Suomen hallitus pitää tehtävänään huolehtia, että pörssikurssit pitävät kutinsa, etteivät ne notkahda liikaa alaspäin tai romahda. Hallituksen tehtävänä on siis yrittää luoda nopeasti liikkuvalle rahalle myönteinen toimintaympäristö. Jos osakepörssejä ei olisi, hallituksen horisontissa saattaisi olla nykyistä enemmän tilaa muille tavoitteille. Se voisi keskittyä vaikkapa taloudellisen, kulttuurisen, egologisen, sosiaalisen ja poliittisen demokratian vahvistamiseen ja köyhyyden poistamiseen. Usein pörssikursseja kannatellaan juuri näiden asioiden kustannuksella.
Merkittävä osa suomalaisista pörssiosakkeista on siirtynyt ulkomaisille omistajille sen jälkeen, kun eduskunta vapautti ulkomaalaisomistuksen vuonna 1993. Vuonna 2000 ulkomaiset sijoittajat omistivat Helsingin pörssin kaikkien osakkeiden 2500 miljardin markan arvosta 70,5%, 90% Nokiasta, 60% Stora-Ensosta ja 57% UPM-Kymmenestä. Hivenen myöhemmin ulkomaisilla sijoittajilla oli yli kaksi kolmannesta pörssin markkina-arvosta. Hallitus on siis ottanut keskeiseksi tehtäväkseen huolehtia ulkomaisten sijoittajien eduista. Sitä todistavat myös viimeiset Stora-Enson tehtaiden lopettamiset Summassa ja Kemijärvellä. Eivätkö nämä osakkeenomistajat voisi olla mukana äänestämässä, kun Suomeen valitaan uutta eduskuntaa. Miksi suomalaisten pitää valita heidän edustajansa Suomen eduskuntaan. Eikö se ole väärin näitä sijoittajia kohtaan?
Lopuksi pörssistä Max Weberin sanoin: Vahva pörssi ei ole mikään "eettisen kulttuurin" klubi,
eivätkä suurpankkien pääomat ole sen enempää olemassa "hyvinvointia" varten kuin kiväärit ja kanuunatkaan.
Merkittävä osa suomalaisista pörssiosakkeista on siirtynyt ulkomaisille omistajille sen jälkeen, kun eduskunta vapautti ulkomaalaisomistuksen vuonna 1993. Vuonna 2000 ulkomaiset sijoittajat omistivat Helsingin pörssin kaikkien osakkeiden 2500 miljardin markan arvosta 70,5%, 90% Nokiasta, 60% Stora-Ensosta ja 57% UPM-Kymmenestä. Hivenen myöhemmin ulkomaisilla sijoittajilla oli yli kaksi kolmannesta pörssin markkina-arvosta. Hallitus on siis ottanut keskeiseksi tehtäväkseen huolehtia ulkomaisten sijoittajien eduista. Sitä todistavat myös viimeiset Stora-Enson tehtaiden lopettamiset Summassa ja Kemijärvellä. Eivätkö nämä osakkeenomistajat voisi olla mukana äänestämässä, kun Suomeen valitaan uutta eduskuntaa. Miksi suomalaisten pitää valita heidän edustajansa Suomen eduskuntaan. Eikö se ole väärin näitä sijoittajia kohtaan?
Lopuksi pörssistä Max Weberin sanoin: Vahva pörssi ei ole mikään "eettisen kulttuurin" klubi,
eivätkä suurpankkien pääomat ole sen enempää olemassa "hyvinvointia" varten kuin kiväärit ja kanuunatkaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tuottavat aiempaa suurempia voittoja, aiempaa parempaa "omistaja-arvoa" osakkeenomistajilleen, yhtiöiden rooli yhteiskunnassa on muuttunut merkittävästi:aikaisemmin ne olivat työn ja työpaikkojen ja sitä kautta palkkatulojen, toimeentulon ja turvallisuuden lähde ihmisille. Nyt ne ulkoistavat työllistämistä yhä tehokkaammin ja keskittyvät tuottamaan voittoa sijoitetulle pääomalle. Talous kasvaa, työllisyys ei. Ero on merkittävä. Mitä enemmän talouskasvu on ylikansallisten yritysten varassa, sitä selvemmin on tämä tilanne. Ylikansallisten yhtiöiden hallussa on maailman tuotannollisesta omaisuudesta 33%, mutta silti ne työllistävät vain 5% maailman työvoimasta.
Aikaisemmin tehostamistoimia, irtisanomisia, saneerauksia ja fuusioita peiteltiin "pakkotilanne" väitteiden alle.
Ilmeisesti on havaittu, että ihmiset hyväksyvät kaiken suuremmitta protesteitta ja toimet ovat yhä suorasukaisempia, peittelemättömämpiä ja härskimpiä.