voi olla myös "huonoja" vaikutuksia.
Kun kirkon vaikutus heikkenee, erilaisten hihhulilahkojen ja muiden uskontojen (esim. islam) vaikutus tulee väistämättä voimistumaan. Onko se sitten ateisteille välttämättä hyvä asia?
Tällä hetkellähän kirkko pitää näitä muita ihan mukavasti pimennossa, vaikka se uskonnonvapautta loukkaakin. Siitä huolimatta katson sen olevan ateisteille pienempi paha, jos pitää useamman pahan väliltä valita.
Toisaalta kun kirkollisveroa maksavien määrä jatkuvasti pienenee, niin kohta kirkko on itkemässä valtiolta kompensaatiota menetyksilleen ylläpitääkseen kaikkia toimintojaan ja rakennuksiaan. Ja valtiohan sen tietysti joutuu antamaan, josta seuraa yleisten verojen korotus, joka tietysti koskee myös ateisteja.
Eikö siis ole parempi, että jotkut hölmöt maksaa vapaaehtoisesti meitä enemmän veroja? Mitä se meitä haittaa? Ei minua ainakaan, päinvastoin!
Uskonnoista vapaan valtion tavoite on kuitenkin niin utopistinen, että näillä eroluvuilla hehkuttelu ei oikein ole enää mielestäni ole järkevissä rajoissa.
Saataisiinkohan tästä asiasta kiihkotonta keskustelua aikaiseksi, vai lähdetäänkö heti nimittelylinjalle? Katsotaan...
Kun kirkon vaikutus heikkenee, erilaisten hihhulilahkojen ja muiden uskontojen (esim. islam) vaikutus tulee väistämättä voimistumaan. Onko se sitten ateisteille välttämättä hyvä asia?
Tällä hetkellähän kirkko pitää näitä muita ihan mukavasti pimennossa, vaikka se uskonnonvapautta loukkaakin. Siitä huolimatta katson sen olevan ateisteille pienempi paha, jos pitää useamman pahan väliltä valita.
Toisaalta kun kirkollisveroa maksavien määrä jatkuvasti pienenee, niin kohta kirkko on itkemässä valtiolta kompensaatiota menetyksilleen ylläpitääkseen kaikkia toimintojaan ja rakennuksiaan. Ja valtiohan sen tietysti joutuu antamaan, josta seuraa yleisten verojen korotus, joka tietysti koskee myös ateisteja.
Eikö siis ole parempi, että jotkut hölmöt maksaa vapaaehtoisesti meitä enemmän veroja? Mitä se meitä haittaa? Ei minua ainakaan, päinvastoin!
Uskonnoista vapaan valtion tavoite on kuitenkin niin utopistinen, että näillä eroluvuilla hehkuttelu ei oikein ole enää mielestäni ole järkevissä rajoissa.
Saataisiinkohan tästä asiasta kiihkotonta keskustelua aikaiseksi, vai lähdetäänkö heti nimittelylinjalle? Katsotaan...
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kirkon heikkeneminen ei vahvista hihhuleiden asemaa. Heidän medianäkyvyys voi nousta, mutta ei missään tapauksessa niin paljoa kuin kirkon heikkenee. Minusta olisi pelkästään hyvä asia, että onnettomuuksien asiantuntijana ei kuultaisi piispaa eikä joka joulu valitettaisi kuinka kirkot täyttyvät Hartaiden joululaulujen kuuntelijoista.
Kirkollisveroa maksaneiden määrän väheneminen aiheuttaa osan kirkon toiminnasta siirtymistä yhteiskunnan tai kansalaisjärjestöjen vastuulle. Tästä tuskin tulee kovin suurta laskua kunnille tai valtiolle. Päinvastoin on luultavaa, että kirkon saamat erilaiset projektiluonteiset avut vähenevät. Jos uskonnonopetus saataisiin pois kouluista, tästä aiheutunut säästö olisi paljon suurempi kuin kirkon toiminnan loppumisesta aiheutuneet menot.
"Uskonnoista vapaan valtion tavoite on kuitenkin niin utopistinen, että näillä eroluvuilla hehkuttelu ei oikein ole enää mielestäni ole järkevissä rajoissa."
Jos tarkoitat valtiota, jossa valtio ja kirkko ovat erotettu kokonaan toisista, en näe unelmaa mitenkään utopistisena. Uskon, että useimmat meistä näkisi mielellään Suomen yhteiskuntana, jossa olisi todellinen uskonnonvapaus. Meidän muorille kirkko on erittäin tärkeä asia enkä voi kuvitella, että kukaan haluaisi rajoittaa vapaaehtoista uskonnollista toimintaa.
Suuri eronneiden määrä aiheuttaa ongelmia, sillä kirkon on silloin pakko irtisanoa työntekijöitään. Henkilökohtaisesti toivon kirkonjäsenistön supistumista samassa suhteessa kuin kirkon työntekijät pääsevät eläkkeelle.
"Henkilökohtaisesti toivon kirkonjäsenistön supistumista samassa suhteessa kuin kirkon työntekijät pääsevät eläkkeelle."
Tuohan tarkoittaisi sitä, että uusien työntekijöiden kouluttaminen valtion yliopistoissa kannattaisi välittömästi lopettaa.
Suurten ikäluokkien jäädessä pois työelämästä tulee kirkolle pula ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Minusta koulutusta tulisi kuitenkin vähentää, sillä tulevaisuuden kirkko ei pysty tarjoamaan niin montaa työpaikkaa kuin nykyinen kirkko. Uskonnonopettajien pitäisi hankkia ainakin yhden muun aineen pätevyys.
>>Minusta olisi pelkästään hyvä asia, että onnettomuuksien asiantuntijana ei kuultaisi piispaa eikä joka joulu valitettaisi kuinka kirkot täyttyvät Hartaiden joululaulujen kuuntelijoista >Kirkollisveroa maksaneiden määrän väheneminen aiheuttaa osan kirkon toiminnasta siirtymistä yhteiskunnan tai kansalaisjärjestöjen vastuulle. Tästä tuskin tulee kovin suurta laskua kunnille tai valtiolle.>Jos uskonnonopetus saataisiin pois kouluista, tästä aiheutunut säästö olisi paljon suurempi kuin kirkon toiminnan loppumisesta aiheutuneet menot. >Uskon, että useimmat meistä näkisi mielellään Suomen yhteiskuntana, jossa olisi todellinen uskonnonvapaus.
Mielenkiintoinen avaus. Kommentoin paria kohtaa, joista olen hieman eri mieltä.
"Kun kirkon vaikutus heikkenee, erilaisten hihhulilahkojen ja muiden uskontojen (esim. islam) vaikutus tulee väistämättä voimistumaan."
Mihin perustat tämän vaikutuksen kasvun?
Kirkosta eroavat ihmisethän ovat valtaosin hyvin ei-uskonnollisia. Minusta olisi vaikea kuvitella, että erottuaan krikosta he yhtäkkiä muuttuisivat uskonnollisemmiksi ja päätyisivät johonkin hihhulilahkoon.
Jos taas tarkoitit sitä, että kirkossa nyt olevat hihhulit eroavat ja perustavat kirkkoa radikaalimpia uskonnollisia yhteisöjä, siinä varmaankin on jotain perää. Luulisin kuitenkin, että suurin osa näistä ihmisistä on jo kirkosta eronnut.
"Toisaalta kun kirkollisveroa maksavien määrä jatkuvasti pienenee, niin kohta kirkko on itkemässä valtiolta kompensaatiota menetyksilleen ylläpitääkseen kaikkia toimintojaan ja rakennuksiaan."
Tämä on hyvin mahdollista. Pyytäähän aina saa.
"Ja valtiohan sen tietysti joutuu antamaan, josta seuraa yleisten verojen korotus, joka tietysti koskee myös ateisteja."
Tästä taas olen eri mieltä. Miksi valtion pitäisi tukea kirkon toimintoja ja rakennusten ylläpitoa? Etenkään tilanteessa, missä noille toiminnoille on entistä vähemmän kysyntää.
Kirkollahan on itsellään kaksi keinoa sopeutua laskevaan jäsenmäärään: kirkollisveron nosto ja kulujen karsiminen. Kirkko ei tässä suhteessa eroa mitenkään vaikkapa liikeyrityksestä, enkä myöskään näe mitään perusteita valtion kohdella sitä eri tavalla.
Itse asiassa kirkon tapauksessa yhteiskunnallisia perusteita puuttua asioihin on vähemmän kuin yritysmaailman osalta - kirkon toimintojen karsiminen kun ei johda siihen, että yhden paikkakunnan työttömyys pomppaa kerralla 20%, kuten vaikkapa jonkun tehtaan sulkeminen pahimmillaan aiheuttaa.
"Uskonnoista vapaan valtion tavoite on kuitenkin niin utopistinen, että näillä eroluvuilla hehkuttelu ei oikein ole enää mielestäni ole järkevissä rajoissa."
Jos tarkoitat tuolla valtiota, jossa kukaan ei usko, olen aivan samaa mieltä.
Luulenpa kuitenkin, että kirkon eromääristä hehkuttavilla on mielessään toisenlainen tavoite: valtio, missä uskonto on vain ja ainoastaan jokaisen yksityisasia, ei siis asia, jota tuetaan verovaroin, opetetaan valtion kustannuksella kouluissa/yliopistoissa jne. Tämä mielestäni on täysin realistinen tavoite.
"Luulenpa kuitenkin, että kirkon eromääristä hehkuttavilla on mielessään toisenlainen tavoite: valtio, missä uskonto on vain ja ainoastaan jokaisen yksityisasia, ei siis asia, jota tuetaan verovaroin, opetetaan valtion kustannuksella kouluissa/yliopistoissa jne. Tämä mielestäni on täysin realistinen tavoite."
Hymynkare huulilla voisin jopa sanoa edelliseen
Aamen. :)
>>Mihin perustat tämän vaikutuksen kasvun? >Tästä taas olen eri mieltä. Miksi valtion pitäisi tukea kirkon toimintoja ja rakennusten ylläpitoa? Etenkään tilanteessa, missä noille toiminnoille on entistä vähemmän kysyntää. >Luulenpa kuitenkin, että kirkon eromääristä hehkuttavilla on mielessään toisenlainen tavoite: valtio, missä uskonto on vain ja ainoastaan jokaisen yksityisasia, ei siis asia, jota tuetaan verovaroin, opetetaan valtion kustannuksella kouluissa/yliopistoissa jne. Tämä mielestäni on täysin realistinen tavoite.
En ymmärrä tällä palstalla vähän väliä esille nousevaa näkemystä, jonka mukaan uskontoa ei pitäisi tutkia yliopistossa tai kouluissa. Jälkimmäisestä olen sitä mieltä, että tulisi siirtyä kaikille yhteiseen yleissivistävään katsomusaineeseen, tämä myös vähentäisi kustannuksia ja ongelmia joita koituu järjestettäessä jokaiselle oppilaalle oman uskontonsa mukaista opetusta.
Uskonnot ovat osa kulttuuriamme ja yhteiskuntaamme, sekä niiden tunteminen ilmiöineen on osa yleissivistystä. En ymmärrä miksi jotkut haluaisivat tämän pois kouluista. Samoin yliopistossa tulee tutkia uskontoja, kuten tällä hetkellä tapahtuukin, tulevaisuudessa uskontojen tutkimuksen monimuotoisuutta on todennäköisesti lähinnä lisättävä. Hengellisyys ei ole tutkimusten mukaan viime vuosina vähentynyt, vaan lisääntynyt, ihmiset eivät vain enää tarvitse kirkkoa siihen. Tämä asettaa uudenlaisia haasteita.
"Mitä muuten tarkoitat tuolla yliopisto- jutulla?"
Teologian opetusta. Siis tosiasiallisesti pappien (vaikka kirkko kuinka muut väittäisi, pappien koulutus tapahtuu suurimmaksi osin valtion kustannuksella yliopistossa, ja kirkon oma koulutus on varsin vähäinen lisä) ja uskonnonopettajien koulutusta.
Täsmennettäköön vielä, että uskontojen/uskomusten tutkimusta vastaan, ihan yliopistotasollakin, minulla ei ole mitään. Teologisen tiedekunnan voisi minusta lakkauttaa ja uskontotieteen laitoksen jättää ennalleen mutta kokonaan humanistisen tiedekunnan alaisuuteen. (Ainakin Helsingissä se on nyt teologisen ja humanistisen tiedekunnan yhteinen laitos.)
Kyllä uskontoja saa ja pitääkin tutkia.
Sen sijaan pappeja ja uskonnonopettajia ei pitäisi valtion varoilla kouluttaa.
Olen sitä mieltä, että uskontoja pitää opettaa, ei tuputtaa mitään uskontoja vaan opettaa, että nuoret oppivat tuntemaan eri uskontoja ja ymmärtävät paremmin eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Opetus ei pidä olla tunnustuksellista vaan tietoa antavaa.
kaikille muillekin aloille kouluteta ihan samalla tavoin yhteiskunnan varoilla?
Eihän muutkaan "yritykset" maksa esim. insinööriensä tai ekonomiensa koulutuksesta mitään.
>> Teologisen tiedekunnan voisi minusta lakkauttaa ja uskontotieteen laitoksen jättää ennalleen mutta kokonaan humanistisen tiedekunnan alaisuuteen.
elämänkatsomustiedon (ET) opetus juuri onkin.
Siksi en ymmärrä, miksi yleensä vedotaan juuri tähän asiaan puhuttaessa USKONNONopetuksen tarpeettomuudesta.
jotakin rajaa on vedettävä preudotieteiden ja tieteiden välille akateemisella tasolla.
Samalla logiikalla kuin luterilaisia pappeja koulutetaan veronmaksajien varoilla yliopistoissa, voitaisiin kouluttaa uskomuslääkitsijöitä, astrologeja, woodoo-pappeja ja mitä huuhaamaakareita nyt suinkin keksitään "tarvittavaksi".
Huuhaa-uskomustenkin tieteellinen tutkimus toki sopii yliopistoon, esim. historian tai psykologian yhteydessä, mutta se on eri asia kuin mainituilla uskomuksilla rahastavien ammatinharjoittajien kouluttaminen.
teologisen tiedekunnan toiminta ihan pseudotiedettä ole. Kyllä ne tutkimusmetodit ihan tieteellisyyden kriteerit täyttää.
>>jotakin rajaa on vedettävä preudotieteiden ja tieteiden välille akateemisella tasolla.
... en ymmärrä antipatiaasi uskonnon opetusta kohtaan, silloin kun opetus on yleissivistävää ja tunnustuksetonta. Uskonnon opetus on tärkeää, eikä vähiten tänä päivänä uskonnollisen fundamentalismin lisääntyessä.
Pappeja ei valtion varoilla kouluteta, pappisvihkimyksen antavat seurakunnat niille jotka sinne töihin hakeutuvat, omaavat sopivan koulutuksen ja ovat muutenkin työhön sopivia ja joille on osoittaa työpaikka (pappeja ei vihitä varastoon).
Ei minulla mitään yleissivistävää uskomusten opetusta vastaan ole. Jokaisen on hyvä tietää millaisiin huuhaatarinoihin maailmassa uskotaan/on uskottu. Elämänkatsomustieto voi hyvin olla koulussa pakollinen aine kaikille.
Sen sijaan uskonnonopetusta, eli jonkin (minkä tahansa) uskonnon tunnustuksellista opetusta, vastustan. Lahkot hoitakoot itse jäsentensä uskonnollisen kasvattamisen.
Eli ymmärrämme ilmeisesti termin 'uskonnonopetus' eri tavalla? Minulle se tarkoittaa tunnustuksellista opetusta, kun taas ET on sitä tunnustuksetonta.
En ainakaan itse tunnusta niitä uskontoja, joita käymme lukiolaisten kanssa uskontotunneilla läpi. Ei uskontotunnit ole tunnustuksellisia. Mielestäni lukion uskonnonopetus on monipuolista. Kursseilla tutustutaan maailman eri uskontoihin. Jos opetus olisi tunnustuksellista, pitäisi olla muutamien viikkojen välein budhalainen, hindu, muslimi, kristitty, mormoni, jonkun herätysliikkeen edustaja, Jehovan todistaja, juutalainen jne aina sen mukaan, mikä aihe on kurssissa menossa...
Käsittääkseni edelleen ortodoksisessa uskonnossa opetellaan rukouksia ulkoa. Jos opetus ei olisi tunnustuksellista, miksi Raamattukurssi olisi erikseen luterilaisilla ja ortodokseilla?
Meilläpäin on islaminopettaja herättänyt pahennusta vaatimalla tyttöjä käyttämään huntuja ja peittämään päänsä. Islamin opetus on tehokkaampa kuin ortodoksinen, sillä he noudattavat paastoansa toisin kuin ortodoksit.