Uhma ikä?!

Koirani kyllä aijemmin aina totellut ihanpa melkein kuiskausta. Nyt tuntuu vaan ylenpalttisen vaikealta saada huomiota edes karkeilla ja saman käskyn sanominen moneen kertaan tuntuu turhalta... Siksi yleensä yleensä lenkilla pyydän kerran pari tulemaan luokse. Jos ei tule saan hakea sen. Tuntuu koituvan kohta ongelmaksi. =s Että milloin sitten palkkaan ja kehun ja milloin en ja milloin sitten "tukista ja torun" ja milloin en. Kun metsässäkin huudellut viidettä kertaa juoksee luokse. Palkkaanko sitten vai annanko koiran vaan olle... Ei kuulosta järkevältä, oikeasta käytöksestä aina palkinnut, vaikka tuleekin joskus erittäin paljon myöhässä. =(

Muttaa huutamista en harrasta, tai äänen korottamista. Äänen sävyn muutokset koira kyllä huomaa. =)

Inny ~ kirjoitti:

Koirani kyllä aijemmin aina totellut ihanpa melkein kuiskausta. Nyt tuntuu vaan ylenpalttisen vaikealta saada huomiota edes karkeilla ja saman käskyn sanominen moneen kertaan tuntuu turhalta... Siksi yleensä yleensä lenkilla pyydän kerran pari tulemaan luokse. Jos ei tule saan hakea sen. Tuntuu koituvan kohta ongelmaksi. =s Että milloin sitten palkkaan ja kehun ja milloin en ja milloin sitten "tukista ja torun" ja milloin en. Kun metsässäkin huudellut viidettä kertaa juoksee luokse. Palkkaanko sitten vai annanko koiran vaan olle... Ei kuulosta järkevältä, oikeasta käytöksestä aina palkinnut, vaikka tuleekin joskus erittäin paljon myöhässä. =(

Muttaa huutamista en harrasta, tai äänen korottamista. Äänen sävyn muutokset koira kyllä huomaa. =)

Lue lisää

Jos luoksetulo on epävarmaa, palkkaisin kyllä silloinkin kun tulee vasta viiveellä tai useamman kutsun jälkeen luokse. Tai kun tulee muuten vain käymään luona, ilman käskyä. Mistään perustottelevaisuuskomennoista ei palkata, ellei tottele heti ensimmäistä komentoa ripeästi.

Mielenkiintoista sikäli, että tuo 1,5 vuotta on yleensä se "takaraja" johon mennessä uroksen murrosikä eli hormonaalisista muutoksista johtuva käytös on viimeistään ohi. Eli ohi sen pitäisi olla menossa, eikä vasta alkamassa. Kyse on nyt jostain muusta.

Onko koiran elämässä tapahtunut hiljattain jotain suuria muutoksia? Onko koiran kanssa muita ongelmia kuin suora tottelemattomuus?

Koira ei jostain syystä koe sinua mielenkiintoiseksi tai miellyttämisen arvoiseksi.

Lähtisin jälleen kerran ottamaan selvää, onko johtajuussuhde kunnossa. Toteuttaako koira kotioloissa jotain sinun johtajuusasemaasi kyseenalaistavia toimintoja?
-Puolustaako koira ruokaansa/herkkuja/luita?
-Säntääkö ensimmäisenä ovista ennen sinua?
-Vaatiiko se huomiota jollain tapaa?
-Varastaako se sinulta kädestä ruokaa jos siihen on mahdollisuus?
-Onko koira sohvan/sängynvaltaaja?
-Käyttäytyykö agressiivisesti tai pelokkaasti muita ihmisiä tai koiria kohtaan?

Vanellus kirjoitti:

Jos luoksetulo on epävarmaa, palkkaisin kyllä silloinkin kun tulee vasta viiveellä tai useamman kutsun jälkeen luokse. Tai kun tulee muuten vain käymään luona, ilman käskyä. Mistään perustottelevaisuuskomennoista ei palkata, ellei tottele heti ensimmäistä komentoa ripeästi.

Mielenkiintoista sikäli, että tuo 1,5 vuotta on yleensä se "takaraja" johon mennessä uroksen murrosikä eli hormonaalisista muutoksista johtuva käytös on viimeistään ohi. Eli ohi sen pitäisi olla menossa, eikä vasta alkamassa. Kyse on nyt jostain muusta.

Onko koiran elämässä tapahtunut hiljattain jotain suuria muutoksia? Onko koiran kanssa muita ongelmia kuin suora tottelemattomuus?

Koira ei jostain syystä koe sinua mielenkiintoiseksi tai miellyttämisen arvoiseksi.

Lähtisin jälleen kerran ottamaan selvää, onko johtajuussuhde kunnossa. Toteuttaako koira kotioloissa jotain sinun johtajuusasemaasi kyseenalaistavia toimintoja?
-Puolustaako koira ruokaansa/herkkuja/luita?
-Säntääkö ensimmäisenä ovista ennen sinua?
-Vaatiiko se huomiota jollain tapaa?
-Varastaako se sinulta kädestä ruokaa jos siihen on mahdollisuus?
-Onko koira sohvan/sängynvaltaaja?
-Käyttäytyykö agressiivisesti tai pelokkaasti muita ihmisiä tai koiria kohtaan?

Lue lisää

Minulla heräsi uteliaisuus tuossa kohdassa jossa mainitsit koiran vaatimasta huomiosta. Onko niin että tasapainoinen, onnellinen koira ei sitä tee. Vai missä määrin tekee?
Meidän koira tuntuu vaativan sitä huomiota ihan aina. Jos katsellaan tv:tä rauhassa puhumatta saattaa sekin rauhassa lepäillä tai saattaa silloinkin tulla sohvan ja tv:n väliin tuijottamaan meitä. Tekee kotona kierroksia ja "vahtii". On myös aktiivinen sohvanvaltaaja. On kotona "kaikessa mukana" ja vähän liiaksikin eli seurailee perässä, vessaankin, pyörii jaloissa ja saattaa siinä innostua hyppimään vastenkin.
Ei varasta eikä puolusta ruokaa, mutta ovista säntäilee.

keskustelua seurannut kirjoitti:

Minulla heräsi uteliaisuus tuossa kohdassa jossa mainitsit koiran vaatimasta huomiosta. Onko niin että tasapainoinen, onnellinen koira ei sitä tee. Vai missä määrin tekee?
Meidän koira tuntuu vaativan sitä huomiota ihan aina. Jos katsellaan tv:tä rauhassa puhumatta saattaa sekin rauhassa lepäillä tai saattaa silloinkin tulla sohvan ja tv:n väliin tuijottamaan meitä. Tekee kotona kierroksia ja "vahtii". On myös aktiivinen sohvanvaltaaja. On kotona "kaikessa mukana" ja vähän liiaksikin eli seurailee perässä, vessaankin, pyörii jaloissa ja saattaa siinä innostua hyppimään vastenkin.
Ei varasta eikä puolusta ruokaa, mutta ovista säntäilee.

Lue lisää

Moni koira (rodusta riippuen) käyttäytyy laumassa luonnostaan huomionhakuisesti. Sanoisin, että tasapainoinen ja onnellinen koira voi kyllä aika ajoin pyrkiä saamaan huomiota, eikä siinä mitään sen kummempaa. Tälläinen koira kuitenkin hyväksyy huomiottajäämisen vaikka on sitä yrittänytkin saada.

Jos koira protestoi huomiottajäämistä (haukkuu, ulisee, hyppii, tungeksii sohvalle, tohoaa paikkoja, merkkailee), tai sitä että isäntä antaakin huomiota jollekin muulle on jotain vialla. Tiivistetysti sanottuna, jos koiralla on pyrkimys olla kaiken aikaa huomion keskipisteenä, on jotain varmasti vialla.

Koirasta kertomasi seikat eivät välttämättä todista vielä mitään ongelmaa, mutta eivät sulje sen mahdollisuutta poiskaan.

Vanellus kirjoitti:

Jos luoksetulo on epävarmaa, palkkaisin kyllä silloinkin kun tulee vasta viiveellä tai useamman kutsun jälkeen luokse. Tai kun tulee muuten vain käymään luona, ilman käskyä. Mistään perustottelevaisuuskomennoista ei palkata, ellei tottele heti ensimmäistä komentoa ripeästi.

Mielenkiintoista sikäli, että tuo 1,5 vuotta on yleensä se "takaraja" johon mennessä uroksen murrosikä eli hormonaalisista muutoksista johtuva käytös on viimeistään ohi. Eli ohi sen pitäisi olla menossa, eikä vasta alkamassa. Kyse on nyt jostain muusta.

Onko koiran elämässä tapahtunut hiljattain jotain suuria muutoksia? Onko koiran kanssa muita ongelmia kuin suora tottelemattomuus?

Koira ei jostain syystä koe sinua mielenkiintoiseksi tai miellyttämisen arvoiseksi.

Lähtisin jälleen kerran ottamaan selvää, onko johtajuussuhde kunnossa. Toteuttaako koira kotioloissa jotain sinun johtajuusasemaasi kyseenalaistavia toimintoja?
-Puolustaako koira ruokaansa/herkkuja/luita?
-Säntääkö ensimmäisenä ovista ennen sinua?
-Vaatiiko se huomiota jollain tapaa?
-Varastaako se sinulta kädestä ruokaa jos siihen on mahdollisuus?
-Onko koira sohvan/sängynvaltaaja?
-Käyttäytyykö agressiivisesti tai pelokkaasti muita ihmisiä tai koiria kohtaan?

Lue lisää

Koira ollut meillä vasta kuukauden päivät. Siis selitys mitä varmimmin löytyy kodinvaihdoksesta. Mutta tähän asti kuitenkin totellut hyvin. Ei edes ihan alussa vitkastellut vastaan, vaikka oli ihan uusi ihminen käskemässä.

Alussa oli pieniä ongelmia ruokinnan yhteydessä. Meinasi mennä heti kupille, kun laittoi sen lattialle. Entisessä kodissa tuskin opetettu sellaiseen, että vasta luvan kanssa saa mennä syömään. Sen kuitenkin oppi nopeasti. Vasta kun sanoin "ole hyvä" niin meni syömään. Pöydästä ei ole ottanut mitään kädestä puhumattakaan. Voin mennä vaikka lattialle syömään kinkkuvoileipää ja katsomaan telkkua ilman, että olisi pinintäkään vaaraa menettää ruokaa koiralle.

Ovista väistää aina. Meillä kotona minä olen se, joka kävelen joka paikkaan ensin. Siis nuo perusjutut täysin hallussa. Ja kyllä muutenkin kotona ilman muita häiriötekiöitä tottelee.

Ainut ja ikävin ongelma onkin lenkeilla luokse tulo ja ennen hihnasta irrottamista sekä hihnaan takaisin laittamista pyydän istumaan, niin ei millään istuisi vaikka on katsekontaktikin eikä silloin edes haahuile muualle. Tönöttää vain, kuin joku patsas. Aikaisemmassa kodissa ei ole kyllä varmaankaan ollutkaan sellaista käytäntöä, että pitää istua aina ennen hihnaan laittoa.

Nyt aloinkin miettimään, kun kyseessä kuitenkin on leikkaamaton uros ja kevätkin alkaa tulemaan, niin varmaan se omitaja tuntuu todella toissijaiselta tuolla aurinkon paisteessa ulkona. ;)

Inny ~ kirjoitti:

Koira ollut meillä vasta kuukauden päivät. Siis selitys mitä varmimmin löytyy kodinvaihdoksesta. Mutta tähän asti kuitenkin totellut hyvin. Ei edes ihan alussa vitkastellut vastaan, vaikka oli ihan uusi ihminen käskemässä.

Alussa oli pieniä ongelmia ruokinnan yhteydessä. Meinasi mennä heti kupille, kun laittoi sen lattialle. Entisessä kodissa tuskin opetettu sellaiseen, että vasta luvan kanssa saa mennä syömään. Sen kuitenkin oppi nopeasti. Vasta kun sanoin "ole hyvä" niin meni syömään. Pöydästä ei ole ottanut mitään kädestä puhumattakaan. Voin mennä vaikka lattialle syömään kinkkuvoileipää ja katsomaan telkkua ilman, että olisi pinintäkään vaaraa menettää ruokaa koiralle.

Ovista väistää aina. Meillä kotona minä olen se, joka kävelen joka paikkaan ensin. Siis nuo perusjutut täysin hallussa. Ja kyllä muutenkin kotona ilman muita häiriötekiöitä tottelee.

Ainut ja ikävin ongelma onkin lenkeilla luokse tulo ja ennen hihnasta irrottamista sekä hihnaan takaisin laittamista pyydän istumaan, niin ei millään istuisi vaikka on katsekontaktikin eikä silloin edes haahuile muualle. Tönöttää vain, kuin joku patsas. Aikaisemmassa kodissa ei ole kyllä varmaankaan ollutkaan sellaista käytäntöä, että pitää istua aina ennen hihnaan laittoa.

Nyt aloinkin miettimään, kun kyseessä kuitenkin on leikkaamaton uros ja kevätkin alkaa tulemaan, niin varmaan se omitaja tuntuu todella toissijaiselta tuolla aurinkon paisteessa ulkona. ;)

Lue lisää

Huomito meidän koira kyllä kerjää joka ilta, kun sohvalla istuskellan tv:tä katsomassa. Tosin tottelee, mutta vain jossain määrin "pois" käskyä. Eikä ala protestoimaan millään lailla jos ei rapsutuksia tulekaan tai lelua vedetä. Aikansa kyhnää ja laittaa päätä syliin, mutta jos ei huomoida, niin menee takaisin nukkumaan.

Joskus kuitenkin teen niin, että kun koira on lähtenyt, huudan vaikka viiden min. päästä sitä takaisin rapsuteltavaksi. Siisi minun omasta käskystäni. Silloin yleensä lähestymis tapakin on ihan eri, kuin itse rapsutuksia pyytämään tullessa.

Itse kun tulee, niin änkee, tökkii ja kiähnää sekä häntä vispaa hullun lailla. Silloin kuin kutsun, niin häntä heiluu, mutta tavallista alempana. Pää myös on hieman alas eteen ojennettu. Siis kunnioittavia eleitä.

Tuo koira nyt onkin jokin extra riippuvainen silityksistä. Jos ei päivittäin pyhittäisi oikein omaa aikaa pelkästää rapsutuksille, se ehkä kuolisi suruun... =D Hyvin hyvin seurallinen.

Inny ~ kirjoitti:

Koira ollut meillä vasta kuukauden päivät. Siis selitys mitä varmimmin löytyy kodinvaihdoksesta. Mutta tähän asti kuitenkin totellut hyvin. Ei edes ihan alussa vitkastellut vastaan, vaikka oli ihan uusi ihminen käskemässä.

Alussa oli pieniä ongelmia ruokinnan yhteydessä. Meinasi mennä heti kupille, kun laittoi sen lattialle. Entisessä kodissa tuskin opetettu sellaiseen, että vasta luvan kanssa saa mennä syömään. Sen kuitenkin oppi nopeasti. Vasta kun sanoin "ole hyvä" niin meni syömään. Pöydästä ei ole ottanut mitään kädestä puhumattakaan. Voin mennä vaikka lattialle syömään kinkkuvoileipää ja katsomaan telkkua ilman, että olisi pinintäkään vaaraa menettää ruokaa koiralle.

Ovista väistää aina. Meillä kotona minä olen se, joka kävelen joka paikkaan ensin. Siis nuo perusjutut täysin hallussa. Ja kyllä muutenkin kotona ilman muita häiriötekiöitä tottelee.

Ainut ja ikävin ongelma onkin lenkeilla luokse tulo ja ennen hihnasta irrottamista sekä hihnaan takaisin laittamista pyydän istumaan, niin ei millään istuisi vaikka on katsekontaktikin eikä silloin edes haahuile muualle. Tönöttää vain, kuin joku patsas. Aikaisemmassa kodissa ei ole kyllä varmaankaan ollutkaan sellaista käytäntöä, että pitää istua aina ennen hihnaan laittoa.

Nyt aloinkin miettimään, kun kyseessä kuitenkin on leikkaamaton uros ja kevätkin alkaa tulemaan, niin varmaan se omitaja tuntuu todella toissijaiselta tuolla aurinkon paisteessa ulkona. ;)

Lue lisää

Tuohan selittääkin jo suunnilleen kaiken.

Vie aikansa, ennen kuin koira tajuaa olevansa pysyvästi osa uutta laumaa ja että kunnioitus uutta johtajaa kohtaan muodostuu. Kaikki tuntuu siis olevan kunnossa ja koiran kunnioitus sinua kohtaan varmasti muodostuu ajan kanssa. Kannattaa vaan puuhailla paljon yhdessä ja antaa koiralle aihetta pitää sinua maailman parhaana tyyppinä.

Inny ~ kirjoitti:

Koira ollut meillä vasta kuukauden päivät. Siis selitys mitä varmimmin löytyy kodinvaihdoksesta. Mutta tähän asti kuitenkin totellut hyvin. Ei edes ihan alussa vitkastellut vastaan, vaikka oli ihan uusi ihminen käskemässä.

Alussa oli pieniä ongelmia ruokinnan yhteydessä. Meinasi mennä heti kupille, kun laittoi sen lattialle. Entisessä kodissa tuskin opetettu sellaiseen, että vasta luvan kanssa saa mennä syömään. Sen kuitenkin oppi nopeasti. Vasta kun sanoin "ole hyvä" niin meni syömään. Pöydästä ei ole ottanut mitään kädestä puhumattakaan. Voin mennä vaikka lattialle syömään kinkkuvoileipää ja katsomaan telkkua ilman, että olisi pinintäkään vaaraa menettää ruokaa koiralle.

Ovista väistää aina. Meillä kotona minä olen se, joka kävelen joka paikkaan ensin. Siis nuo perusjutut täysin hallussa. Ja kyllä muutenkin kotona ilman muita häiriötekiöitä tottelee.

Ainut ja ikävin ongelma onkin lenkeilla luokse tulo ja ennen hihnasta irrottamista sekä hihnaan takaisin laittamista pyydän istumaan, niin ei millään istuisi vaikka on katsekontaktikin eikä silloin edes haahuile muualle. Tönöttää vain, kuin joku patsas. Aikaisemmassa kodissa ei ole kyllä varmaankaan ollutkaan sellaista käytäntöä, että pitää istua aina ennen hihnaan laittoa.

Nyt aloinkin miettimään, kun kyseessä kuitenkin on leikkaamaton uros ja kevätkin alkaa tulemaan, niin varmaan se omitaja tuntuu todella toissijaiselta tuolla aurinkon paisteessa ulkona. ;)

Lue lisää

Heips!
Jos koira on ollut teillä noin lyhyen aikaa, ei ihmekkään, ettei tottele. Se ei koe teitä varmaan laumakseen VIELÄ ja hakee edelleen jonkin aikaa omaa paikkaansa. Nyt vain keskitytte osoittamaan koiralle, että se on osa reilua laumaa ja että sen paikka ei ole johtajana vaan hyvinkohdeltuna ns. pahnan pohjimmaisena, niin totteleminen tulee itsestään ajan myötä, jos peruskäskyt on kuitenkin hanskassa näin muuten. Touhutkaa koiran kanssa paljon kaikkea kivaa ja harjoittelette yhdessä elon jaloa taitoa, jotta se sitoutuu teihin ja kokee teidät omaksi laumakseen.
Ei Roomaa päivässä rakennettu..=)

Inny ~ kirjoitti:

Huomito meidän koira kyllä kerjää joka ilta, kun sohvalla istuskellan tv:tä katsomassa. Tosin tottelee, mutta vain jossain määrin "pois" käskyä. Eikä ala protestoimaan millään lailla jos ei rapsutuksia tulekaan tai lelua vedetä. Aikansa kyhnää ja laittaa päätä syliin, mutta jos ei huomoida, niin menee takaisin nukkumaan.

Joskus kuitenkin teen niin, että kun koira on lähtenyt, huudan vaikka viiden min. päästä sitä takaisin rapsuteltavaksi. Siisi minun omasta käskystäni. Silloin yleensä lähestymis tapakin on ihan eri, kuin itse rapsutuksia pyytämään tullessa.

Itse kun tulee, niin änkee, tökkii ja kiähnää sekä häntä vispaa hullun lailla. Silloin kuin kutsun, niin häntä heiluu, mutta tavallista alempana. Pää myös on hieman alas eteen ojennettu. Siis kunnioittavia eleitä.

Tuo koira nyt onkin jokin extra riippuvainen silityksistä. Jos ei päivittäin pyhittäisi oikein omaa aikaa pelkästää rapsutuksille, se ehkä kuolisi suruun... =D Hyvin hyvin seurallinen.

Lue lisää

Itse keskittysin noin alussa ihan vaan hyvän suhteen luomiseen, siihen, että koira oppisi että kaikki hyvä tulee omalta ihmiseltä(ihmisiltä). Eli kaikki lelut veks ja leikkiä vain sillon ku ihminen haluaa. Koulutuskin kannattaa ottaa enemmän sellasen leikkimielisenä vielä, tasoa alempaa ku mihin se koira pystyy jotta pääset palkkaamaan usein ja vahvistettua omaa kiinnostavuutta koiran silmissä. Vaatia kannattaa (tottisasioissa) vasta sitten, kun on pohjatyöt tehtynä ja koira osaa ja ymmärtää varmasti.

Nyt en ole varma ymmärsinkö oikein.. Tarkoitatko, että jos koiraa palkkaa satunnaisesti kun se tottelee vaikka luoksetulokäskyä, niin luoksetulosta muodostuu varmempi kuin jos palkkaisi jokaisesta luoksetulosta?

Tuota,sanoisin kuitenkin niin,että kun uutta opettaa,mitä enemmän palkkausta käyttää ja OIKEASSA kohdassa,sen nopeammin koira oppii.Kun koira osaa jo tietyn asian,niin pikkuhiljaa harvennetaan palkkausta,jos nyt puhutaan esim.nameista.

Kun koira osaa asiat,ja johtajuus on kunnossa,niin koira tottelee.Saa se sitten varsinaista palkkaa tai ei.Kuitenkin kun palkkausta käyttää vaikka silloin tällöin opitun jälkeen,se vahvistaa toivottua käytöstä ja motivoi ;)