Yliopistoissa oleva opetus on melko ateistista Suomessa. Siksi nuoret ja keski-ikäiset eroavat kirkosta.
Siis kun ei Jumalaa heidän mielestään ole, niin miksi sitten kirkossa olla jäsenenä?
Toisaalta monet uskovat liittyvät vapaisiin suuntiin ja hyvä niin.
Siis kun ei Jumalaa heidän mielestään ole, niin miksi sitten kirkossa olla jäsenenä?
Toisaalta monet uskovat liittyvät vapaisiin suuntiin ja hyvä niin.
Vastaukset 12
Vanhimmat
että yliopistoissa opetus olisi Suomessa melko ateistista?
opetetaan kriittistä ajattelua, kuten arvioimaan erilaisten tietolähteiden luotettavuutta ja johtamaan loogisesti oikeita johtopäätöksiä perusteltujen tietojen eikä pelkkien luulojen pohjalta.
Uskonnolliselle ajattelulle taas on ominaista kaikki tuo, mikä ei akateemiseen ajattelutapaan sovi, eli uskominen epäluotettaviin uskonnollisiin kirjoituksiin, yliluonnollisiin selityksiin ja loogisesti pätevän argumentoinnin korvaaminen "luottamuksella siihen mitä toivotaan".
"Ylopistoissa opetetaan kriittistä ajattelua, kuten arvioimaan erilaisten tietolähteiden luotettavuutta ja johtamaan loogisesti oikeita johtopäätöksiä perusteltujen tietojen eikä pelkkien luulojen pohjalta."
No, ainakin historian, kirjallisuuden ja suomen kielen tenteissä pitää vastata esitettyihin kysymyksiin lähdeteosten pohjalta eikä ruveta säveltämään omiaan. Luuloja tuskin opetetaan suomalaisissa kouluissakaan.
"No, ainakin historian, kirjallisuuden ja suomen kielen tenteissä pitää vastata esitettyihin kysymyksiin lähdeteosten pohjalta eikä ruveta säveltämään omiaan."
historian opiskelu erilaista puuhaa kuin eksaktien tieteiden. Jälkimmäisissä pitää tuottaa vastaukset usein ihan itse.
yliopistossa opiskelemisesta. Yliopistossa voi opiskella historiaakin. Jos ei tarkoita kaikkia yliopistossa opiskeltavia aineita, niin voipihan sitten rajata, minkä aineiden yliopisto-opiskelua tarkoittaa. Pitäisikö puhua tässä yhteydessä lähinnä vain mat.-luonnontieteellisestä eikä lainkaan hist.-kielitieteellisestä?
ne historianopiskelijoiden lähdeteokset läheskään aina mitään objektiivia totuuksia joka asiassa ole, kai tällaisen seikan pitäisi olla selvää alan opiskelijoille.
Vaikka vuosiluvut yms. olisivat paikallaan, niin tapahtumia katsellaan eri näkökulmista. Esimerkiksi kansalaissotaamme edeltävistä tapahtumista toinen osapuoli voi puhua "varkauksista ja mellakoista" ja toinen osapuoli "nälkää näkevistä työläisistä, joille ei suostuttu jakamaan ruokaa elintarvikevarastoista".
Vaikkei historiankirjoissa suoranaisesti valehdeltaisi, tapahtumista voi saada hyvin erilaisia yleiskuvia sen mukaan, mitä kerrotaan ja mitä jätetään kertomatta.
Olen kiinnostunut historiasta minäkin, vaikken ole koskaan jaksanut opetella sitä. Koulun hissankokeissa vuosilukuarvaukseni menivät joskus pahasti pieleen. Syiden ja seurauksien luomiset sopivat mielikuvitukselleni paremmin. Muistanpa saaneeni joskus jopa kiitosta onnistuneesta kehitelmästäni, jota opettajaparka erehtyi luulemaan tiedoksi, hiihihii.
"Eiväthän ne historianopiskelijoiden lähdeteokset läheskään aina mitään objektiivisia totuuksia joka asiassa ole, kai tällaisen seikan pitäisi olla selvää alan opiskelijoille."
Noin on, mutta kyse olikin siitä, opetetaanko kriittistä suhtautumista vai ei. Jos sitä opetettiin, niin ei ainakaan kovin paljon. Siksipä minua ällistytti, kun myöhemmin luin jostakin aika tunnetusta historian naispuolisesta henkilöstä, että hänestä ei oikeastaan ole mitään historiallisia lähteitä. ( Kunpa nyt saisin sen nimen jotenkin mieleeni. ) Mieleeni tuli ajatus, kuinkakohan monesta historian henkilöstä loppujen lopuksi on luotettavia lähdetietoja. ( Äläkä ala nyt puhua Jeeesuksesta, sillä hänestä on ainakin kolmen historioitsijan maininnat. )
"Vaikkei historiankirjoissa suoranaisesti valehdeltaisi, tapahtumista voi saada hyvin erilaisia yleiskuvia sen mukaan, mitä kerrotaan ja mitä jätetään kertomatta."
Noin on. Siksipä pitäisikin lukea asiasta useammasta lähteestä. Mutta kuka jaksa tai viitsii?
"Olen kiinnostunut historiasta minäkin, vaikken ole koskaan jaksanut opetella sitä. Koulun hissankokeissa vuosilukuarvaukseni menivät joskus pahasti pieleen."
Vuosilukujen mieleen painaminen tuotti minullekin tuskaa. Enemmän kuin vuosiluvut minua kiinnostivat ihmiset, lähinnä he olivat hallitsijoita, joista kerrottiin, ja heidän tekemisensä. Oli vain vaikea muistaa kokeissa tai tenteissä, monennestako Kaarlesta, Henrikistä, Fredrikistä jne. oli kysymys. Reputin kerran ison tentin, kun tein yhden kysymyksen vastauksessa kardinaalivirheen, muistin kyseessä olevan hallitsijan nimen ja tekemiset oikein ja aika tarkkaankin, mutta en muistanut hänen järjestyslukuaan, ja veikkasin väärin. Siinä sitten meni monen kuukauden valmistelu hukkaan. Ei auttanut muu kuin purra hammasta ja alkaa päntätä uudestaan seuraavaan samaa aihetta käsittelevään tenttiin. Oi, niitä aikoja!
kuin yleensä opetetaan.
Jumalat ovat ihmisten mielikuvitusolentoja ja koska monet kuvittelevat eri tavalla on niitä jumalia yhtä monta kuin niiden luojiakin.
Jumalan hahmottelijan auktoriteetista riippuu ottavatko muutkin jumalan omakseen.
Mooseksen aikaan jos jumala ei kelvannut otettiin aseet esiin ja hakattiin pää poikki tai muuten vain kivitettiin kivitystantereella.
Kun Suomeen tuotiin Paavalin jumaluskontoa pakotettiin suomalaisetkin miekalla ja kirveellä vaihtamaan jumalansa.
Suomalaisilla oli suuri joukko hienoja jumalia ja niin sitten Mooseksen jumala otti heidän paikkansa.
Valitettavasti.
Tuskin yliopistot ovat sen ateistisempia kuin muutkaan paikat.
Mitä sinä ylität puolustella?
Yli 4 miljoonaa luterilaista ja tämä on tilanne:
- ateismi
- alkoholin käyttöennätys
- homous kukoistaa
kuollut usko vallassa luterilaisessa kirkossa, ja saarnat ovat "kaikki hyvin, ei mitään hätää"!!!
Eikö tullut mieleen, että pappien pitäisi alkaa saarnata parannusta? Mutta voiko sokea sokeaa taluttaa - onko asiat näin huomosti kirkossa?
Mikä ihmeen totuuden sammuttaja sinä olet?
Tarkoitan sitä että kun nuori menee opiskelemaan yliopistoon, niin oltuaan siellä muutaman viikon hän kotiin tultuaan sanoo pokkana että me ollaankin apinan jälkeläisiä. Mitä siihen sanot sinä tämän palstan lukija?
Ensin en varmaankaan kykenisi sanomaan mitään, koska olisin hämmästyksestä sanaton. Eihän voi olla totta, että yliopistoissamme kerrotaan tuollaisia perusjuttuja, jotka meidän sukupolvemme kuuli jo kansakoulussa.
Varmaan kuitenkin pian kävisi ilmi, että hänellä on jotain uutta tietoa kädellisisistä nisäkkäistä, apinoiden heimosta ja siitä niin sanotusta puuttuvasta linkistä ihmiseen, jota tiedemiehet ovat vuosikymmeniä selvittäneet. Kuuntelisin kyllä kiinnostuneena, mikäli hänen tietonsa asiasta ovat laajemmat kuin sinun.