TOSISSAAN!

Terve! Kalanmaksaöljystä en tiedä, muistaisin jostain lukeneeni että siinä on liikaa A-vitamiiniä. Mutta ehkä tarkoitit omega3-ravintolisää? Itse syön niitä säännöllisesti hyvien rasvahappojen vuoksi, laihdutuskuurilla kun helposti rasvansaanti jää liiankin minimiin. Lisäksi CLA-kapseleista (esim. Tonalin) on jonkin verran tutkimusnäyttöä siitä, että se edistäisi rasvan palamista ja lihasmassan säilymistä. Näitä minä itse popsin, saanpahan ainakin hyviä rasvahappoja ja ihokin pysyy näin talviaikaan paremmassa kunnossa.

Lueskelin tuota aikaisempaa TOSISSAAN-ketjua ja taidanpa tulla ketjuun mukaan:)

Tässä mun taustaa:

Sukupuoli: nainen -yllätys:)
Pituus: 173cm
Paino (tammikuun alussa): 72kg
Paino nyt: 67kg
Keskimääräinen painonpudotusvauhti: 700g/vko
Menetelmä: pysyvän elämäntapamuutoksen opetteleminen ja omaksuminen
Tavoite: fitness-jumalattaren kroppa:)

Uskon, että käyn täällä säännöllisesti fiilistelemässä. Onhan se yksi tapa pitää motivaatiota yllä.

Kuulumisiin! Toivottavasti jaksat herätä aamulla jumpalle (minä olen NIIN aamu-uninen, että en varmasti kykenisi...).

Salmama kirjoitti:

Terve! Kalanmaksaöljystä en tiedä, muistaisin jostain lukeneeni että siinä on liikaa A-vitamiiniä. Mutta ehkä tarkoitit omega3-ravintolisää? Itse syön niitä säännöllisesti hyvien rasvahappojen vuoksi, laihdutuskuurilla kun helposti rasvansaanti jää liiankin minimiin. Lisäksi CLA-kapseleista (esim. Tonalin) on jonkin verran tutkimusnäyttöä siitä, että se edistäisi rasvan palamista ja lihasmassan säilymistä. Näitä minä itse popsin, saanpahan ainakin hyviä rasvahappoja ja ihokin pysyy näin talviaikaan paremmassa kunnossa.

Lueskelin tuota aikaisempaa TOSISSAAN-ketjua ja taidanpa tulla ketjuun mukaan:)

Tässä mun taustaa:

Sukupuoli: nainen -yllätys:)
Pituus: 173cm
Paino (tammikuun alussa): 72kg
Paino nyt: 67kg
Keskimääräinen painonpudotusvauhti: 700g/vko
Menetelmä: pysyvän elämäntapamuutoksen opetteleminen ja omaksuminen
Tavoite: fitness-jumalattaren kroppa:)

Uskon, että käyn täällä säännöllisesti fiilistelemässä. Onhan se yksi tapa pitää motivaatiota yllä.

Kuulumisiin! Toivottavasti jaksat herätä aamulla jumpalle (minä olen NIIN aamu-uninen, että en varmasti kykenisi...).

Lue lisää

Hei!
Oon saman pitunen kun sä, ja painan saman verran kuin sinä aiemmin, eli 72kiloa - tänään tosin vaaka näytti lohdullisesti 71,5 kg:-)
Oma tavoitteeni ois päästä ensin 69 kiloon ja sitten vielä 65 kiloon mikäli mahollista.
Saanko udella miten olet saanut painon putoamaan normipainon sisällä 67kiloon? Mitä liikuntaa harrastat? Paljonko syöt kaloreita pvässä? Mitään erityiskonsteja laihutuksessa?
Ois tosi kiva kuulla kun kerran olit saman painonen kun mä nyt ja myös saman pitunen.

Unohdin mainita, että piirakan rasva sulatetaan ensin. Ens kerralla kyllä ajattelin jättää sen kokonaan pois, koska en usko sen olevan tarpeellinen.

Heippa hei.

En saanu vieläkään itteeni sinne salille. Mikähän helvetti mua nyt vaivaa? Ja aamulla oli koulussa tärkee juttu, joten jumppa jäi väliin. Inhottavaa. Onneks sain käytyy ees kävelemässä melkein kymppitonnin. Ja huomenna on pakko mennä sinne salille, kun lupasin kaverille että mennään yhdessä.

Viime viikon osalta toi askelmittari kertoo lohdutonta lukemaa taas. 54 967. No parempi ku edellisviikolla. Onneks tein paljon pilatesta ja kävin ees siellä sulkapallossa.

Nyt mulla on kaverin kissa kylässä ja se söi mun kanasalaattiin tarkoitetuista kanoista puolet, joten säästyinpähän itte kaloreilta:) Se myös juoksuttaa mua aika hyvin ympäri tätä kämppää, hassu, pahojaantekevä kissa.

Ostin tänään karkkia, siis irtokarkkeja ihan pikkuriusen pussukan ja kun olin syöny ne muistin taas miksen syö karkkia. Tuli ihan kaamee olo. Mun verensokeri heittelee karkkien jälkeen ihan tuhottomasti ja tuntuu että pyörryn tai oksennan heti. Lisäks tulee päänsärkyä ja kädet tärisee. Saa taas karkit jäädä mun osalta syömättä.

Kertokaa tekin, miten teijän liikunnat, päivät ja illat kuluu... Mä tarvisin nyt jotain tosi hyvää motivaatiota tota liikuntaa varten..

pallurainen kirjoitti:

Heippa hei.

En saanu vieläkään itteeni sinne salille. Mikähän helvetti mua nyt vaivaa? Ja aamulla oli koulussa tärkee juttu, joten jumppa jäi väliin. Inhottavaa. Onneks sain käytyy ees kävelemässä melkein kymppitonnin. Ja huomenna on pakko mennä sinne salille, kun lupasin kaverille että mennään yhdessä.

Viime viikon osalta toi askelmittari kertoo lohdutonta lukemaa taas. 54 967. No parempi ku edellisviikolla. Onneks tein paljon pilatesta ja kävin ees siellä sulkapallossa.

Nyt mulla on kaverin kissa kylässä ja se söi mun kanasalaattiin tarkoitetuista kanoista puolet, joten säästyinpähän itte kaloreilta:) Se myös juoksuttaa mua aika hyvin ympäri tätä kämppää, hassu, pahojaantekevä kissa.

Ostin tänään karkkia, siis irtokarkkeja ihan pikkuriusen pussukan ja kun olin syöny ne muistin taas miksen syö karkkia. Tuli ihan kaamee olo. Mun verensokeri heittelee karkkien jälkeen ihan tuhottomasti ja tuntuu että pyörryn tai oksennan heti. Lisäks tulee päänsärkyä ja kädet tärisee. Saa taas karkit jäädä mun osalta syömättä.

Kertokaa tekin, miten teijän liikunnat, päivät ja illat kuluu... Mä tarvisin nyt jotain tosi hyvää motivaatiota tota liikuntaa varten..

Lue lisää

Mulla tuo liikuntaharrastuksissa käyminen sujuu niin, että olen etukäteen päättänyt tietyt jumpat joihin menen joka viikko, ne on siis aina tiettyyn aikaan, ja sitten vaan menen. En anna itselleni edes tilaisuutta ajatella, ettei huvita tai jaksa, vaan menen vaan sen kummemmin ajattelematta.

Joskus aiemmin olen ruvennut ennen jumppaa miettimään, jaksaisinko mennä, ja silloin olen yleensä hävinnyt sen henkisen taistelun.

Ainoa keino on vaan torjua kaikki laiskat ajatukset, niinkuin ne ei edes tulis mieleen. Sitten vaan menen. En ylipäätään ajattele koko jumppaa ennen lähtöä, sen enempää kuin että se alkaa sillon ja sillon. Lähtöön asti teen ja ajattelen jotain muuta.

Tykkään kyllä käydä jumpissa, mutta mullakin on armoton lähtemisen vaikeus aina joka asiassa. Onneksi olen nyt keksinyt toimivan keinon saada lähdettyä. Pitäis varmaan alkaa soveltaa samaa luentoihin yms. :D

Sama muuten sopii herkkuihinkin. Torjun alkuunsa kaikki ajatukset herkuista, ettei mulle edes voi muodostua mielitekoja.

Sitä en tiedä, pystyykö kaikki kontrolloimaan ajatuksiaan samalla tavalla, mutta uskoisin että sen voi oppia. Itse tarvitsin sitä jo lapsena paljon, kun mielikuvitus laukkasi iltaisin pimeässä huoneessa liikaa. Opin silloin torjumaan pelottavat ajatukset, että pystyin nukkumaan.

Punnitsin muuten eilen illalla koirani niin, että vähensin meidän yhteispainosta oman painoni. Hauska huomata, että meidän yhteispaino oli nyt suunnilleen sama, kuin mun paino oli ennen laihdutusta yksin. Koirani painaa 7,3 kg. Paljolta se tuntuu kun kattoo tuota otusta, ja miettii, että tommosen köntin rasvaa olen jo menettänyt :)

Kiitos bella onnitteluista. Pienihän tuo koira on, mutta ei silti uskois että sen verran on jo haihtunut taivaan tuuliin.

Kyselit lempiliikuntalajeista ja paheista... Mun lemppariliikuntaa on sellainen aerobic, missä on aika tanssillinen sarja. Oikee tanssi on niin monimutkaista, että sitä saa opetella aika kauan, ennen kuin sitä voi sanoa liikunnaksi. Menee tehot ihmetellessä :)

Eilen oli tosi hauskaa aerobicissa. Voin vaan kuvitella ettei se mun liikehdintä ehkä kauheen sirolta näyttänyt, mutta eipä sillä siellä ollut väliäkään. Useimmat sekoili vielä enemmän :D

Tykkään myös hirveesti uida luonnonvesissä, mutta ei sitä ainakaan voi liikunnaksi sanoa minun tapauksessa, lähinnä se on sellasta lillimistä. Kelluminen on aivan ihanaa :) Kaipaan sitä ihan hirveesti, kun en viime kesänä uskaltautunut ollenkaan uimaan. Tunsin itseni niin läskiksi, että en halunnut näyttäytyä. Olisin mennyt jos poikakaverini olisi tullut myös, mutta hän ei oikein tykkää vedestä, joten harvemmin saa houkuteltua. Mökillä taas oli ihan saakelin kylmää vettä, varmaan jotain 10-asteista koko kesän. Ihanin haave ens kesälle onkin se, että voi mennä missä tahansa uimaan häpeilemättä, ennemminkin ylpeänä :)

Uimahallissa ei tod. ole sama asia uida. On sekin ihan ok mutta tylsää siinä tulee ees takas uida allasta. Ja mua ärsyttää kun kaikki muut muodostaa niin kauheita aaltoja uidessaan, että ne menee mun nenään, koska uin niinkuin krokotiili, matalalla, alahuuli vedenpinnan alapuolella koko ajan. Niska tulee kipeeksi jos yrittää kannatella päätä ylempänä. Eikä mun pää edes tee sellaista ylös-alas-liikettä. Nenää ja silmiä en hirveesti tykkää laittaa veden alle. Jos sukellan, mun täytyy sitten "niistää" ja kuivata silmät kädellä, ennen kuin voin aukaista ne :D

Täälläkin on ollut tosi hyvä ilma. Vesi ei kyllä tipu mistään, kun pakkasta on 5-6 astetta. Aurinko paistaa kuitenkin ihanasti. Siitä tulee heti ainakin puolet onnellisemaksi, kun saa auringonvaloa. Mulla onkin varmaan kaamosmasennusta jonkin verran.

Mitähän paheita mulla ois... Aiemmin tietysti mässäily. Se oli aika hirveetä. Kävin joka päivä ostamassa karkkia, suklaata, jätskiä, vanukkaita tai jotain muuta herkkua. Söin esim. 200 g suklaalevyn tai puoli pakettia jätskiä päivässä. Eikä mulla edes tehnyt niitä mieli. Jotenkin vaan ajattelin haluavani niitä ja että ois kivaa syödä niitä. Eipä siitä kuitenkaan mitään oikeeta nautintoa saanut. Kyllähän ne hyvältä maistui, mutta ei ne sitä elämänpuutetta korjanneet, mitä niiltä kai toivoin.

Tällä hetkellä pidän pienenä paheena sitä, että juon keinomakeutettua mehua veden sijaan. Muuten olen aika tyytyväinen nykyisiin syömisiini. Olen jopa saanut tavaksi syödä joka ilta ison annoksen salaattia.

Mullekin energisyys on yks parhaista asioista, mitä laihtuminen tuo. Nytkin olen jo paljon energisempi. Lisäksi ajattelen huomattavasti selkeämmin, eikä pää ole täynnä puuroa kuten ennen :) Näkö on myös todella huomattavasti kirkkaampi. Mun ruokavalio oli todellakin ihan perseestä ennen...

Heippa!

Liikuntamotivaatiosta:

Itse tykkään kävellä. Aloitin lenkkeillyn yli 10-vuotta sitten, kun laihdutin eka kerran 18 kiloa vuodessa. Nykyään lenkkeilen joka päivä 6 kilometriä joskus enemmänkin. Lenkkeilen ihan yksin. Lenkkeillessä on aikaa myös ajatella kaikkia asioita, ja saa olla omien ajatustensa kanssa. Jos olen vain sisällä päivän niin minulla on armoton päänsärky illalla.

Minä en tykkää käydä jumpassa. Mutta olet aivan oikeassa, että jokainen harrastaa sellaista lajia, joka on itselle mieluisin. Olen lenkkeillyt myös koirani kanssa joskus. Nykyään minulla koiraa ei ole enää, koska olen allerginen eläimille.

Kyllä sitä mielestäni voi joskus herkutella laihiksellakin. Ei nyt tietenkään ihan joka päivä, mutta sanotaan, että kerran viikossa.

Minä olen sen huomannut itsestäni, että kun paino putoaa energiaa tulee lisää, ja motivaatio laihduttamiseen säilyy. Itse olen laihikseni aikana laittanut itselleni pieniä tavoitteita, ja sitten kun saavutan haluamani painon niin palkitseni itseni jollain tavalla.

Mutta eiköhän tässä taas ollut kirjoitusta yhdelle kertaa. Mukavaa viikon jatkoa kaikille, ja tsemppiä tähän projektiin.

terv. Kirsi 3

Kirsi 3 kirjoitti:

Heippa!

Liikuntamotivaatiosta:

Itse tykkään kävellä. Aloitin lenkkeillyn yli 10-vuotta sitten, kun laihdutin eka kerran 18 kiloa vuodessa. Nykyään lenkkeilen joka päivä 6 kilometriä joskus enemmänkin. Lenkkeilen ihan yksin. Lenkkeillessä on aikaa myös ajatella kaikkia asioita, ja saa olla omien ajatustensa kanssa. Jos olen vain sisällä päivän niin minulla on armoton päänsärky illalla.

Minä en tykkää käydä jumpassa. Mutta olet aivan oikeassa, että jokainen harrastaa sellaista lajia, joka on itselle mieluisin. Olen lenkkeillyt myös koirani kanssa joskus. Nykyään minulla koiraa ei ole enää, koska olen allerginen eläimille.

Kyllä sitä mielestäni voi joskus herkutella laihiksellakin. Ei nyt tietenkään ihan joka päivä, mutta sanotaan, että kerran viikossa.

Minä olen sen huomannut itsestäni, että kun paino putoaa energiaa tulee lisää, ja motivaatio laihduttamiseen säilyy. Itse olen laihikseni aikana laittanut itselleni pieniä tavoitteita, ja sitten kun saavutan haluamani painon niin palkitseni itseni jollain tavalla.

Mutta eiköhän tässä taas ollut kirjoitusta yhdelle kertaa. Mukavaa viikon jatkoa kaikille, ja tsemppiä tähän projektiin.

terv. Kirsi 3

Lue lisää

Ihan tylsää.

Päivä on taas menny ihan päin sanonko mitä.. Oon siis ollut huonolla tuulella aamusta asti. Riitelin kämppiksen kanssa ja koulussa oli vaikeita luentoja. Ja kun piti mennä kaverin kanssa salille, niin sekin peruuntui kun tuli yllättävä luento koulussa. Olin unohtanut kokonaan ja sekös ärsytti myöskin. Nyt oon illan kiukutellu tolle kissalle joka on hoidossa. Raukka varmaan säikähti kamalasti kun raivosin nälissäni tiskivuoresta keittiöstä ja paiskoin astioita. Mutta onhan se ärsyttävää, kun ei mahdu ruokaa tekemään. Ja mulla todellakin on paha tapa raivota hulluna, jos verensokerit laskee, eli tulee nälkä.

Urheilut jäi siis välistä. Enkä todellakaan jaksa mennä lenkillekään enää. Parempi varmaan painua pehkuihin ja nukkua paha mieli pois... Tai oikeestaan nyt kun toi salaatti tuli syötyä, niin mieli parani ja täytyy varmaan pyytää anteeks. Sekä kämppikseltä että etenkin kissalta. Ja onhan niistä tiskeistä osa munkin. Ehkä ne voisikin hoitaa pois. Jos sitten huominen aamu alkais paremmin kun olis puhdas kahvikuppi kaapissa odottamassa..

Syömiset muuten meni tänäänkin tosi hyvin. ONNEKS VOIN OLLA EDES JOSTAIN ILOINEN. Salaattipainotteisesti siis ja sain kämppikseltä ihanaa ohrarieskaa (nyt hävettää se kiukuttelu vielä enemmän, kun tuon muistin). Hirveesti teki luentojen jälkeen mieli lähtee kaupan kautta kotiin ja ostaa ainakin sata kiloa lohdutus-suklaata ja karkkia. Onneksi päätin kuitenkin talsia suoraan kotiin ja herkut jäi hoikemmille. Mikä siinä onkin, että jos koulussa joku homma tuntuu ylitsepääsemättömältä niin sitä tosi helpolla retkahtaa herkkuihin? Entisessä elämässä tuli vedettyä jotain munkkia luokkakavereiden kanssa jos joku juttu tuntui vaikeelta. Onneks siitä nykyään selviää kiukulla ja kahvilla. Tai selviää ja selviää:)

Nyt mun tarvii varmaan alkaa leikkii tän kissan kanssa joka onneks jo tuli mun syliin:) Ei ainakaan oo pikävihasta sorttia. Kämppis varmaan leppyy, jos teen iltapalaks vaikka smoothietä.

Viestejä! Luettavaa! Kaikilta!

pallurainen kirjoitti:

Ihan tylsää.

Päivä on taas menny ihan päin sanonko mitä.. Oon siis ollut huonolla tuulella aamusta asti. Riitelin kämppiksen kanssa ja koulussa oli vaikeita luentoja. Ja kun piti mennä kaverin kanssa salille, niin sekin peruuntui kun tuli yllättävä luento koulussa. Olin unohtanut kokonaan ja sekös ärsytti myöskin. Nyt oon illan kiukutellu tolle kissalle joka on hoidossa. Raukka varmaan säikähti kamalasti kun raivosin nälissäni tiskivuoresta keittiöstä ja paiskoin astioita. Mutta onhan se ärsyttävää, kun ei mahdu ruokaa tekemään. Ja mulla todellakin on paha tapa raivota hulluna, jos verensokerit laskee, eli tulee nälkä.

Urheilut jäi siis välistä. Enkä todellakaan jaksa mennä lenkillekään enää. Parempi varmaan painua pehkuihin ja nukkua paha mieli pois... Tai oikeestaan nyt kun toi salaatti tuli syötyä, niin mieli parani ja täytyy varmaan pyytää anteeks. Sekä kämppikseltä että etenkin kissalta. Ja onhan niistä tiskeistä osa munkin. Ehkä ne voisikin hoitaa pois. Jos sitten huominen aamu alkais paremmin kun olis puhdas kahvikuppi kaapissa odottamassa..

Syömiset muuten meni tänäänkin tosi hyvin. ONNEKS VOIN OLLA EDES JOSTAIN ILOINEN. Salaattipainotteisesti siis ja sain kämppikseltä ihanaa ohrarieskaa (nyt hävettää se kiukuttelu vielä enemmän, kun tuon muistin). Hirveesti teki luentojen jälkeen mieli lähtee kaupan kautta kotiin ja ostaa ainakin sata kiloa lohdutus-suklaata ja karkkia. Onneksi päätin kuitenkin talsia suoraan kotiin ja herkut jäi hoikemmille. Mikä siinä onkin, että jos koulussa joku homma tuntuu ylitsepääsemättömältä niin sitä tosi helpolla retkahtaa herkkuihin? Entisessä elämässä tuli vedettyä jotain munkkia luokkakavereiden kanssa jos joku juttu tuntui vaikeelta. Onneks siitä nykyään selviää kiukulla ja kahvilla. Tai selviää ja selviää:)

Nyt mun tarvii varmaan alkaa leikkii tän kissan kanssa joka onneks jo tuli mun syliin:) Ei ainakaan oo pikävihasta sorttia. Kämppis varmaan leppyy, jos teen iltapalaks vaikka smoothietä.

Viestejä! Luettavaa! Kaikilta!

Lue lisää

Mullakin on aina kuulunut tapoihin, että jos koulun takia ahdistaa, niin menen sieltä suoraan ostamaan karkkia. Se on kyllä auttanutkin. Pääsykokeiden jälkeen joka päivä oli varsinkin pakko tyynnytellä itseään herkuilla. Meidän pääsykokeet kesti 5 päivää ja useimpina niistä 6 tuntia. Se oli aika hermostuttava viikko, kun joka aamu piti lähteä pääsykokeisiin ja vielä iltapäivällä lounastauon jälkeen uudestaan. Sen lisäksi siellä oli koko ajan hirvee kiire että ehti tehdä ne tehtävät. Nyt sitten siellä koulussa ollessani olen joskus melkein alkanut itkemään cad-tunnilla, jossa pitäis oppia niitä 3D-ohjelmia käyttään. Ei siellä pysy yhtään perässä, kun joka koneelle joku on säätänyt niiden ohjelmien valikot mielensä mukaan, eikä mikään ikinä löydy sieltä mistä pitäisi. Ei paljon auta kuin etsiä netistä ohjeet ja opetella kotona. Viimeksi lähdin lätkimään ja menin shoppailemaan, ei siellä kestänyt enää olla. En kuitenkaan herkkuja shoppaillut :)

Mullakin on tapana raivota, kun verensokeri on alhaalla. Avoni valittaa jatkuvasti kun oon niin kärttyinen. En ite edes tiedosta sitä hirveesti, koska sisäisesti olen ihan tyytyväinen. En jaksa yhtään pysähtyä halimaan jos olen tekemässä jotakin. Hirvee kärsimättömyys vaivaa, mutta jos saan olla rauhassa, niin kaikki ok :)

Noniin, nyt on kissa, kämppis ja tiskit lepytetty:) Itselläkin tietysti huomattavasti parempi mieli. Kämppis ei oo iltaa kotona, niin jäi se smoothie tekemättä, mut söin sitte iltapalaks hedelmiä ja pähkinöitä ja hoidin kämppiksen lepyttelyn tekstarilla. Yllättyy varmaan positiivisesti myös siitä että tiskivuori on kadonnu:)

Noista lemppariliikunnoista puhuitte. Omat lempparit on tuo aika uusi tuttavuus, eli pilates ja sit sulkapallo. Sulkkista pelaan kerran viikossa kaverin tai kolmen kaverin kanssa noin puoltoista tuntia. Joko siis kaksin- tai nelinpelinä. Se on kivaa musta nimenomaan sen takia, että saa samalla hengailla kavereiden kanssa. Eikä me pelata aina kovinkaan tiukkapipoisilla säännöillä. Toki joskus otetaan kunnon matsiakin. Ihan hyvää liikuntaa se tuntuu olevan, kun hiki kyllä virtaa pelivuoron päätyttyä. Ja mulle se on ollu hyvä, kun mulla on aika huono tasapainoaisti ja keskittymiskyvyssäkin parantamista. Sopii siis tuommoinen tarkkaavainen, nopeatempoinen pomppiminen minulle.

Tuossa tasapainoaistin huonoudessa luultavasti piilee kuitenkin syy siihen, miksen tykkää aerobicistä. En yksinkertaisesti pysy perässä. (Huonolla rytmitajulla lienee kanssa vaikutuksensa...) Välillä on ihan hauskaa käydä pomppimassa jossain jumpassa vähän jäljessä, mut en sitä montaa kertaa viikossa jaksais mitenkään. Ennemmin käyn kävelyllä. Nuo kävelyt on itselläni usein tosi ripeätempoisia ja useimmiten myös valitsen jonkun päämäärän (esim. kirjasto, kauempana oleva kauppa tai jonkun kaverin koti), jossa sitten piipahdan. Usein myös pyrin kiertämään pitempää reittiä. Viime vuonna mulla oli vielä vakkari-lenkkikaveri, mutta hän muutti vuodenvaihteessa pois kaupungista. Nyt sitten useinmiten joudun lenkkeilemään yksin, mikä on kyllä sekin ihan kivaa. Mietin omia juttuja ja kummasti auttaa noihin kouluahdistuksiinkin.

Paheita mulla on ilmeisesti vaikka kaikille teille jakaa, jos teidän paheet on mehut ja kahvi... Mä nimittäin tykkään käydä baareissa ja etenkin keikoilla ja festareilla kavereiden kanssa. Pidän oluesta, punaviinistä ja kuivasta omppusiideristä. Enkä myöskään sylje lasiin jos siinä on lonkeroa tai joku drinkki. Lisäksi poltan tupakkaa, kun juon alkoholia. Juon noin kerran viikossa. Jos on jotain erityistä syytä, niin saatan juoda parikin kertaa. Ja tuo juominen ei sitten tarkoita mitään kaatokänniä joka kerta. Useinmiten juon kivan hiprakan. Eiköhän siinä oo pahetta ihan tarpeeks.

Hauska huomata Eve, että meillä on ongelmia samoissa aineissa koulussa. Ite opiskelen muotoilua ja meillä kans käytetään noita cad-juttuja ja mita mallinnusohjelmia. En tajuu niistä juuri mitään:( Tai no eihän se hauskaa ole, mutta huomasinpa vaan että samat ongelmat.

Mua ärsyttää muuten, että kun olin monta viikkoa käyny kuolaamassa (ja kokeilemassa) niitä ihania farkkuja kaupassa, niin nyt kun olisi ollut rahaa, siellä ei todellakaan ollut enää tarpeeksi pientä kokoa!!! Juuri kun oisin itteni palkinnu niillä uusilla housuilla siitä viiden kilon pudotuksesta.. Kyllä ärsytti. Täytyy laittaa rahat talteen ja odotella jotain vielä ihanampaa.

Nyt lähen sinne unten maille. Moikka!

Ai niin, sitten vielä kysymys kaikille.
Te, jotka noudatatte alhaisia kalorimääriä esim. 1000kcal/pvä, miten jaksatte koko pvän läpi ilman väsymyksen/heikotuksen/sokereiden heittelystä johtuvaa epätodenmukaista tunnetta?
Juotteko paljon vettä/teetä/kahvia mahan täytteeksi?

Itse ainakin olen huomannut, että välillä tulee tosi epätodenmukainen olo kun sokeriarvot heittelee ja kädet myös tärisee, enkä jaksa keskittyä mihinkään. Yleensä tällön mulla on aina ihan pakko syödä, ku tulee sellai pelko, etten mä vain pyörry. Oon koittanu popsia aina jotakin 3-4 tunnin välein, välillä useemminkin, jotta välttäsin ton heikon olon. Itelläni ainakin sillon tulee sellai olo, et äkkiä vaan suuhun jotakin, ihan sama mitä, kunhan en vaan pyörtyä kumaha.

Mitä syötte pvän aikana? Haluisko joku vaikka laittaa listaa, mitä päivän aikana söi ja millä kaloreilla?
Ois kiva lueskella niitä, sais ehkä jotain vinkkiä ja vaihtelua omaan syömiseen.

motivaatio hukassa kirjoitti:

Ai niin, sitten vielä kysymys kaikille.
Te, jotka noudatatte alhaisia kalorimääriä esim. 1000kcal/pvä, miten jaksatte koko pvän läpi ilman väsymyksen/heikotuksen/sokereiden heittelystä johtuvaa epätodenmukaista tunnetta?
Juotteko paljon vettä/teetä/kahvia mahan täytteeksi?

Itse ainakin olen huomannut, että välillä tulee tosi epätodenmukainen olo kun sokeriarvot heittelee ja kädet myös tärisee, enkä jaksa keskittyä mihinkään. Yleensä tällön mulla on aina ihan pakko syödä, ku tulee sellai pelko, etten mä vain pyörry. Oon koittanu popsia aina jotakin 3-4 tunnin välein, välillä useemminkin, jotta välttäsin ton heikon olon. Itelläni ainakin sillon tulee sellai olo, et äkkiä vaan suuhun jotakin, ihan sama mitä, kunhan en vaan pyörtyä kumaha.

Mitä syötte pvän aikana? Haluisko joku vaikka laittaa listaa, mitä päivän aikana söi ja millä kaloreilla?
Ois kiva lueskella niitä, sais ehkä jotain vinkkiä ja vaihtelua omaan syömiseen.

Lue lisää

Nonni.

Kaikki syömiset on menny niin pitkään niin hyvin, et tulihan se repsahdus. Menin kauppaan ja tuli kummallinen mieliteko metwurstiin. Ostin onneksi kevyttä. Nyt ollaan ton kissan kanssa vedetty puolisen pakettia. Minä tietysti leivän kanssa. Hyi hitto. Yöllä sitten juodaan ku viimestä päivää. No onneks muu päivä on menny kevyeen ja normaaliin malliin. Kävin pelaamassa 1,5h sulkkista ja kävelyllä. Nyt mä lähen nukkumaan, ettei vaan tuu syötyy enempää...

pallurainen kirjoitti:

Nonni.

Kaikki syömiset on menny niin pitkään niin hyvin, et tulihan se repsahdus. Menin kauppaan ja tuli kummallinen mieliteko metwurstiin. Ostin onneksi kevyttä. Nyt ollaan ton kissan kanssa vedetty puolisen pakettia. Minä tietysti leivän kanssa. Hyi hitto. Yöllä sitten juodaan ku viimestä päivää. No onneks muu päivä on menny kevyeen ja normaaliin malliin. Kävin pelaamassa 1,5h sulkkista ja kävelyllä. Nyt mä lähen nukkumaan, ettei vaan tuu syötyy enempää...

Lue lisää

noo, ei se niin vakava tuo repsahus oo..kuitenkaa et sortunu esim. meetwurstipizzaan mikä sit oiski ollu kunnon kaloripommi :) ja jos kerran liikuit ni tuskinpa tuo niin hetkauttaa..kyl sitä saa vähä herkutellakii välil..ainakaa ite en meinannu koko loppuelämääni jatkaa ruoan kans kitumista..herkku sillon tällön, jokseenki harvas ei haittaa, kuhan siit ei tuu joka pvänen tapa..

motivaatio hukassa kirjoitti:

Ai niin, sitten vielä kysymys kaikille.
Te, jotka noudatatte alhaisia kalorimääriä esim. 1000kcal/pvä, miten jaksatte koko pvän läpi ilman väsymyksen/heikotuksen/sokereiden heittelystä johtuvaa epätodenmukaista tunnetta?
Juotteko paljon vettä/teetä/kahvia mahan täytteeksi?

Itse ainakin olen huomannut, että välillä tulee tosi epätodenmukainen olo kun sokeriarvot heittelee ja kädet myös tärisee, enkä jaksa keskittyä mihinkään. Yleensä tällön mulla on aina ihan pakko syödä, ku tulee sellai pelko, etten mä vain pyörry. Oon koittanu popsia aina jotakin 3-4 tunnin välein, välillä useemminkin, jotta välttäsin ton heikon olon. Itelläni ainakin sillon tulee sellai olo, et äkkiä vaan suuhun jotakin, ihan sama mitä, kunhan en vaan pyörtyä kumaha.

Mitä syötte pvän aikana? Haluisko joku vaikka laittaa listaa, mitä päivän aikana söi ja millä kaloreilla?
Ois kiva lueskella niitä, sais ehkä jotain vinkkiä ja vaihtelua omaan syömiseen.

Lue lisää

Moikka!

Vastaan nyt tähän, kun kysyit tuolla vähän ylempänä ketjussa, että miten olen onnistunut pudottamaan painoani.

Noudatan ihan sitä perus nyrkkisääntöä, että syön vähemmän kuin kulutan. Ja koska tämän painoinen henkilö kuluttaa helposti vuorokaudessa 2000 kcal (mikäli ei pelkästään makaa), voi kaloreitakin syödä ihan kohtuudella. Syön AINAKIN 1500 kcal/vrk, jos harrastan raskasta liikuntaa, syön enemmänkin. 2000 kcal yli en mene, PAITSI yhtenä päivänä viikossa SAA herkutella jos siltä tuntuu: se voi olla suklaata tai sitten vaikkapa reilummin kotiruokaa -ihan fiiliksen mukaan. Pikkuhiljaa varmaan oppii myös kuuntelemaan omaa kehoaan (jos tekee hulluna mieli jotakin sokeripitoista, voi kyse olla ihan hiilihydraattivajeesta: silloin syödään vähän reilummin leipää tai pastaa).

Mutta tässä jonkinlainen ohjenuorani:
- kasviksia saa syödä niin paljon kuin haluaa
- hedelmiä saa syödä kohtuudella (syön keskimäärin pari hedelmää päivässä, enemmänkin voisin kyllä syödä!)
- en syö hiilihydraatteja enempää kuin kolme annosta päivässä (1 annos: pari desiä puuroa / 2 ruisleipää / pari perunaa / kourallinen riisiä
- yritän syödä riittävästi proteiinia (raejuustoa- ja muita vähärasvaisia juustoja, rahkaa, kanaa, kananmunia, kalaa, vähärasvaista leikkelettä)
- makeannälkään menee light-limua -ja paljon!
- olen luopunut oikeastaan täysin niistä elintarvikkeista, jotka turvottivat minut 72 kiloiseksi: hampurilaiset, pizza, kebab, karkkipussit (pari karkkia voi silloin tällöin syödä, herkkupäivinä enemmänkin), lihapiirakat, ranskanperunat, makkara, alkoholi jne.
- vältän siis kovia rasvoja mutta koitan saada kuitenkin ravinnosta riittävästi pehmeitä rasvoja (öljyinen salaatinkastike, pähkinät, lohi)

Liikuntaa harrastan nyt aika paljon, jopa viitenä päivänä viikossa (mutta aloitin kyllä vähemmällä).

Pidän jatkuvasti ruokapäiväkirjaa, joten jos kiinnostaa, niin voin kyllä silloin tällöin kuvata päivän syömiseni.

Tässä "esimerkki"päivä viime viikolta:

AAMUPALA: 1 ruisleipä, aamupalajuusto (5%), 2 kalkkunaleikkelettä, 1 muna, kurkkua, kahvia

LOUNAS: 1/4 lautasellista lohi-nuudeliwokkia, n. 1/2 prk raejuustoa, iso kasa kaalisalaattia, lasi rasvatonta piimää

VÄLIPALA: Profeel Cottifrutti

VÄLIPALA KUNTOSALITREENIN JÄLKEEN: 1/3 pll palauttavaa proteiinijuomaa, kourallinen pähkinöitä

ILTARUOKA: 2 ruisleipää, 1 muna, 4 kalkkunaleikkelettä, 2 aamupalajuustoa (5%), kurkkua

YÖPALA: greippi

Lipitän aika paljon kahvia ja light-limuja/mehuja, joita en erikseen kirjaa ylös.

P.S. Kukaan ei jaksa kauaa 1000kcal/pvä. Mikset söisi enemmän, nauttisi olostasi ja antaisit painon pudota hyvin hitaasti, mutta varmasti. Se vaatii kärsivällisyyttä, mutta palkitsee varmasti. Ja -kuten moni on varmaan huomannut- nopeasti tiputetut kilot tulevat kyllä nopsaan takaisinkin...

Salmama kirjoitti:

Moikka!

Vastaan nyt tähän, kun kysyit tuolla vähän ylempänä ketjussa, että miten olen onnistunut pudottamaan painoani.

Noudatan ihan sitä perus nyrkkisääntöä, että syön vähemmän kuin kulutan. Ja koska tämän painoinen henkilö kuluttaa helposti vuorokaudessa 2000 kcal (mikäli ei pelkästään makaa), voi kaloreitakin syödä ihan kohtuudella. Syön AINAKIN 1500 kcal/vrk, jos harrastan raskasta liikuntaa, syön enemmänkin. 2000 kcal yli en mene, PAITSI yhtenä päivänä viikossa SAA herkutella jos siltä tuntuu: se voi olla suklaata tai sitten vaikkapa reilummin kotiruokaa -ihan fiiliksen mukaan. Pikkuhiljaa varmaan oppii myös kuuntelemaan omaa kehoaan (jos tekee hulluna mieli jotakin sokeripitoista, voi kyse olla ihan hiilihydraattivajeesta: silloin syödään vähän reilummin leipää tai pastaa).

Mutta tässä jonkinlainen ohjenuorani:
- kasviksia saa syödä niin paljon kuin haluaa
- hedelmiä saa syödä kohtuudella (syön keskimäärin pari hedelmää päivässä, enemmänkin voisin kyllä syödä!)
- en syö hiilihydraatteja enempää kuin kolme annosta päivässä (1 annos: pari desiä puuroa / 2 ruisleipää / pari perunaa / kourallinen riisiä
- yritän syödä riittävästi proteiinia (raejuustoa- ja muita vähärasvaisia juustoja, rahkaa, kanaa, kananmunia, kalaa, vähärasvaista leikkelettä)
- makeannälkään menee light-limua -ja paljon!
- olen luopunut oikeastaan täysin niistä elintarvikkeista, jotka turvottivat minut 72 kiloiseksi: hampurilaiset, pizza, kebab, karkkipussit (pari karkkia voi silloin tällöin syödä, herkkupäivinä enemmänkin), lihapiirakat, ranskanperunat, makkara, alkoholi jne.
- vältän siis kovia rasvoja mutta koitan saada kuitenkin ravinnosta riittävästi pehmeitä rasvoja (öljyinen salaatinkastike, pähkinät, lohi)

Liikuntaa harrastan nyt aika paljon, jopa viitenä päivänä viikossa (mutta aloitin kyllä vähemmällä).

Pidän jatkuvasti ruokapäiväkirjaa, joten jos kiinnostaa, niin voin kyllä silloin tällöin kuvata päivän syömiseni.

Tässä "esimerkki"päivä viime viikolta:

AAMUPALA: 1 ruisleipä, aamupalajuusto (5%), 2 kalkkunaleikkelettä, 1 muna, kurkkua, kahvia

LOUNAS: 1/4 lautasellista lohi-nuudeliwokkia, n. 1/2 prk raejuustoa, iso kasa kaalisalaattia, lasi rasvatonta piimää

VÄLIPALA: Profeel Cottifrutti

VÄLIPALA KUNTOSALITREENIN JÄLKEEN: 1/3 pll palauttavaa proteiinijuomaa, kourallinen pähkinöitä

ILTARUOKA: 2 ruisleipää, 1 muna, 4 kalkkunaleikkelettä, 2 aamupalajuustoa (5%), kurkkua

YÖPALA: greippi

Lipitän aika paljon kahvia ja light-limuja/mehuja, joita en erikseen kirjaa ylös.

P.S. Kukaan ei jaksa kauaa 1000kcal/pvä. Mikset söisi enemmän, nauttisi olostasi ja antaisit painon pudota hyvin hitaasti, mutta varmasti. Se vaatii kärsivällisyyttä, mutta palkitsee varmasti. Ja -kuten moni on varmaan huomannut- nopeasti tiputetut kilot tulevat kyllä nopsaan takaisinkin...

Lue lisää

Kiitos paljon vastauksestasi, oot mun idoli!;)
Eikun oikeesti kiva nähä, että joku on saanu toteutettua sen mihin mäkin pyrin, eli pituutta sen 173cm ja paino sinne reilusti ales 70kg..
Antaa mulle toivoa itekii onnistua siinä ku rupesin jo epäilemään että pystynkö tän pitusena saamaan ees painoa niin ales ellen sit tosiaan elä nälkäpäivillä koko loppuelämän :)
Saanen vielä kysyä, että kauan sulla kesti tuo pudotus 72 tuohon mitä nyt olet?
Surku sinänsä, että munkin sit pitäs luopua mm. kebabista jota suuresti rakastan päästäkseni samaan tulokseen kuin säkin..mutta se on sen arvosta..ja toisaalta herkkupvänä voi aina nykästä kebabia, jos ei muuten ni vaik kamun kaa puokkiin...ite meinaan huomasin laihduttaessani et kilot karisi vaikka vetäsin sen sipsipussin tai pizzan satunnaisesti..ei kuitenkaan joka viikko..mutta yhteen se ei pitäs kaatua sillon kun ne kilot on laihutettu pois hitaasti..näin ainakin luulisin..

Ai niin, ja oisin tosi kiitollinen jos saisin lukea ruokapväkirjojasi..:) antaa välil itelle ideoita ees pikkasen muuttaa ruokavalioo..aina kun ei kaikkea keksi syödä :)
Muuten, kun sanoit että liikut viidesti vkossa, niin mitä liikuntaa harrastat? Vai ootko kuntiksella koko ajan?

motivaatio hukassa kirjoitti:

Kiitos paljon vastauksestasi, oot mun idoli!;)
Eikun oikeesti kiva nähä, että joku on saanu toteutettua sen mihin mäkin pyrin, eli pituutta sen 173cm ja paino sinne reilusti ales 70kg..
Antaa mulle toivoa itekii onnistua siinä ku rupesin jo epäilemään että pystynkö tän pitusena saamaan ees painoa niin ales ellen sit tosiaan elä nälkäpäivillä koko loppuelämän :)
Saanen vielä kysyä, että kauan sulla kesti tuo pudotus 72 tuohon mitä nyt olet?
Surku sinänsä, että munkin sit pitäs luopua mm. kebabista jota suuresti rakastan päästäkseni samaan tulokseen kuin säkin..mutta se on sen arvosta..ja toisaalta herkkupvänä voi aina nykästä kebabia, jos ei muuten ni vaik kamun kaa puokkiin...ite meinaan huomasin laihduttaessani et kilot karisi vaikka vetäsin sen sipsipussin tai pizzan satunnaisesti..ei kuitenkaan joka viikko..mutta yhteen se ei pitäs kaatua sillon kun ne kilot on laihutettu pois hitaasti..näin ainakin luulisin..

Ai niin, ja oisin tosi kiitollinen jos saisin lukea ruokapväkirjojasi..:) antaa välil itelle ideoita ees pikkasen muuttaa ruokavalioo..aina kun ei kaikkea keksi syödä :)
Muuten, kun sanoit että liikut viidesti vkossa, niin mitä liikuntaa harrastat? Vai ootko kuntiksella koko ajan?

Lue lisää

Moikka! Ootko muuten ottanut mittanauhalla mittoja itsestäsi? Näin normaalipainon sisällä voi tapahtua kiinteytytystä vaikkei paino enää merkittävästi laskisikaan.

Siitä liikunnasta: Käyn tosiaan punttisalilla neljästi viikossa, mutta se johtuu ihan siitä että jaoin hiljattain treeniohjelmani neljään osaan päälihasryhmien mukaan (1. pvä jalat/pakarat 2.pvä rinta/hauis 3. pvä ojentajat ja olkapäät 4. pvä selkä), treenini ovat melko lyhyitä ja intensiivisiä, selviän alle tunnissa vaikka lämmittelen aina 20 min. stepperillä / kävelymatolla.

Lisäksi käyn kerran viikossa tanssitunnilla, ja spinningissä ainakin 1 x vko. Myös core-tunneilla käyn, jos ehdin ja jaksan (keskivartalon hallintaa parantava tunti). Kuntokeskuksessa, jossa käyn, on tarjolla paljon lyhyitä 30 min. jumppia (core, fitball, spinning, aerobic), joista pidän, koska ne eivät vie hulluna aikaa ja niissä jaksaa liikkua tehokkaasti koko ajan.

Toisaalta elämäntilanteeni mahdollistaa tällä hetkellä harvinaisen hyvin näin aktiivisen liikkumisen. Vielä puoli vuotta sitten tein viikottain 10-15 tuntisia työpäiviä ja nukuin (sekä söin) kaiken vapaa aikani. Nyt työpäivät ovat kohtuullisia ja energiaa jää myös vapaa-aikaan! Täytyy tosin myöntää, että siivoaminen on jäänyt rangaistavan vähälle tämän liikuntakärpäsen puraisun jälkeen:)

Tsemppiä kovasti painonpudotukseen, onnistut ihan varmasti! Itselläni paino heittelee kovastikin (tänä aamuna 67,7 kg) mutta suunta on oikea (käväisi yhtenä aamuna jopa alle 67 kilon!)! Olen yrittänyt pitäytyä punnituspäivässä, mutta hyppään joka tapauksessa vaa'alle joka aamu...Ei kannata hermostua painon sahailuun (raskas liikuntakin nostaa hetkellisesti painoa nesteen muodossa, samoin kovin hiilihydraattipitoinen ateria illalla sitoo nestettä). Tämä on tosiaan "dieettini" kahdeksas viikko.

Eiliset syömiset:

AAMUPALA: 2 ruisleipää (sis. margariinia, juustoa, kinkkua, salaatinlehtiä) sekä kahvia (söin kahvilassa, joten juusto oli taatusti rasvaista ja margariiniakin oli liikaa!)

LOUNAS: Tomaattikasviskeitto (sis. oliiviöljyä), pieni lautasellinen salaattia

VÄLIPALA: 2,5dl luonnonjukurttia, banaani

ILTARUOKA TANSSITUNNIN JÄLKEEN: Iso kasa salaattia, kanan rintafilee, light-salaatinkastike (0%), jälkiruuaksi Profeel Cottifrutti

ILTAPALA: 2 ruisleipää, 2 aamupalajuustoa (5%), 4 leikkelettä, 2,5dl vähäkalorista mehukeittoa

Salmama kirjoitti:

Moikka! Ootko muuten ottanut mittanauhalla mittoja itsestäsi? Näin normaalipainon sisällä voi tapahtua kiinteytytystä vaikkei paino enää merkittävästi laskisikaan.

Siitä liikunnasta: Käyn tosiaan punttisalilla neljästi viikossa, mutta se johtuu ihan siitä että jaoin hiljattain treeniohjelmani neljään osaan päälihasryhmien mukaan (1. pvä jalat/pakarat 2.pvä rinta/hauis 3. pvä ojentajat ja olkapäät 4. pvä selkä), treenini ovat melko lyhyitä ja intensiivisiä, selviän alle tunnissa vaikka lämmittelen aina 20 min. stepperillä / kävelymatolla.

Lisäksi käyn kerran viikossa tanssitunnilla, ja spinningissä ainakin 1 x vko. Myös core-tunneilla käyn, jos ehdin ja jaksan (keskivartalon hallintaa parantava tunti). Kuntokeskuksessa, jossa käyn, on tarjolla paljon lyhyitä 30 min. jumppia (core, fitball, spinning, aerobic), joista pidän, koska ne eivät vie hulluna aikaa ja niissä jaksaa liikkua tehokkaasti koko ajan.

Toisaalta elämäntilanteeni mahdollistaa tällä hetkellä harvinaisen hyvin näin aktiivisen liikkumisen. Vielä puoli vuotta sitten tein viikottain 10-15 tuntisia työpäiviä ja nukuin (sekä söin) kaiken vapaa aikani. Nyt työpäivät ovat kohtuullisia ja energiaa jää myös vapaa-aikaan! Täytyy tosin myöntää, että siivoaminen on jäänyt rangaistavan vähälle tämän liikuntakärpäsen puraisun jälkeen:)

Tsemppiä kovasti painonpudotukseen, onnistut ihan varmasti! Itselläni paino heittelee kovastikin (tänä aamuna 67,7 kg) mutta suunta on oikea (käväisi yhtenä aamuna jopa alle 67 kilon!)! Olen yrittänyt pitäytyä punnituspäivässä, mutta hyppään joka tapauksessa vaa'alle joka aamu...Ei kannata hermostua painon sahailuun (raskas liikuntakin nostaa hetkellisesti painoa nesteen muodossa, samoin kovin hiilihydraattipitoinen ateria illalla sitoo nestettä). Tämä on tosiaan "dieettini" kahdeksas viikko.

Eiliset syömiset:

AAMUPALA: 2 ruisleipää (sis. margariinia, juustoa, kinkkua, salaatinlehtiä) sekä kahvia (söin kahvilassa, joten juusto oli taatusti rasvaista ja margariiniakin oli liikaa!)

LOUNAS: Tomaattikasviskeitto (sis. oliiviöljyä), pieni lautasellinen salaattia

VÄLIPALA: 2,5dl luonnonjukurttia, banaani

ILTARUOKA TANSSITUNNIN JÄLKEEN: Iso kasa salaattia, kanan rintafilee, light-salaatinkastike (0%), jälkiruuaksi Profeel Cottifrutti

ILTAPALA: 2 ruisleipää, 2 aamupalajuustoa (5%), 4 leikkelettä, 2,5dl vähäkalorista mehukeittoa

Lue lisää

Kiitos tsempistä ja vastauksestasi taas :)
Onnittelen kyllä sua siitäet oot 8vkossa saanu kutistettua ittes 72kilosta melkeen 67 kiloon..Tuntuu et mulla ei ainakaan onnistus noin lyhkäsessä ajassa, tosin enpä missää kuntosalilla käykkään :-)
Jotenkin en vaa pysty omalla kohallani uskomaan, että pääsisin normaalipainosena ja vielä kuitenkin 173cm pitkänä niin alhasiin lukuihin ku 65kg tms...Jotenki vaa tuntuu nii mahottomalta ku en oo mikää 160 senttinen ni oletan sit et mä varmaan sit tuun aina painaa näin paljon: oonhan normipainossa..Mutta, katsellaan :)
Ja mitä lenkkimotivaatioon tulee niin oon käyny täl viikol ti ja to yli tunnin pitusella lenkillä..Ja tiistaina otin innoissani jopa muutaman juoksuaskeleenkin ja hölkkäsin yhen mäen ylös kun lenkkikaveri tuntu vetävän nii hidasta tahtia ja itellä tuntu yhtäkkiä puhtia riittävän vaikka muille jakaa..Mulle aina käy niin..:) Eka en lähe lenkille en sitte millään ja sit ku sinne pääsen ni pospotan eteenpäi hurjalla vauhilla ja tuntuu et vois kävellä vaik maailman ääriin :)
Tänää vaaka näytti 71, putos kahessa päivässä tohon ku vähä herättelin kroppaa alemmilla kaloreilla..Mietin kyllä et lieneekö tulee tuo kilo takas ku kuitenkii nii nopeesti lähti..Kuitenki se puol kiloo ois iha hyvä tavote viikos ja mä tein saman 1 pvässä..Ei kuitekaa ollu mitää liikakiloja tai pelkkää nestettä..

Kyselit oonko mittaillu itteäni mittanauhan kaa..En pahemmin kun tuntuu et en kuitekaa onnistu mittaamaan samasta kohasta ja sit innostun tyhjästä..Pitäs piirtää mittanauhamerkit mahaan :D
Mutta vanhoja housuja käytän kyllä vertailuna, kiva välillä vetää koon liian isot housut päälle vaikkei oiskaa viimeseen pariin viikkoon painoa pudottanukkaan, ja muistella että oonpa jo näi paljo saavuttanu ja kohta vielä enemmän..
Samoin mulla on yhet housut mitä pidin normipainosena ennen ku paisuin kokoon mitä olin vuotta aiemmin, niitä on kans kiva sovitella ku huomaan olevani nyt vielä hoikempi ku silloin normipainosenakin :-)
Pitäs varmaa ostaa itellee jotku laihutusfarkut :)
Sillai kans motivaationa toimii se, että ku sain sen 12 kiloo ales jouduin sit ostelee uusia farkkuja ja nyt neki alkaa tuntuu löysänä vaik vaa pari kiloo oon sen jälkee tiputtanu :)
Vaatteet toimii!

Mun mielestä sun syömiset vaikuttaa tosi normilta, ei semmoselta kituutusdieetiltä..Hyvä niin koska sit varmaa saat painon pysymääki alhaalla eikä se vähästä nytkähä takasin entiseen niin kuin noilla parin pvän kitudieeteillä..Itekii laihuttanu sillä 1200-1500 kcal pvässä, ja jos joskus siltä tuntui niin vähemmällä tai sitten söin toisena päivänä enemmän ja toisena kevyemmin, niin että viikon keskiarvo pysy 1500/kcal pvässä.

Ai niin, eilen menin ja ostin pienen 60g pussin sipsejä ku oon aiemmi ollu iha perso niihin..En aio niitä tyystin kieltää iteltäni tulevaisuudessakaan, mutta kas, enpä ostanu mitään 300g jättipussia - omatunto ei antais periks..:) Ja kuis kävi, se oli nenän alla koko illan mutta kun mulla oli parempaa tekemistä ja laihutusmotivaatio päällä mun ei tehny mieli avata sitä..
Ehkä siihe perustuu se että oon antanu itelleni luvan ostaa sipsit ja myös luvan syyä ne, mutta eipä tee mieli samalla tavalla kun jos oisin kieltänyt ne iteltäni. Se aina himottaa eniten mitä ei saa :)
Päätin sit testata itteni ja katsoa kauan annan pussin olla rauhassa :)
Täl hetkel ei ainakaa tee mieli ku just vedin tuon tunnin lenkin..Ei haluu heittää liikunnan hyvää vaikutusta hukkaan märehtimällä sitten roskaa naamaan :)

Niin, ja kun en vielä aiemmin muistanu sanoa,
TSEMIÄ KAIKILLE LAIHUTTAJILLE!!!:)
YHESSÄ MYÖ TÄHÄ PYSTYTÄÄN :)

Itelläni ainakin motivaatio nous heti huomattavasti ku aloin kirjottelemaan tänne..Ei tarvii enää yksin näitä asioita miettiä ja tänne voi tulla nuriseen alamäet ja hehkuttaa ylämäkiä :) Ei tarvii sit meikäläisen ukon kuunnella näitä juttuja ja pyöritellä päätä :D
Muutekin en viiti koko ajan olla puhumassa kaloreista ja laihutuksestani lähipiirin kanssa ettei ne kohta juokse mua karkuun :D

motivaatio hukassa kirjoitti:

Ai niin, sitten vielä kysymys kaikille.
Te, jotka noudatatte alhaisia kalorimääriä esim. 1000kcal/pvä, miten jaksatte koko pvän läpi ilman väsymyksen/heikotuksen/sokereiden heittelystä johtuvaa epätodenmukaista tunnetta?
Juotteko paljon vettä/teetä/kahvia mahan täytteeksi?

Itse ainakin olen huomannut, että välillä tulee tosi epätodenmukainen olo kun sokeriarvot heittelee ja kädet myös tärisee, enkä jaksa keskittyä mihinkään. Yleensä tällön mulla on aina ihan pakko syödä, ku tulee sellai pelko, etten mä vain pyörry. Oon koittanu popsia aina jotakin 3-4 tunnin välein, välillä useemminkin, jotta välttäsin ton heikon olon. Itelläni ainakin sillon tulee sellai olo, et äkkiä vaan suuhun jotakin, ihan sama mitä, kunhan en vaan pyörtyä kumaha.

Mitä syötte pvän aikana? Haluisko joku vaikka laittaa listaa, mitä päivän aikana söi ja millä kaloreilla?
Ois kiva lueskella niitä, sais ehkä jotain vinkkiä ja vaihtelua omaan syömiseen.

Lue lisää

Ei tuolla sun ongelmalla selvästikään ole tekemistä motivaation kanssa. Jos heikottaa yms. niin se ruokamäärä on sulle liian vähän. En usko, että sellasella ololla kukaan pystyy pitkään laihduttamaan, eikä voi syyttää. Pitää olla hyvä olo ja energiaa. Välillä voi tietysti tulla huonoja tuntemuksia, mutta ei niitä jatkuvasti saa olla.

Itse syön 1000 kcal ja liikun keskim. väh. 300 kcal edestä päivässä, mutta ei mulla mitään heikotuksia ole eikä edes nälkää juuri ollenkaan. Kerran jumpassa alkoi heikottaa, koska en ehtinyt syödä ennen sitä, ja olin viimeksi syönyt aamulla (jumppa 15.00) Voin enimmäkseen oikeastaan tosi hyvin. Mulla on varmaan hidas aineenvaihdunta, koska tämä ruokamäärä ei ole mulle liian vähän. Olen siis 164 cm ja laihtunut 79->72 tammikuun alusta. Nyt tulee ehkä jumitusvaihe painossa, koska olen ihan tukossa (maha kovalla).

Laitan tyypillisen päivän ruokalistani:

Aamu: kaurapuuro (1dl:sta elovena plus), sokeritonta mehukeittoa, puolikas pieni banaani yht.200 kcal

Lounas: Pinaatti-, herne- tai kasvissosekeitto leipää sen verran että tulee 300 kcal

Välipala: 100g rasvatonta jogurttia (40 kcal) 20 g mysliä 60 kcal, 2 hedelmää yht. 200 kcal

Päivällinen: Iso salaatti (200-300g kasviksia), 150g broilerinfilesuikaleita, 50 g 5% italiansalaattia, 50 g raejuustoa, salaatinkastikkeena 5% ruokakermaa n. 15 g ja hieman makeutusjauhetta (tykkään salaatista makeutettuna) yht. n 300 kcal

En laske mitenkään hirveen tarkkaan kaloreita, vaan yleensä sillain 50 kcal tarkkuudella, mutta alakanttiin.

Aterioiden välillä on yl. 3-4 tuntia. Joskus jaan välipalan kahteen osaan. Iltapalaa en tarvitse kun syön niin myöhään päivällisen. Mulle ei varmaan sopis sellanen 6 kertaa päivässä syöminen, koska liian pienistä annoksista ei lähde ollenkaan nälkä. Parempi, kun saa syödä kohtalaisen määrän silloin kun syö. Mulla pysyy sillain paremmin nälkä pois.

Lisäksi mun nälkä on ilmeisesti psyykkistä :D koska monesti unohdan koko syömisen jos on tekemistä. Esim. eilen olin 23 asti koululla tekemässä savimuottia ja olin syönyt välipalasta enimmät neljältä ja omenan n. 19-20 aikaan koululla. Ei tullut syöminen mieleenkään mutta kun katsoin silloin 23 aikaan kelloa ja muistin etten ole syönyt päivällistä, heti tuli nälkä :)

Vettä pitäis juoda enemmän. Nyt juon ehkä litran päivässä (light-mehua). Sekin on jo edistystä, koska ennen en juonut juuri ollenkaan, mitä nyt lasillisen ruuan kanssa pari kertaa päivässä. Mussa on varmaan joku vika, kun käytän niin vähän nestettä, enkä juuri koskaan tunne janoa. Mun juominen on aina sellasta pikku hörppimistä, jotenkin vastenmielisesti aina vedän kulauksen kerralla. En oikein edes muista miltä jano tuntuu. Jumpassa täytyy kyllä juoda, kun suu kuivuu. Nyt kun juon sen litran ehkä, joudun juoksemaan tunnin- parin välein vessassa. Eikö ole kummallista? Onneksi nyt kun laihduttaa, juominenkin on alkanut sujua paremmin. Välillä on jopa kivaa juoda :)

motivaatio hukassa kirjoitti:

Ai niin, sitten vielä kysymys kaikille.
Te, jotka noudatatte alhaisia kalorimääriä esim. 1000kcal/pvä, miten jaksatte koko pvän läpi ilman väsymyksen/heikotuksen/sokereiden heittelystä johtuvaa epätodenmukaista tunnetta?
Juotteko paljon vettä/teetä/kahvia mahan täytteeksi?

Itse ainakin olen huomannut, että välillä tulee tosi epätodenmukainen olo kun sokeriarvot heittelee ja kädet myös tärisee, enkä jaksa keskittyä mihinkään. Yleensä tällön mulla on aina ihan pakko syödä, ku tulee sellai pelko, etten mä vain pyörry. Oon koittanu popsia aina jotakin 3-4 tunnin välein, välillä useemminkin, jotta välttäsin ton heikon olon. Itelläni ainakin sillon tulee sellai olo, et äkkiä vaan suuhun jotakin, ihan sama mitä, kunhan en vaan pyörtyä kumaha.

Mitä syötte pvän aikana? Haluisko joku vaikka laittaa listaa, mitä päivän aikana söi ja millä kaloreilla?
Ois kiva lueskella niitä, sais ehkä jotain vinkkiä ja vaihtelua omaan syömiseen.

Lue lisää

Ei tuolla sun ongelmalla selvästikään ole tekemistä motivaation kanssa. Jos heikottaa yms. niin se ruokamäärä on sulle liian vähän. En usko, että sellasella ololla kukaan pystyy pitkään laihduttamaan, eikä voi syyttää. Pitää olla hyvä olo ja energiaa. Välillä voi tietysti tulla huonoja tuntemuksia, mutta ei niitä jatkuvasti saa olla.

Itse syön 1000 kcal ja liikun keskim. väh. 300 kcal edestä päivässä, mutta ei mulla mitään heikotuksia ole eikä edes nälkää juuri ollenkaan. Kerran jumpassa alkoi heikottaa, koska en ehtinyt syödä ennen sitä, ja olin viimeksi syönyt aamulla (jumppa 15.00) Voin enimmäkseen oikeastaan tosi hyvin. Mulla on varmaan hidas aineenvaihdunta, koska tämä ruokamäärä ei ole mulle liian vähän. Olen siis 164 cm ja laihtunut 79->72 tammikuun alusta. Nyt tulee ehkä jumitusvaihe painossa, koska olen ihan tukossa (maha kovalla).

Laitan tyypillisen päivän ruokalistani:

Aamu: kaurapuuro (1dl:sta elovena plus), sokeritonta mehukeittoa, puolikas pieni banaani yht.200 kcal

Lounas: Pinaatti-, herne- tai kasvissosekeitto leipää sen verran että tulee 300 kcal

Välipala: 100g rasvatonta jogurttia (40 kcal) 20 g mysliä 60 kcal, 2 hedelmää yht. 200 kcal

Päivällinen: Iso salaatti (200-300g kasviksia), 150g broilerinfilesuikaleita, 50 g 5% italiansalaattia, 50 g raejuustoa, salaatinkastikkeena 5% ruokakermaa n. 15 g ja hieman makeutusjauhetta (tykkään salaatista makeutettuna) yht. n 300 kcal

En laske mitenkään hirveen tarkkaan kaloreita, vaan yleensä sillain 50 kcal tarkkuudella, mutta alakanttiin.

Aterioiden välillä on yl. 3-4 tuntia. Joskus jaan välipalan kahteen osaan. Iltapalaa en tarvitse kun syön niin myöhään päivällisen. Mulle ei varmaan sopis sellanen 6 kertaa päivässä syöminen, koska liian pienistä annoksista ei lähde ollenkaan nälkä. Parempi, kun saa syödä kohtalaisen määrän silloin kun syö. Mulla pysyy sillain paremmin nälkä pois.

Lisäksi mun nälkä on ilmeisesti psyykkistä :D koska monesti unohdan koko syömisen jos on tekemistä. Esim. eilen olin 23 asti koululla tekemässä savimuottia ja olin syönyt välipalasta enimmät neljältä ja omenan n. 19-20 aikaan koululla. Ei tullut syöminen mieleenkään mutta kun katsoin silloin 23 aikaan kelloa ja muistin etten ole syönyt päivällistä, heti tuli nälkä :)

Vettä pitäis juoda enemmän. Nyt juon ehkä litran päivässä (light-mehua). Sekin on jo edistystä, koska ennen en juonut juuri ollenkaan, mitä nyt lasillisen ruuan kanssa pari kertaa päivässä. Mussa on varmaan joku vika, kun käytän niin vähän nestettä, enkä juuri koskaan tunne janoa. Mun juominen on aina sellasta pikku hörppimistä, jotenkin vastenmielisesti aina vedän kulauksen kerralla. En oikein edes muista miltä jano tuntuu. Jumpassa täytyy kyllä juoda, kun suu kuivuu. Nyt kun juon sen litran ehkä, joudun juoksemaan tunnin- parin välein vessassa. Eikö ole kummallista? Onneksi nyt kun laihduttaa, juominenkin on alkanut sujua paremmin. Välillä on jopa kivaa juoda :)

Eve84 kirjoitti:

Ei tuolla sun ongelmalla selvästikään ole tekemistä motivaation kanssa. Jos heikottaa yms. niin se ruokamäärä on sulle liian vähän. En usko, että sellasella ololla kukaan pystyy pitkään laihduttamaan, eikä voi syyttää. Pitää olla hyvä olo ja energiaa. Välillä voi tietysti tulla huonoja tuntemuksia, mutta ei niitä jatkuvasti saa olla.

Itse syön 1000 kcal ja liikun keskim. väh. 300 kcal edestä päivässä, mutta ei mulla mitään heikotuksia ole eikä edes nälkää juuri ollenkaan. Kerran jumpassa alkoi heikottaa, koska en ehtinyt syödä ennen sitä, ja olin viimeksi syönyt aamulla (jumppa 15.00) Voin enimmäkseen oikeastaan tosi hyvin. Mulla on varmaan hidas aineenvaihdunta, koska tämä ruokamäärä ei ole mulle liian vähän. Olen siis 164 cm ja laihtunut 79->72 tammikuun alusta. Nyt tulee ehkä jumitusvaihe painossa, koska olen ihan tukossa (maha kovalla).

Laitan tyypillisen päivän ruokalistani:

Aamu: kaurapuuro (1dl:sta elovena plus), sokeritonta mehukeittoa, puolikas pieni banaani yht.200 kcal

Lounas: Pinaatti-, herne- tai kasvissosekeitto leipää sen verran että tulee 300 kcal

Välipala: 100g rasvatonta jogurttia (40 kcal) 20 g mysliä 60 kcal, 2 hedelmää yht. 200 kcal

Päivällinen: Iso salaatti (200-300g kasviksia), 150g broilerinfilesuikaleita, 50 g 5% italiansalaattia, 50 g raejuustoa, salaatinkastikkeena 5% ruokakermaa n. 15 g ja hieman makeutusjauhetta (tykkään salaatista makeutettuna) yht. n 300 kcal

En laske mitenkään hirveen tarkkaan kaloreita, vaan yleensä sillain 50 kcal tarkkuudella, mutta alakanttiin.

Aterioiden välillä on yl. 3-4 tuntia. Joskus jaan välipalan kahteen osaan. Iltapalaa en tarvitse kun syön niin myöhään päivällisen. Mulle ei varmaan sopis sellanen 6 kertaa päivässä syöminen, koska liian pienistä annoksista ei lähde ollenkaan nälkä. Parempi, kun saa syödä kohtalaisen määrän silloin kun syö. Mulla pysyy sillain paremmin nälkä pois.

Lisäksi mun nälkä on ilmeisesti psyykkistä :D koska monesti unohdan koko syömisen jos on tekemistä. Esim. eilen olin 23 asti koululla tekemässä savimuottia ja olin syönyt välipalasta enimmät neljältä ja omenan n. 19-20 aikaan koululla. Ei tullut syöminen mieleenkään mutta kun katsoin silloin 23 aikaan kelloa ja muistin etten ole syönyt päivällistä, heti tuli nälkä :)

Vettä pitäis juoda enemmän. Nyt juon ehkä litran päivässä (light-mehua). Sekin on jo edistystä, koska ennen en juonut juuri ollenkaan, mitä nyt lasillisen ruuan kanssa pari kertaa päivässä. Mussa on varmaan joku vika, kun käytän niin vähän nestettä, enkä juuri koskaan tunne janoa. Mun juominen on aina sellasta pikku hörppimistä, jotenkin vastenmielisesti aina vedän kulauksen kerralla. En oikein edes muista miltä jano tuntuu. Jumpassa täytyy kyllä juoda, kun suu kuivuu. Nyt kun juon sen litran ehkä, joudun juoksemaan tunnin- parin välein vessassa. Eikö ole kummallista? Onneksi nyt kun laihduttaa, juominenkin on alkanut sujua paremmin. Välillä on jopa kivaa juoda :)

Lue lisää

miksihän se ensin valitti, että olen jo lähettänyt samasisältöisen viestin ja sitä ei saa lähettää, ja sitten kuitenkin lähetti... tulipa sitten kahdesti sama

pallurainen kirjoitti:

Nonni.

Kaikki syömiset on menny niin pitkään niin hyvin, et tulihan se repsahdus. Menin kauppaan ja tuli kummallinen mieliteko metwurstiin. Ostin onneksi kevyttä. Nyt ollaan ton kissan kanssa vedetty puolisen pakettia. Minä tietysti leivän kanssa. Hyi hitto. Yöllä sitten juodaan ku viimestä päivää. No onneks muu päivä on menny kevyeen ja normaaliin malliin. Kävin pelaamassa 1,5h sulkkista ja kävelyllä. Nyt mä lähen nukkumaan, ettei vaan tuu syötyy enempää...

Lue lisää

Että voikin toisen inhokki olla toisen himon kohde. Meetwursti on ehkä hirveintä syötävää mitä voin kuvitella. Pelkästään se haju saa melkein oksentamaan. En usko että saisin alas ihan helpolla...

Eve84 kirjoitti:

Ei tuolla sun ongelmalla selvästikään ole tekemistä motivaation kanssa. Jos heikottaa yms. niin se ruokamäärä on sulle liian vähän. En usko, että sellasella ololla kukaan pystyy pitkään laihduttamaan, eikä voi syyttää. Pitää olla hyvä olo ja energiaa. Välillä voi tietysti tulla huonoja tuntemuksia, mutta ei niitä jatkuvasti saa olla.

Itse syön 1000 kcal ja liikun keskim. väh. 300 kcal edestä päivässä, mutta ei mulla mitään heikotuksia ole eikä edes nälkää juuri ollenkaan. Kerran jumpassa alkoi heikottaa, koska en ehtinyt syödä ennen sitä, ja olin viimeksi syönyt aamulla (jumppa 15.00) Voin enimmäkseen oikeastaan tosi hyvin. Mulla on varmaan hidas aineenvaihdunta, koska tämä ruokamäärä ei ole mulle liian vähän. Olen siis 164 cm ja laihtunut 79->72 tammikuun alusta. Nyt tulee ehkä jumitusvaihe painossa, koska olen ihan tukossa (maha kovalla).

Laitan tyypillisen päivän ruokalistani:

Aamu: kaurapuuro (1dl:sta elovena plus), sokeritonta mehukeittoa, puolikas pieni banaani yht.200 kcal

Lounas: Pinaatti-, herne- tai kasvissosekeitto leipää sen verran että tulee 300 kcal

Välipala: 100g rasvatonta jogurttia (40 kcal) 20 g mysliä 60 kcal, 2 hedelmää yht. 200 kcal

Päivällinen: Iso salaatti (200-300g kasviksia), 150g broilerinfilesuikaleita, 50 g 5% italiansalaattia, 50 g raejuustoa, salaatinkastikkeena 5% ruokakermaa n. 15 g ja hieman makeutusjauhetta (tykkään salaatista makeutettuna) yht. n 300 kcal

En laske mitenkään hirveen tarkkaan kaloreita, vaan yleensä sillain 50 kcal tarkkuudella, mutta alakanttiin.

Aterioiden välillä on yl. 3-4 tuntia. Joskus jaan välipalan kahteen osaan. Iltapalaa en tarvitse kun syön niin myöhään päivällisen. Mulle ei varmaan sopis sellanen 6 kertaa päivässä syöminen, koska liian pienistä annoksista ei lähde ollenkaan nälkä. Parempi, kun saa syödä kohtalaisen määrän silloin kun syö. Mulla pysyy sillain paremmin nälkä pois.

Lisäksi mun nälkä on ilmeisesti psyykkistä :D koska monesti unohdan koko syömisen jos on tekemistä. Esim. eilen olin 23 asti koululla tekemässä savimuottia ja olin syönyt välipalasta enimmät neljältä ja omenan n. 19-20 aikaan koululla. Ei tullut syöminen mieleenkään mutta kun katsoin silloin 23 aikaan kelloa ja muistin etten ole syönyt päivällistä, heti tuli nälkä :)

Vettä pitäis juoda enemmän. Nyt juon ehkä litran päivässä (light-mehua). Sekin on jo edistystä, koska ennen en juonut juuri ollenkaan, mitä nyt lasillisen ruuan kanssa pari kertaa päivässä. Mussa on varmaan joku vika, kun käytän niin vähän nestettä, enkä juuri koskaan tunne janoa. Mun juominen on aina sellasta pikku hörppimistä, jotenkin vastenmielisesti aina vedän kulauksen kerralla. En oikein edes muista miltä jano tuntuu. Jumpassa täytyy kyllä juoda, kun suu kuivuu. Nyt kun juon sen litran ehkä, joudun juoksemaan tunnin- parin välein vessassa. Eikö ole kummallista? Onneksi nyt kun laihduttaa, juominenkin on alkanut sujua paremmin. Välillä on jopa kivaa juoda :)

Lue lisää

Hei!

Mulla on vähä sama juttu ton veden kanssa. Normaalisti pärjäisin ilman ryypiskelyäkin mutta jumpassa suu kuivuu. Nyt olen pakoittanut itseni tissuttelemaan raikasta raanavettä n. litran aamupäiväsin. Sen seurauksena saa sitten juosta vähän väliä vessassa. Jos aamupäiväksi sattuu pitempi palaveri, siellä saa sitten istua jalat ristissä. Nyt olen jo oppinut senkin miten valitsen vesipäivän ja milloin pidän kuivaa päivää.

-Juha-

Salmama kirjoitti:

Moikka! Ootko muuten ottanut mittanauhalla mittoja itsestäsi? Näin normaalipainon sisällä voi tapahtua kiinteytytystä vaikkei paino enää merkittävästi laskisikaan.

Siitä liikunnasta: Käyn tosiaan punttisalilla neljästi viikossa, mutta se johtuu ihan siitä että jaoin hiljattain treeniohjelmani neljään osaan päälihasryhmien mukaan (1. pvä jalat/pakarat 2.pvä rinta/hauis 3. pvä ojentajat ja olkapäät 4. pvä selkä), treenini ovat melko lyhyitä ja intensiivisiä, selviän alle tunnissa vaikka lämmittelen aina 20 min. stepperillä / kävelymatolla.

Lisäksi käyn kerran viikossa tanssitunnilla, ja spinningissä ainakin 1 x vko. Myös core-tunneilla käyn, jos ehdin ja jaksan (keskivartalon hallintaa parantava tunti). Kuntokeskuksessa, jossa käyn, on tarjolla paljon lyhyitä 30 min. jumppia (core, fitball, spinning, aerobic), joista pidän, koska ne eivät vie hulluna aikaa ja niissä jaksaa liikkua tehokkaasti koko ajan.

Toisaalta elämäntilanteeni mahdollistaa tällä hetkellä harvinaisen hyvin näin aktiivisen liikkumisen. Vielä puoli vuotta sitten tein viikottain 10-15 tuntisia työpäiviä ja nukuin (sekä söin) kaiken vapaa aikani. Nyt työpäivät ovat kohtuullisia ja energiaa jää myös vapaa-aikaan! Täytyy tosin myöntää, että siivoaminen on jäänyt rangaistavan vähälle tämän liikuntakärpäsen puraisun jälkeen:)

Tsemppiä kovasti painonpudotukseen, onnistut ihan varmasti! Itselläni paino heittelee kovastikin (tänä aamuna 67,7 kg) mutta suunta on oikea (käväisi yhtenä aamuna jopa alle 67 kilon!)! Olen yrittänyt pitäytyä punnituspäivässä, mutta hyppään joka tapauksessa vaa'alle joka aamu...Ei kannata hermostua painon sahailuun (raskas liikuntakin nostaa hetkellisesti painoa nesteen muodossa, samoin kovin hiilihydraattipitoinen ateria illalla sitoo nestettä). Tämä on tosiaan "dieettini" kahdeksas viikko.

Eiliset syömiset:

AAMUPALA: 2 ruisleipää (sis. margariinia, juustoa, kinkkua, salaatinlehtiä) sekä kahvia (söin kahvilassa, joten juusto oli taatusti rasvaista ja margariiniakin oli liikaa!)

LOUNAS: Tomaattikasviskeitto (sis. oliiviöljyä), pieni lautasellinen salaattia

VÄLIPALA: 2,5dl luonnonjukurttia, banaani

ILTARUOKA TANSSITUNNIN JÄLKEEN: Iso kasa salaattia, kanan rintafilee, light-salaatinkastike (0%), jälkiruuaksi Profeel Cottifrutti

ILTAPALA: 2 ruisleipää, 2 aamupalajuustoa (5%), 4 leikkelettä, 2,5dl vähäkalorista mehukeittoa

Lue lisää

Heips taasen!
Salmama, et haluaisi miun viikottaiseksi sähköpostikaverikseni?
Olisi kiva vaikka kerran vkossa vaihdella ruokapväkirjalistoja, vertailla kaloreita ja liikunnan määrää. Mielestäni sulla on liikunta ja ruokavalio tosi hyvällä mallilla, siksi haluisinkin ottaa susta esimerkkiä kun ollaan vielä saman pituisiakin :)Mulla vaan tuo 67 kg on vielä tavoitteissa, ei vaaán lukemana..:S

Eve84 kirjoitti:

Ei tuolla sun ongelmalla selvästikään ole tekemistä motivaation kanssa. Jos heikottaa yms. niin se ruokamäärä on sulle liian vähän. En usko, että sellasella ololla kukaan pystyy pitkään laihduttamaan, eikä voi syyttää. Pitää olla hyvä olo ja energiaa. Välillä voi tietysti tulla huonoja tuntemuksia, mutta ei niitä jatkuvasti saa olla.

Itse syön 1000 kcal ja liikun keskim. väh. 300 kcal edestä päivässä, mutta ei mulla mitään heikotuksia ole eikä edes nälkää juuri ollenkaan. Kerran jumpassa alkoi heikottaa, koska en ehtinyt syödä ennen sitä, ja olin viimeksi syönyt aamulla (jumppa 15.00) Voin enimmäkseen oikeastaan tosi hyvin. Mulla on varmaan hidas aineenvaihdunta, koska tämä ruokamäärä ei ole mulle liian vähän. Olen siis 164 cm ja laihtunut 79->72 tammikuun alusta. Nyt tulee ehkä jumitusvaihe painossa, koska olen ihan tukossa (maha kovalla).

Laitan tyypillisen päivän ruokalistani:

Aamu: kaurapuuro (1dl:sta elovena plus), sokeritonta mehukeittoa, puolikas pieni banaani yht.200 kcal

Lounas: Pinaatti-, herne- tai kasvissosekeitto leipää sen verran että tulee 300 kcal

Välipala: 100g rasvatonta jogurttia (40 kcal) 20 g mysliä 60 kcal, 2 hedelmää yht. 200 kcal

Päivällinen: Iso salaatti (200-300g kasviksia), 150g broilerinfilesuikaleita, 50 g 5% italiansalaattia, 50 g raejuustoa, salaatinkastikkeena 5% ruokakermaa n. 15 g ja hieman makeutusjauhetta (tykkään salaatista makeutettuna) yht. n 300 kcal

En laske mitenkään hirveen tarkkaan kaloreita, vaan yleensä sillain 50 kcal tarkkuudella, mutta alakanttiin.

Aterioiden välillä on yl. 3-4 tuntia. Joskus jaan välipalan kahteen osaan. Iltapalaa en tarvitse kun syön niin myöhään päivällisen. Mulle ei varmaan sopis sellanen 6 kertaa päivässä syöminen, koska liian pienistä annoksista ei lähde ollenkaan nälkä. Parempi, kun saa syödä kohtalaisen määrän silloin kun syö. Mulla pysyy sillain paremmin nälkä pois.

Lisäksi mun nälkä on ilmeisesti psyykkistä :D koska monesti unohdan koko syömisen jos on tekemistä. Esim. eilen olin 23 asti koululla tekemässä savimuottia ja olin syönyt välipalasta enimmät neljältä ja omenan n. 19-20 aikaan koululla. Ei tullut syöminen mieleenkään mutta kun katsoin silloin 23 aikaan kelloa ja muistin etten ole syönyt päivällistä, heti tuli nälkä :)

Vettä pitäis juoda enemmän. Nyt juon ehkä litran päivässä (light-mehua). Sekin on jo edistystä, koska ennen en juonut juuri ollenkaan, mitä nyt lasillisen ruuan kanssa pari kertaa päivässä. Mussa on varmaan joku vika, kun käytän niin vähän nestettä, enkä juuri koskaan tunne janoa. Mun juominen on aina sellasta pikku hörppimistä, jotenkin vastenmielisesti aina vedän kulauksen kerralla. En oikein edes muista miltä jano tuntuu. Jumpassa täytyy kyllä juoda, kun suu kuivuu. Nyt kun juon sen litran ehkä, joudun juoksemaan tunnin- parin välein vessassa. Eikö ole kummallista? Onneksi nyt kun laihduttaa, juominenkin on alkanut sujua paremmin. Välillä on jopa kivaa juoda :)

Lue lisää

Ensiksikin, nimimerkkini ei mitenkään liittynyt kirjoittamaani tekstiin..tiedän kyllä että vaikka ois kui paljo motivaatiota niin ne verensokerit alkaa silti heitellä jos ei syö mitään :-)

Juu miulla tosiaan oli kans tuo ongelma veden kanssa..Ei millää maistunu..Ja yleensä sit joinki mehuja, niitä sit vedinkin jonku litran joskus enempikin pvässä..Toisaalta siinä oli yks syy siihen miks olin yhes vaiheessa ylipainossa..Kun alotin laihiksen niin vaihdoin tuon veden mehujen tilalle...Sillai suht vaivatonta kun oon tottunut aina esim. tupakin jälkeen juomaan jotain (paha maku suusta pois, älä kysy), samoin myös kun oon istunu tietokoneella niin oon jotakin siinä samalla litkinyt..Nyt oon sit tosiaan veden kanssa ollu liikkeellä jo useemman kuukauden ja alkaa jo luonnistumaan...Musta helpointa on kun on joku vesipullo/iso vesimuki mukana..Ite ainakin ihan huomaamattani nykysin täytän ja hörpin lasin tyhjäks ku se tuossa vierelläni koko ajan matkaa.

Hyvinhän tänne ketjuun mahtuu miesnäkökulmaakin mukaan! Kerro ihmeessä miten olet tähän asti onnistunut tiputtamaan reilut 10 kiloa (ja onneksi olkoon siitä)!

Ei täällä ole muita vaatimuksia, kuin että on tosissaan :) Kivaa vaan, mitä enemmän ihmiset kirjottelee. Onneksi olkoon tuosta pudotuksesta, siitä on hyvä jatkaa.

Onhan tuolla monta muutakin erilaista ryhmää, mutta tämä on tullut aika vilkkaaksi, joten kannattaa vaan kirjoitella tänne...

Terve siis kaikille!

Vanhat viestit löytyy tuolta edelliseltä sivulta, saman TOSISSAAN -otsikon alta. Ja Juhalle vinkiksi, että sieltä sitä mun ekaa viestiä lukemalla voit todeta kuuluvasi joukkoon siinä missä muutkin:) Siellähän nimenomaan toivoin ihmisiä jotka kirjoittavat usein ja joiden tavoite on laihtua pysyvästi. Koolla ja tavoitepainolla ei sinänsä ole väliä.

Mukaan vaan kaikki ja ahkeraa kirjoittelua! Mä lähden kouluun.

pallurainen kirjoitti:

Terve siis kaikille!

Vanhat viestit löytyy tuolta edelliseltä sivulta, saman TOSISSAAN -otsikon alta. Ja Juhalle vinkiksi, että sieltä sitä mun ekaa viestiä lukemalla voit todeta kuuluvasi joukkoon siinä missä muutkin:) Siellähän nimenomaan toivoin ihmisiä jotka kirjoittavat usein ja joiden tavoite on laihtua pysyvästi. Koolla ja tavoitepainolla ei sinänsä ole väliä.

Mukaan vaan kaikki ja ahkeraa kirjoittelua! Mä lähden kouluun.

Lue lisää

Ihan eka kaikille tiedoks että paino on taas 79kg, eli aloituslukemissa. Tullu kahdessa päivässä takaisin..eli kai se sitten on nesteitä tai jotain, koska eihän kukaan voi kahdessa päivässä lihota 2 kiloa!! VAI VOIKO??? Eilen kyllä söin vähän raskaammin, mutta eihän se nyt voi tuoda takas kahta menetettyä kiloa..VAI VOIKO??
No oli miten oli, nyt jatkan entistä tarmokkaammin, ja aloitan oikeen kunnolla liikkumaan ja otan itseäni oikein niskasta kiinni! Ihan oikeasti!
Onneksi mulla on tää ryhmän tuki mukana, niin en sorru siihen että luovuttaisin näin helpolla.
Tottakai mua nyt vähän harmittaa, mutta ei sille nyt voi mitään enää. Tästä sitä nyt voi ottaa vaan opikseen ja entistä suuremmalla motivaatiolla pyrkiä tavoitteisiin..
Mutta juu, ei mulla sen kummempia. Katsellaan taas, ja toivotaan että se tosiaan oli vaan nestettä joka mulla on täs parin päivän aikana tullut! Maanantaiaamuna paino nimittäin oli vielä 77kg..nyt 79 :(((

bella88 kirjoitti:

Ihan eka kaikille tiedoks että paino on taas 79kg, eli aloituslukemissa. Tullu kahdessa päivässä takaisin..eli kai se sitten on nesteitä tai jotain, koska eihän kukaan voi kahdessa päivässä lihota 2 kiloa!! VAI VOIKO??? Eilen kyllä söin vähän raskaammin, mutta eihän se nyt voi tuoda takas kahta menetettyä kiloa..VAI VOIKO??
No oli miten oli, nyt jatkan entistä tarmokkaammin, ja aloitan oikeen kunnolla liikkumaan ja otan itseäni oikein niskasta kiinni! Ihan oikeasti!
Onneksi mulla on tää ryhmän tuki mukana, niin en sorru siihen että luovuttaisin näin helpolla.
Tottakai mua nyt vähän harmittaa, mutta ei sille nyt voi mitään enää. Tästä sitä nyt voi ottaa vaan opikseen ja entistä suuremmalla motivaatiolla pyrkiä tavoitteisiin..
Mutta juu, ei mulla sen kummempia. Katsellaan taas, ja toivotaan että se tosiaan oli vaan nestettä joka mulla on täs parin päivän aikana tullut! Maanantaiaamuna paino nimittäin oli vielä 77kg..nyt 79 :(((

Lue lisää

Heippa jälleen! Minulle tullut lisää painoa 1 400 maanantain jälkeen. Matkani jälkeen olen ollut tosi masentunut, koska matkallani ei mennyt kaikki niin hyvin kuin olisin toivonut. Viikonloppu sujui riidellessä poikakaverini kanssa. Eli kaikki meni päin prinkkalaa. Poikakaverini syyttää tällä hetkellä minua asioista joihin syyllinen en todellakaan ole. Joskus olisi ihan kiva, kun hän katsoisi myös itseään peiliin. Ei hänkään ihan täydellinen ole.

Haluan toivottaa myös kaikki uudet keskustelijat tähän ryhmään tervetulleeksi. Mielestäni Juha sovit erinomaisesti tähän ryhmään. Josta varmasti saat kannustusta itsellesi. Tämän ryhmän hyvä puoli on siinä, että voit purkaa mielipahaasi kirjoittamiseen muustakin kuin laihiksesta.

Eiköhän tämä minun purkautumiseni nyt riitä tällä kertaa. Älä sure bella et ole ainut jolla paino on noussut muutaman päivän sisällä. Nesteitä minäkin epäilen, että tämä painoni nousu nyt minulla on. Toivottavasti ensi viikkoa on parempi.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille ja tsemppiä tähän ihan kivaan projektiin. Me onnistumme tässä kyllä toinen toistamme kannustaen.

terv. Kirsi 3

bella88 kirjoitti:

Ihan eka kaikille tiedoks että paino on taas 79kg, eli aloituslukemissa. Tullu kahdessa päivässä takaisin..eli kai se sitten on nesteitä tai jotain, koska eihän kukaan voi kahdessa päivässä lihota 2 kiloa!! VAI VOIKO??? Eilen kyllä söin vähän raskaammin, mutta eihän se nyt voi tuoda takas kahta menetettyä kiloa..VAI VOIKO??
No oli miten oli, nyt jatkan entistä tarmokkaammin, ja aloitan oikeen kunnolla liikkumaan ja otan itseäni oikein niskasta kiinni! Ihan oikeasti!
Onneksi mulla on tää ryhmän tuki mukana, niin en sorru siihen että luovuttaisin näin helpolla.
Tottakai mua nyt vähän harmittaa, mutta ei sille nyt voi mitään enää. Tästä sitä nyt voi ottaa vaan opikseen ja entistä suuremmalla motivaatiolla pyrkiä tavoitteisiin..
Mutta juu, ei mulla sen kummempia. Katsellaan taas, ja toivotaan että se tosiaan oli vaan nestettä joka mulla on täs parin päivän aikana tullut! Maanantaiaamuna paino nimittäin oli vielä 77kg..nyt 79 :(((

Lue lisää

Älä masennu saati luovuta! Nestettä se vain on. Naisilla kaikenmaailman hormoonit ja kuukautiskierrokset:) vaikuttavat myöskin painoon.

Kieltämättä tuo on tässä painonpudotuksessa kaikkein kurjinta. Olen monesti luovuttanut juuri pienen väliaikaisen painonnousun takia koko leikin ja päättänyt "jäädä läskiksi". Auttaisiko jos et muutamaan päivään käy vaa'alla olenkaan? Kyllä se paino siitä taas laskee! Syö terveellisesti ja juo paljon vettä/vihreää teetä.

bella88 kirjoitti:

Ihan eka kaikille tiedoks että paino on taas 79kg, eli aloituslukemissa. Tullu kahdessa päivässä takaisin..eli kai se sitten on nesteitä tai jotain, koska eihän kukaan voi kahdessa päivässä lihota 2 kiloa!! VAI VOIKO??? Eilen kyllä söin vähän raskaammin, mutta eihän se nyt voi tuoda takas kahta menetettyä kiloa..VAI VOIKO??
No oli miten oli, nyt jatkan entistä tarmokkaammin, ja aloitan oikeen kunnolla liikkumaan ja otan itseäni oikein niskasta kiinni! Ihan oikeasti!
Onneksi mulla on tää ryhmän tuki mukana, niin en sorru siihen että luovuttaisin näin helpolla.
Tottakai mua nyt vähän harmittaa, mutta ei sille nyt voi mitään enää. Tästä sitä nyt voi ottaa vaan opikseen ja entistä suuremmalla motivaatiolla pyrkiä tavoitteisiin..
Mutta juu, ei mulla sen kummempia. Katsellaan taas, ja toivotaan että se tosiaan oli vaan nestettä joka mulla on täs parin päivän aikana tullut! Maanantaiaamuna paino nimittäin oli vielä 77kg..nyt 79 :(((

Lue lisää

Heips!
Anna palaa vaan, vaikka välillä tulisikin vähän takapakkia!:)

Ainakin miulla kävi ja käy vieläkin välillä niin, että painoa lähti esim. se kilo ja seuraavalla viikolla ku mittasin se oliki tullu takas..Joskus saatto junnata hetken siinä ja sitten kas, se kilo olikin tipotiessään(joskus jopa toisen miinus kilon kanssa)eikä enää tullut takaisin!:-)Ei oo vieläkää näkyny, väsy varmaan vaanimaan mua nurkan takana :D

Niin että kyllä se paino aina sinne sun tänne joskus heilahtaa, etenkin noitten nesteitten kans, mut mulla ainakin aina innostaa paljon se kun paino yhtenä päivänä onkin heilahtanu alemmas, ja vaik se siitä viel hetkellisesti kohoaiskin niin viimestään parin vkon päästä se on pysyvästi siinä alemmassa luvussa :)Kunhan ei vaivu epätoivoon ja jätä hommaa kesken :)

Mielenkiintoinen tuo juttusi oli. Hauska tietää täällä kirjoittavista ihmisistä enemmänkin kuin paino, pituus ja tavoitepaino :)

Olen itsekin tunnesyöppö. Mulla ei edes ole juuri koskaan oikeita mielitekoja, vaan kaikki syöminen on johtunut jonkinlaisesta ahdistuksesta tai elämänpuutteesta. Mulla on todella huono elämänasenne ja ajattelen aivan liikaa ollakseni onnellinen. Toivon vaan, että opin elämään jossain välissä. Nyt olen saanut ainakin ne herkut pois ja painon laskemaan...

Eve84 kirjoitti:

Mielenkiintoinen tuo juttusi oli. Hauska tietää täällä kirjoittavista ihmisistä enemmänkin kuin paino, pituus ja tavoitepaino :)

Olen itsekin tunnesyöppö. Mulla ei edes ole juuri koskaan oikeita mielitekoja, vaan kaikki syöminen on johtunut jonkinlaisesta ahdistuksesta tai elämänpuutteesta. Mulla on todella huono elämänasenne ja ajattelen aivan liikaa ollakseni onnellinen. Toivon vaan, että opin elämään jossain välissä. Nyt olen saanut ainakin ne herkut pois ja painon laskemaan...

Lue lisää

Hei!

Hyvin sanottu: "... ajattelen aivan liikaa ollakseni onnellinen.". Tuota samaa on minussa. Mietin kaikissa tekemisissäni miten asia hoituu loppuun asti, mietin ennenkaikkea missä kaikessa se voisi mennä pieleen. Eli teen kaikesta mielessäni riskikartoituksen. Silloin liian monet (kivatkin) asiat jäävät tekemättä vain siksi, että huomaan, että ne voivat epäonnistuakin. Ei elämää pitäisi elää liian varman päälle.

-Juha-

JuhaO kirjoitti:

Hei!

Hyvin sanottu: "... ajattelen aivan liikaa ollakseni onnellinen.". Tuota samaa on minussa. Mietin kaikissa tekemisissäni miten asia hoituu loppuun asti, mietin ennenkaikkea missä kaikessa se voisi mennä pieleen. Eli teen kaikesta mielessäni riskikartoituksen. Silloin liian monet (kivatkin) asiat jäävät tekemättä vain siksi, että huomaan, että ne voivat epäonnistuakin. Ei elämää pitäisi elää liian varman päälle.

-Juha-

Lue lisää

Mulla tuo liikaa ajattelu menee vielä syvemmälle kuin sulla Juha. Ajattelen niin paljon kaikkea mitä ei pysty kunnolla käsittämään, kuten koko elämän ja maailmankaikkeuden olemusta ja mitä varten tämä kaikki nyt oikein on. Mitä järkeä tässä on, että me vaan elellään täällä ja yritetään menestyä ja saavuttaa mahdollisimman paljon ja tulla onnellisiksi, kun me kuitenkin sitten kuollaan. Tai vaikka ei kuoltaisikaan niin ei siinä silti ole mun mielestä mitään järkeä. Tai vaikka "sielu" jatkais elämää jossain, ei silti.

Oma oleminen tuntuu jotenkin niin epätodelliselta välillä. En tiedä saako tästä nyt mitään tolkkua, koska tuollaiset tuntemukset on aika mahdottomia pukea sanoiksi, kun niitä ei voi edes ajatella sanoilla. Eilenkin kun menin nukkumaan, tarkkailin omaa hengitystäni ja tuli sellainen epätodellinen fiilis. Ei sitä pysty selittämään.

Joka tapauksessa on aika hankala yrittää elää tätä elämää ja ajatella arkipäiväisiä asioita kun mielessä pyörii kaikkea tuollaista. Tietysti ne ajatukset myös ahdistaa jonkun verran, mutta lähinnä vaan tekee tässä hetkessä elämisen mahdottomaksi.

Voisinpa vaan ajatella tätä elämää, tätä hetkeä ja miten siitä tekis mahdollisimman hyvän ja nauttia pienistä asioista miettimättä juttuja, joita en kuitenkaan voi ratkaista.

Vaikka tekisin jotain tosi kivaakin mistä olen aina haaveillut, jostain syystä en elä sitä hetkeä aidosti, vaan jotenkin kuin ulkopuolelta katsoen. Tuon takia mikään ei monesti tunnu miltään. Mitä isompi juttu, sitä vaikeampi on pysyä siinä hetkessä. Jostain kävelystä aurinkoisella ilmalla voin nauttia oikeasti, koska en ota paineita siitä nauttimisesta, mutta esim. joulu, jota odotan aina hirveästi ja jonka onnistuminen on hirveän tärkeää, menee vaan ohi niinkuin sitä ei ois ollutkaan, enkä sen jälkeen pysty menemään mihinkään hetkeen takaisin ja tuntea mitä silloin tunsin, koska en silloinkaan ollut läsnä.

Lisäksi musta aina tuntuu, että jos tästä elämästä nyt sitten kerran pitäisi ottaa kaikki irti, pitäisi koko ajan olla hirveän hauskaa ja tehdä kaikkea. Tämmönen "herää-mene kouluun-tule kotiin-käytä koira lenkillä-syö-katso telkkaria-mene nukkumaan" -elämä tuntuu niin merkityksettömältä. Pitäis sitten olla koko ajan joku superelämä, kauheesti kokemuksia ja elämyksiä joka päivä. Tällainen elämä alkaa vaan masentaa ajatuksenakin. Vaikka ei edes jaksaisi sellaista superelämää.

Voi voi... Pääseeköhän tästä ikinä eroon...

Eve84 kirjoitti:

Mulla tuo liikaa ajattelu menee vielä syvemmälle kuin sulla Juha. Ajattelen niin paljon kaikkea mitä ei pysty kunnolla käsittämään, kuten koko elämän ja maailmankaikkeuden olemusta ja mitä varten tämä kaikki nyt oikein on. Mitä järkeä tässä on, että me vaan elellään täällä ja yritetään menestyä ja saavuttaa mahdollisimman paljon ja tulla onnellisiksi, kun me kuitenkin sitten kuollaan. Tai vaikka ei kuoltaisikaan niin ei siinä silti ole mun mielestä mitään järkeä. Tai vaikka "sielu" jatkais elämää jossain, ei silti.

Oma oleminen tuntuu jotenkin niin epätodelliselta välillä. En tiedä saako tästä nyt mitään tolkkua, koska tuollaiset tuntemukset on aika mahdottomia pukea sanoiksi, kun niitä ei voi edes ajatella sanoilla. Eilenkin kun menin nukkumaan, tarkkailin omaa hengitystäni ja tuli sellainen epätodellinen fiilis. Ei sitä pysty selittämään.

Joka tapauksessa on aika hankala yrittää elää tätä elämää ja ajatella arkipäiväisiä asioita kun mielessä pyörii kaikkea tuollaista. Tietysti ne ajatukset myös ahdistaa jonkun verran, mutta lähinnä vaan tekee tässä hetkessä elämisen mahdottomaksi.

Voisinpa vaan ajatella tätä elämää, tätä hetkeä ja miten siitä tekis mahdollisimman hyvän ja nauttia pienistä asioista miettimättä juttuja, joita en kuitenkaan voi ratkaista.

Vaikka tekisin jotain tosi kivaakin mistä olen aina haaveillut, jostain syystä en elä sitä hetkeä aidosti, vaan jotenkin kuin ulkopuolelta katsoen. Tuon takia mikään ei monesti tunnu miltään. Mitä isompi juttu, sitä vaikeampi on pysyä siinä hetkessä. Jostain kävelystä aurinkoisella ilmalla voin nauttia oikeasti, koska en ota paineita siitä nauttimisesta, mutta esim. joulu, jota odotan aina hirveästi ja jonka onnistuminen on hirveän tärkeää, menee vaan ohi niinkuin sitä ei ois ollutkaan, enkä sen jälkeen pysty menemään mihinkään hetkeen takaisin ja tuntea mitä silloin tunsin, koska en silloinkaan ollut läsnä.

Lisäksi musta aina tuntuu, että jos tästä elämästä nyt sitten kerran pitäisi ottaa kaikki irti, pitäisi koko ajan olla hirveän hauskaa ja tehdä kaikkea. Tämmönen "herää-mene kouluun-tule kotiin-käytä koira lenkillä-syö-katso telkkaria-mene nukkumaan" -elämä tuntuu niin merkityksettömältä. Pitäis sitten olla koko ajan joku superelämä, kauheesti kokemuksia ja elämyksiä joka päivä. Tällainen elämä alkaa vaan masentaa ajatuksenakin. Vaikka ei edes jaksaisi sellaista superelämää.

Voi voi... Pääseeköhän tästä ikinä eroon...

Lue lisää

Hei Eve84!

Kiitos kirjoituksestasi. Luin sen jo eilen kun kotiuduin hyvin hyvin pitkältä lounaaltani. En uskaltanut silloin ryhtyä vastaamaan siihen koska se herätti minussa niin paljon ajatuksia ja muistoja, että minun oli ensi pakko käsitellä niitä itsekseni.

Jotenkin löydän noista ajatuksista oman nuoren itseni. Muistan kuinka joskus iltaisin kuuntelin omaa hengitystäni ja sydämeni lyöntejä ja mietin miten ne keuhkot jaksavat koko ajan pumpata tätä ilmaa ja sydän verta. Entäpä jos jompi kumpi sattuisi juuri nyt väsähtämään ...
Ja kuinka rajallinen elämä on ja se kuinka se oikeesti pitäisi elää. Tämmöiset ajatukset pyörivät usein mielessäni. Ja tuntuivat usein varsin ahdistavilta.

Jossain vaiheessa kun oli perhe ympärillä ja kaikenlaista puuhaa sen kanssa koko ajan vireillä, nuo syvälliset ajatukset siirtyivät jonnekin tajunnan takapihalle ... unohduksiin.

Taas vanhemmiten, yksinäisenä, on aikaa ajatella. Nyt jotenkin päällimmäisenä on se, miten itse jaksaa ja pysyy kunnossa. Kun ympäriltä kuolee ikätovereita kuka mistäkin syystä, alkaa miettimään haluaako elää täysillä ja nauttia vain juuri tästä hetkestä vai haluaako elää hyvää elämää niin, että se olisi laadukasta mahdollisimman pitkään. Minä olen valinnut tuon laadukkaan elämän. Myös siksi olen 'hurahtanut' liikuntaan ja laihduttamiseen. Toivon etten ole liian myöhässä.

Ja jos joskus oppisi vielä kirjoittamaan selkeäsi sen mitä mielessä liikkuu. Vai onkohan mulla itse asiassa tuo mieli sekaisin ...:)

-Juha-

JuhaO kirjoitti:

Hei Eve84!

Kiitos kirjoituksestasi. Luin sen jo eilen kun kotiuduin hyvin hyvin pitkältä lounaaltani. En uskaltanut silloin ryhtyä vastaamaan siihen koska se herätti minussa niin paljon ajatuksia ja muistoja, että minun oli ensi pakko käsitellä niitä itsekseni.

Jotenkin löydän noista ajatuksista oman nuoren itseni. Muistan kuinka joskus iltaisin kuuntelin omaa hengitystäni ja sydämeni lyöntejä ja mietin miten ne keuhkot jaksavat koko ajan pumpata tätä ilmaa ja sydän verta. Entäpä jos jompi kumpi sattuisi juuri nyt väsähtämään ...
Ja kuinka rajallinen elämä on ja se kuinka se oikeesti pitäisi elää. Tämmöiset ajatukset pyörivät usein mielessäni. Ja tuntuivat usein varsin ahdistavilta.

Jossain vaiheessa kun oli perhe ympärillä ja kaikenlaista puuhaa sen kanssa koko ajan vireillä, nuo syvälliset ajatukset siirtyivät jonnekin tajunnan takapihalle ... unohduksiin.

Taas vanhemmiten, yksinäisenä, on aikaa ajatella. Nyt jotenkin päällimmäisenä on se, miten itse jaksaa ja pysyy kunnossa. Kun ympäriltä kuolee ikätovereita kuka mistäkin syystä, alkaa miettimään haluaako elää täysillä ja nauttia vain juuri tästä hetkestä vai haluaako elää hyvää elämää niin, että se olisi laadukasta mahdollisimman pitkään. Minä olen valinnut tuon laadukkaan elämän. Myös siksi olen 'hurahtanut' liikuntaan ja laihduttamiseen. Toivon etten ole liian myöhässä.

Ja jos joskus oppisi vielä kirjoittamaan selkeäsi sen mitä mielessä liikkuu. Vai onkohan mulla itse asiassa tuo mieli sekaisin ...:)

-Juha-

Lue lisää

...että jollain muullakin on ollut yhtä outoja ajatuksia. Ehkä mullakin on toivoa päästä tästä eroon vanhemmiten. En tietenkään koko ajan mieti jotain tuollaista, mutta aina välillä. Mitä enemmän tekemistä ja ajateltavaa normaaleissa asioissa, sitä vähemmän tulee ajateltua liian syvällisiä. Oikeastaan pystyisin varmasti estämään itseäni ajattelemasta niitä juttuja, kuten pystyn estämään ruuan ajattelemisen tai sen ajattelemisen, jaksanko lähteä jumppaan vai en, niin ja pelottavien juttujen ajattelemisenkin voin estää. En tiedä miksen vaan kiellä itseäni ajattelemasta turhia ja elä tätä elämää. Pitäis varmaan ruveta tekemään niin.

Moikkamoi. Hyvää iltaa ja tervetuloa kaikille uusille!

Omasta puolestani toivotan tähän ketjuun tervetulleeksi ihan kaikki, joilla on oikea asenne kilojen karistamiseen ja täällä jutteluun. Eli tosissaan ollaan, kuitenkin pilke silmäkulmassa.

Mulla on menny tää päivä ihan ok. En oo mässänny mitään kamalaa, mitä nyt yhden pikkupullan, kun kaveri välttämätä tarjos kahvin kanssa. Ei maailma siihen kaadu. Lounaaksi söin salaattia ja illalliseksi tein keittoa. Hyvää ja paljon kasviksia.

Mietin muuten tota mun metwursti-kohtausta, että mulla on ehkä joku proteiinin puute. Tai suolan. Ei siinä metwurstissa paljon muuta taida olla.. Oisko jollain hyvää vinkkiä halvaksi, kevyeksi proteiininlähteeksi? Aina en jaksais kanaa syödä ja muut lihat maistuu aika harvoin.

Ainii ja sit jos jollain olis joku ajatus kevyehköstä suolaisesta piirakasta, niin pistäkääs äkkiä tulee ohjetta. Oon lähössä viikonlopuks mökille ja ajattelin et vois jonkun piirakan tehdä. Pohjaan en tarvi ohjetta, mut täytepuoleen otan mieluusti ehdotuksia vastaan! Mut nopeesti, kun lähtö on huomenna iltapäivällä:)

Ja siitä pitikin sanomani, että pitäkäähän kunnon aktiivista keskustelumeininkiä päällä sillä aikaa kun meikäläinen on reissussa:) Annan sitten täyslaidallisen tunnustuksia ja kuulumisia sunnutaina tai maanantaina. Riippuen siitä milloin kotiudun.

Viikonloppuja kaikille!
-Pallurainen

pallurainen kirjoitti:

Moikkamoi. Hyvää iltaa ja tervetuloa kaikille uusille!

Omasta puolestani toivotan tähän ketjuun tervetulleeksi ihan kaikki, joilla on oikea asenne kilojen karistamiseen ja täällä jutteluun. Eli tosissaan ollaan, kuitenkin pilke silmäkulmassa.

Mulla on menny tää päivä ihan ok. En oo mässänny mitään kamalaa, mitä nyt yhden pikkupullan, kun kaveri välttämätä tarjos kahvin kanssa. Ei maailma siihen kaadu. Lounaaksi söin salaattia ja illalliseksi tein keittoa. Hyvää ja paljon kasviksia.

Mietin muuten tota mun metwursti-kohtausta, että mulla on ehkä joku proteiinin puute. Tai suolan. Ei siinä metwurstissa paljon muuta taida olla.. Oisko jollain hyvää vinkkiä halvaksi, kevyeksi proteiininlähteeksi? Aina en jaksais kanaa syödä ja muut lihat maistuu aika harvoin.

Ainii ja sit jos jollain olis joku ajatus kevyehköstä suolaisesta piirakasta, niin pistäkääs äkkiä tulee ohjetta. Oon lähössä viikonlopuks mökille ja ajattelin et vois jonkun piirakan tehdä. Pohjaan en tarvi ohjetta, mut täytepuoleen otan mieluusti ehdotuksia vastaan! Mut nopeesti, kun lähtö on huomenna iltapäivällä:)

Ja siitä pitikin sanomani, että pitäkäähän kunnon aktiivista keskustelumeininkiä päällä sillä aikaa kun meikäläinen on reissussa:) Annan sitten täyslaidallisen tunnustuksia ja kuulumisia sunnutaina tai maanantaina. Riippuen siitä milloin kotiudun.

Viikonloppuja kaikille!
-Pallurainen

Lue lisää

Heippä hei!

Kyselit niistä proteiineista..
Tänää innostuin just googlettaan ja löysin joitakin juttuja noista kaiken mualiman proteiineista, hyvistä rasvoista ja hiilihydraateista..
Osote oli
http://www.kalorilaskuri.fi/
Mielestäni vaikutti ihan luotettavalta lähteeltä.
Tämmössiä kuiteki löyty:

Mistä saa proteiinia?
Hyviä proteiinin lähteitä:
Broileri
Herneet
Kalkkuna
Kana ilman nahkaa
Katkarapu
Maitorahka
Munan valkuainen
Nauta, punainen liha (käytä kohtuudella)
Palkovilja
Pavut
Possu
Proteiini
Proteiinipasta
Pähkinät (myös paljon hyvää rasvaa)
Raejuusto
Rahka
Sei
Soija
Soijarouhe
Tofu
Tonnikala
Vähärasvainen jauheliha
Vähärasvainen juusto

Sivulta löyty myös listoja hitaista ja nopeista hiilihydraateista, kovista ja pehmeistä rasvoista yms..

Tarevetuloa mukaan!

Olet oikeastaan ihan samassa tilanteessa kuin mina! Olen 165cm ja painan 65kg ja entinen paino 53kg. Nama kaikki kilot olen saanut 11kk. Olen itse vaihto-oppilaana ja en todellakaan halua palata kesakuun lopulla taman kokoisena kotiin. Rakastan vaatteita ja harmittaa ihan hirveasti kun en voi ostaa taalta vaatteita jotka ovat ihania. Voisinhan aina ostaa, mutta sitten tottuisin L kokoisiin vaatteisiin.

Missa pain maailmaa olet? Mina olen Meksikossa. Kotona en ole kaynyt 7kk ja ketaan ei ole nahnyt minua kuvissa ja tuo 12kg näkyy erittain paljon naamassa ja varsinkin tietty kropassa.

Ennen miettisin, miten tämän kokoset ihmiset ei yhtään mieti mitä ne syö ja itse nyt tässä.

tavoite -10kg!ja kotona sitten se -2kg. Etta saisin pidettya tuon painon noin alhaalla pitää opetella taas syomaan todella vahan. Eli ei siihen voi paasta ihan heti kun pitaa mahalaukku "pienentää" :)

HYVÄ ME KAIKKI! STEMPPI PÄÄLLÄ!

lihava90 kirjoitti:

Tarevetuloa mukaan!

Olet oikeastaan ihan samassa tilanteessa kuin mina! Olen 165cm ja painan 65kg ja entinen paino 53kg. Nama kaikki kilot olen saanut 11kk. Olen itse vaihto-oppilaana ja en todellakaan halua palata kesakuun lopulla taman kokoisena kotiin. Rakastan vaatteita ja harmittaa ihan hirveasti kun en voi ostaa taalta vaatteita jotka ovat ihania. Voisinhan aina ostaa, mutta sitten tottuisin L kokoisiin vaatteisiin.

Missa pain maailmaa olet? Mina olen Meksikossa. Kotona en ole kaynyt 7kk ja ketaan ei ole nahnyt minua kuvissa ja tuo 12kg näkyy erittain paljon naamassa ja varsinkin tietty kropassa.

Ennen miettisin, miten tämän kokoset ihmiset ei yhtään mieti mitä ne syö ja itse nyt tässä.

tavoite -10kg!ja kotona sitten se -2kg. Etta saisin pidettya tuon painon noin alhaalla pitää opetella taas syomaan todella vahan. Eli ei siihen voi paasta ihan heti kun pitaa mahalaukku "pienentää" :)

HYVÄ ME KAIKKI! STEMPPI PÄÄLLÄ!

Lue lisää

Kiitos :)
Aika hauska tosiaan, sulla vaan ns hyvä tilanne siinä, ettei kukaan ole nähnyt sua. Mulla kanssa näkyi naamassa heti, tai siitä tuo mun "host-mum" sanoi ensiksi. Mä oon Irlannissa, ja tykkään tosi paljon olla, mutta kun tää on tällanen vähän rikkaampi perhe, kuin mun oma Suomessa, niin meillä on kaikenmaailman ruokia ja herkkuja koko aika tarjolla joka paikassa, ja on kyllä niiiin vaikea hillitä itteensä. Oon huomannut, että mulla on ongelmana se, että tekee kauhiasti mieli jotain ihan koko aika, vaikka olisin just syönyt ja vatsa olis täynnä. Tosta kun pääsisin eroon niin olis hyvä, koska pystyn jo syömään ja syönkin PALJON vähemmän kuin syksyllä täällä.

Kai sä halua muistella vaihto-oppilasvuottasi myöhemminkin kuvista? Mulla on kuvia täältä ja katon niitä joitakin, jotka on otettu sillon kun olin kaikista "suurimmillani", järkyttävän näköisiä, mutta ei mua oikeastaan häiritse, koska tiedän että pääsen takaisin pieneen kokooni, ja kaverit ja perhe ja kaikki olivat niin loistavia asiaan liittyen, ettei sitä ainakaan tarvitse miettiä. Mä olen itse kaikista kriittisin.

Mulla oli sama tavallaan kun sulla, että katoin koulussa kavereitten kanssa muita oppilaita "toi on kyllä nyt lihonnut" jne, ja siksi onkin jotenkin niin ironista nyt itse olla samassa tilanteessa. Mutta olen tällä hetkellä niin innoissani asiasta, vaikka en joululomani jälkeen ole yhtään laihtunutkaan vielä, niin kuitenkin on jotenkin hyvä olo :)

Tsemppiä kaikille! Mä lähden nytten jumppaamaan mun fitnessdvdn mukaan :)

Minäkin oon ollut au pairina 19-vuotiaana. Lihoin siellä ollessa myös, mutta se ei johtunut perheen elintavoista, vaan siitä, että olin siellä vähän yksinäinen enkä oikein tottunut olemaan siellä, joten söin lohdutukseksi... Siellä lihominen ei alkanut niin helposti haitata, koska siellä miehet monesti vislaili perään vaikka olin jonkin verran ylipainoinen(Irlannissa!) Täällä ei moista tapahdu :(

Eve84 kirjoitti:

Minäkin oon ollut au pairina 19-vuotiaana. Lihoin siellä ollessa myös, mutta se ei johtunut perheen elintavoista, vaan siitä, että olin siellä vähän yksinäinen enkä oikein tottunut olemaan siellä, joten söin lohdutukseksi... Siellä lihominen ei alkanut niin helposti haitata, koska siellä miehet monesti vislaili perään vaikka olin jonkin verran ylipainoinen(Irlannissa!) Täällä ei moista tapahdu :(

Lue lisää

Mulla tuli just siinä syksyllä syötyä lohtusyöntiä, koska ensin painoi kaikki ikävä ja muu, mutta mulla on onneksi yksi kaveri Suomesta opiskelemassa täällä, niin en pääse tylsistymään tai tulemaan yksinäiseksi. Sitten kun äitini tuli moikkaamaan marraskuussa, niin ensimmäinen mitä hän sanoi kentällä, oli että onpas sun reidet kasvanu! Olin siis kyllä varoitellut lihomisestani, mutta eipä kai äiti sitten osannut odottaa, että miten paljon niitä kiloja oikeasti oli kertynyt. Kauheinta oli kotona nousta vaa'alle, koska en ollut puoleen vuoteen käynyt, vaaka näytti 12kg enemmän. Kyllä siinä itku pääsi, koska olen aina painanut alle 55kg.

Heti kun tulin takaisin tänne joululomaltani, kävin ostamassa vaa'an, niin saan nytten helpommin seurattua laihdutustani, koska ei toi peili ihan luotettava tässä suhteessa ole, tosin mittanauhaa käytän vaakaakin mielummin. Mulla on nyt ensimmäinen välietappi tulossa, koska äitini tulee taas moikkaamaan, nyt pääsiäisenä, eli neljä viikkoa on aikaa, ja tarkotus olisi näyttää edes himpun verran paremmalta kuin miltä näytin, kun lähdin kotoa.
Olin juuri kaksi viikkoa flunssassa, minkä seurauksena en voinut liikkua yhtään, joten tuli sitten ne menetetyt kilotkin jo takaisin. MUTTA en lannistu, tänään on vapaapäiväni, ja aion jumpata dvdni tahtiin. Ihmeen motivoitunut olenkin tällä hetkellä. Tuossa flunssani aikaan ja ennen sitä alkoi jo epätoivo hiipiä ajatuksiini, mutta nyt olen entistäkin tarmokkaampi :)

No, kuulumisiin taas! Ja tsemppiä kaikille! :)

Heippa! Minun puolestani ainakin kaikille uusille sydämmellisesti tervetuloa tähän ryhmään. Onneksi olkoon Pirjo tosi paljon 41 kilon pudotuksesta. Todella komea saavutus. Saat olla itsestäsi tosi ylpeä. Saat varmasti syksyyn mennessä painosi 70.

Itse kävin vaakalla taas tänä aamuna. Se antoi lukeman 65,7 kg. Eli sata grammaa lähtenyt eilisestä. Tulin juuri 4 kilometrin lenkiltä. Aivan hirveä sää tänään. Sataa, ja tuulee olin kuin uitettu koira, kun pääsin takaisin kotiin. Päätin tänään taas alkaa oikein kunnolla kontrolloimaan syömisiäni. Haluan painoni noin 64,4. Toivottavasti saan ennen kesää tämän tavoitepainoni.

Mukavaa viikonloppua kaikille, ja tsemppiä tähän projektiin. Me kaikki onnistumme tässä kyllä.

terv. Kirsi 3

Vautsi Pirjo, Sä oot tehnyt jo ... miten tän nyt sanoisin ... tosi naisen työn. Tästä eteenpäin meillä on suunnilleen samanlaiset tavoitteet: minä yritän päästä alle 90 kiloiseksi elokuun loppuun mennessä eli minulla on pudotettavaa n. 28 kiloa. Sinulla on jo esittää faktaa siitä, että laihdutuksesi onnistuu niin halutessasi, minä vasta luulen pystyväni siihen. Mutta onnea meille molemmille, kuten kaikille muillekin, yrityksiimme.

Perjantaisin minulla ei ole ohjelmassa liikuntasuorituksia joten taidanpa iltasella piipahtaa paikallisessa kuuntelemassa karaokea ja höpöttämässä niitä näitä muiden kanssa. Pubin nautintoaineiden suhteen minulla on kaksi vaihtoehtoa, joko:
1) juon yhden Coca-Cola Zeron (1,5 kcal) tai
2) juon kaksi Coca-Cola Zeroa (3,0 kcal).
Illan fiilis ratkaisee kumpaan päädyn.

Huomenna on taas jumppaa klo 11 ja ylihuomenna klo 13 ja/tai klo 19. Omalta kohdaltani olen huomannut, että ilman näitä jumppiani painonpudotukseni olisi tosi haastavaa. Minulla kävi viime syksynä tosi hyvä säkä kun minut johdateltiin tähän ... ei ehkä niin miehekkääseen mutta tehokkaaseen ... jumppamaailmaan.

-Juha-

Ps. Minulla on yksi henkilökohtainen ongelma joka ei liity painonpudotukseen mutta joka pitäisi ratkaista vajaan viikon kuluessa. Mietin tässä juuri kannattaisiko minun kysyä teiltä neuvoa ...

JuhaO kirjoitti:

Vautsi Pirjo, Sä oot tehnyt jo ... miten tän nyt sanoisin ... tosi naisen työn. Tästä eteenpäin meillä on suunnilleen samanlaiset tavoitteet: minä yritän päästä alle 90 kiloiseksi elokuun loppuun mennessä eli minulla on pudotettavaa n. 28 kiloa. Sinulla on jo esittää faktaa siitä, että laihdutuksesi onnistuu niin halutessasi, minä vasta luulen pystyväni siihen. Mutta onnea meille molemmille, kuten kaikille muillekin, yrityksiimme.

Perjantaisin minulla ei ole ohjelmassa liikuntasuorituksia joten taidanpa iltasella piipahtaa paikallisessa kuuntelemassa karaokea ja höpöttämässä niitä näitä muiden kanssa. Pubin nautintoaineiden suhteen minulla on kaksi vaihtoehtoa, joko:
1) juon yhden Coca-Cola Zeron (1,5 kcal) tai
2) juon kaksi Coca-Cola Zeroa (3,0 kcal).
Illan fiilis ratkaisee kumpaan päädyn.

Huomenna on taas jumppaa klo 11 ja ylihuomenna klo 13 ja/tai klo 19. Omalta kohdaltani olen huomannut, että ilman näitä jumppiani painonpudotukseni olisi tosi haastavaa. Minulla kävi viime syksynä tosi hyvä säkä kun minut johdateltiin tähän ... ei ehkä niin miehekkääseen mutta tehokkaaseen ... jumppamaailmaan.

-Juha-

Ps. Minulla on yksi henkilökohtainen ongelma joka ei liity painonpudotukseen mutta joka pitäisi ratkaista vajaan viikon kuluessa. Mietin tässä juuri kannattaisiko minun kysyä teiltä neuvoa ...

Lue lisää

No kysy ihmeessä!

Minäkö muka utelias:)

JuhaO kirjoitti:

Vautsi Pirjo, Sä oot tehnyt jo ... miten tän nyt sanoisin ... tosi naisen työn. Tästä eteenpäin meillä on suunnilleen samanlaiset tavoitteet: minä yritän päästä alle 90 kiloiseksi elokuun loppuun mennessä eli minulla on pudotettavaa n. 28 kiloa. Sinulla on jo esittää faktaa siitä, että laihdutuksesi onnistuu niin halutessasi, minä vasta luulen pystyväni siihen. Mutta onnea meille molemmille, kuten kaikille muillekin, yrityksiimme.

Perjantaisin minulla ei ole ohjelmassa liikuntasuorituksia joten taidanpa iltasella piipahtaa paikallisessa kuuntelemassa karaokea ja höpöttämässä niitä näitä muiden kanssa. Pubin nautintoaineiden suhteen minulla on kaksi vaihtoehtoa, joko:
1) juon yhden Coca-Cola Zeron (1,5 kcal) tai
2) juon kaksi Coca-Cola Zeroa (3,0 kcal).
Illan fiilis ratkaisee kumpaan päädyn.

Huomenna on taas jumppaa klo 11 ja ylihuomenna klo 13 ja/tai klo 19. Omalta kohdaltani olen huomannut, että ilman näitä jumppiani painonpudotukseni olisi tosi haastavaa. Minulla kävi viime syksynä tosi hyvä säkä kun minut johdateltiin tähän ... ei ehkä niin miehekkääseen mutta tehokkaaseen ... jumppamaailmaan.

-Juha-

Ps. Minulla on yksi henkilökohtainen ongelma joka ei liity painonpudotukseen mutta joka pitäisi ratkaista vajaan viikon kuluessa. Mietin tässä juuri kannattaisiko minun kysyä teiltä neuvoa ...

Lue lisää

osataan, tai ainakin voidaan miettiä yhdessä. Meillä kun on kaikilla isompia tai pienempiä ongelmia.

Saa liittyä. Onnea mahtavasta saavutuksesta! Ei voi muuta kuin ihailla miten vahva ihminen olet, kun olet jaksanut menetyksen jälkeen ruveta tuollaiseen vaativaan projektiin ja vielä onnistunut siinä!

Nyt ei kannata lannistua jos paino jumittaa...
Oletko muistanut vähentää syömisiä tarpeeksi, koska kulutuksesi on varmasti pienentynyt ihan hirveästi?

*** VAROITUS: TÄLLÄ JUTULLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ LAIHDUTUKSEN KANSSA ***

Itse asiassa kun tarkemmin mietin, useimmilla teistä ei ehkä ikänne puolesta vielä ole omakohtaista kokemusta tästä asiasta koska edellisestä Karkauspäivästä on neljä vuotta mutta kysynpä nyt kuitenkin jospa olisitte jostain jotain asiaan liittyvää kuulleet. Ja tätä juttuahan voi varmuuden vuoksi miettiä jos vaikka joku kaveri joskus vastaisuudessa jompana kumpana osapuolena joutuisi mukaan tällaiseen.

Niin, ongelmani on minä ja ensi perstai. Ensi perstai on Karkauspäivä jolloin naiset saavat kosia vapaita miehiä ja minä olen tämmöinen ... miten sen nyt vaatimattomasti ilmaisisi ... unelmien sinkkumies. Kosituksi tuleminen ja myöntävän vastauksen antaminenhan ovat aivan ihania juttuja kun taas pakkien antaminen edellyttään myös hamekankaan antamista kosijalle. Ja minähän tämmöisenä luonteeltani uskollisena ja yksiavioisena joudun antamaan pakit muille yhtä lukuun ottamatta. Ja tässä tulee se ongelma:

- ostanko valmiiksi pakan hamekangasta?
jos ostan niin:
- minkälaista hamekangasta ostan?
- minkälaisia paloja siitä annan per kosija?
- ja riittääkö yksi pakka?
- vai onko niin, etteivät nykynaiset enää ompele hameitaan?
jos niin on:
- pitäisikö sitten ostaa valmis hame?
- voinko ostaa sen Tarjoustalosta vai pitääkö sen olla boutiquesta?
- osaanko ostaa sopivan ja mieleisen?
- vai pitääkö ottaa kosija mukaan valitsemaan?

Kuten huomaatte, ei ole helppoa olla poikamies tai tämmöinen unelmien sinkkumies karkausvuoden karkauspäivänä. Yksi mahdollisuushan on sulkeutua koko perstaipäiväksi tänne ikiomaan sinkkuboksiin ja varmuuden vuoksi sammuttaa kännykkä ja ottaa lankapuhelin irti seinästä sekä laittaa kaihtimet kiinni etteivät edes savumerkit tavoita. Mutta sitten jäisi paitsi myös sitä yhtä kosintaa joka voisi lopettaa tämän masentavan sinkuttelun ja josta hamekangasta ei tarvitsisi antaa. Ja ♥ rakastuneenahan ♥ voisi laihtuakin :) (hups, tulihan tähän varoituksesta huolimatta juttua laihdutuksesta).

-Juha-

JuhaO kirjoitti:

*** VAROITUS: TÄLLÄ JUTULLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ LAIHDUTUKSEN KANSSA ***

Itse asiassa kun tarkemmin mietin, useimmilla teistä ei ehkä ikänne puolesta vielä ole omakohtaista kokemusta tästä asiasta koska edellisestä Karkauspäivästä on neljä vuotta mutta kysynpä nyt kuitenkin jospa olisitte jostain jotain asiaan liittyvää kuulleet. Ja tätä juttuahan voi varmuuden vuoksi miettiä jos vaikka joku kaveri joskus vastaisuudessa jompana kumpana osapuolena joutuisi mukaan tällaiseen.

Niin, ongelmani on minä ja ensi perstai. Ensi perstai on Karkauspäivä jolloin naiset saavat kosia vapaita miehiä ja minä olen tämmöinen ... miten sen nyt vaatimattomasti ilmaisisi ... unelmien sinkkumies. Kosituksi tuleminen ja myöntävän vastauksen antaminenhan ovat aivan ihania juttuja kun taas pakkien antaminen edellyttään myös hamekankaan antamista kosijalle. Ja minähän tämmöisenä luonteeltani uskollisena ja yksiavioisena joudun antamaan pakit muille yhtä lukuun ottamatta. Ja tässä tulee se ongelma:

- ostanko valmiiksi pakan hamekangasta?
jos ostan niin:
- minkälaista hamekangasta ostan?
- minkälaisia paloja siitä annan per kosija?
- ja riittääkö yksi pakka?
- vai onko niin, etteivät nykynaiset enää ompele hameitaan?
jos niin on:
- pitäisikö sitten ostaa valmis hame?
- voinko ostaa sen Tarjoustalosta vai pitääkö sen olla boutiquesta?
- osaanko ostaa sopivan ja mieleisen?
- vai pitääkö ottaa kosija mukaan valitsemaan?

Kuten huomaatte, ei ole helppoa olla poikamies tai tämmöinen unelmien sinkkumies karkausvuoden karkauspäivänä. Yksi mahdollisuushan on sulkeutua koko perstaipäiväksi tänne ikiomaan sinkkuboksiin ja varmuuden vuoksi sammuttaa kännykkä ja ottaa lankapuhelin irti seinästä sekä laittaa kaihtimet kiinni etteivät edes savumerkit tavoita. Mutta sitten jäisi paitsi myös sitä yhtä kosintaa joka voisi lopettaa tämän masentavan sinkuttelun ja josta hamekangasta ei tarvitsisi antaa. Ja ♥ rakastuneenahan ♥ voisi laihtuakin :) (hups, tulihan tähän varoituksesta huolimatta juttua laihdutuksesta).

-Juha-

Lue lisää

Olen nyt lukenut teidän keskustelut tämän viikon otsakkeen alta ja mielenkiintoni heräsi ja ajattelin ängetä itseni mukaan teidän porukkaan.
Olen kirjoitellut eri nimimerkeillä useammassakin ketjussa, mutta valitettavasti ne ovat tyrehtyneet tässä pitkän matkan varrella lähes tyystin. En tunne saavani enää vertaistukea, mikä on erittäin ikävää, koska koin saavani oikeasti apua muilta omiin ongelmiini ja pattitilanteisiin.

Taustaa:
*yli 40-kymppinen nainen, äiti, vaimo*

*lähes koko ikäni olen taistellut kiloja vastaan*

*viime vuonna päätin tehdä itselleni hyvän työn ja aloitin uuden elämäntavan, keventämisen ihan omin keinoin*

*painoa on ollut parhaimmillaan/pahimmillaan liki 130 kiloa, voi hemmetti sentään mikä luku, ihan hävettää*

*olen saanut nyt pois hilkkua vaille 40 kiloa ja painan tällä hetkellä 88 kiloa*

Ongelma:
* nyt painonlasku on jämähtänyt totaalisesti ja hermot menee*

*olen pitänyt aina välillä ruokapäiväkirjaa ja tiedän näin ollen aika tarkasti mitä saan syödä päivän mittaan pitääkseni kalorit oikeissa suhteissa*

* nyt vaan ei putoa, ei millään, olen epäillyt tätä kuuluisaa säästöliekkiä ja yrittänyt huijata elimistöä syömällä jonkin aikaa reilusti enemmän, jotta se luulisi ettei nälkäkuolema ole uhkaamassa, ei vaikutusta*

*olen syönyt viikonloppuisin(helpompi toteuttaa työn takia) vähäkalorisia päiviä 1000kgal tai alle, ei vaikutusta*

*olen väsyneempi kuin aikoihin ja olin jo tässä taannoin todella pirteässä kunnossa*

*hermot meinaa mennä, siis todella ja olen miettinyt missä vika voisi olla*

*en tahdo jaksaa innostua enää kuntoilusta, se on niin väärin, että menee siitäkin maku*

Kysymykset:
* onko elimistö sitten oikeasti ollut niin kovilla tämän reilun vuoden ajan, että tarvitee jonkinlaisen nollausvaiheen*

*olen lukenut ihmisistä. jotka pudottavat vuodessa jopa 50-60 kiloa, miksen minä onnistu*

*olenko syönyt liikaa vai liian vähän, peruspäivä on koostunut n. 1500-1700 kcal*

Liikunta:
*ajan kuntopyörää muutaman kerran viikossa 1-2 h kerralla kevyellä vastuksella rasvanpoltto mielessä*

*vedän puntti-ja voimatreeniä pari kertaa viikossa*

*jumppaan pari kertaa viikossa lähinnä peffa- vatsa- ja reisiliikkeitä*

Vaikutus:
*alan olla henkisesti poikki tästä vaiheesta, jota on nyt kestänyt 3 kuukautta, sinä aikana paino pudonnut ehkä kilon*

*paino heittelee rajusti viikon aikana, jopa 2 kiloa, mutta naiselle ominaista kierron takia*

* olen todella masentunut tämän takia ja tulee tunne, että piru vieköön, enkö todellakaan osaa tätä, vaikka pidän itseäni melkoisena laihdutusasiantuntijana, niin monesti olen sen tehnyt, tällä kertaa on viimeinen kerta ja kyse on elämäntapamuutoksesta, ei kuurista*

*en tavoittele kuuta taivaalta, mutta vielä 10-12 kiloa, niin olisin tyytyväinen, ei pitäisi olla vaikeaa, mutta kun on*

*AUTTAKAA JA NEUVOKAA MUA, MISSÄ TEEN VÄÄRIN, MITÄ MUUTAN*

Pirjo, onnittelut mahtavasta suorituksesta, perässä tullaan, TOIVOTTAVASTI:)

Juha, mukava saada miesnäkökulmaa asiaan, valitettavasti en osaa neuvoa hamekangas asiassa. Eikö tuo jo liene niin vanhentunutta perinnettä, ettei kukaan nykynainen odota hamekangasta saavansa.

Yks vaan kirjoitti:

Olen nyt lukenut teidän keskustelut tämän viikon otsakkeen alta ja mielenkiintoni heräsi ja ajattelin ängetä itseni mukaan teidän porukkaan.
Olen kirjoitellut eri nimimerkeillä useammassakin ketjussa, mutta valitettavasti ne ovat tyrehtyneet tässä pitkän matkan varrella lähes tyystin. En tunne saavani enää vertaistukea, mikä on erittäin ikävää, koska koin saavani oikeasti apua muilta omiin ongelmiini ja pattitilanteisiin.

Taustaa:
*yli 40-kymppinen nainen, äiti, vaimo*

*lähes koko ikäni olen taistellut kiloja vastaan*

*viime vuonna päätin tehdä itselleni hyvän työn ja aloitin uuden elämäntavan, keventämisen ihan omin keinoin*

*painoa on ollut parhaimmillaan/pahimmillaan liki 130 kiloa, voi hemmetti sentään mikä luku, ihan hävettää*

*olen saanut nyt pois hilkkua vaille 40 kiloa ja painan tällä hetkellä 88 kiloa*

Ongelma:
* nyt painonlasku on jämähtänyt totaalisesti ja hermot menee*

*olen pitänyt aina välillä ruokapäiväkirjaa ja tiedän näin ollen aika tarkasti mitä saan syödä päivän mittaan pitääkseni kalorit oikeissa suhteissa*

* nyt vaan ei putoa, ei millään, olen epäillyt tätä kuuluisaa säästöliekkiä ja yrittänyt huijata elimistöä syömällä jonkin aikaa reilusti enemmän, jotta se luulisi ettei nälkäkuolema ole uhkaamassa, ei vaikutusta*

*olen syönyt viikonloppuisin(helpompi toteuttaa työn takia) vähäkalorisia päiviä 1000kgal tai alle, ei vaikutusta*

*olen väsyneempi kuin aikoihin ja olin jo tässä taannoin todella pirteässä kunnossa*

*hermot meinaa mennä, siis todella ja olen miettinyt missä vika voisi olla*

*en tahdo jaksaa innostua enää kuntoilusta, se on niin väärin, että menee siitäkin maku*

Kysymykset:
* onko elimistö sitten oikeasti ollut niin kovilla tämän reilun vuoden ajan, että tarvitee jonkinlaisen nollausvaiheen*

*olen lukenut ihmisistä. jotka pudottavat vuodessa jopa 50-60 kiloa, miksen minä onnistu*

*olenko syönyt liikaa vai liian vähän, peruspäivä on koostunut n. 1500-1700 kcal*

Liikunta:
*ajan kuntopyörää muutaman kerran viikossa 1-2 h kerralla kevyellä vastuksella rasvanpoltto mielessä*

*vedän puntti-ja voimatreeniä pari kertaa viikossa*

*jumppaan pari kertaa viikossa lähinnä peffa- vatsa- ja reisiliikkeitä*

Vaikutus:
*alan olla henkisesti poikki tästä vaiheesta, jota on nyt kestänyt 3 kuukautta, sinä aikana paino pudonnut ehkä kilon*

*paino heittelee rajusti viikon aikana, jopa 2 kiloa, mutta naiselle ominaista kierron takia*

* olen todella masentunut tämän takia ja tulee tunne, että piru vieköön, enkö todellakaan osaa tätä, vaikka pidän itseäni melkoisena laihdutusasiantuntijana, niin monesti olen sen tehnyt, tällä kertaa on viimeinen kerta ja kyse on elämäntapamuutoksesta, ei kuurista*

*en tavoittele kuuta taivaalta, mutta vielä 10-12 kiloa, niin olisin tyytyväinen, ei pitäisi olla vaikeaa, mutta kun on*

*AUTTAKAA JA NEUVOKAA MUA, MISSÄ TEEN VÄÄRIN, MITÄ MUUTAN*

Pirjo, onnittelut mahtavasta suorituksesta, perässä tullaan, TOIVOTTAVASTI:)

Juha, mukava saada miesnäkökulmaa asiaan, valitettavasti en osaa neuvoa hamekangas asiassa. Eikö tuo jo liene niin vanhentunutta perinnettä, ettei kukaan nykynainen odota hamekangasta saavansa.

Lue lisää

Minun puolestani ainakin olet tervetullut ryhmäämme kirjoittelemaan ajatuksiasi laihiksesta, ja muustakin.

Onneksi olkoon todella paljon komeasta tiputuksesta. Itse pidän ruokapäiväkirjaa myös joka päivä. Pidän kalorit päivittäin 1500, joskus vähän alemmallakin. Itse lenkkeilen joka päivä tuollaiset 6 kilometriä, joskus vähän enemmänkin. Olen aivan varma, että sinunkin painosi vielä lähtee laskusuuntaan. Oman painoni kanssa myös oli alussa ongelmana, että se jumittui joksikin aikaa samaan lukemaan, ja hermot meinasivat silloin mennä totaalisesti. Minä laihdutan myös ihan kotikonstein. Syön vain kolme kertaa päivässä. Eli aamupalan, normaalin lämpimän ruuan, ja illalla hedelmiä. Mielstäni olet syönyt ihan sopivasti. Vettä minä juon nykyään 1,5 litraa päivässä. Alussa, kun aloitin laihikseni join vettä 2 litraa per päivä. Vesi auttaa minua laihduttamaan myös. Minulta tähän mennessä tippunut painoa 11,4kg.

Joten kärsivällisyyttä tämä laihis vaatii tosi paljon. Kanattaisiko sinun kokeilla, että muutamana päivänä söisit yli 2000 kaloria, ja sitten taas palaisit normaaliin kalorimäärään. Se voisi auttaa tuohon jumitukseen. Kannattaa ainakin kokeilla tätä juttua.

Eipä tässä muuta tällä kertaa kuin mukavaa viikonlopun jatkoa, ja tsemppiä tähän niin pitkäkestoiseen, mutta ihan mielenkiintoiseen projektiin.

terv. Kirsi 3

Kirsi 3 kirjoitti:

Minun puolestani ainakin olet tervetullut ryhmäämme kirjoittelemaan ajatuksiasi laihiksesta, ja muustakin.

Onneksi olkoon todella paljon komeasta tiputuksesta. Itse pidän ruokapäiväkirjaa myös joka päivä. Pidän kalorit päivittäin 1500, joskus vähän alemmallakin. Itse lenkkeilen joka päivä tuollaiset 6 kilometriä, joskus vähän enemmänkin. Olen aivan varma, että sinunkin painosi vielä lähtee laskusuuntaan. Oman painoni kanssa myös oli alussa ongelmana, että se jumittui joksikin aikaa samaan lukemaan, ja hermot meinasivat silloin mennä totaalisesti. Minä laihdutan myös ihan kotikonstein. Syön vain kolme kertaa päivässä. Eli aamupalan, normaalin lämpimän ruuan, ja illalla hedelmiä. Mielstäni olet syönyt ihan sopivasti. Vettä minä juon nykyään 1,5 litraa päivässä. Alussa, kun aloitin laihikseni join vettä 2 litraa per päivä. Vesi auttaa minua laihduttamaan myös. Minulta tähän mennessä tippunut painoa 11,4kg.

Joten kärsivällisyyttä tämä laihis vaatii tosi paljon. Kanattaisiko sinun kokeilla, että muutamana päivänä söisit yli 2000 kaloria, ja sitten taas palaisit normaaliin kalorimäärään. Se voisi auttaa tuohon jumitukseen. Kannattaa ainakin kokeilla tätä juttua.

Eipä tässä muuta tällä kertaa kuin mukavaa viikonlopun jatkoa, ja tsemppiä tähän niin pitkäkestoiseen, mutta ihan mielenkiintoiseen projektiin.

terv. Kirsi 3

Lue lisää

Mukava saada asiallista palautetta, niin monta provoa olen jo lukenut, että ne saa riittää.

Olen kokeillutkin syödä sen 2000 kcal muutamana päivänä, ihan kokeilu mielessä. Ei auttanut ainakaan silloin. Ehkä olin liian lyhyen ajan enemmällä ruualla.

Ehkä sitten syön liian vähän, koska olen usein väsynyt.

Olen laskenut ja järkeillyt, että nykyinen tarpeeni kaloreissa on tuollaiset 2100-2200, siis painon pitämiseen samassa. Jos syön sellaset 1500-1700 kcal, sen pitäisi olla riittävä määrä laihtumiseen, mutta ei liian iso vaje säästöliekille menoon. Vaje on 400-700 päivässä riippuen liikunnan määrästä. Mielestäni olen oikeilla jäljillä.

Kaipa tässä nyt vaan pitää jaksaa kärsivällisesti odotella ihmettä tapahtuvaksi, mutta voitte vaan kuvitella miten turhauttavaa tämä on. Tässä ajassa olisin toivonut liki kymmenen kiloa lähteneen lisää pois.

Olen kyllä tyytyväinen itseeni jo tässä määrässä, voin niin paljon paremmin kuin ennen ja vaatekaupassa käyntikään ei ole enää painajaista, kuten ennen oli.

Pudotustahti on ollut kuitenkin suhteellisen pieni ja mielestäni terveellinen määrä: 2-3 kiloa kuussa.

Yks vaan kirjoitti:

Mukava saada asiallista palautetta, niin monta provoa olen jo lukenut, että ne saa riittää.

Olen kokeillutkin syödä sen 2000 kcal muutamana päivänä, ihan kokeilu mielessä. Ei auttanut ainakaan silloin. Ehkä olin liian lyhyen ajan enemmällä ruualla.

Ehkä sitten syön liian vähän, koska olen usein väsynyt.

Olen laskenut ja järkeillyt, että nykyinen tarpeeni kaloreissa on tuollaiset 2100-2200, siis painon pitämiseen samassa. Jos syön sellaset 1500-1700 kcal, sen pitäisi olla riittävä määrä laihtumiseen, mutta ei liian iso vaje säästöliekille menoon. Vaje on 400-700 päivässä riippuen liikunnan määrästä. Mielestäni olen oikeilla jäljillä.

Kaipa tässä nyt vaan pitää jaksaa kärsivällisesti odotella ihmettä tapahtuvaksi, mutta voitte vaan kuvitella miten turhauttavaa tämä on. Tässä ajassa olisin toivonut liki kymmenen kiloa lähteneen lisää pois.

Olen kyllä tyytyväinen itseeni jo tässä määrässä, voin niin paljon paremmin kuin ennen ja vaatekaupassa käyntikään ei ole enää painajaista, kuten ennen oli.

Pudotustahti on ollut kuitenkin suhteellisen pieni ja mielestäni terveellinen määrä: 2-3 kiloa kuussa.

Lue lisää

Sinuna kokeilisin syödä vähemmän. Itse en ainakaan laihtuisi noin suurilla ruokamäärillä. Jos vaje on perusenergiankulutukseen nähden 400-700 kcal, niin se voi olla käytännössä vaan 200-300 kcal. Elimistö säästöliekittää joka tapauksessa, oli sitten iso tai pieni vaje. Ei se voi kuitenkaan loputtomiin säästellä, koska sen on pidettävä elintoiminnot yllä, eli kyllä se isommalla vajeella lähtee väkisinkin ennen pitkää laskemaan.

JuhaO kirjoitti:

*** VAROITUS: TÄLLÄ JUTULLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ LAIHDUTUKSEN KANSSA ***

Itse asiassa kun tarkemmin mietin, useimmilla teistä ei ehkä ikänne puolesta vielä ole omakohtaista kokemusta tästä asiasta koska edellisestä Karkauspäivästä on neljä vuotta mutta kysynpä nyt kuitenkin jospa olisitte jostain jotain asiaan liittyvää kuulleet. Ja tätä juttuahan voi varmuuden vuoksi miettiä jos vaikka joku kaveri joskus vastaisuudessa jompana kumpana osapuolena joutuisi mukaan tällaiseen.

Niin, ongelmani on minä ja ensi perstai. Ensi perstai on Karkauspäivä jolloin naiset saavat kosia vapaita miehiä ja minä olen tämmöinen ... miten sen nyt vaatimattomasti ilmaisisi ... unelmien sinkkumies. Kosituksi tuleminen ja myöntävän vastauksen antaminenhan ovat aivan ihania juttuja kun taas pakkien antaminen edellyttään myös hamekankaan antamista kosijalle. Ja minähän tämmöisenä luonteeltani uskollisena ja yksiavioisena joudun antamaan pakit muille yhtä lukuun ottamatta. Ja tässä tulee se ongelma:

- ostanko valmiiksi pakan hamekangasta?
jos ostan niin:
- minkälaista hamekangasta ostan?
- minkälaisia paloja siitä annan per kosija?
- ja riittääkö yksi pakka?
- vai onko niin, etteivät nykynaiset enää ompele hameitaan?
jos niin on:
- pitäisikö sitten ostaa valmis hame?
- voinko ostaa sen Tarjoustalosta vai pitääkö sen olla boutiquesta?
- osaanko ostaa sopivan ja mieleisen?
- vai pitääkö ottaa kosija mukaan valitsemaan?

Kuten huomaatte, ei ole helppoa olla poikamies tai tämmöinen unelmien sinkkumies karkausvuoden karkauspäivänä. Yksi mahdollisuushan on sulkeutua koko perstaipäiväksi tänne ikiomaan sinkkuboksiin ja varmuuden vuoksi sammuttaa kännykkä ja ottaa lankapuhelin irti seinästä sekä laittaa kaihtimet kiinni etteivät edes savumerkit tavoita. Mutta sitten jäisi paitsi myös sitä yhtä kosintaa joka voisi lopettaa tämän masentavan sinkuttelun ja josta hamekangasta ei tarvitsisi antaa. Ja ♥ rakastuneenahan ♥ voisi laihtuakin :) (hups, tulihan tähän varoituksesta huolimatta juttua laihdutuksesta).

-Juha-

Lue lisää

Jos nainen tosissaan naimisiin tahtoo niin ei siinä karkauspäiviä malteta odotella (nimimerkillä viime syksynä vihille).

Mutta mulla on sulle täydellinen ratkaisu: Kosi itse ennen karkauspäivää tätä parasta vaihtoehtoa. Kun olet lupautunut toiselle, eivät muut naiset sitten enää rupeakaan kosiskelemaan:)

Mutta jos hamekangashommiin joudut, suosittelen klassista Marimekkoa (eli kalliiksi tulee...)

Yks vaan kirjoitti:

Olen nyt lukenut teidän keskustelut tämän viikon otsakkeen alta ja mielenkiintoni heräsi ja ajattelin ängetä itseni mukaan teidän porukkaan.
Olen kirjoitellut eri nimimerkeillä useammassakin ketjussa, mutta valitettavasti ne ovat tyrehtyneet tässä pitkän matkan varrella lähes tyystin. En tunne saavani enää vertaistukea, mikä on erittäin ikävää, koska koin saavani oikeasti apua muilta omiin ongelmiini ja pattitilanteisiin.

Taustaa:
*yli 40-kymppinen nainen, äiti, vaimo*

*lähes koko ikäni olen taistellut kiloja vastaan*

*viime vuonna päätin tehdä itselleni hyvän työn ja aloitin uuden elämäntavan, keventämisen ihan omin keinoin*

*painoa on ollut parhaimmillaan/pahimmillaan liki 130 kiloa, voi hemmetti sentään mikä luku, ihan hävettää*

*olen saanut nyt pois hilkkua vaille 40 kiloa ja painan tällä hetkellä 88 kiloa*

Ongelma:
* nyt painonlasku on jämähtänyt totaalisesti ja hermot menee*

*olen pitänyt aina välillä ruokapäiväkirjaa ja tiedän näin ollen aika tarkasti mitä saan syödä päivän mittaan pitääkseni kalorit oikeissa suhteissa*

* nyt vaan ei putoa, ei millään, olen epäillyt tätä kuuluisaa säästöliekkiä ja yrittänyt huijata elimistöä syömällä jonkin aikaa reilusti enemmän, jotta se luulisi ettei nälkäkuolema ole uhkaamassa, ei vaikutusta*

*olen syönyt viikonloppuisin(helpompi toteuttaa työn takia) vähäkalorisia päiviä 1000kgal tai alle, ei vaikutusta*

*olen väsyneempi kuin aikoihin ja olin jo tässä taannoin todella pirteässä kunnossa*

*hermot meinaa mennä, siis todella ja olen miettinyt missä vika voisi olla*

*en tahdo jaksaa innostua enää kuntoilusta, se on niin väärin, että menee siitäkin maku*

Kysymykset:
* onko elimistö sitten oikeasti ollut niin kovilla tämän reilun vuoden ajan, että tarvitee jonkinlaisen nollausvaiheen*

*olen lukenut ihmisistä. jotka pudottavat vuodessa jopa 50-60 kiloa, miksen minä onnistu*

*olenko syönyt liikaa vai liian vähän, peruspäivä on koostunut n. 1500-1700 kcal*

Liikunta:
*ajan kuntopyörää muutaman kerran viikossa 1-2 h kerralla kevyellä vastuksella rasvanpoltto mielessä*

*vedän puntti-ja voimatreeniä pari kertaa viikossa*

*jumppaan pari kertaa viikossa lähinnä peffa- vatsa- ja reisiliikkeitä*

Vaikutus:
*alan olla henkisesti poikki tästä vaiheesta, jota on nyt kestänyt 3 kuukautta, sinä aikana paino pudonnut ehkä kilon*

*paino heittelee rajusti viikon aikana, jopa 2 kiloa, mutta naiselle ominaista kierron takia*

* olen todella masentunut tämän takia ja tulee tunne, että piru vieköön, enkö todellakaan osaa tätä, vaikka pidän itseäni melkoisena laihdutusasiantuntijana, niin monesti olen sen tehnyt, tällä kertaa on viimeinen kerta ja kyse on elämäntapamuutoksesta, ei kuurista*

*en tavoittele kuuta taivaalta, mutta vielä 10-12 kiloa, niin olisin tyytyväinen, ei pitäisi olla vaikeaa, mutta kun on*

*AUTTAKAA JA NEUVOKAA MUA, MISSÄ TEEN VÄÄRIN, MITÄ MUUTAN*

Pirjo, onnittelut mahtavasta suorituksesta, perässä tullaan, TOIVOTTAVASTI:)

Juha, mukava saada miesnäkökulmaa asiaan, valitettavasti en osaa neuvoa hamekangas asiassa. Eikö tuo jo liene niin vanhentunutta perinnettä, ettei kukaan nykynainen odota hamekangasta saavansa.

Lue lisää

No niin, mielipiteitä on yhtä monta kuin vastaajiakin...

Minun mielestäni ei kannata radikaalisti vähentää syömisiään (alle 1000 kcal päivät antavat elimistöllesi viestiä siitä, että ruokaa on vähänlaisesti tarjolla. Tulos: Kroppa hidastaa aineenvaihduntaa ja yrittää pitää energiavarastoistaan kiinni -> säästöliekki.) Mm. väsymys ja palelu ovat merkkejä siitä, että elimistösi on säästöliekillä.

40-vuotiaan naisen aineenvaihdunta hidastuu hormonaalisten muutosten takia, joten lihasmassan säilyttämiseksi täytyy tehdä töitä (kuten teetkin). Kannattaa myös tarkistaa, saatko ravinnostasi riittävästi proteiinia (auttaa säilyttämään lihasmassaa). Mitä paremmin säilytät lihasmassasi, sen parempana energiankulutuksesi säilyy -myös levossa. "Nopeasta laihdutuksesta seuraava lihashävikki hidastaa aineenvaihduntaa (KG-lehti 1/2008)" -> koeta siis ajatella hitaan laihtumisen hyviä puolia:)

Muista, että olet saavuttanut jo ihan mahtavia tuloksia. Suurimman osan ajasta olet varmasti syönyt vähemmän kuin kulutat -onhan se varmasti rankkaa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin!Ehkäpä olisi hyvä vähänaikaa tasapainotella saavutetussa painossa, vaikka ymmärrän hyvin, että tuo painon jumittaminen on kaikkein masentavinta ja epämotivoivinta koko lahdutusurakassa!

Jos päivittäinen energiansaantisi on 1500-1700 kcal, on kalorivaje ja laihdutustahti tuolla määrällä ollut huomattavasti suurempi yli 100 kiloisena kuin nyt, reilusti alle satakiloisena. Silti kalorimäärä on mielestäni ihan hyvä (voisi olla vähän enemmänkin?) kunhan et pidä niitä 1000 kcal päiviä! Ja IHAN OIKEASTI, tuollaisella kalorimäärällä painosi putoaa varmasti. Se on puhdasta matematiikkaa. Hurjan painonpudituksesi takia olet varmaankin siinä jumitusvaiheessa, jonka ilmeisesti suurin osa kohtaa laihdutusurakkansa aikana.

Tsemppiä! Älä menetä uskoa onnistumiseesi!

P.S. Tarkista ruokavaliostasi tosiaan se, että saatko päivittäiset kalorisi lähinnä salaateista, ruisleivästä, puurosta, vähäkalorisista mehukeitoista, hedelmistä, muroista, perunasta, pastasta...Kaikki hyviä ruokia laihduttajalle (kohtuudella nautittuna), mutta eivät takaa lihastesi hyvinvointia. Syötkö riittävästi kanaa, kalaa, rahkaa, maitoa, piimää, jukurttia, juustoa, leikkeleitä, munia?

Tervetuloa vain tähän ryhmään kirjoittelemaan, ja vaihtamaan ajatuksia laihduttamisesta, ja muustakin. Onneksi olkoon vain sinulle menetetyistä kiloista.

Me olemmekin saman pituisia. Olet kyllä hyvin saanut painosi tippumaan puolessa vuodessa. Sinä olet siinäkin suhteessa samanlainen kuin minä, että lenkkeilet joka päivä. Minä kävelen joka päivä tuollaiset 6 kilometriä, joskus enemmänkin. Minä yritän tiputtaa painoni 64,5. Paino tänä aamuna 65,2kg. Minulle tulee painoa aina lisää, kun olen masentunut. Silloin tulee syötyä mitä sattuu eikä paljon laihikseni tule mieleeni. Eilen tein lättytaikinan. Niitä sitten tuli syötyä eilen kolme ilman sokeria tietenkin. Tänään pystyin hillitsemään itseni etten syönyt kuin kaksi. Muuten olen ollut viikonlopun ihan kalakeittolinjalla.

Sen olen huomannut, että tämä laihis vaatii todella pitkää pinnaan. Ei vain kannata antaa periksi. Mutta eiköhän tämäkin projekti tästä etene pikku hiljaa sisulla vain eteenpäin. Mukavaa sunnuntain jatkoa vain kaikille, ja tsemppiä tähän projektiin.

terv. Kirsi 3

Kirsi 3 kirjoitti:

Tervetuloa vain tähän ryhmään kirjoittelemaan, ja vaihtamaan ajatuksia laihduttamisesta, ja muustakin. Onneksi olkoon vain sinulle menetetyistä kiloista.

Me olemmekin saman pituisia. Olet kyllä hyvin saanut painosi tippumaan puolessa vuodessa. Sinä olet siinäkin suhteessa samanlainen kuin minä, että lenkkeilet joka päivä. Minä kävelen joka päivä tuollaiset 6 kilometriä, joskus enemmänkin. Minä yritän tiputtaa painoni 64,5. Paino tänä aamuna 65,2kg. Minulle tulee painoa aina lisää, kun olen masentunut. Silloin tulee syötyä mitä sattuu eikä paljon laihikseni tule mieleeni. Eilen tein lättytaikinan. Niitä sitten tuli syötyä eilen kolme ilman sokeria tietenkin. Tänään pystyin hillitsemään itseni etten syönyt kuin kaksi. Muuten olen ollut viikonlopun ihan kalakeittolinjalla.

Sen olen huomannut, että tämä laihis vaatii todella pitkää pinnaan. Ei vain kannata antaa periksi. Mutta eiköhän tämäkin projekti tästä etene pikku hiljaa sisulla vain eteenpäin. Mukavaa sunnuntain jatkoa vain kaikille, ja tsemppiä tähän projektiin.

terv. Kirsi 3

Lue lisää

Kiitos sinulle, oli oikein hyvä puheenvuoro.

Olen yrittänyt syödä sitä proteiinia juuri tuosta syystä eli kanaa, kalaa ja juustoa ja jgurttia menee.

Olen ottanut selvää näistä ruokajutuista ja olen tietoinen että proteineja täytyy saada lihasmassan ylläpitoon. Se asia pitäisi olla kunnossa. Olen välillä syöttänyt energynetin laskuriin ja saanut hyvät suhteet syömisille.

Ehkä mä jatkan tällä samalla linjalla sitten sinnikkäästi. Tosin olen nyt viikonlopun vetänyt todella kevyttä linjaa -1000 kcal. Pitäiskö mun luopua sitä kokonaan?

Yritän tiedostaa myös sen, että kulutan nyt vähemmän, kuin yli satakiloisena, jolloin energiantarve oli jopa yli 3000 kcal/pvä. Nyt se on tuolla 2100-2200 tietämissä.

Se tässä onkin hankalinta, kun jotkut käskee vähentää radikaalisti syömisiä ja toiset sanoo, että olen oikeilla jäljillä nyt. Itse katson sen mittariksi, että jos tunnen itseni väsyneeksi ja palelen ja olen kiukkuinen, olen saanut liian vähän energiaa, kuten nyt tuntuu. Treenin jälkeen alkoi heikottaa ja piti välillä syödä.

En lähtisi jatkuvaan tuhannen kalorin rytmiin, on liian vähän mulle. Mutta yritetään silti näillä eväillä, pakkohan sen on antaa joskus periksi, kun kumminkin syön alle tarpeen ja sitä paitsi, tänä aamuna puntari näytti yllättäen yli kilon vähemmän, kuin on pitkään aikaan näyttänyt alimmillaan, että josko tästä jumituksesta olis nyt päässy ohi. Toivon sitä todella.

Jatketaan harjoituksia ja odotellaan kesää ja keventyneitä olemuksia:) Siinä sitä on motivaatiota kaikille.

Kirsi 3 kirjoitti:

Tervetuloa vain tähän ryhmään kirjoittelemaan, ja vaihtamaan ajatuksia laihduttamisesta, ja muustakin. Onneksi olkoon vain sinulle menetetyistä kiloista.

Me olemmekin saman pituisia. Olet kyllä hyvin saanut painosi tippumaan puolessa vuodessa. Sinä olet siinäkin suhteessa samanlainen kuin minä, että lenkkeilet joka päivä. Minä kävelen joka päivä tuollaiset 6 kilometriä, joskus enemmänkin. Minä yritän tiputtaa painoni 64,5. Paino tänä aamuna 65,2kg. Minulle tulee painoa aina lisää, kun olen masentunut. Silloin tulee syötyä mitä sattuu eikä paljon laihikseni tule mieleeni. Eilen tein lättytaikinan. Niitä sitten tuli syötyä eilen kolme ilman sokeria tietenkin. Tänään pystyin hillitsemään itseni etten syönyt kuin kaksi. Muuten olen ollut viikonlopun ihan kalakeittolinjalla.

Sen olen huomannut, että tämä laihis vaatii todella pitkää pinnaan. Ei vain kannata antaa periksi. Mutta eiköhän tämäkin projekti tästä etene pikku hiljaa sisulla vain eteenpäin. Mukavaa sunnuntain jatkoa vain kaikille, ja tsemppiä tähän projektiin.

terv. Kirsi 3

Lue lisää

pinnaa todellaki tarvitaan. Ite oon nytten tällä kertaa alkanut kirjottaa aina joka aamun ja joka illan painot ylös. Pysyy motivaatio yllä ja on sitte mukava seurata miten paino (toivonmukaan) laskee :)
En oo lenkireissujen matkaa ikinä tarkalleen laskenu, mutta tavotteena aina että yks lenkki kestäis tunnin verran. Pari kolme kertaa tulee lomilla käytyä päivässä kävelemässä/toisinaan juoksemassa, mutta täytyy yrittää aina sumplia niitä koulun mukaan kun tulee yleensä aika myöhään kotiin, niin aina ei sitte muka "ehdi" tekemään mitään :P
Rupesin jo aikasemmin miettimään että olis varmaan hyvä kirjottaa syömisetki ylös niin tietäis missä mättää jos paino vaan nousee, tällä hetkellä koitan vaan omassa päässä laskeskella ettei tuu ylimääräsiä syötyä :P

Yks vaan kirjoitti:

Kiitos sinulle, oli oikein hyvä puheenvuoro.

Olen yrittänyt syödä sitä proteiinia juuri tuosta syystä eli kanaa, kalaa ja juustoa ja jgurttia menee.

Olen ottanut selvää näistä ruokajutuista ja olen tietoinen että proteineja täytyy saada lihasmassan ylläpitoon. Se asia pitäisi olla kunnossa. Olen välillä syöttänyt energynetin laskuriin ja saanut hyvät suhteet syömisille.

Ehkä mä jatkan tällä samalla linjalla sitten sinnikkäästi. Tosin olen nyt viikonlopun vetänyt todella kevyttä linjaa -1000 kcal. Pitäiskö mun luopua sitä kokonaan?

Yritän tiedostaa myös sen, että kulutan nyt vähemmän, kuin yli satakiloisena, jolloin energiantarve oli jopa yli 3000 kcal/pvä. Nyt se on tuolla 2100-2200 tietämissä.

Se tässä onkin hankalinta, kun jotkut käskee vähentää radikaalisti syömisiä ja toiset sanoo, että olen oikeilla jäljillä nyt. Itse katson sen mittariksi, että jos tunnen itseni väsyneeksi ja palelen ja olen kiukkuinen, olen saanut liian vähän energiaa, kuten nyt tuntuu. Treenin jälkeen alkoi heikottaa ja piti välillä syödä.

En lähtisi jatkuvaan tuhannen kalorin rytmiin, on liian vähän mulle. Mutta yritetään silti näillä eväillä, pakkohan sen on antaa joskus periksi, kun kumminkin syön alle tarpeen ja sitä paitsi, tänä aamuna puntari näytti yllättäen yli kilon vähemmän, kuin on pitkään aikaan näyttänyt alimmillaan, että josko tästä jumituksesta olis nyt päässy ohi. Toivon sitä todella.

Jatketaan harjoituksia ja odotellaan kesää ja keventyneitä olemuksia:) Siinä sitä on motivaatiota kaikille.

Lue lisää

On se sitten liian vähän jos heikottaa ja palelee koko ajan. Mulla ei tule sellaista edes tällä jatkuvalla 1000 kcal dieetillä. Mutta voisithan syödä vaikka 1200 kcal viikonloppuna, jos se alkaisi riittämään.

Ihmisillä on kyllä tosi erilaisia näkemyksiä laihdutusvauhdista. Tietysti hidas on hyvä jos malttaa odottaa, mutta itsellä menis kyllä motivaatio jos kiloa sais pudottaa aina kaks viikkoa.

Tee niin kuin tuntuu hyvältä. Niin että on hyvä olo ja energiataso säilyy kohtuullisena, mutta on kuitenkin "laihtuva olo". Sellainen mulla on, kevyt tunne, kasvot ja sormet näyttää kapeilta ja ovat vähän viileät ja maha on litteä ja tyhjän tuntuinen vaikka ei nälkäinen oliskaan. Jos ei ole sellaista oloa, niin menee äkkiä usko laihtumiseen.

Vertailuksi kuitenkin: Suurin pudottaja 2007 (Virpi) oli syönyt 1000 kcal normaalipäivinä ja punnitusta edeltävänä päivänä vain jotain 200 kcal ja oli laihtunut 48 kiloa 8 kuukaudessa, eli keskim. 6 kiloa kuukaudessa. Ei nyt ehkä sellaiseen kannata ruveta, kun ei tarvitse taistella 25 000 eurosta, mutta en usko että ne 1000 kcal viikonloput mitenkään haittais. Mutta ei kannata jos olo ei ole hyvä.

Niin ja siitä puhtaasta matematiikasta vielä... Voihan sitä laskea kulutusarvoja ja vajeita matemaattisen tarkasti, mutta kun keho ei toimi matemaattisesti. Se osaa kompensoida energiavajauksia ja -ylityksiä, joillakin paremmin kuin toisilla, ja se on niin paljon hormoneistakin kiinni, paljonko sitä energiaa kuluu. Kokeilemalla se selviää miten paljon voi syödä ja laihtua. Jos ei jollain vajeella lähde niin vähentää syömistä vaikka 200 kcal ja kattoo lähteekö. Mulla on lisäksi tosi tärkeää se, että pysyn liikkeessä päivän mittaan enkä jämähdä johonkin paikoilleen. Silloin aineenvaihdunta toimii ja energiaa kuluu.

Yks vaan kirjoitti:

Kiitos sinulle, oli oikein hyvä puheenvuoro.

Olen yrittänyt syödä sitä proteiinia juuri tuosta syystä eli kanaa, kalaa ja juustoa ja jgurttia menee.

Olen ottanut selvää näistä ruokajutuista ja olen tietoinen että proteineja täytyy saada lihasmassan ylläpitoon. Se asia pitäisi olla kunnossa. Olen välillä syöttänyt energynetin laskuriin ja saanut hyvät suhteet syömisille.

Ehkä mä jatkan tällä samalla linjalla sitten sinnikkäästi. Tosin olen nyt viikonlopun vetänyt todella kevyttä linjaa -1000 kcal. Pitäiskö mun luopua sitä kokonaan?

Yritän tiedostaa myös sen, että kulutan nyt vähemmän, kuin yli satakiloisena, jolloin energiantarve oli jopa yli 3000 kcal/pvä. Nyt se on tuolla 2100-2200 tietämissä.

Se tässä onkin hankalinta, kun jotkut käskee vähentää radikaalisti syömisiä ja toiset sanoo, että olen oikeilla jäljillä nyt. Itse katson sen mittariksi, että jos tunnen itseni väsyneeksi ja palelen ja olen kiukkuinen, olen saanut liian vähän energiaa, kuten nyt tuntuu. Treenin jälkeen alkoi heikottaa ja piti välillä syödä.

En lähtisi jatkuvaan tuhannen kalorin rytmiin, on liian vähän mulle. Mutta yritetään silti näillä eväillä, pakkohan sen on antaa joskus periksi, kun kumminkin syön alle tarpeen ja sitä paitsi, tänä aamuna puntari näytti yllättäen yli kilon vähemmän, kuin on pitkään aikaan näyttänyt alimmillaan, että josko tästä jumituksesta olis nyt päässy ohi. Toivon sitä todella.

Jatketaan harjoituksia ja odotellaan kesää ja keventyneitä olemuksia:) Siinä sitä on motivaatiota kaikille.

Lue lisää

Viikonloppu meni ruokien kannalta oikein mukavasti PAITSI kunnes tuli la ilta! Mika siihen paahan menee , kun syo ja ei ole edes nalka? Tulin illalla kotiin taytena , mutta keittiossa nain riisia. Rakastan pohjaan palanutta riisia ja olihan sita pakko ottaa vaikka ei edes tehnyt mieli. Siina sita soin ja miettisin, etta otampa jugurttia ja soin 200g jugurttia ja ihan turhaan. Soin aivan vain tottumuksesta! Pitaisi aina valttaa keittio ja kun on syonyt niin lahtea heti, ettei ala napostelemaan. Minulle pahin pahe on pikku naposteleminen! Ensi viikolla siis tosi tiukka linja, etta lahtisi se kg ainakin! Jos laakari minulta kieltaisi leivat ja kaiken mika sisaltaa riveasti hiilihydraatteja en niita soisi. Kun ketaan ei oikeasti kiella on hirvean vaikeaa pitaa katensa irti niista :S

Tietaako ketaan kikkaan jolla vieda ruokahalun?

iloinenenkeli kirjoitti:

pinnaa todellaki tarvitaan. Ite oon nytten tällä kertaa alkanut kirjottaa aina joka aamun ja joka illan painot ylös. Pysyy motivaatio yllä ja on sitte mukava seurata miten paino (toivonmukaan) laskee :)
En oo lenkireissujen matkaa ikinä tarkalleen laskenu, mutta tavotteena aina että yks lenkki kestäis tunnin verran. Pari kolme kertaa tulee lomilla käytyä päivässä kävelemässä/toisinaan juoksemassa, mutta täytyy yrittää aina sumplia niitä koulun mukaan kun tulee yleensä aika myöhään kotiin, niin aina ei sitte muka "ehdi" tekemään mitään :P
Rupesin jo aikasemmin miettimään että olis varmaan hyvä kirjottaa syömisetki ylös niin tietäis missä mättää jos paino vaan nousee, tällä hetkellä koitan vaan omassa päässä laskeskella ettei tuu ylimääräsiä syötyä :P

Lue lisää

HIH-HULI-HEI!:)

Oikein hyvää alkavaa laihisviikkoa itse kullekin, siis KAIKILLE :-)!!

Miten viikonlopusta selvittiin?

Itselläni meni viikonloppu oikein hyvin (enhän muuten moista kysymystä ees uskaltaisi kysyä:))puihin..tai oikeestaan koko keskiviikkona aloitettu/jatkettu laihis :-)

Kolme kuukautta(joulu07-helmi08) väliä laihiksesta teki oikein poikaa, ja nyt tuntuu että jaksaa taas hyvin alkaa puurtaa tuon pönmppiksen karkoittamisen kanssa :-)
ETENKIN KUN TUO IIIIHANA AURINKO PAISTAAA!!!:-) Tänää ois tarkotus lähteä kamun kanssa tunniksi lenkille, mutta tuo aurinko vetää mua kyllä jo nyt puoleensa tuonne ulos hillumaan :-) Mutta mikäs sen parempaa kuin aamulenkki :-)

Tältä näytti meitin laihisviikko 1:

su 24.2.08
Aloituspaino maanantaina 18.2.08: 72kg
173/72kg painoindeksi 24,1

ma: -
ti: -
ke: 75min lenkki (paino -0,5kg)
to: 1180kcal 60min lenkki (paino – 0,5kg) hikijumppa;)
pe: 1370kcal
la: 1092kcal
su: 1117kcal 90min lenkki

Kalorit viikossa yht. 4759 kcal(5pvää)
Kalorien keskiarvo pvässä:n.1190 kcal
Painon pudotus vkossa:72kg-71kg= 1kg
Liikunta yht.: 225min

Suunnitelma:
* syödä 1200-1500kcal pvässä (tietysti enemmän jos liikun)-> paljon proteiinia ja hitaita hiilareita, vettä
* liikkua 1h pvässä n. 400kcal edestä (lenkkeily)
* tehdä lihaskuntoliikkeitä 3x viikko kunhan ensin saan tuon lenkkeilyn rutiiniksi
* aloittaa jumpissa kuten body pump, spinning ym. käyminen

Aika alhaset kalorit tuli tällä viikolla, etenkin sunnuntaina kun huomasin puol yhen aikaa yöllä et kaloreita oli kertynyt vasta sen vähä päälle 600kcal...
Mutta juu, tarkotus siis ois syyä sen 1500 ellei jopa ylikin välillä, jos nyt saan pidettyä tuon tunnin lenkin jokapväisenä toimintana.

Lisäks ois tarkotus alottaa jumpissa käyminen(spinning, bodypump, vatsapeppu ym) kunhan saan hankittua sisäkengät itelleni :P KOlmisen kertaa viikossa ois tavote..

Jostain meinaa luin että viikos pitäs lenkkeilllä mielellää sen 1h pvä ja lisäks vielä 3h raskasta liikuntaa(lihaskuntoa)...IHA JÄRKYTTÄVÄ MÄÄRÄ!:) Mutta miä nyt oonkin aiemmin ollut tämmönen löhöilijä..

MOikka vaan!

Kotiuduin mökkireissulta eilen niin myöhään, et en jaksanu enää koneelle tulla. Nyt oonki sit lueskellu tätä ilahduttavan vilkkaasti edennyttä keskustelua ja on ollu kiva taas huomata, että uusiakin on mukaan eksyny:)

Itellä meni toi viikonloppu vähän vaihtelevasti. Olutta, siideriä ja viiniä tuli maisteltua ja herkkujakin syötiin. Toisaalta sit kyl heiluttiin ulkona raikkaassa talvi-ilmassa paljon ja vaikka askelmittari unohtuikin matkasta, niin luulenpa että kymppitonni paukkui sekä lauantaina että sunnuntaina. Lisäks laskettiin pulkalla, joten hyvää ylämäen persetreeniä tuli vedettyä:)

Siistiä huomata et täällä on tosi erilaisia laihsutustapoja tyypeillä. On tosi niukkakalorista, tosi urheilullista ja sit tää mun tyyli, et syön kaikkea vaan vähemmän. Tai ainakin yritän:)

Musta tää TOSISSAAN-ketju on toiminu ihan älyttömän hyvin. Oon siitä tosi ilonen ja kiitollinen teille kaikille, koska oon saanu täältä paljon ideoita ja tsemppiä omaan elämänmuutokseeni. Jatkukoon keskustelumme monipuolisena!

(Tulipas himmee teksti:)) Nytlähen ruuanlaittoon ja palaan asiaan taas myöhemmin!

pallurainen kirjoitti:

MOikka vaan!

Kotiuduin mökkireissulta eilen niin myöhään, et en jaksanu enää koneelle tulla. Nyt oonki sit lueskellu tätä ilahduttavan vilkkaasti edennyttä keskustelua ja on ollu kiva taas huomata, että uusiakin on mukaan eksyny:)

Itellä meni toi viikonloppu vähän vaihtelevasti. Olutta, siideriä ja viiniä tuli maisteltua ja herkkujakin syötiin. Toisaalta sit kyl heiluttiin ulkona raikkaassa talvi-ilmassa paljon ja vaikka askelmittari unohtuikin matkasta, niin luulenpa että kymppitonni paukkui sekä lauantaina että sunnuntaina. Lisäks laskettiin pulkalla, joten hyvää ylämäen persetreeniä tuli vedettyä:)

Siistiä huomata et täällä on tosi erilaisia laihsutustapoja tyypeillä. On tosi niukkakalorista, tosi urheilullista ja sit tää mun tyyli, et syön kaikkea vaan vähemmän. Tai ainakin yritän:)

Musta tää TOSISSAAN-ketju on toiminu ihan älyttömän hyvin. Oon siitä tosi ilonen ja kiitollinen teille kaikille, koska oon saanu täältä paljon ideoita ja tsemppiä omaan elämänmuutokseeni. Jatkukoon keskustelumme monipuolisena!

(Tulipas himmee teksti:)) Nytlähen ruuanlaittoon ja palaan asiaan taas myöhemmin!

Lue lisää

Terve taas!

Nyt kun viikonloppu ja tää ilta on menny aika kehnosti (liikaa ruokaa, mussutin karkkia ja iltapalaksi vielä tuhottomasti leipiä) syömisten suhteen, niin lupaan pyhästi, että huomisesta alkaa taas järkevän syömisen kausi. En käsitä miksi ylipäätään syön karkkia, kun tulen siitä aina huonovointiseksi.

Mutta joo. Huomenna aamulla alan taas kiinnittää tarkemmin huomiota siihen mitä suustani alas laitan. Eli:

Aamupalalla palaan tuttuun hedelmä-jukurtti -linjaan.

Lounaaksi syön salaattia ja kanaa, enkä täydennä sitä leivillä.

Välipaloiksi hedelmiä.

Illalliseksi aion tehdä hyvää, tulista papu-tomaatti-pataa. NaM!

Iltapalaksi hedelmiä vaikkapa smoothien muodossa.

Luulis tuolla taas saavan tuloksia aikaan. Ensi viikolla pääsen torstaina vaa´alle, kun on aika terkkariin. Nyt tuntuu ettei mitään ole tippunut, mutta toivottavasti tuloksia on kumminkin tullut siihen mennessä. Olikos se mun edellinen paino sillon pari viikkoa sitte jotain 62? En muista. HUI! Täytyy tarkistaa tuolta aiemmasta ketjusta.
Kuitenkin ainakin nyt on niin turvonnut olo, ettei mitään varmasti ole lähtenyt.

Huomenna siis taas terveellisempään elämänsyrjään kiinni. Tänään oli myös aika vetämätön olo. Luulenpa että sekin johtuu huonosta syömisestä. Ehkä huomenna on energisempi olo hoitaa koulua ja jopa liikkua. Plääh. Nyt vyöryn sängyn pohjalle.

ONNEKSI OLKOON VAAN KAIKILLE VIIKONLOPUSTA SELVINNEILLE JA PUDOTTAJILLE MYÖS!:-)

Höm, hölmö kysymys, mutta tarkottaako tuo tulen lieska keskustelumme "TOSISSAAN" edessä sitä, että ois aika alottaa uus ketju? :)
Vai tarkottaako se sitä, että meijän poppoossa rasva palaa? :)

Hienosti ollaan pärjätty, jatketaan tästä etiäppäinkin!Kiitos kaikille kirjottelijoille, kiva lukea juttuja ja saada täältä tukea.

Semmosta muuten vielä kysyisin että käytättekö joitakin ns purkkijuttuja kuten CLA:ta laihutuksen tukena? Entä miten muuten syötte ns purkkiravinteita kuten vaikka magnesiumia tms?
Syökö kukaan proteiinipatukoita? Kuvittelisin että aika kamalia, mutta enpä oo koskaa maistanu:)

motivaatio hallussa kirjoitti:

ONNEKSI OLKOON VAAN KAIKILLE VIIKONLOPUSTA SELVINNEILLE JA PUDOTTAJILLE MYÖS!:-)

Höm, hölmö kysymys, mutta tarkottaako tuo tulen lieska keskustelumme "TOSISSAAN" edessä sitä, että ois aika alottaa uus ketju? :)
Vai tarkottaako se sitä, että meijän poppoossa rasva palaa? :)

Hienosti ollaan pärjätty, jatketaan tästä etiäppäinkin!Kiitos kaikille kirjottelijoille, kiva lukea juttuja ja saada täältä tukea.

Semmosta muuten vielä kysyisin että käytättekö joitakin ns purkkijuttuja kuten CLA:ta laihutuksen tukena? Entä miten muuten syötte ns purkkiravinteita kuten vaikka magnesiumia tms?
Syökö kukaan proteiinipatukoita? Kuvittelisin että aika kamalia, mutta enpä oo koskaa maistanu:)

Lue lisää

Sukalsiet proteiini patukat ovay aivan tavaalisia! Ihan kun soisi suklaata tai viel parempaa, mutta sisaltavat vain 9g rasvaa vai viela vahemman, kun normaali suklaa noin 23g jos en ole vaarassa!

lihava90 kirjoitti:

Sukalsiet proteiini patukat ovay aivan tavaalisia! Ihan kun soisi suklaata tai viel parempaa, mutta sisaltavat vain 9g rasvaa vai viela vahemman, kun normaali suklaa noin 23g jos en ole vaarassa!

Lue lisää

Hömm..pitäsköhän sortua maistamaan :-) Muistan kun joskus muinoin ihan naureskelin ku yhil samas opiskeluryhmäs olevil bodaajajätkil oli jääkaappi täynnä proteiinipatukoita ja -juomia :D
Aattelin että varmaa jotaa iha sika pahaa mönjää..Mutta proteiinia ois kyl kiva saaha jostain muustakii ku kananmunista, maidosta ja rahkasta..

Todella upeeta, Pirjo!

Jatketaan samaan malliin.

Suakaan ei taida useimmat ensisilmäyksellä tunnistaa, vai kuinka? Muutos on varmasti aika huima entiseen?

Ei muuta kuin ensi viikkoon.

Lieskat kai tarkoittaa, että tämän otsakkeen alla käy keskustelu kuumana, korjatkaa jos olen väärässä. Tätä joku kyseli.

Onneksi olkoon tosi paljon Pirjo komeasta tiputuksesta. Kohdallasi muodonmuutos on todella iso. Minulta itseltäni lähtenut tähän mennessä 11,7kg. Eli vaatteet on mennyt minulla myös uusiksi. Minulla on myös pieni ongelma vanhojen vaatteitten kanssa. Mitä teen niiden kanssa. Mutta tämä vaatteitteni hävittäminen on kuitenkin pieni murhe siihen verrattuna, että saan ylimääräiset kiloni lähtemään. Viikonlopun, ja tämän alkuviikon olen pystynyt hyvin kontrolloimaan syömiseni. Olen pitänyt kalorit alle 1500 joka päivä.

Vielä näin lopuksi onnea kaikille viikon pudottajille, ja tsemppiä viikolle eteenpäinkin. Me onnistumme tässä projektissa kyllä. Kirjoitellaan taas aktiivissti tälläkin viikolla.

terv. Kirsi 3

UPEETAAA, MAHTAVAAA, UPEETAAAA, MAHTAVAA :-)!
Onneks olkoon paljon loistosuorituksesta ja ei muuta kuin tsemppiä niiden vielä piilottelevien kilojen karkoitukseen! :)
Näkee että sussa on ainakin asennetta eikä luovuttaja-ainesta! :-)
Kannattaa tosiaan yhet teltat säilytellä, niitä on kiva aina sillon tällöin sovitella hoikempana:-)
Ite ainakin teen niin, että jos vaaka ei motivoi ja kilot junnaa, niin kokeilen niitä vanhoja vaatteita ja yks kaks onkin tosi tyytyväi olo jo niistä menetetyistä kiloista, eikä jaksa surra jos yhtenä viikkona ei se paino tipukkaan :-)

motivaatio hallussa kirjoitti:

UPEETAAA, MAHTAVAAA, UPEETAAAA, MAHTAVAA :-)!
Onneks olkoon paljon loistosuorituksesta ja ei muuta kuin tsemppiä niiden vielä piilottelevien kilojen karkoitukseen! :)
Näkee että sussa on ainakin asennetta eikä luovuttaja-ainesta! :-)
Kannattaa tosiaan yhet teltat säilytellä, niitä on kiva aina sillon tällöin sovitella hoikempana:-)
Ite ainakin teen niin, että jos vaaka ei motivoi ja kilot junnaa, niin kokeilen niitä vanhoja vaatteita ja yks kaks onkin tosi tyytyväi olo jo niistä menetetyistä kiloista, eikä jaksa surra jos yhtenä viikkona ei se paino tipukkaan :-)

Lue lisää

Semmosta kyselisin, että mitä herkkuja/välipaloja teette maitorahkasta?
Ainakaan tuommosenaan en sitä saa ales :) Pitäs varmaa käydä hakees kaupasta hermesetasia(mulla vaan noita "nappeja" enää, makeuttaa rahka sillä ja laittaa vaiks mustikkaa sekaan...Tarviiko välttis laittaa vaniljacremeä kans?

motivaatio hallussa kirjoitti:

Semmosta kyselisin, että mitä herkkuja/välipaloja teette maitorahkasta?
Ainakaan tuommosenaan en sitä saa ales :) Pitäs varmaa käydä hakees kaupasta hermesetasia(mulla vaan noita "nappeja" enää, makeuttaa rahka sillä ja laittaa vaiks mustikkaa sekaan...Tarviiko välttis laittaa vaniljacremeä kans?

Lue lisää

Just tein rahkapirtelöä, siihen tuli purkki rahkaa, 100g appelsiini-mansikkajogurttia (40kcal), 100g mansikkamehukeittoa, 100g jäisiä mansikoita, puolikas banaani ja n. 1 rkl hermesetasjauhetta. Ne vaan kaikki sauvasekoittimella sileäksi ja hieman vaahtomaiseksi pirtelöksi. Tosi hyvää ja kaloreita koko satsissa alle 300. Voi tietysti vaihdella hedelmiä ja marjoja.

Varsinaista rahkaa teen joko jogurtin tai 2% kevytkermaviilin kanssa. Jogurtti voi olla maustamatonta tai esim. vaniljaa. Mustikoita, mansikoita, vadelmia, mangoa, hedelmäcocktailia tai vaikka ananasta sekaan. Joskus laitan myös hieman rusinoita, jos rahkassa saa olla enemmän kaloreita. Silloin rahkan täytyy ässehtiä jääkaapissa muutama tunti, että rusinoista tulee ihanan löllöjä ja väriä päästäviä.

Uunissakin voi tehdä rahkaa, kuin rahkapiirakan täytettä. Ohentaa maidolla ja lisää pari kananmunaa, makeutusjauhetta ja vaikka mustikoita. Paistaa 225 asteessa ehkä n. 20 min. pienissä annosvuoissa. Myös rahkapiirakka käy laihdutukseen, jos pohja on tosi ohut. Itse tein sellaisen toissa sunnuntaina. Ohjeen laitoin tänne, oisko se ed. tosissaan-ketjussa, jos kiinnostaa.

Eve84 kirjoitti:

Just tein rahkapirtelöä, siihen tuli purkki rahkaa, 100g appelsiini-mansikkajogurttia (40kcal), 100g mansikkamehukeittoa, 100g jäisiä mansikoita, puolikas banaani ja n. 1 rkl hermesetasjauhetta. Ne vaan kaikki sauvasekoittimella sileäksi ja hieman vaahtomaiseksi pirtelöksi. Tosi hyvää ja kaloreita koko satsissa alle 300. Voi tietysti vaihdella hedelmiä ja marjoja.

Varsinaista rahkaa teen joko jogurtin tai 2% kevytkermaviilin kanssa. Jogurtti voi olla maustamatonta tai esim. vaniljaa. Mustikoita, mansikoita, vadelmia, mangoa, hedelmäcocktailia tai vaikka ananasta sekaan. Joskus laitan myös hieman rusinoita, jos rahkassa saa olla enemmän kaloreita. Silloin rahkan täytyy ässehtiä jääkaapissa muutama tunti, että rusinoista tulee ihanan löllöjä ja väriä päästäviä.

Uunissakin voi tehdä rahkaa, kuin rahkapiirakan täytettä. Ohentaa maidolla ja lisää pari kananmunaa, makeutusjauhetta ja vaikka mustikoita. Paistaa 225 asteessa ehkä n. 20 min. pienissä annosvuoissa. Myös rahkapiirakka käy laihdutukseen, jos pohja on tosi ohut. Itse tein sellaisen toissa sunnuntaina. Ohjeen laitoin tänne, oisko se ed. tosissaan-ketjussa, jos kiinnostaa.

Lue lisää

Se piirakkaohje onkin tämän ketjun tulokset-puheenvuorossani...kantsii kokeilla, se oli hyvää.

Eve84 kirjoitti:

Se piirakkaohje onkin tämän ketjun tulokset-puheenvuorossani...kantsii kokeilla, se oli hyvää.

Rahka olikin yksi minun suurimmista herkuistani ... silloin vanhassa elämässäni. Nykyisin vaikeinta on jättää töissä tarjottu rahkajälkiruoka syömättä.

-Juha-

Eve84 kirjoitti:

Just tein rahkapirtelöä, siihen tuli purkki rahkaa, 100g appelsiini-mansikkajogurttia (40kcal), 100g mansikkamehukeittoa, 100g jäisiä mansikoita, puolikas banaani ja n. 1 rkl hermesetasjauhetta. Ne vaan kaikki sauvasekoittimella sileäksi ja hieman vaahtomaiseksi pirtelöksi. Tosi hyvää ja kaloreita koko satsissa alle 300. Voi tietysti vaihdella hedelmiä ja marjoja.

Varsinaista rahkaa teen joko jogurtin tai 2% kevytkermaviilin kanssa. Jogurtti voi olla maustamatonta tai esim. vaniljaa. Mustikoita, mansikoita, vadelmia, mangoa, hedelmäcocktailia tai vaikka ananasta sekaan. Joskus laitan myös hieman rusinoita, jos rahkassa saa olla enemmän kaloreita. Silloin rahkan täytyy ässehtiä jääkaapissa muutama tunti, että rusinoista tulee ihanan löllöjä ja väriä päästäviä.

Uunissakin voi tehdä rahkaa, kuin rahkapiirakan täytettä. Ohentaa maidolla ja lisää pari kananmunaa, makeutusjauhetta ja vaikka mustikoita. Paistaa 225 asteessa ehkä n. 20 min. pienissä annosvuoissa. Myös rahkapiirakka käy laihdutukseen, jos pohja on tosi ohut. Itse tein sellaisen toissa sunnuntaina. Ohjeen laitoin tänne, oisko se ed. tosissaan-ketjussa, jos kiinnostaa.

Lue lisää

Tosi hyviä rahkavinkkejä. Mulla on jääkaappi kallellaan rahkapurkkeja, eikä ole hetkeen pieneen maistunut. Noilla vinkeillä luulisi taas maistuvan!

Ostettiin viikonloppuna uusi upea ferrarin punainen leivänpaahdin :) ja voi mikä himo syttyi vastapaahdettuun leipään...Onneksi paahtistakin saa nykyään "yhtä terveellisenä kuin ruisleipää", päälle vaan värikkäitä rehuja, kananmunaa ja vähärasvaista leikkelettä...

Heräsin tänä aamuna niin aikaisin, että neljän aikaan iltapäivällä totesin, että päivän kalorit on jo syöty:) Illalla kävin vielä kaupassa ja hypistelin käsissäni useampaa suklaapatukkaa ja olin todella lähellä sortua! Kotona tyydyin kasaamaan valtavan kasan kasviksia lautaselle, joukkoon vähärasvaista fetajuustoa, ja maiskuttelin mahan pinkeäksi:)

Tosi hieno homma! Niin se kärsivällisyys palkitaan!

Eve84 kirjoitti:

Just tein rahkapirtelöä, siihen tuli purkki rahkaa, 100g appelsiini-mansikkajogurttia (40kcal), 100g mansikkamehukeittoa, 100g jäisiä mansikoita, puolikas banaani ja n. 1 rkl hermesetasjauhetta. Ne vaan kaikki sauvasekoittimella sileäksi ja hieman vaahtomaiseksi pirtelöksi. Tosi hyvää ja kaloreita koko satsissa alle 300. Voi tietysti vaihdella hedelmiä ja marjoja.

Varsinaista rahkaa teen joko jogurtin tai 2% kevytkermaviilin kanssa. Jogurtti voi olla maustamatonta tai esim. vaniljaa. Mustikoita, mansikoita, vadelmia, mangoa, hedelmäcocktailia tai vaikka ananasta sekaan. Joskus laitan myös hieman rusinoita, jos rahkassa saa olla enemmän kaloreita. Silloin rahkan täytyy ässehtiä jääkaapissa muutama tunti, että rusinoista tulee ihanan löllöjä ja väriä päästäviä.

Uunissakin voi tehdä rahkaa, kuin rahkapiirakan täytettä. Ohentaa maidolla ja lisää pari kananmunaa, makeutusjauhetta ja vaikka mustikoita. Paistaa 225 asteessa ehkä n. 20 min. pienissä annosvuoissa. Myös rahkapiirakka käy laihdutukseen, jos pohja on tosi ohut. Itse tein sellaisen toissa sunnuntaina. Ohjeen laitoin tänne, oisko se ed. tosissaan-ketjussa, jos kiinnostaa.

Lue lisää

KIITOS PALJON KULTAISELLE EVELLE!:)
Tosi kivoja reseptejä, ei luulis kaloreitakaa paljo oleva :-) Sinänsä tuo rahkapiirakkakin houkuttaa mutta en kyllä vielä siihe uskalla sortua :D
Heh, ja kattosta vaan, multa löytyy tuo sauvasekoitin tuolta kaapista, en oo yhtää älynny et silläkii vois pirtelöö tms tehä vaikka sosekeittoja teenkin :D *blondi*
Kiitosta vaan paljon! Nyt iski hirvee himo rahkaan mut en kyl enää kehtaa puolilta öin sauvasekottimella päristellä :D Naapurit tykkäis!

motivaatio hallussa kirjoitti:

KIITOS PALJON KULTAISELLE EVELLE!:)
Tosi kivoja reseptejä, ei luulis kaloreitakaa paljo oleva :-) Sinänsä tuo rahkapiirakkakin houkuttaa mutta en kyllä vielä siihe uskalla sortua :D
Heh, ja kattosta vaan, multa löytyy tuo sauvasekoitin tuolta kaapista, en oo yhtää älynny et silläkii vois pirtelöö tms tehä vaikka sosekeittoja teenkin :D *blondi*
Kiitosta vaan paljon! Nyt iski hirvee himo rahkaan mut en kyl enää kehtaa puolilta öin sauvasekottimella päristellä :D Naapurit tykkäis!

Lue lisää

Ei niissä tosiaan paljon kaloreita ole, ja helpostihan ne laskee. En minäkään sortunut rahkapiirakkaan, se oli ihan "luvallista" eikä mennyt 1000 kcal yli. Onneksi se oli niin pieni että se oli seuraavana päivänä jo kadonnut (mies auttoi :D) koska kyllä se vähän kummittelee sieltä jääkaapista, eikä tule sitten syötyä ruokaa kun haluaa vaan syödä sitä piirakkaa :D

Moikka!

Ootko kokeillut vihreää teetä? Väitetään, että se poistaa tehokkaasti nestettä. Maku nyt ei ole ihmeellinen, itse laitan makeutusainetta joukkoon.
Sanotaan, että hiilihappoiset juomat sen sijaan voivat turvottaa. Toisaalta niistä tulee ainakin omasta mielestäni "täydempi olo". Itse juon light-limua niin paljon, että minua voisi kutsua Rva Aspartaamiksi:)

Apteekista ja luontaistuotekaupoista voi myös ostaa reseptivapaita nesteenpoistolääkkeitä, en kyllä suosittele jatkuvaa käyttöä.

Hei!
Hurjalta tuo huominen pvä kuullostaa, mutta anna palaa! :-) Ja varaudu juoksemaan paljon vessassa :D En tiiä pitäskö joskus itekii kokeilla tota nesteen poistoa..Vaik semmoi kevyempi pvä viikossa :)
TSEMIÄ ja kerro kuin kävi!

motivaatio hallussa kirjoitti:

Hei!
Hurjalta tuo huominen pvä kuullostaa, mutta anna palaa! :-) Ja varaudu juoksemaan paljon vessassa :D En tiiä pitäskö joskus itekii kokeilla tota nesteen poistoa..Vaik semmoi kevyempi pvä viikossa :)
TSEMIÄ ja kerro kuin kävi!

Lue lisää

MOikka moi!

Mä nostan meidät taas tuonne etusivulle, eli saman otsikon alla tavataan!