Suomalaisille on oikein koulussa opetettu kuinka kansaamme on aina siunattu aivan oikeanlaisilla johtajilla. Kyseessa on suorastaan korkeamman johtadusta!
Kun asiaa tarkastelee lähemmin huomaa että kyse on pikemminkin maantieteestä kuin hyvästä herraonnesta. Suomi on niin syrjässä kaikessa, periferiassa, ettei esim. NL/Venäjä tätä koskaan tosissaan ole tahtonut ottaa.
Mannerheimia ylistetään ostaneroksi. Eipä tämä "nero" ottanut kuuleviin korviin tiedustelutietoja jotka selvin sanoin kertoivat suurhyökkäyksestä kesällä 1944. Ryti "uhrasi" itsensä, tarpeettomasti. Apua olisi tullut muutenkin. Paasikivi ja Kekkonen onkin jo sitten nostettu aivan korvaamattomiksi.
Kun asiaa tarkastelee lähemmin huomaa että kyse on pikemminkin maantieteestä kuin hyvästä herraonnesta. Suomi on niin syrjässä kaikessa, periferiassa, ettei esim. NL/Venäjä tätä koskaan tosissaan ole tahtonut ottaa.
Mannerheimia ylistetään ostaneroksi. Eipä tämä "nero" ottanut kuuleviin korviin tiedustelutietoja jotka selvin sanoin kertoivat suurhyökkäyksestä kesällä 1944. Ryti "uhrasi" itsensä, tarpeettomasti. Apua olisi tullut muutenkin. Paasikivi ja Kekkonen onkin jo sitten nostettu aivan korvaamattomiksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
nyt on vaan elettävä näiden asioiden kanssa. Houno provo.
Saksalaiset arvioivat Somen armeijaa toisessa maailman sodassa. Komppanian ja pataljoonan käyttökyky arvioitiin erinomaiseksi. Sitä vastoin sitä suurempien yksikköjen liikuttelua pidettiin kömpelönä. Mannerheimia ei voi pitää minään nerona. Päin vastoin yli 80 vuotias armeijan johtaja on aivan ennen kuulumatonta.
Mutta sama kai kuka tätä pässien laumaa paimentaa
Kyse on vähän muustakin, kun tätä lausetta on lanseerattu ...
Suomi oli ainoa ns. reunavaltioista, joka ei ajautunut oikeistodiktatuuriin kolmekymmentä luvulla, Mannerheim ei sitten tosissaan halunnut mitata kannatustaan ja yrittää vallananastusta, kun se hetki olisi ollut.
Suomi oli ainoa myös Itä-euroopan ja N-liiton etupiiriin ajautuneista maista ja valtioista, joissa ei toteutettu kommunistien vallankaappausta, meidän poliittinen eliittimme piti sen verran yhtä ja pelasi pelinsä niin hyvin, ettei yhteiskuntajärjestystä saatu kumottua, silloin kun sen hetki oli.
Sodanajan johtajat oli sitten oma lukunsa, ne suoritti velvollisuutensa, kuten pitikin, ei muuta.