Mannerheimin linja

Jos suomalaisten diplomatia olisi ollut taitavampaa 1939, Mannerheim-linja olisi todellakin ollut lähtöasema hyökkäykselle Leningradia vastaan 1941!

Oli muuten pirullinen keksintö tuo Ranskalaisen Michelinin tehtaan kehittämä Kumi-Puolustuslinja, joka sai nimekseen hämäys mielessä Mannerheimlinja.

Jos kumilla voitaisiin torjua ammuksia,niin Suomen armeijan sotilaille voisi teettää kumipuvut - tällä tavoin he olisivat suojattuja luotisateeseen aivan samalla tavoin kuin he nykyään ovat (SA:ssa saamieni oppien mukaan) suojattuja ydiniskua vastaan käyttämällä n.s. ydinsuojaviittaa (muovinen viitta, joka voidaan pukea päälle tai asettaa poteron katteeksi). Suojelukoulutuksessa meille opetettiin Upinniemessä v. 1980, että suojaviitan ansiosta suomalainen sotilas on suojattu ydiniskua vastaan.
No, ei siinä Mannerheimin linjassa juuri kuormautoilla ajeltu - ainakaan poikittain. Tietysti kuorma-autoille oli luotu yhteys huoltotoimintaa varten. Kannaksella Mannerheiminlinja perustui kiinteisiin linnoituksiin , mutta Laatokan pohjoispuolella enemmänkin tilapäisiin rintamalinjaa vahvistaviin elementteihin. Mannerheiminlinja piti suurin piirtein koko talvisodan - Suomi ei hävinnyt sitä sotaa, vaan rauhansopimusneuvottelut Suomi hävisi.

ja kivenlohkareita, siinä mannerheiminlinja,korsutki oli sijoitettu päin persettä,suorasuuntauksella ne louhittiin murskaksi,aivan virattomia tekeleitä t;¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤ härmästä joo.

Näinhän se oli ja tarkoitus oli tehrä Mannerheimista keisari.

olleet linnoituslaitteet olivat sijoitustaan myöten ranskalaista suunnittelua. Suomalaisperäisistä kannattaa jo käyttöarvon perusteella erotella jo laatunsakin perusteella huonot 20-luvun työt 30-luvulla ja ennen kaikkea sen loppupuolella tehdyistä laadukkaista linnoitustöistä.

Seuraava voisi olla tutustumisen arvoinen asian tiimoilta.

Mannerheim-linja : talvisodan legenda / Antero Uitto, Carl-Fredrik Geust
Helsingissä : Ajatus, 2006 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino)

Mannerheimlinjan suunnitteli valtiopetoksesta myöhemmin tuomittu everstiluutnantti Fabritius.

Ensimmäinen maailmansota käytiin juoksuhaudoissa. Lukuisista hyökkäyksistä huolimatta joukot pitivät taisteluhaudosissa asemnansa. Ne olivat tällöin puolustuksen runko.

Sotien välillä Ranska päätti kekittää puolustuksensa rajan linnoittamiseen. Rakennettiin "Maginot-linja" Ranskan ja Saksan välille. Tämä linnoitus oli joukko maanpäällisiä taistelutorneja, jotka oli maanalaisella tiestöllä yhteydessä toisiinsa ja jolla oli maanalla kaikki taisteluun ja elämiseen tarvittavat varusteet. Linja oli suunnattoman kallis. Tämän linjan rakentamisen myötä Ranskasta kehittyi maailman johtava linnoituksen asiantuntijavaltio. On varmaa, että "Maginot-linjan" rakentamisesta pyrittiin ottamaan kaikki kelvollinen myös "Mannerheim-linjan" rakentamiseen. Että se siitä ranskalaisuudesta.

Toisen maailmansoden alussa Saksa valtasi Ranskan helposti. "Maginot-linjaa" ei pyrittykään valloittamaan. Se kierrettiin puolueettomiksi julistautuneiden Hollannin ja Belgian kautta. Magonot linjan vastarinta loppui, kun Pariisiin saatii saksalaisuuntautunut hallitus joka antoi käskyn laskea aseet.

Isoisäkin kertoi samaa. Oikeestaan Maginoyt-linja ja mannerheim-linja oli samojen keksimä.