Puolet HS-raadista pitää valtiota syyllisenä vuoden 1918 sotarikoksiin.
Liki puolet HS-raadin vastaajista, 49 prosenttia, katsoo Suomen valtion syyllistyneen sotarikoksiin vuoden 1918 sisällissodassa ja sen jälkiselvittelyissä. Vain 8 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei valtiota voi pitää ainakaan juridisesti vastuullisena sisällissodan aikaisista julmuuksista.
- Helsingin sanomat
Rustaniuksen dokumentti "Uhrit" on ehkä selkein ja mykistävin dokumentti sisällissodasta ja Suomen Francon, Carl Gustaf Mannerheimin toimista. Vaikka suurin osa tiedosta, tapahtumien kulusta ja teloitettujen tarkasta määrästä on lakaistu määrätietoisesti historian pimentoon.
Kyllä, punaiset teloittivat aluksi muutamia valkoisia sotilasakatemian miehiä mutta valkoisten terrori oli tiukasti organisoitua ja vielä tilanteissa, jossa olivat taistelujen jälkeen voittajina, ilman sotilaallista merkitystä. Kostoa. Rituaalista häpäisyä. Psyykkistä pahan projisoimista pois oikeaoppisista. Sadismia. Naisten ja tyttöjen raiskauksia. Hurmoksellista mielivaltaa ilman selityksiä. Jumalan nimeen.
Ja kaikki tämä tapahtui ammattiupseerien valvonnassa ilman kurillisia rankaisutoimenpiteitä. Jokainen "teloitus" oli murha Suomen tuoreen perustuslain valossa.
Valtio - tai siis Svinhufvud - julisti sittemmin yleisen armahduksen Mannerheimin joukoille, ilman mitään juridisia selvityksiä. Vielä kahden vuoden jälkeen sodan loppumisesta tehtyjä murhia ei poliisi suostunut selvittämään - lainvastasesti tietenkin. Monet vanhat sukuriidat kätkettiin poliittiseksi tuomioksi. Vain punaiset olivat sotasyyllisiä, syypäitä myös heihin kohdistuneeseen väkivaltaan.
Eurooppalaisessa historiankirjoituksessa kaikkia saksalaisten aiheuttamia keskitysleirikuolemia, nälkään näännyttämistä, kutsutaan selkeästi murhiksi ja harkituksi joukkotuhoksi, ja tuhoamistapahtumien määrätietoisuuden vähättelijöihin suhtaudutaan äärimmäisen jyrkästi ja jopa rikollisina mutta siihen eivät kaikki suomalaiset historiankirjoittajat ja poliitikot vielä kykene oman historiamme suhteen.
Valkoisten verikarnevaalin johdosta 25 000 murhattiin teloittamalla tai näännyttämällä. Todellisuudessa vielä lähikuukausina ehkä n.5000 kuoli vielä aliravitsemukseen ja tauteihin kotimatkalla tai kotonaan vapauduttuaan keskitysleiriltä. Eikä tässä vielä ole Viipurin "unohdettujen" uhrien määrää.
Teloitustapojen suhteen on myös historiankirjoitusta sievistelty. Oppikirjoissa on puhuttu sotilaallisen kurin osoittavista, käskyä tottelevista ryhdikkäistä kivääriteloituskomppanioista tai "puhdistuksista". Varsinkin Tampereella valkoiset olivat innokkaista hirttämään ja hakkaamaan kirveellä uhrinsa pään irti. Kirves teroitettiin uhrin nähden ennen toimenpidettä. Arkaaisen kannibalismin muinaisia rituaaleja, arkaista sadismia, "voiman sieppaamisia, voiman syömistä", ns. sivistys ei nähtävästi ole poistanut minnekään. Hirttäminenkin Tampereella tapahtui hitaalla, minuuttejakin kestävällä tukehduttamishirtolla, sätkivällä uhrilla, ei niskan murtumisella.
Rentola: Vuoden 1918 sota ei ollut kommunistinen kapina
Vuoden 1918 sota ja vallankumous olivat koko työväenliikkeen asia, ja liikkeen hajoaminen alkoi vasta näiden tapahtumien jälkeen, korosti poliittisen historian professori Kimmo Rentola sunnuntaina. "Näin ollen kyse ei ollut kommunistisesta tai bolševistisesta kapinasta, jollaisia nimityksiä näkee joskus käytettävän ulkomaisissa tutkimuksissa", Rentola sanoi Kansalaissodasta 90 vuotta -seminaarissa Helsingissä. HS.fi
Sodan taustatekijöistä harva suomalainen tietää mitään.
Yksi on selkeästi ylitse muiden: nälkä ja häpeälliset nälkäkuolemat; jos oli työtä, mitättömät palkalla piti ruokkia isonkin perhekunnan suut, raskaasta työstä varakkaiden maatalous- ja teollisuusmiesten alaisuudessa.
Kuinkahan moni suomalainen harkitsisi nyt valtiomuodon vaihtamista, jos sukulaiset alkaisivat kuolemaan nälkään?
Toimittaja Jouni K. Kemppainen on uudessa kirjassaan selvittänyt yksittäisten uhrien kohtaloita. Selväksi on arkistotiedoista käynyt se, että viranomaiset ja papit harjoittivat järjestelmällistä tietojen väärentämistä asiakirjoihin, varsinkiin kuoleman ajoituksen siirtämistä jopa vuosian päähän todellisesta teloitushetkestä. Historian kieltäminen alkoi jo tapahtumien aikana.
Uhrit-dokumentin puitteissa järjestettiin Docpoint-keskustelutilaisuuss, jossa tuli selville sekin seikka hämärretystä historiasta, että Mannerheim teki sotilasvallankaappauksen vastoin valtion poliittisten päättäjien tahtoa. Tämä pieni yksityiskohta on jäänyt sivuun historianopetuksesta tai siihen on viitattu hyvin epäselvästi. Muistan, kuinka historianopettajamme painotti pyhästi, ettei Mannerheim halunnut pahaa eikä tiennyt teloituksista. Opettajamme vakuutti myös pyhimysmäisesti, ettei vanhoja haavoja kannata avata. Että syyllisiä on turha etsiä. Syyllisille historian alkumme oli hyvin armahtavainen. Ovatko selvittämättömien kuolemien leiman alle jääneiden sukulaiset samaa mieltä unohtamisesta?
Suomalaisten johtoasema Euroopassa väkivallan, lääkeaddiktioiden ja depression suhteen ovat varmasti kiinteässä yhteydessä 1918-tapahtumiin. Ja aikaisempiin.
Fasistinen kulttuuri perustuu aina empatiakyvyn puutteeseen ja ylemmyydentuntoon. Tälläisen ihmiskuvan ihailu aiheuttaa vakavan psyykkisen taakan seuraaville sukupolville. Suomalainen virkamieskulttuuri petasi usean sadan vuoden ajan protofasistista kulttuuria salliessaan laajatkin nälkäkuolemat katovuosiana. Veroa suomalaisten oli maksettava ja empatiaa ei kuninkaalta tai keisarilta herunut "laiskoille" suomalaisille.
Isoisäni oli todennäköisesti Kekkosen kanssa kiertävässä teloituskomppaniassa. Satoja uhreja kuoppaan Santahaminassa ja muualla. Suvussamme epäempaattisuus on ollut ylpeyden aihe, empatian osoittaminen taas heikkouden merkki. Vahvuus, kovuus, riippumattomuus ja tunteiden hallinta on ollut ihanne.
Valkoisten ideologinen identiteetti jatkoi samaa praktista hybristä kuin kirkon papisto oli harrastanut satoja vuosia: oikeus ja velvollisuus tuomita helvettiin ne toiset, erilaiset helvettiin, vastustajat kadotukseen. Näin yli-inhimillisen edustaminen antoi helposti nationalistisen oikeutuksen ottaa irvokas, julma ja groteski jonkin pyhän ja puhtaan tuottamiseksi. Jotta voitaisiin tuottaa mahdollisimman puhdas, "pyhä" todellisuus, on eristettävä saastainen ja halveksittava mahdollisimman kauas ja epäinhimilliseksi.
Näin julmuus tuottaa fastistista puhtautta mm. kirkkoisien ideologiaan nojaten. Julmuuden hurmoksella on myös paljon syvemmät juuret.
Arkaainen kannibalismi on sisältänyt tämän saman äärimmäisen "kuluttamisen" periaatteen ja esineellistämisen rituaalin: vihollisen syöminen "saaliina", epäinhimillisenä objektina sosiaalisten sidosten ja säädösten yli, poisti uhan ja samalla lisäsi voittajasoturien voimaa siirtämällä häviäjien voiman voittajille. Natsit kutsuivat keskitysleirejä puhdistuslaitoksiksi.
Väkivaltaviihde ja varsinkin "24"-sarjan suosio perustuu tälle samalle ikiaikaiselle uhrikulttuurin rituaaliselle riemulle ja roolileikille siirtää avuttomuus ja tuska uhrille. Koulukiusaaminenkin on usein rituaalista sadismia. Sivustakatsojat seuraavat hiljaa uhrin heikkoutta ja "saamattomuutta" halveksien. Vaikka yhteisön jäsen ei osallistuisikaan aktiivisesti ja aloitteellisesti kiusaamiseen, uhrin avuttomuus herättää heissä ärtymystä ja vihaa - uhria kohtaan. Uhrin kontalle ja kannettavaksi tulee sosiaalisesti pelätty asia: voimattomuus.
Sinun puolestasi kannettu.
Rustaniuksen dokumentissa siterataan selväsanaisesti Mannerheimin esikuntaupseerin Aatu Åbergin lausuntoa valituista toimintatavoista. Kill them all. Myöhemmin Mannerheimin antama ohjeistus kirjallisessa muodossa oli että "johtava upseeri päättää" tehdäänkö vangeille jotakin muuta kuin vangitaan. Jotakin muuta tehtiin siis Euroopan ennätysvauhtia. Edes Francon teloitusryhmät eivät suhteessa kansakunnan kokoon tehneet työtään yhtä rankalla kädellä. Mannerheimmin teloitusohje oli myös vastoin valtion johdon ja lain määräyksiä. Valkoinen propaganda elää vieläkin vapaussanastossa.
Tosiasiassa Mannerheim teki sopimuksen aseita ja sotilaita vastaan saksalaisten kanssa Suomen siirtämiseksi saksalaisen ruhtinaskunnan alaisuuteen ja kuninkaan nimittämisestä. Monarkisti Mannerheim inhosi ajatusta demokratiasta, joten on älyvapaata puhua Suomen vapaudesta ja Mannerheimista valkoisten toimien perusteena.
Mannerheim ylläpiti yksityisarmeijaa, joka oli koulutettavana Saksassa. Mannerheim julkisesti muiden monarkistien kanssa julisti Suomen liittämistä Saksan ruhtinaskunnaksi. Tämä on yksi tärkeä osatekijä sosiaalidemokraattien ja kommunistien aseelliseen kapinaan.
Suojeluskuntatoiminta ja jääkäriarmeijan kokaminen oli lainsuojatonta toimintaa, vastoin poliittisia päätöksiä ja lakeja. Suojeluskuntalaisten uhoaminen ja uhkailu oli yksi merkittävä syy vasemmiston aseelliseen toimintaan.
Sotavankeja Mannerheim ehdotti lähetetäväksi Saksaan rangaistustyöhön, siis orjiksi: protofasistinen ajatus natsi-Saksan tulevista käytännöistä. Mannerheim suunnitteli jatkotoimenpiteenä myös Leninin joukkojen tuhoamista Pietarissa suomalais-saksalaisin voimin. Mutta historia veti maton Mannerheimin haaveiden alta ja Mannerheim huomasi yllätyksekseen olevansa demokratian palveluksessa.
Viipurin massamurhia ei ole vieläkään selvitetty.
Viipurissa tapettiin 500 - 1500 miestä, naista, vanhusta ja lasta - sen jälkeen kun valkoiset olivat voittaneet taistelun. Murhattujen hautausmaata kutsuttiin koirien hautausmaaksi ja sen päällä järjestettiin ampumaharjoituksia uusille nuorille suojeluskuntalaisille. Mutta kertomatta sitä, että tamppaavat joukkohaudan päällä. Viipurissa papit kieltäytyivät siunaamasta punaisten ruumiita ja antoivat siis porttikiellon hautausmaalle ja taivaaseen.
"Ammuttava, hirtettävä, kaula poikki, ei saa elää hetkeäkään, elämän päivät olkoot luetut, pakkotyötä. Murhaaja, suurin huligaani, maan kavaltaja, täysiverinen bolshevikki, kylän suurin punainen." Muun muassa näillä kuvauksilla sinetöitiin ihmiskohtaloita vuonna 1918. Tuomiolista on peräisin Seppo Rustaniuksen uusimmasta dokumenttielokuvasta Uhrit 1918, joka käsittelee sisällissodan teloituksia.
- Kun seuraamme, mitä on tapahtunut viime aikoina esimerkiksi Balkanilla ja Ruandassa, on hyvä muistaa, että meillä sama tapahtui vain 90 vuotta sitten. Sama tietyssä tilanteessa puhkeava aggressiivisuus ja julmuus on läsnä meissä suomalaisissakin, Rustanius sanoo.
Seppo Rustanius ajautui sisällissodan pariin 1970-luvun lopulla.
- Olin opiskellut teologiaa ja minua alkoi kiinnostaa pappien toiminta armeijassa.
Pohdinnasta syntyi Sotapapit (1981). Sen tekemät rinnastukset sisällissodan, jatkosodan ja nykypäivän sotapappien välillä johtivat kuitenkin siihen, että ohjelma sensuroitiin.
- Kun ohjelma esitettiin myöhemmin leikattuna, sitä katsoi 1 200 000 katsojaa, Rustanius naurahtaa.
- Turun Sanomat
"1930-luvun henki nostaa päätään"
Suojeluskunnat, lotat ja Mannerheim ovat taas jalustalla. Se tympii kaikkea militarismia inhoavaa taidemaalari Johannes Heinosta. Hänen Talvisota-näyttelynsä on omistettu niille, jotka pakotettiin rintamalle. Kahdesti haavoittunut Heinosen isä oli kertonut, että jo koulussa lapsille opetettiin 1930-luvulla fasistisia Suur-Suomi-ihanteita ja piirrettiin miekalla rajoja Uraliin.
Talvisodalla on Suomen kaikista sodista paras imago. Pieni huonosti varustettu armeija torjui hirmupakkasissa ylivoimaisen vihollisen. Johannes Heinonen on tästäkin vähän eri mieltä. Hän muistuttaa Mannerheimin pitäneen vuonna 1939 talvisotaa vapaussodan jatkona ja loppunäytöksenä, ja kansan puhuneen talvisodasta ns. Erkon sotana, koska ulkoministerinä toiminut Eljas Erkko vastusti kiivaasti Neuvostoliiton vaatimia alueluovutuksia.
Liki puolet HS-raadin vastaajista, 49 prosenttia, katsoo Suomen valtion syyllistyneen sotarikoksiin vuoden 1918 sisällissodassa ja sen jälkiselvittelyissä. Vain 8 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei valtiota voi pitää ainakaan juridisesti vastuullisena sisällissodan aikaisista julmuuksista.
- Helsingin sanomat
Rustaniuksen dokumentti "Uhrit" on ehkä selkein ja mykistävin dokumentti sisällissodasta ja Suomen Francon, Carl Gustaf Mannerheimin toimista. Vaikka suurin osa tiedosta, tapahtumien kulusta ja teloitettujen tarkasta määrästä on lakaistu määrätietoisesti historian pimentoon.
Kyllä, punaiset teloittivat aluksi muutamia valkoisia sotilasakatemian miehiä mutta valkoisten terrori oli tiukasti organisoitua ja vielä tilanteissa, jossa olivat taistelujen jälkeen voittajina, ilman sotilaallista merkitystä. Kostoa. Rituaalista häpäisyä. Psyykkistä pahan projisoimista pois oikeaoppisista. Sadismia. Naisten ja tyttöjen raiskauksia. Hurmoksellista mielivaltaa ilman selityksiä. Jumalan nimeen.
Ja kaikki tämä tapahtui ammattiupseerien valvonnassa ilman kurillisia rankaisutoimenpiteitä. Jokainen "teloitus" oli murha Suomen tuoreen perustuslain valossa.
Valtio - tai siis Svinhufvud - julisti sittemmin yleisen armahduksen Mannerheimin joukoille, ilman mitään juridisia selvityksiä. Vielä kahden vuoden jälkeen sodan loppumisesta tehtyjä murhia ei poliisi suostunut selvittämään - lainvastasesti tietenkin. Monet vanhat sukuriidat kätkettiin poliittiseksi tuomioksi. Vain punaiset olivat sotasyyllisiä, syypäitä myös heihin kohdistuneeseen väkivaltaan.
Eurooppalaisessa historiankirjoituksessa kaikkia saksalaisten aiheuttamia keskitysleirikuolemia, nälkään näännyttämistä, kutsutaan selkeästi murhiksi ja harkituksi joukkotuhoksi, ja tuhoamistapahtumien määrätietoisuuden vähättelijöihin suhtaudutaan äärimmäisen jyrkästi ja jopa rikollisina mutta siihen eivät kaikki suomalaiset historiankirjoittajat ja poliitikot vielä kykene oman historiamme suhteen.
Valkoisten verikarnevaalin johdosta 25 000 murhattiin teloittamalla tai näännyttämällä. Todellisuudessa vielä lähikuukausina ehkä n.5000 kuoli vielä aliravitsemukseen ja tauteihin kotimatkalla tai kotonaan vapauduttuaan keskitysleiriltä. Eikä tässä vielä ole Viipurin "unohdettujen" uhrien määrää.
Teloitustapojen suhteen on myös historiankirjoitusta sievistelty. Oppikirjoissa on puhuttu sotilaallisen kurin osoittavista, käskyä tottelevista ryhdikkäistä kivääriteloituskomppanioista tai "puhdistuksista". Varsinkin Tampereella valkoiset olivat innokkaista hirttämään ja hakkaamaan kirveellä uhrinsa pään irti. Kirves teroitettiin uhrin nähden ennen toimenpidettä. Arkaaisen kannibalismin muinaisia rituaaleja, arkaista sadismia, "voiman sieppaamisia, voiman syömistä", ns. sivistys ei nähtävästi ole poistanut minnekään. Hirttäminenkin Tampereella tapahtui hitaalla, minuuttejakin kestävällä tukehduttamishirtolla, sätkivällä uhrilla, ei niskan murtumisella.
Rentola: Vuoden 1918 sota ei ollut kommunistinen kapina
Vuoden 1918 sota ja vallankumous olivat koko työväenliikkeen asia, ja liikkeen hajoaminen alkoi vasta näiden tapahtumien jälkeen, korosti poliittisen historian professori Kimmo Rentola sunnuntaina. "Näin ollen kyse ei ollut kommunistisesta tai bolševistisesta kapinasta, jollaisia nimityksiä näkee joskus käytettävän ulkomaisissa tutkimuksissa", Rentola sanoi Kansalaissodasta 90 vuotta -seminaarissa Helsingissä. HS.fi
Sodan taustatekijöistä harva suomalainen tietää mitään.
Yksi on selkeästi ylitse muiden: nälkä ja häpeälliset nälkäkuolemat; jos oli työtä, mitättömät palkalla piti ruokkia isonkin perhekunnan suut, raskaasta työstä varakkaiden maatalous- ja teollisuusmiesten alaisuudessa.
Kuinkahan moni suomalainen harkitsisi nyt valtiomuodon vaihtamista, jos sukulaiset alkaisivat kuolemaan nälkään?
Toimittaja Jouni K. Kemppainen on uudessa kirjassaan selvittänyt yksittäisten uhrien kohtaloita. Selväksi on arkistotiedoista käynyt se, että viranomaiset ja papit harjoittivat järjestelmällistä tietojen väärentämistä asiakirjoihin, varsinkiin kuoleman ajoituksen siirtämistä jopa vuosian päähän todellisesta teloitushetkestä. Historian kieltäminen alkoi jo tapahtumien aikana.
Uhrit-dokumentin puitteissa järjestettiin Docpoint-keskustelutilaisuuss, jossa tuli selville sekin seikka hämärretystä historiasta, että Mannerheim teki sotilasvallankaappauksen vastoin valtion poliittisten päättäjien tahtoa. Tämä pieni yksityiskohta on jäänyt sivuun historianopetuksesta tai siihen on viitattu hyvin epäselvästi. Muistan, kuinka historianopettajamme painotti pyhästi, ettei Mannerheim halunnut pahaa eikä tiennyt teloituksista. Opettajamme vakuutti myös pyhimysmäisesti, ettei vanhoja haavoja kannata avata. Että syyllisiä on turha etsiä. Syyllisille historian alkumme oli hyvin armahtavainen. Ovatko selvittämättömien kuolemien leiman alle jääneiden sukulaiset samaa mieltä unohtamisesta?
Suomalaisten johtoasema Euroopassa väkivallan, lääkeaddiktioiden ja depression suhteen ovat varmasti kiinteässä yhteydessä 1918-tapahtumiin. Ja aikaisempiin.
Fasistinen kulttuuri perustuu aina empatiakyvyn puutteeseen ja ylemmyydentuntoon. Tälläisen ihmiskuvan ihailu aiheuttaa vakavan psyykkisen taakan seuraaville sukupolville. Suomalainen virkamieskulttuuri petasi usean sadan vuoden ajan protofasistista kulttuuria salliessaan laajatkin nälkäkuolemat katovuosiana. Veroa suomalaisten oli maksettava ja empatiaa ei kuninkaalta tai keisarilta herunut "laiskoille" suomalaisille.
Isoisäni oli todennäköisesti Kekkosen kanssa kiertävässä teloituskomppaniassa. Satoja uhreja kuoppaan Santahaminassa ja muualla. Suvussamme epäempaattisuus on ollut ylpeyden aihe, empatian osoittaminen taas heikkouden merkki. Vahvuus, kovuus, riippumattomuus ja tunteiden hallinta on ollut ihanne.
Valkoisten ideologinen identiteetti jatkoi samaa praktista hybristä kuin kirkon papisto oli harrastanut satoja vuosia: oikeus ja velvollisuus tuomita helvettiin ne toiset, erilaiset helvettiin, vastustajat kadotukseen. Näin yli-inhimillisen edustaminen antoi helposti nationalistisen oikeutuksen ottaa irvokas, julma ja groteski jonkin pyhän ja puhtaan tuottamiseksi. Jotta voitaisiin tuottaa mahdollisimman puhdas, "pyhä" todellisuus, on eristettävä saastainen ja halveksittava mahdollisimman kauas ja epäinhimilliseksi.
Näin julmuus tuottaa fastistista puhtautta mm. kirkkoisien ideologiaan nojaten. Julmuuden hurmoksella on myös paljon syvemmät juuret.
Arkaainen kannibalismi on sisältänyt tämän saman äärimmäisen "kuluttamisen" periaatteen ja esineellistämisen rituaalin: vihollisen syöminen "saaliina", epäinhimillisenä objektina sosiaalisten sidosten ja säädösten yli, poisti uhan ja samalla lisäsi voittajasoturien voimaa siirtämällä häviäjien voiman voittajille. Natsit kutsuivat keskitysleirejä puhdistuslaitoksiksi.
Väkivaltaviihde ja varsinkin "24"-sarjan suosio perustuu tälle samalle ikiaikaiselle uhrikulttuurin rituaaliselle riemulle ja roolileikille siirtää avuttomuus ja tuska uhrille. Koulukiusaaminenkin on usein rituaalista sadismia. Sivustakatsojat seuraavat hiljaa uhrin heikkoutta ja "saamattomuutta" halveksien. Vaikka yhteisön jäsen ei osallistuisikaan aktiivisesti ja aloitteellisesti kiusaamiseen, uhrin avuttomuus herättää heissä ärtymystä ja vihaa - uhria kohtaan. Uhrin kontalle ja kannettavaksi tulee sosiaalisesti pelätty asia: voimattomuus.
Sinun puolestasi kannettu.
Rustaniuksen dokumentissa siterataan selväsanaisesti Mannerheimin esikuntaupseerin Aatu Åbergin lausuntoa valituista toimintatavoista. Kill them all. Myöhemmin Mannerheimin antama ohjeistus kirjallisessa muodossa oli että "johtava upseeri päättää" tehdäänkö vangeille jotakin muuta kuin vangitaan. Jotakin muuta tehtiin siis Euroopan ennätysvauhtia. Edes Francon teloitusryhmät eivät suhteessa kansakunnan kokoon tehneet työtään yhtä rankalla kädellä. Mannerheimmin teloitusohje oli myös vastoin valtion johdon ja lain määräyksiä. Valkoinen propaganda elää vieläkin vapaussanastossa.
Tosiasiassa Mannerheim teki sopimuksen aseita ja sotilaita vastaan saksalaisten kanssa Suomen siirtämiseksi saksalaisen ruhtinaskunnan alaisuuteen ja kuninkaan nimittämisestä. Monarkisti Mannerheim inhosi ajatusta demokratiasta, joten on älyvapaata puhua Suomen vapaudesta ja Mannerheimista valkoisten toimien perusteena.
Mannerheim ylläpiti yksityisarmeijaa, joka oli koulutettavana Saksassa. Mannerheim julkisesti muiden monarkistien kanssa julisti Suomen liittämistä Saksan ruhtinaskunnaksi. Tämä on yksi tärkeä osatekijä sosiaalidemokraattien ja kommunistien aseelliseen kapinaan.
Suojeluskuntatoiminta ja jääkäriarmeijan kokaminen oli lainsuojatonta toimintaa, vastoin poliittisia päätöksiä ja lakeja. Suojeluskuntalaisten uhoaminen ja uhkailu oli yksi merkittävä syy vasemmiston aseelliseen toimintaan.
Sotavankeja Mannerheim ehdotti lähetetäväksi Saksaan rangaistustyöhön, siis orjiksi: protofasistinen ajatus natsi-Saksan tulevista käytännöistä. Mannerheim suunnitteli jatkotoimenpiteenä myös Leninin joukkojen tuhoamista Pietarissa suomalais-saksalaisin voimin. Mutta historia veti maton Mannerheimin haaveiden alta ja Mannerheim huomasi yllätyksekseen olevansa demokratian palveluksessa.
Viipurin massamurhia ei ole vieläkään selvitetty.
Viipurissa tapettiin 500 - 1500 miestä, naista, vanhusta ja lasta - sen jälkeen kun valkoiset olivat voittaneet taistelun. Murhattujen hautausmaata kutsuttiin koirien hautausmaaksi ja sen päällä järjestettiin ampumaharjoituksia uusille nuorille suojeluskuntalaisille. Mutta kertomatta sitä, että tamppaavat joukkohaudan päällä. Viipurissa papit kieltäytyivät siunaamasta punaisten ruumiita ja antoivat siis porttikiellon hautausmaalle ja taivaaseen.
"Ammuttava, hirtettävä, kaula poikki, ei saa elää hetkeäkään, elämän päivät olkoot luetut, pakkotyötä. Murhaaja, suurin huligaani, maan kavaltaja, täysiverinen bolshevikki, kylän suurin punainen." Muun muassa näillä kuvauksilla sinetöitiin ihmiskohtaloita vuonna 1918. Tuomiolista on peräisin Seppo Rustaniuksen uusimmasta dokumenttielokuvasta Uhrit 1918, joka käsittelee sisällissodan teloituksia.
- Kun seuraamme, mitä on tapahtunut viime aikoina esimerkiksi Balkanilla ja Ruandassa, on hyvä muistaa, että meillä sama tapahtui vain 90 vuotta sitten. Sama tietyssä tilanteessa puhkeava aggressiivisuus ja julmuus on läsnä meissä suomalaisissakin, Rustanius sanoo.
Seppo Rustanius ajautui sisällissodan pariin 1970-luvun lopulla.
- Olin opiskellut teologiaa ja minua alkoi kiinnostaa pappien toiminta armeijassa.
Pohdinnasta syntyi Sotapapit (1981). Sen tekemät rinnastukset sisällissodan, jatkosodan ja nykypäivän sotapappien välillä johtivat kuitenkin siihen, että ohjelma sensuroitiin.
- Kun ohjelma esitettiin myöhemmin leikattuna, sitä katsoi 1 200 000 katsojaa, Rustanius naurahtaa.
- Turun Sanomat
"1930-luvun henki nostaa päätään"
Suojeluskunnat, lotat ja Mannerheim ovat taas jalustalla. Se tympii kaikkea militarismia inhoavaa taidemaalari Johannes Heinosta. Hänen Talvisota-näyttelynsä on omistettu niille, jotka pakotettiin rintamalle. Kahdesti haavoittunut Heinosen isä oli kertonut, että jo koulussa lapsille opetettiin 1930-luvulla fasistisia Suur-Suomi-ihanteita ja piirrettiin miekalla rajoja Uraliin.
Talvisodalla on Suomen kaikista sodista paras imago. Pieni huonosti varustettu armeija torjui hirmupakkasissa ylivoimaisen vihollisen. Johannes Heinonen on tästäkin vähän eri mieltä. Hän muistuttaa Mannerheimin pitäneen vuonna 1939 talvisotaa vapaussodan jatkona ja loppunäytöksenä, ja kansan puhuneen talvisodasta ns. Erkon sotana, koska ulkoministerinä toiminut Eljas Erkko vastusti kiivaasti Neuvostoliiton vaatimia alueluovutuksia.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei tuo "Erkon sota" -nimitys niinkään Suomen kansan suusta lähtenyt kuin joidenkin häntä vastustaneiden poliitikkojen suusta. Ilmeisesti termiä on ensimmäiseksi käyttänyt Paasikivi.
Suomen suhde Venäjään on sortokausista lähtien noudattanut samaa kaavaa. Suomessa on kolme linjaa: n.s. isänmaanpettureiden joukko, myöntyväisyyslinja ja laillisuuslinja. Erkko kuului laillisuuslinjaan ja Paasikivi myöntyväisyyslinjaan. Joitakin pettureitakin oli, enimmäkseen kommunistien keskuudessa. Paasikivi edusti myöntyväisyyslinjaa jo ensimmäisen sortokauden aikana, koko sotien ajan sekä sen jälkeen kuolemaansa saakka. Alaisilleen hän kyllä oli varsinainen diktaattori, eikä myöskään pelännyt ärhennellä kotikommunisteille.
Ilmeisesti Suomessa on tarvittu kaikkia noita linjoja päästäksemme vallitsevaan taloudelliseen vaurauteen EU:n jäsenenä.
Kaikki oikea politiikka on reaalipolitiikkaa. Joskus se tarkoittaa myöntyväisyyttä. Talvisodan välttäminen tai lykkääminen olisi ollut Suomen ja Euroopan etu. Mannerheimkin kannatti alueluovutuksia. Jos 1939 olisi joustettu, hyökkäysasemat kesällä 1941 olisivat olleet huomattavasti paremmat.
Kesällä 1940 Neuvostoliitto ei kumminkaan olisi pystynyt miehittämään maata samalla tavalla kuin Baltian tasavaltoja. Saksa olisi lisäksi varmasti ehkäissyt venäläisten aikeet, koska sen elintärkeä etupiiri olisi ollut vaarassa, kuten etelässä Bessarabiassa.
EUROPEAN LIBERATION FRONT
ja 7 päivää kun vielä tekee vastaavan raadin niin saadaan tietää mitä TODELLA tapahtui 1918. Eikös Helsinki ollut suht punainen silloin?
on tehty 2000 luvulla,eikä "silloin".Helsinki oli "silloin" harvinaisen valkoinen kaupunki.
järjen voitto lihasta, taputapu.
Kerrankin hyvä ja asiallinen kirjoitus täällä. Lisää tällaista.
Alkuperäinen kirjoittaja antaa ymmärtää tekstinsä lopussa että Stalin vaati alueluovutuksia Suomelta. Tosiasiassa Stalin halusi vaihtaa Neuvostoliittoon kuuluvat Repolan ja Porajärven alueet palaan Kannasta. Suomi olisi hyötynyt pinta-alassa yli kaksinkertaisesti, joskin tuo vaihdossa saatu maa olisi ollut enemmänkin korpimaata kuin peltoa.
valtiota kaikkeen syyllisenä -tapahtui sitten mitä tahansa.
Nuo yksittäisten (vähä-älyisten) henkilöiden kommentit olivat sitä paitsi populistisia ja vääristivät totuutta. Eli kertoo aikapaljon kommentoijan omasta poliittisesta suuntauksesta.
Lisäksi HS on vain HS eikä muuta. Jos kakolan vangeilla tehtäisiin kysely, että onko valtio taas syyllinen kaikkeen niin vastaus olisi luultavasti myönteinen. Pitäisikö sen perusteella sitten pistää vallankumous pystyyn?
Eräs seikka pisti noissa kommenteissa (tai oikeammin sen puuttuminen) silmään. Yleensähän vapaussodan puhkeamista perustellaan juuri yleisellä kurjuudella. Ja koska sukulaiset kuolivat nälkään jne, niin olihan kansalla oikeus vaihtaa hallitusta. Itse asiassa tuo ei pidä ollenkaan paikkaansa. Venäläisethän sen kurjuuden olivat aiheuttaneet. Suomen hallitus oli siis ensimmäistä kertaa vasta todella itsenäinen ja siis juuri vaihdettu. Ei kai sitä vaihdettua hallitusta vastaan pidä kapinoida.
Työläiset ja yleinen kurjuus oli siis jo voittanut tuolloin. Suomeen oli saatu oma itsenäisyys ja tällöin olot olisivat lähteneet paranemaan välittömästi. Kommunistit tiesivät tämän ja silloinhan heille ei vaihtoehtja jäänyt. He onnistuivat sumuttamaan typerää työväestöä asiassa ja lietsottua kapinaa.
Tuo vapaussota oli itse asiassa typerintä mitä vain saattoi tapahtua. Siis kommunistit taistelivat sen kurjuuden ja köyhyyden jatkumisen puolesta, josta he itse olivat eniten myös kärsineet. Voiko siis enää sadistisemmaksi ideologia muuttua?
No samaa sadismiahan tuo heidän toimintansa oli ihan käytännössäkin eli siviilejä, naisia ja lapsia tapettiin ja raiskattiin mielivaltaisesti. Syyksi saattoi riittää vaikka juttuhetki vuosien takaa porvarin kanssa. Itse asiassa mikä tahansa syy kelpasi. Useimmiten henkilöt teloitettiin punikkien toimesta pärstäkertoimen perusteella ja syyt keksittiin itse.
No mitä valitatte sitten? Jos se oli koko työväenliikkeen asia niin eikö ole aiheellista, että koko työväki kärsii myös rangaistuksen?
No valkoiset kuitenkin antoivat armon käydä oikeudessa ja kohtelivat punikkeja silkkihansikkain. Marski taisi armahtaa kaikki punikit hyvin nopeasti vapaussodan jälkeen, jollaista anteeksiantavaa elettä ei oltu ennen sitä ja sen jälkeenkään nähty.
Suomi oli kommunistisella vallankumouksella uhattuna vielä itsenäisyyssodan päätyttyäkin, jonka eliminoiminen vaati kommunistikätyrien kitkemistä yhteiskunnista. Eli vaikka työväestöä oli kapinassa paljon mukana, he eivät kuitenkaan olleet niitä pääpiruja. No suurimmat rotathan luikertelivat NL:n puolelle kun sota alkoi häämöttää loppuaan mutta onneksi heidät teloitettiin sitten siellä. Stalin nimittäin kyllästyi tuollaisten maanpetturi-rottien oleiluun heidän maaperällään ja marssitti kymmenet tuhannet pelkuri-rotat montun reunalle. Teki muuten heillekin aivan pelkästään hyvää maistaa vähän sitä kommunismin autuutta siltä toiseltakin kantilta..
Valkoisen Suomen toimet olivat onnistuneita ja kommunistien (niin Suomen kuin Venäjänkin) hämmästykseksi työväestö taisteli yhdessä rintamassa kommunisteja vastaan niin talvi- kuin jatkosodassakin itsenäisyytemme puolesta. Näin työväestö sovitti tekonsa 1918 laittomuuksien osalta ja kunniavelka oli maksettu.
Haluaisin kyllä kuulla nuo "saivat mitä ansaitsivat"-jutut Kataisen ja Niinistön sanomana. Jos he eivät sitä sano, niin silloin on kai syytä olettaa että kyseessä ei ole tavallisen oikeiston kanta, vaan ainoastaan oma suurtakin suurempi paskasi ja/tai natsioikeiston kanta.
Kyseessähän oli valkoisten tekemiset ja eikös valkoiset ole levittäytyneet ihan joka puolelle poliittista kenttää?
Se olikin oma kantani ja en ole missään väittänytkään, että Niinistö tai Katainen olisi moista minulle sanoneet. Katos meillä oikeistossa jokainen voi muodostaa oman mielipiteensä ja näkemyksensä asiaan kuin asiaan. Sitä ei siis tarvitse vasemmiston tyyliin käydä aina joltakin Kekkoselta/Tuomiojalta kyselemässä.
Milloinkas Tuomioja muuten sanoo, että punikkien tekemät siviilinaisten/lasten raiskaukset ja murhat olivat oikeutettuja, koska olot olivat kurjat?
Tämän palstan pölhö-kustaiden mukaan poliittiseen kenttään ovat kylläkin levittäytyneet vasemmistolaiset, sillä Suomessa käytetään sellaisiakin yhteiskuntapoliittisia välineitä kuin verotusta ja sosiaaliturvaa. Muuten Tuomiojan sanomiset ovat kutakuinkin täysin paikkansapitäviä, erotuksena sinun juttuihisi.
Tuomioja puhuu yhtenä päivänä yhtä ja toisena toista, joten kyllähän se välillä sattuu oikeaankin osumaan.
tai naisten raiskaus.Ei niitä ollu.Valkoiset raiskasivat systemaattisesti ja todistetusti.