Kaupunkien ja kuntien pitkä-aikaispaikkoja ollaan lakkauttamassa. Vanhukset sysätään omaisille ja kotihoidon piiriin. Omaisilla oikeus 3 päivän vapaaseen kuukaudessa, riippuen hoidettavan hoitotarpeesta.
Onhan se hienoa että vanhukset ja sairaat voivat olla kotona viimeiseen asti, mutta onko oikein että he makaavat tiedottomassa tilassa jonkun toisen kotona, vieden näin omaishoitajan elämästä suurimman osan ajasta. Olen nähnyt vanhuksia kotonaan joiden ei pitäisi enään olla siellä, nähnyt kuinka heidän ihmisoikeutensa ns. kärsii.. Mutta onko omaishoito sittenkään rasite vai kunnia?
Täytyisi muistaa että omaishoitajien voimavarat eivät kerry kolmena päivänä kuukaudessa...
Onhan se hienoa että vanhukset ja sairaat voivat olla kotona viimeiseen asti, mutta onko oikein että he makaavat tiedottomassa tilassa jonkun toisen kotona, vieden näin omaishoitajan elämästä suurimman osan ajasta. Olen nähnyt vanhuksia kotonaan joiden ei pitäisi enään olla siellä, nähnyt kuinka heidän ihmisoikeutensa ns. kärsii.. Mutta onko omaishoito sittenkään rasite vai kunnia?
Täytyisi muistaa että omaishoitajien voimavarat eivät kerry kolmena päivänä kuukaudessa...
Vastaukset 21
Vanhimmat
Niin no eihän kenenkään ole pakko suostua/lähteä omaishoitajaksi, jos ei itse halua. Omahoitajuus vaati molempien osapuolten suostumusta asiaan. Ja omahoitajan on itse tuotava esille, mikäli ei jaksakaan vuositolkulla hoitaa omaistaan ympärivuorokautisesti.
Totta tuo, että koti monelle paras paikka, mutta rajansa kaikella. Totuushan on ettei vanhukset kuitenkaan välttämättä pärjää ihan loputtomiin kotona. Laitoksiin/vanhainkoteihin aivan liian pitkät jonot jo nyt. Vaikkei nämä ns. suuret ikäluokat edes vielä ole näitä tämän päivän vanhuksia.
Mielestäni pitäisi enemmän puhua laitospaikkojen muuttamisesta kodinomaisempaan suuntaan. Mutta kun se on se raha, mikä tässäkin taas ratkaisee.
On, kyllä pitäis ruveta omaishoitajille maksamaan ihan kunnon palkkaa, tämähän on naurettavaa tämä nykyinen palkkio. Olisi varmaan toisellalailla tulijoita tähän hommaan.Itse olen dementoituneen äitini omaishoitaja, äiti asuu vielä omassa kodissaan ja uskon, että tämä on paras hoitomuoto hänelle. On turva palvelut, kaikki mitä vain voi laittaa esim. ovihälytin, hellavahti ja koko koti on suunniteltu turvalliseksi liikkua. Vaikka en asukkaan itse hänen luonaan, vietän kiireetöntä aikaa hänen luonaan askareita tehden ja tärkeitä on jokapäiväinen jumppa-tuokio ja ulkoilu, myös kerran viikossa päiväkeskuspäivä jolloin minäkin voin hengähtää, mutta jos/kun äiti tulee siihen kuntoon, että ei pysty itse liikkumaan, elikkä on nosteltava minä en pysty häntä hoitamaan, koska itsellänikin on selkävaiva, sitten äidille on löydyttävä hoitopaikka. Tällähetkellä meidänkin kunnassa on hoitopaikkoihin pitkät jonot, terveyskeskuksen vuodeosastolla makuutetaan vanhuksia ja siellä jos missä kunto alenee, ainakin jos ei omaiset huolehdi omistaan. Jotakin pitäis tehdä viisaitten päättäjien nyt jo pikaisesti!!!
Omaishoito onnistuu parhaiten jos omaishoitajalle maksetaan ihmisarvoinen korvaus hoitotyöstä, esim 1500 €/kk, onhan se verollista,työ raskasta ja ympärivuorokautista. Omaishoitajan jaksamisesta pitäisi myös huolehtia muutenkin kuin 3 vapaapäivää kuukaudessa. Ainakin kerran viikossa pitäisi kunnan puolesta pienellä korvauksella saada hoitaja vanhukselle päiväsaikaan (silloin olisi esim iso pesu,lääkehuollon tarkastelua, kahvittelua, juttelua, liikuntaa yms) , sillä omaishoitaja tarvitsee joskus käydä asioillaan ja ihmisten ilmoilla. Se 3 päivää kuussa vapaata ei riitä. Loput 27 päivääkin on saatava katkeamaan jotenkin, muuten ei jaksa pitemmän päälle.
Nykyisin vanhusten omaishoitajia käytetään härskisti hyväksi kunnan puolelta. Kun tiedetään, ettei omaishoitaja raski kuitenkaan lähettää vanhusta laitokseen, niin hoitaahan se omaisensa ilmaiseksikin.
omaishoitajuuden ei pitäisi mielestäni pitäisi perustua siihen että se koettaisiin työnä, eihän omien lastenkaan hoidosta makseta palkkaa, korvaus vain, eikä lomaa heistä saa jos ei asiat ole todella huonosti.
Jos vanhus on liian raskas hoidettavaksi kotona, silloin hänen paikkansa on jossain muualla. Monesti omaishoitajana on esim puoliso, joka oman elämänsä ohella auttaa puolisoaan ja näin he pystyvät vielä hetken pidempään jatkamaan yhteiseloa. Lisäksi saattaa käydä kodinhoitaja esim kerra nviikossa saunottamassa ja jakamassa lääkkeet. Mummoni hoiti miehensä äidin joka asui heillä, tarvitsi vessa ja pesuapua, sekä miehensä, jolle tuli aivohalvaus. Hänelle se oli mielekkäämpi ratkaisu kuin käydä vierailemassa päivittäin kilometrien päässä ja elää yksin. Rahan himossa tai työkseen ei kannata siihen hommaan ryhtyä, tai sitten pitää hankkia koulutus ja perustaa vaikkapa hoitokoti niin on palkka ja vapaapäivät.
TYÖTÄ, siinä kun joku muukin. Kyllä minusta on tätä työtä arvostamaton jos tätä ei pidetä työnä, niinkuin muutakin työtä.Joka aamu lähden äitiäni hoitamaan seitsemäksi, niinkun töihin ainakin, kaikki asiat huolehdin, niinkuin me omaishoitajat tehdään. Itse tykkään, että tämä on ollut minulle suuri MAHDOLLISUUS, että saan hoitaa äitiä, vaikka ei aina ole helppoakaan, mutta silti. Ei meistä varmaan kukaan rahan takia tätä TYÖTÄ tehdä, rakkaus omaista kohtaan on se asia.Me omaishoitajat ollaan ihan oma "ROTUNSA" ei tähän ihan kenestä vaan olekkaan, näitä arvostelijoita on aina, mutta kun sen tietää että he eivät tiedä tästä hoito asiasta MITÄÄN, osaavat antaa viisaita neuvoja ja arvostella meidän tekemisiä ja ovat vielä kateellisija jos saadaan palkkiota tästä TYÖSTÄ. Kyllä meidän pitäis saada kunnon palkka myös työstämme siitä huolimatta, vaikka omaisiamme hoidammekin, eihän tämä ole sama asia, esim. oman äidin hoito, että se on yhdelle lapselle kuuluis koko hoito, toiset vaan katsoo päältä.
paljonko hoitajan joka hoitaa työkseen suuriakin osastoja vanhuksia kuuluisi saada palkkaa, jos oman äidin huolehtimisesta maksettaisiin vaikkapa tuo 1500e? Teen kolmessa vuorossa työtä, huolehdin vieraista ihmisista vuosikausia, heistä tulee myös osa minun elämään ija minun sosiaalista verkostoani, olen läsnä heidän heikoimpina hetkinään, silloin kun kukaan omainen ei ole paikalla. Ja tämän teen sen lisäksi että huolehdin siihen oman kodin, lapset ja välillä myös vanhempanieni ja sisarusteni asioita. Olen hankkinut koulutuksen, ottanut opintolainaa jota nyt maksan pois. Eikö palkkaa ole myös se että äitisi arvostaa sinua, huolehtimistasi, sitä että tahdot antaa hänelle mahdollisuuden asua kotona, jos ei kerran rahasta ole kyse. Arvostan toki omaishoitajia siinä missä muitakin hoitoalan ihmisiä, mutta ei sitä kenenkään työkseen pitäisi tehdä, omaisiaan hoitaa. Se on samankaltainen mahdollisuus kuin että äidillä on mahdollisuus jäädä kodinhoidontuelle lapsia hoitamaan, vaikka ne saisi tarhaankin, että pääsisi töihin tienaamaan elannon. Vaativaa se on lastenhoitokin, kokopäiväistä "työtä" varsinkin jos perheessä on erityislapsia.
kyse siitä, etteikö kaikki hoito olisi yhtä arvokasta, olen minäkin ollut työelämässä oikeesti, enkä tosiaankaan ole tuommoisia summia vaatimassakaan olen ihan tyytyväinen osaani, itse olen sen valinnut. Mutta tästä on turha keskustellakaan sellaisen kanssa joka ei todellakaan tiedä tästä mitään, on tämä semmoinen asia, tympii... on se meidänkin hoidettava omat perheemme vielä lisäksi, ei se niin yksinkertaista ole... voi herranjestas sentään...
Paljonko omaishoitajat säästävät yhteiskunnan varoja,paljonko yksi vuorokausi maksaa laitoksessa yhteiskunnalle? Jos kaikki omaishoidettavat laitettais laitokseen, mistä paikkoja löytyis kaikille? Nytkin on kaikki paikat ylimitoitettu. Omaishoitaja saa korvausta n.300e/kk, laitoksessa hoidettava olisi sillä n. 2-3 päivää, siitä voi laskea. Hoitajat huolehtii tosiaan laitoksissa isoista määristä vanhuksia, aivan liian isoista määristä, kun vanhus joutuu tai pääsee laitokseen, hän voi olla vielä liikuntakykyinen, mutta laitos tekee äkkiä liikuntakyvyttömän, koska sellainen on helpompi hoitaa ja sitten vielä syötetään lääkkeitä, että olisi mahdollisemman hiljaakin.Tämä on tosi asia. Yhdellä hoitajalla on suuri määrä hoidettavia, niimpä just, saako vanhukset aina edes asianmukaista hoitoa? Olen käynyt ystävääni syöttämässä ja monesti jää sellainen tunne, saako kaikki edes ruokaansa.Hhoitajan kirjoitus tuntuu jotenkin katkeralta ja vaikka sanotkin tuossa, että arvostat omaishoitajia, niinkuin muitakin hoitajia jää vaan tunne, että eipä asia taida niin ollakkaan. Eiköhän jokainen omaishoitaja tiedä itse omat rajansa ja voimavaransa. Koti on aina parempi paikka asua kun laitos, jos tietenkin on siihen mahdollisuus. Kaikille omaishoitajille tsemmiä ja voimia eteenpäin!
Kyllä omaishoitajalle kuuluisi kunnon korvaus esim juuri tuo 1500 € kuussa. Silti yhteiskunta säästäisi merkittäviä summia vanhustenhoidossa, esim jäisi rakentamatta lisää hoitopaikkoja ja tulopuolelle tulisi verotulot. Silti olisi nykyiset laitokset vielä täynnä hoidettavia. Hoidettavalle se koti on se paikka, missä haluaisi olla mahdollisimman pitkään. Ja tuo jaksaminen olisi myös huomioitava paremmin.
Itse en saanut omaishoitajan korvausta ollenkaan, vaikka viimeiset kolme vuotta hoidin lähiomaistani hänen kotonaan. Aluksi korvausta tiedustelin ja virkailija oli oikein iloinen kun hoidin omaistani ja vielä (vahingon)iloisemmaksi tuli, kun sai ilmoittaa, ettei rahaa tule. Samalla pyöritin oman huushollini kuluja säästöilläni, olinhan lopettanut yritykseni omaishoidon ajaksi. Loppuaikoina korvausta enää edes tiedustellut tai hakenut. Nyt pitää huomioida se, että vain harva hoitaa omaisiaan rahasta (vaan rakkaudesta), mutta isot kulut ne juoksee hoitajallekin koko ajan.
Jos tämä peruspalveluministeri tosiaan haluaa vanhuksia kotiin hoidettavaksi, niin kohennuksia epäkohtiin on tultava. Asiasta voisi tulla jopa niin tärkeä, että ministeri mainittaisiin historiakirjoissakin henkilönä, jolla oli sisua saattaa tämä asia kunnialliseen päätökseen.
kylläpä etsisin jonkun yksinäisen vanhuksen kelle alkaisin omahoitajaksi, jos tuo 1500 siitä maksettaisiin. Tällä hetkellä kun saan 1600 , miinus verot tietenkin, siitä kun hoidan osastollista vanhuksia kolmessa vuorossa perheeni lisäksi. Ja kolmen vuoden koulutuksella, kai omaishoiatja saisiparemman palkan jos omaisi alankoulutuksen, säästettäisiinhän siinäkin joku ylimääräinen käynti tk:ssa?
taidat olla.Tässä tarvitaan enempi sitä maalaisjärkeä, kun kolmen vuoden koulutusta.On meidän omaishoitajien joukossa sairaanhoitajiakin, niinkuin muitakin ammattilaisia, meitä vaan pidät sinä hoitsu niiiin tyhmänä. Tässä on tullut semmoinen vaikutelma näitä lukiessa, että hoitohenkilöstö on tätä omaishoitojärjestelmää vastaan ja pitää tätä tarpeettomana muotona.
Entäpä jos hoitaisit tuota omaishoidettavaa 24 h/pv ja siinä olisi vielä oma perheesi rinnalla. Omaishoitaja kun yleensä asuu hoidettavan kanssa saman katon alla. Itse olen omaishoitaja joka käy työssä kodin ulkopuolella. Kotona omaishoidettava ja muu perhe. Ansaitsenko tuplapalkan? en.
Saan hoitotukea puhtaana käteen alle 200 nettona. Hoidettava käy nimittäin viikon kuussa intervallissa. Siltä ajalta en saa hoitotukea.Kerkeen kyllä sitten kämpän siivoomaan ja
hetken hengähtämään sinä viikon aikana. Palkallista hoitovapaata kunta ei munulle myönnä!
Kohta jo 10 v kulunut. Ensin kävin hoitamassa isääni
kotona. 2-3 X/viikko, kunnes väsyin. Lapset jo kotoa lähtivät joten muutin mieheni kanssa tähän isän luo asumaan. Muut sisaret eivät nokkaansa kopauta. Molemmille sitten soitan n. kerran kuussa kuulumiset. Ehkä jopa he toivovat etten soittaisi! En tiedä. Yhteydenpito on yksisuuntaista. Aina on heillä ollut syynsä miksi laistaa hoidosta. Ensin oli lapset (minulla on yhtä monta lasta kuin heillä yhteensä), sitten tuli talojen hoito ja työt. Sitten sairaus.....hyviä syitä kaikki:) Tilanne jatkuu samana edelleen.....itseltä on monta koulutus- ja työpaikkaa jäänyt väliin....välillä myös omat lapset. Isälläni on vain minut. Voinko häntä jättää yksin!
kuulostaa tosi taivaalliselta. Entä kuka tekee kaiken järjestelytyön, että päästään tuohon malliin, kas kun itsellä on käden töitä täynnä ja aikaa ei tahdo riittää itsensä hoitamiseen.
Olen ennenkin kuullut noita hyviä teorioita.
Vuosia sitten naapurin yksinhuoltajaäiti oli hermoromahduksen partaalla kun mies oli lähtenyt toisen naisen matkaan. Kasvatusneuvolan työntekijä ehdotti hänelle matkaa yksin jollekin toiselle paikkakunnalle lepäämään! Todella hyviä neuvoja.
Ainakin noin niin kuin teoriassa. Noinhan ne hommat
teoriassa toimii:)
Samoja kokemuksia minulla. Kun hoidin noin kolme vuotta omaistani hänen kotonaan, niin muut sisarukset eivät ottaneet osaa ollenkaan hoitoon. Paitsi yksi, joka viimeisenä kesänä tuurasi minua kolme kertaa päiväsaikaan. Voi mitä luxusta, ihan totta. Alkoi tuntua, että pienikin oma huilausaika on ylellisyyttä.
Syitä oli mm. "meillä on mökillä paljon maalaamista", " on H.A:n syntymäpäivät" ,"kylätapahtumat" ym yhtä tärkeätä. Hoito-ohjeita kuitenkin sain. Niin kiire oli omiin hommiinsa, ettei edes kelvannut mummin tarjoamat kahvit. Ja minullekin ne oli päivän kohokohtia ja mummin silmät loistivat.
Sinä teit kuten minä, että muutit omaisesi luo asumaan. Nostan Sinulle siitä hattua korkealle. Rakkaus se on se voima, joka niin teettää. Mutta miten pitää huolta omasta jaksamisesta, kun kunta, valtio ja muut omaiset vähättelee koko omaishoidon tärkeyttä?
ei taida olla mahdollista, ainakaan meidän kunnassa, tuo "sitten etsin yksinäisen vanhuksen jolle alkaisin omaishoitajaksi", hoidettava pitää olla OMAINEN , voi tietysti olla vieraskin, mutta siitä ei ainakaan meidän kunnassa makseta.Että vaihtaisit nykyisen työsi tähän 24t/vrk työhön, etpä taida olla näistä asioista perillä...
on käynyt, että sisarukset eivät ota osaa mihinkään. Olen pitänyt äidistä huolta kymmenisen vuotta, alkuun tarve oli vähäisempää, mutta joka päivä kävin silti katsomassa vointia, olin silloin vielä työelämässä. Jäin/jouduin oman terveyteni takia pois töistä ja aikaa on sitten ollut äidille enempi ja tarve kokoajan lisääntynyt.Nyt olen ollut "virallisesti" omaishoitaja n.4vuotta ja kokoaikaisesti 24t/vrk. kun on joskus tosi väsynyt ollut ja sisaruksille tullut "valiteltua" väsyneenä, sieltä tulee mitä ihmeellisempiä kommentteja. Voi olla moniakin kuukausia, että eivät käy katsomassakaan ja puh.soitotkin on jääneet, kommentoineet mm. eihän se äiti muista onko soitettu vai ei, kun on dementia. Nyt ollaankin sitten siinä vaiheessa, että äiti ei todellakaan aina muista esim. montako lasta hällä on, eikä nimiä varsinkaan, minut just ja just muistaa. Omista lapsistani, jotka on aikuisia jo ja ovat olleet mummille läheisiä, huomasin nyt viimeksi miten sattui pahasti, kun mummi ei muistanutkaan heitä.
olen vanhainkodilla työskentelevä lähihoitaja, suvussamme on paljon hoidettu omaisia myös kotona, kotihoitajana on toiminut puoliso ja miniä. Etää on minulla jotain hajua näistä jutuista. Ihan kokopäiväistä "työtähän" se on heill äollut, samassa huushollissa kun ovat asuneet, eihän se muuten olisi onnistunutkaan, kun olivat siinä kunnossa missä olivat, mut en kyllä kertaakaan kuullut mummoni olevan rahaa vailla oman miehensä huolehtimisesta, tai hänen äitinsä, vaikka raskasta oli varmasti! Omaishoitajuus oli hänelle itsestäänselvyys, ei lähimmäistä jätetä. Mulle on ihan sama miten paljon noissa rahaa säästetään, en suosittele omaishoitajaksi ryhrymistä kellekään jos se tuntuu liian vaikealta, ja jos omat velvollisuudet esim perhe ja oma elanto siitä kärsivät, eli rajansa kaikella. Tottakai ihminen saa paremman hoidon silloin jos on ainut hoidettava ja joku on läsnä aina tarvittaessa. Laitoksissa resurssit kun yleensä ovat vain välttämättömimpään.
mistäs sitten löydettäisin kaikille vanhuksille omaishoitajat, kun ei toisia kiinosta käydä edes kerran vuodessa omaisia tervehtimässä? Ei se halvaksi tulis sekään että jokaisella vanhuksella olisi yhtäkkiä omahoitaja jolle maksettaisiin lähes samaa palkkaa kuin sille hoitajalle joka huolehtii sen yhden vanhuksen sijaan osastollisesta. kiva jos omaishoitajia ja vanhaiskotien hoitajia on molempia, kumpi sitten kellekin sopii, molempia tarvitaan, oikea hoitaja kumpi sitten asiakkaalle itselleen on hoidontarpeen mukaan sopivampi. Joku toinen pärjäisi kotona mainiosti kun joku vähän avittelisi, toinen taas on siinä kunnossa että hoitaminen vaatisi ammattitaitoa ja ympärivuorokautista apua. Oikea hoito oikeassa paikassa kun saataisiin aina mahdolliseksi.
on kova pula noista palvelutalo ja vanhainkotipaikoista, ainakin täällä turussa. Kotioloissa, joo, hoidetaan. Usein niin pitkään ettei sitten tarvitsekaan viedä vanhainkotiin kun paikka vapautuu, vaan suoraan osastolle,jos vielä elossa ollaan. Kovin on vaikea tilanne......
aikanakaan... puhmattakaan 45 vuodesta...
En ole koskaan saanut rahallista tukea eikä ole tullut mieleenkään hakea ennen kuin nyt; jospa sillä pääsisi vaikka jonnekin hetkeksi lomalle.