijakin.
Monelle yksinäiselle, yhteiskunnan hylkäämälle ja unohdetulle on apu tullut sieltä. He toimivat Jeesuksen sanan mukaan, sillä Hän sanoi:
Mark. 12:31
Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."
Joka rakastaa lähimmäisiään, auttaa myös heitä. Eihän Jeesuskaan asettanut mitään rajoituksia eikä sääntöjä, ettei meidän seurakunnassa toimita niin. Hän auttoi kaikkia katsomatta kuka oli avun tarpeessa.
kommenteista. Totuuden nimissä on todettava, etteivät maailmallisetkaan ystävät jaksa kovin kauan pitää yhteyttä, jos ihminen sattuu sairastumaan tai joutuu muihin vaikeuksiin siten, että entiset harrastukset on pakko jättää syystä tai toisesta. Lienee ominaista ihmisille nykyään, koska kulttuuri on ydinperhekeskeistä ja monilla se tarkoittaa ihan yksin asumista.
Kuitenkin Jehovan todistajat noudattavat VT-seuran ohjeita näissä asioissa, eivätkä käytä omaa päätään, vaan vanhemmat/lapsi hylätään, jos he ajautuvat umpikujaan, joka ei JT-ohjeilla korjaannu. Se on sääli, koska veri on kuitenkin vettä väkevämpää, vaikka Jt:t toisin väittävät ja tukeutuvat siinä Raamatun neuvoon. Mielestäni kuitenkin Jeesuksen esimerkki kertoo aivan muusta. Jeesus ei kehottanut heittämään ensimmäistä kiveä. Syntejä ja vajavaisuuksia on niin kovin monenlaisia, mutta jotkut läpäisevät jt-seulan, toiset ei. Näkyvyys on kriteeri, joka vaikuttaa.
kuuluvaksi vaarallisten uskonnonlahkojen joukkoon, eikä aiheetta.