Mäntsälä-lehti (ilmestyi 14.2.) tiesi kertoa, että la 9.2. klo 13.30 jäi nuorehko, mäntsäläläinen mies junan alle Tuuliruusun paikkeilla.
Mahtoikohan kukaan tätä palstaa lukevista olla tuossa "kohtalokkaassa" junassa? Mitä siellä paikan päällä ihan käytännössä tapahtui?
Mahtaisikohan kellään olla tiedossa tämän nuorehkon miehen syntymävuotta tai jopa nimikirjaimia. Olen itsekin nuorehko mäntsäläläinen ja mieleeni nousi, että tämä junan alle jäänyt mies on saattanut joskus olla vaikkapa samassa koulussa tai jopa samalla luokalla kanssani. Mäntsälä on pieni paikkakunta.
Tietoa kehiin, ihmiset! Kiitos!
Mahtoikohan kukaan tätä palstaa lukevista olla tuossa "kohtalokkaassa" junassa? Mitä siellä paikan päällä ihan käytännössä tapahtui?
Mahtaisikohan kellään olla tiedossa tämän nuorehkon miehen syntymävuotta tai jopa nimikirjaimia. Olen itsekin nuorehko mäntsäläläinen ja mieleeni nousi, että tämä junan alle jäänyt mies on saattanut joskus olla vaikkapa samassa koulussa tai jopa samalla luokalla kanssani. Mäntsälä on pieni paikkakunta.
Tietoa kehiin, ihmiset! Kiitos!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Eiköhän mäntsäläiset tiedä jo samana päivänä, kenestä oli kyse, kunhan kyselet ihmisiltä, kokemusta kun on.
No hei, ihan oikeesti, ei sitä kaikki tiedä, ei ainakaan kukaan minun lähipiiristäni. En kai minä nyt jokaiselta vastaantulijalta rupea junan alle jääneen miehen henkilöllisyyttä tenttaamaan.
Joten sanokaapa ihan suoraan, että kuka se mies oli!
Eiköhän viimeistään hautajaisilmoitus anna nimen.
No eipä tässä taida muuta vaihtoehtoa olla, kuin odottaa kuolinilmoitusta, joka mitä luultavimmin Mäntsälä-lehteen tulee. Tämän päivän (21.2.) lehdessä ei ainakaan ollut mitään.
Onhan se kyllä aika traagista ja järkyttävää, että tällaista tapahtuu omassa kylässä, vaikka kyllähän niitä ihmisiä hyppii/toikkaroi esim. kännissä junan alle harva se päivä.
Mielestäni junan alle heittäytyminen on todella kammottava ja vastenmielinen tapa riistää itseltä henki. Siinä kun joutuu esim. veturinkuljettaja (ja ehkä jossain määrin matkustajatkin) sekä tietysti pelastushenkilöstö todistamaan, kuinka juna jyrää ihmisen todella pahan näköiseksi. Onko se sitten kenenkään kannalta kivaa, että arkkuun laitetaan kasa jauhelihaa (yököttää)? Mutta mitäpä se itsemurhaaja muiden järkytyksiä ajattelisi, henki kun on saatava pois, niin siinä kelpaa näköjään keino kuin keino.
Okei, meni vähän off topiciksi, mutta kuitenkin..
Kantsii ihan nätisti ottaa henki itseltään, ettei vaan kukaan pahastu ja ala yökötellä.
Jos ihminen on siinä tilassa ettei ole elämällä enää mitään väliä, onko sitten muka sitten kuolemalla. Junan alle heittäytyminen on ilmeisen helppo tapa tappaa itsensä ja takuuvarma, ettei jää kitumaan.
Jokainen itsemurha on muistutus ihmeisten, siis meidän välinpitämättömyytta kanssaihmisistä. En takoita pelkästää yksinäisyyttä tai ettei kuunella toista, vaai kaikki tuomitseminen ja erilaisuuden halveksunta ajaa ihmisiä ahtaalle.
Eikähän tuo ole aivan sama nyt kuka oli joka tappoi itsensä, jos tappoi, se on kuitenkin hänen asiansa, eikä kenenkään muiden. Asia oli meidän kaikkien yhteinen asia siihen asti kun hän oli elossa, mutta nyt on myöhäistä surkutella.
Tehkämme nyt lähimmäisillemme hyvää ja hyväkstään toisemme sellaisena kuin kukin on, niin estämme saman tapahtumasta uudelleen, jonkun meidän kohdalla.
Asiaa kirjoitat, kiitos. Mutta ehkä tämä ihminen, jos teki itsarin, se oli hänen valintansa.
Ei muuten ole takuuvarma tapa päästä päiviltä kivuttomasti. Usemman kerran on allejättäytyjä löydetty vielä hengissä junan alta, suolet sylissä sun muuta. Ajatellen myös ulkopuolisille aihetettuja haittoja se on oikeastaan paskamaisimpia tapoja tehdä itsari.
Useinmiten ihmisellä on elämäntilanne jo sellainen, kun junan alle hypätään, paljolti
lääkkeiden varassa elämistä, harvoin sieltä kukaan selviää ja jos selviääkin, loppuelämä onkin sitten sairaalaelämää ja kakolassa.
Junamiehen arvoitukseen taisi kenties tulla hieman lisävalaistusta, kun 10.3. ilmestyneessä Mäntsälä-lehdessä, seurakunnan ilmoitusten kuolleet-osastossa oli nuorehkon (33 v.) miehen nimi (nimikirjaimet S.J.H.). Nämä lehdessä olleet tiedot täsmäisivät siis junamiehen tapaukseen. Voisiko joku asiasta oikeasti tietävä vahvistaa, onko kyseessä varmasti yksi ja sama henkilö?
Varsinaista omaisten julkaisemaa kuolinilmoitusta värssyineen ja kaipailijoineen ei tästä herrasta koskaan lehdessä ollut. Taisi ilmoituksen puuttuminen puhua omaa karua kieltään miehen elämästä. Mahtoiko sällillä edes olla omaisia, saatika ystäviä tai tuttavia? Mene ja tiedä.
Joka tapauksessa, olisi mielenkiintoista käydä katsomassa miehen hautaa Mäntsälän hautausmaalla. Veisin miehen hautakummulle ehkä kukkasen ja muistuttaisin itseäni taas kerran siitä, että kanssaihmisistä kannattaa todellakin välittää. Erityisesti nuorten ihmisten traagiset kuolemat ovat hyvin masentavia ja turhia.
R.I.P.
Voi kait sitä seurakunnalta tiedustella, kuka hän oli ja missä hauta on, jos haluaa kukkia viedä? Pakko kai sellainen asia on kertoa, niin hautakivestähän se nimi tulee esille.
Tämän päivän (13.3.) Mäntsälä-lehdessä oli omaisten ja ystävien laittama kuolinilmoitus tästä S.J.H. -nimisestä miehestä. Ilmoituksessa oli myös kuolinpäivä eli 9.2., joka vastaa junaturman tapahtumapäivää. Pahoittelen virheellistä spekulaatiotani, jossa sanoin, etteivät omaiset laittaneet ko. miehestä ilmoitusta lehteen. Käsitykseni on ollut se, että kuolintapauksissa yleensä laitetaan lehteen ensin omaisten kuolinilmoitus ja vasta sitten on seurakunnan ilmoitus, jossa luetellaan kaikki lähiaikoina kuolleet mäntsäläläiset (sekä tänne haudatut muupaikkakuntalaiset), mutta näköjään on monia tapoja toimia.
S.J.H. on siis junan alle jäänyt mies ja tämän päivän (13.3.) Mäntsälä-lehdessä on hänen kuolinilmoituksensa.
R.I.P. S.J.H
Ainakin minun puolestani voidaan tämä keskustelu lopettaa. Monia hyviä kommentteja tuli, joten kiitos niistä!
Hyvää jatkoa sinulle ja kesän odotusta, olet inhimillinen ihminen, varmaan ajattelutapasi
koskettaa monia.
Vanha tapa mennä kiskojen väliin makaamaan ei todellakaan ole hyvä sillä on mainiintoja että jokunen olisi selvinnyt jopa vahingoittumatta kun on nukahtanut kännipäissää kiskojen väliin. Tietenkin useimmiten tuloksena on ruumismössöä jota kerätään isolla porukalla pitkältä matkalta ja omaisten kannalta lopputulos ei ole kaunista katseltavaa. Soisi yleistyvän elegantimman lähestymistavan jossa itsemurhaa yrittävä laittaa vain päänsä kiskojen väliin ja jättää vartalon sekä raajat kiskojen ulkopuolelle. Lopputulos on kauniimpi ja varma olettaen että junaa ei saada pysäytetyksi.