Kuinka olet päässyt yli masennuksestasi / ahdistuksestasi / yms?
Minkä asioiden olet itse huomannut vaikuttavan parempaan oloon?
Ajattelin perustaa tänne tällaisen, sillä monet miettivät varmasti samoja kysymyksiä. Itselläni on ollu 1,5-2 vuotta jatkuvaa ahdistusta, ehkä myös jonkin asteista masennusta ja pelkotiloja. Syön mielialalääkettä, joka on vaihdettu noin kuukausi sitten, mutten tunne olevan apua, ainakaan vielä. Käyn myös juttelemassa asioistani. Tämänhetkinen olotilani on siis suht epävakaa.
LIIKUNTA on varmasti yksi, joka vaikuttaa niin fyysiseen kuin henkiseen paranemiseen. Joka päivä riittävästi ulkoilua, vaikka ihan vain kävelyä, mutta ulkona. Itse en ole saanut sovitettua sitä vielä vakaasti arkielämään, mutta yritän.
LÄÄKKEET JA TERAPIA vaikuttavat myös. Eivät aina halutulla tavalla, mutta jo jutteleminenkin saattaa kohentaa olotilaa. Sen takia sen pitäisi olla olotilan mukaan kiinteää. Syötkö mielialalääkettä? Heti alussa ei kannata luovuttaa, sillä tulokset saattavat näkyä vasta 6-12kin viikon päästä.
VITAMIINIT, onko kenelläkään kokemusta? Piristävätkö ne jokapäiväisesti otettuna mielialaa? Minkälaiset vitamiinit?
Kaikenlaisia pieniäkin ratkaisuja kaivataan, joilla saisi tasapainoitettua omaa elämää ja olotilaa.
Minkä asioiden olet itse huomannut vaikuttavan parempaan oloon?
Ajattelin perustaa tänne tällaisen, sillä monet miettivät varmasti samoja kysymyksiä. Itselläni on ollu 1,5-2 vuotta jatkuvaa ahdistusta, ehkä myös jonkin asteista masennusta ja pelkotiloja. Syön mielialalääkettä, joka on vaihdettu noin kuukausi sitten, mutten tunne olevan apua, ainakaan vielä. Käyn myös juttelemassa asioistani. Tämänhetkinen olotilani on siis suht epävakaa.
LIIKUNTA on varmasti yksi, joka vaikuttaa niin fyysiseen kuin henkiseen paranemiseen. Joka päivä riittävästi ulkoilua, vaikka ihan vain kävelyä, mutta ulkona. Itse en ole saanut sovitettua sitä vielä vakaasti arkielämään, mutta yritän.
LÄÄKKEET JA TERAPIA vaikuttavat myös. Eivät aina halutulla tavalla, mutta jo jutteleminenkin saattaa kohentaa olotilaa. Sen takia sen pitäisi olla olotilan mukaan kiinteää. Syötkö mielialalääkettä? Heti alussa ei kannata luovuttaa, sillä tulokset saattavat näkyä vasta 6-12kin viikon päästä.
VITAMIINIT, onko kenelläkään kokemusta? Piristävätkö ne jokapäiväisesti otettuna mielialaa? Minkälaiset vitamiinit?
Kaikenlaisia pieniäkin ratkaisuja kaivataan, joilla saisi tasapainoitettua omaa elämää ja olotilaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Naukuu täällä masennuksestaan.Vedä niitä mömmöjä napaas,äläkä mölötä täällä.
No joo, tarkoituksena nimenomaan ei ollut valittaa että voivoi kun elämä on syvältä, vaan tarkoituksena oli nimenomaan etsiä parannuskeinoja mielen kohentamiseksi.
Miksi luet näitä, kun keskustelun aiheena nimenomaan on masennus? Jos et kestä toisten vinkumisia, niin anna sitten olla.
Ne aiheuttaa vain päänsärkyä.
oikein voi sanoa että olisin päässyt yli
mistään..mutta tulen kyllä hyvin toimeen näin..
Eli ensinnäkin tietysti se oikea lääkitys ja siinä voikin olla hieman tekemistä että löytyy
sopivat lääkkeet ja annostus.
Sitten lisäksi kalaöljykapseleita ja perus-vitamiineja paljon.
Kalaöljystä on nyt joitain tutkimuksia että se todella vaikuttaisi myönteisesti.
Liikunta on kyllä yksi oikein hyvä asia,
jos sitä nyt vaan saa itteään liikkeelle..
Mutta tärkeää on myös uni ja unen laatu,nukkumis-olosuhteita
säätämällä ja pyrkimällä lisäämään unen pituutta
voi sitä laatua koittaa parantaa.
Ajatustyötä kannattaa samalla tehdä niiden asioiden
selvittämiseksi että mitkä vaikuttaa omaan mielentilaan.
Ja miettiä uusiksi asioiden tärkeysjärjestys.
Hakeutumalla VERTAISRYHMÄÄN.! Saa keskustella asastaan vapaasti. Turvallisessa seurassa. Saavasuksia asiaansa. Saa kuulla että muilla on samoja ongelmia. Et ole yksin.
Yksin mietiskellen on taipumus " kärpäsestä tulee HÄRKÄNEN".
Sen avulla minä olen tervehtynyt.
Jo 20 kk ilman mömmöjä. Sitä ennen 18v niitä syöneenä.
Ei´ku´ menoksi ?
Haluisin kovasti tälläiseen ryhmään,mutta jos on niin ujo ettei kaupassa kunnolla uskalla käydä eikä missään, niin miten pääsisi tälläiseen ryhmään? jos pelkää ihmisiä. Kuolisin sinne.
Että pitää itseään senverran tsempata, että lähtee ryhmään.
Siellä ei ole aluksi pakko puhua mitään. Saa vain kuunnella muita. HUPS. Ja kohta huomaakin, että nehän puhuu ihan samoista, mitäitsekkin ajattelen > mäkin haluun sanoa jotain, JNE. jne.
Ps. vai haluatko olla loppuelämäsi ahdistuneena ja lopulta kokonaan petinpohjalla, ilman minkaanlaista ajatusta. Sekö helpottaa?
Mivitotal vitamiinivalmiste on piristänyt ainakin hiukka mua.
Yritä pitää yllä ihmissuhteita ja tavata sukulaisia, ystäviä.
Aajattele muita, auta muita, omat huolet hetkeksi jää ja saat hyvän mielen.
Tee käsilläsi jotain askartele vaikka kortteja tms. Aika kuluu ja on saanut jotain aikaan..
Pidä kiinni arkiaskareista. Aloita vain tekemään, siitä se jatkuu.
Muista, että et ole yksin ainut masentunut.
On varmaan paljon muitakin konsteja parantaa oloa, mutta niitä tulikin jo edellä ja muut saapi laittaa lisää. Hyvä idea tämä ketju.
Jos vain voimia riittää, kannattaa lähteä matkalle. Olen sairastanut jo puolitoista vuotta masennusta ja vaikeaa unettomuutta. Syön kolmea eri mielialalääkettä, ja unilääkettä, tosin ERITTÄIN pienin annoksin. Olen silti käynyt eri maissa, kuten Costa Ricassa, Balilla ja Hong Kongissa tänä aikana. Välillä on ollut todella vaikeaa, mutta vaihtelu on tervetullut asia omaan huonoon oloon. Edellis jouluna lähdin suoraan sairaalasta Costa Ricaan, kun olisi tullut liian kalliiksi peruuttaa se omalta kohdaltani. Aikamoisissa pillerihuuruissa lähdin. Selvisin Monte Verden viidakon köysirata osuuksistakin, laskemalla kaikki 11 kpl. Muutama eglantilainen rouva käveli ne.
Ihminen on todella sopeutuvainen ja jaksaa yllättävän paljon, jos mieli vain on vähänkin mukana.
masennuksesta ja ahdistuneisuudesta 16 vuotta,välillä oli parempiakin aikoja,mua auttoi kovasti ainakin aluksi masislääkkeet,mutta eihän nekään poista sitä itse ongelmaa! Tajusin itse mikä oli ongelmieni ydin nimittäin läheisriippuvuus ja keskustelukäynneistäkin on ollut mulle apua,sit se,että ottaa itse vastuun itsestään ja oppii työstämään tunteitaan.
Sorry... Mä olen joskus päässyt kyllä irti siitä ja täysin ansiosta, että jaksoin silloin tsempata itseäni...
Nyt olen vain vajonnut taikaisin tähän hel****ttiin jota en pysty hallitsemaan...
Aikoinani lääkkeet ja terapia olivat se kova sana ja edelleenkin niin toivon olevan, mutta en ole vielä kunnon terapiaa saanut.
Vitamiinit yms. ovat varmasti monillekin hyviä asioita, mutta ei varmasti pelasta masennukselta noin vain...
Kaikkea kannattaa kokeilla ja napata niistä ne parhaimmat puolet... Mikään ei ole 100% varmaa...
Moipis?Kuinka olet päässyt ahdistuksesta/masennuksesta yli.
Olen ollut 8 vuotta masis potilas.Lääkettä syön Cipramil 20mg päivä alussa kaun aikaa annos oli 60mg päivä.Lääke oli yksi keino vaikeaan masennukseen ja ahdistushäiriöön mikä mun diagnoosi on.Terapiassa olen känyt rymhä,yksilö,päivittäisessä ja niemessä..Niistäkin oli hyötyä.Yksi hyöty minkä koin ja koen oli ,on rasvasen ruoan kuten hesen/mäkin hampurilais annosten syönti...esim Hese:Mega-ateria, isommat rankalaiset paprikamajoneesi.Tai Kana-ateria kurkkumajoneesi,pekonihampurilaisateria,Tai Mäkki big mäg ateria valkosipulimajoneesi..Tai Raxi,Buffa paljon pitzaa ja kaikkea..Tai kinkku,pepperoni,pekoni,tuplajuusto Pitza mistä vaan pitzeriasta..Paljon ranskalaisia,limsoja erityisesti Coca-Colaa.Panco-Villa lemppari ruoka paikka:Juusto-hampurilais ateria,ilman sipulia,rankalaisilla,ihana herkku ja dippi kastike rankiksille..Ah..mitä nautintoja ja kyllä mieli kohenee..ja jatkoille voi mennä kotiin hakemalla lisää herkkuja kaupasta..Sekä paljon suklaata,geishaa,fazerina,fazerin punanen levy,marabou,sipsiä dippejä,karkkia,pullia:sokeririnkilä munkki,kermamunkki,dallas pulla,viineri,donitsit,pasteijat,piirakat Aivan ihania Intohimija...joita vieläkin mussutan päivittäin en voi olla ilman olen tod riippuvainen..Joka päivä tarttee jotakin noista,Mutta kyllä tulee hyvä fiilis.Liikuntaa en harrasta leffojen katselu hyvä juttu..sekä tavata kavereita.Tos oli noita tärkeämpiä asioita...Sekä vielä uni on tod tärkeää..kannattaa tehä sitä niin paljon kun pystyy,mut ei liikaa..Ah..taas himoitsen hesee ja kana-ateriaa ja kurkkumajoneesia..sekä Fazeriina suklaalevy tekis poikaa jälkkäriks..Maistuuku sulle ruoka tai muille yleensäkkään hyvin?
Itse harrastan kyseistä lajia juuri tuon mielialavaikutuksen takia. Lisäksi siellä on todella mukavaa seuraa niin tulee samalla hoidettua sosiaalistakin puolta.